Ivalon terveyskeskuksen kiireettömään hoitoon on kesälomakaudella jonoa

Ivalon terveyskeskuksen kiireettömän hoidon jono on tällä hetkellä yli kaksi kuukautta. Kiireettömän hoidon jonotilanne paranee elo-syyskuussa.

Kiireelliset asiat pyritään hoitamaan terveyskeskuksessa hoidon tarpeen arvion perusteella saman viikon aikana. Hoidon tarpeen arviointi tehdään terveyskeskuksen ajanvarauksen yhteydessä. Esimerkiksi ajokorttitodistusasiat on mahdollista hoitaa myös yksityisen lääkäripalvelun kautta. Terveyskeskuksen päivystys toimii normaalisti.

Kiireettömän hoidon jono on kasvanut henkilökunnan kesälomien vuoksi. Jonotilanteeseen vaikuttavat myös koronan aiheuttama hoitovelan purkaminen sekä ikääntyvän väestön moninaiset terveysongelmat.

Toivomme kuntalaisilta ymmärrystä.

Kemijärven Kuumaniemen asumisyksikön toiminta päättyy kesä-heinäkuussa 2023

Kaikille Kuumaniemen nykyisille asukkaille on järjestetty uusi asumispalvelupaikka. Kuumaniemen tiloihin muuttaa Jokirannan asumisyksikkö. 

Kemijärven Kuumaniemen asumisyksikön toiminta Kalamiehenkadulla päättyy kesä-heinäkuussa 2023. Kuumaniemi on ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö 12 vaikeavammaiselle asiakkaalle. Kuumaniemelle ei ole saatu rekrytoitua riittävästi hoitajia, jotta asukkaiden erityisiin palvelutarpeisiin voitaisiin vastata.  

Kaikille Kuumaniemen asukkaille on järjestetty heidän erityistarpeitaan vastaava asumispalvelupaikka Kemijärveltä tai naapurikunnista. Asukkaat muuttavat uusiin koteihinsa kesäkuun 2023 aikana.

Asukkaisiin, omaisiin ja edunvalvojiin on oltu yhteydessä. Hoitajat ja sosiaalityöntekijät tukevat asiakkaita ja omaisia muuttojärjestelyissä. Asiakkaille ei aiheudu muutosta ylimääräisiä kustannuksia. 

Jokirannan ympärivuorikautisen palveluasumisen yksikkö muuttaa Kuumaniemen asumisyksiköltä vapautuviin tiloihin heinäkuussa 2023. Jokiranta on tarkoitettu vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea asumiseensa. Kuumaniemen yksikön uudehko, esteetön kiinteistö soveltuu Jokirannan käyttöön paremmin kuin sen nykyiset toimitilat. Myös Jokirannan asukkaisiin, omaisiin ja edunvalvojiin on oltu yhteydessä.

Kuumaniemen ja Jokirannan yksiköiden henkilöstölle on tiedotettu asiasta. 

Hoitajien työpanosta tarvitaan vammaisten palveluissa Lapin itäisellä palvelualueella. Hoitohenkilökunnan työpaikat säilyvät vammaisten palveluissa Jokirannan palveluasumisen yksikössä. Esihenkilöinä jatkavat samat osastonhoitajat. 
 

Omais- ja perhehoidon palkkioiden maksu siirtyy Oima-järjestelmään

Omais- ja perhehoitajille järjestetään koulutusta uuden järjestelmän käyttöön touko-kesäkuussa 2023.

Sámegillii vuolábealde
Sääʹmǩiõʹlle vueʹlnn

Omais- ja perhehoitajien, tukiperheiden ja tukihenkilöiden palkkioiden maksu Lapin hyvinvointialueella siirtyy Oima-järjestelmään toukokuusta 2023 alkaen. 

Ensimmäinen maksupäivä uuden järjestelmän kautta on ollut 15.5.2023. Jatkossa vakituisten kuukausipalkkaisten perhehoitajien maksupäivä aikaistuu niin, että palkkiot maksetaan aina kuluvan kuun viimeisenä pankkipäivinä. Muiden ryhmien palkkiot maksetaan jatkossakin seuraavan kuun 15. päivänä.

Mikä on Oima ja miten se toimii?

Oima on selainpohjainen verkkopalvelu, jonka kautta hyvinvointialue maksaa palkkiot ja kulukorvaukset. Pääset Oimassa myös itse kirjaamaan hoitojakson tietoja, seuraamaan vapaapäiviäsi sekä tarkastelemaan palkkiolaskelmia, työaikakirjauksia ja toimeksiantosopimustasi.

Tietosi siirtyvät automaattisesti vanhasta järjestelmästä Oimaan, eikä tämä vaadi sinulta toimenpiteitä. Palkkioiden maksu jatkuu katkeamattomana siirtymän yli. Verokorttisi tiedot siirtyvät automaattisesti Oima-järjestelmään verottajalta, jos sinulla on voimassa oleva omais- tai perhehoidon verokortti.

Jotta pääset itse tekemään kirjauksia ja tarkastelemaan tietojasi Oimassa, sinun tulee kirjautua järjestelmään. Kirjautumista varten sinulla tulee olla toimiva sähköpostiosite. Järjestelmä edellyttää lisäksi vahvaa tunnistautumista pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Ohjeet kirjautumiseen saat osoitteesta ophtuki.oima.fi tai osallistumalla Oiman käyttökoulutuksiin. 

Toistaiseksi myös vanhat järjestelmät, kuten Virtu, toimivat Oiman rinnalla. Voit tarvittaessa lähettää palkkioihin liittyvät ilmoitukset kuten aiemminkin, mikäli et ole vielä luonut Oima-järjestelmään tunnuksia.

Osallistu Oima-käyttökoulutuksiin

Lapin hyvinvointialue ja Oima järjestävät kevään ja kesän aikana palvelun käyttökoulutuksia kaikille uusille Oiman käyttäjille. Koulutukset järjestetään verkossa.

Koulutuksen sisältö:

• Oimaan kirjautuminen ja vahva tunnistautuminen
• Mitä kaikkea tietoa Oima palvelusta löytyy
• Hoitajan kirjaukset (hoitopäivät ja muut kirjaukset)
• Ohjeet Oima-palvelun käyttöön 

Perhehoidon sijaiset ja tukiperheet
Aika: Tiistai 30.5. klo 16.30-18.00
Osallistumislinkki: meet.google.com/piw-cbyw-hqe

Omaishoitajien sijaisille
Aika: Keskiviikko 31.5. klo 16.30-18.00 
Osallistumislinkki: meet.google.com/awz-veeu-ccu

Vakituiselle omaishoitajalle 
Aika: Torstai 1.6. klo 16.30-18.00
Osallistumislinkki: meet.google.com/xdy-jyjb-cwu 

Vakituiselle perhehoitajalle
Aika: Keskiviikko 7.6. klo 16.30-18.00
Osallistumislinkki: meet.google.com/zzs-obsq-tew

Päästäksesi sisään koulutukseen, avaa kyseinen linkki verkkoselaimessa hieman ennen koulutuksen alkamisaikaa ja paina kuvaketta " Pyydä saada liittyä ". Tämän jälkeen kouluttaja päästää sinut sisälle virtuaaliseen koulutustilaan.

Lisätietoja

Palkkionmaksuun liittyvissä kysymyksissä ole yhteydessä oima@lapha.fi, puh. 040 721 5269 (arkisin klo 9–11 ja 12-15).  Toimeksianto- ja palkkiosopimuksiin liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä oman alueesi palveluohjaukseen. 

****

Oapmahaš- ja bearašdivššu bálkkáid máksin sirdása Oima-vuogádahkii

Oapmahaš- ja bearašdivššáriidda lágiduvvo skuvlejupmi ođđa vuogádaga geavaheapmái miesse-geassemánus 2023.

Oapmahaš- ja bearašdivššáriid, doarjjabearrašiid ja doarjjaolbmuid bálkkáid máksin Lappi buresveadjinguovllus sirdása Oima-vuogádahkii miessemánu 2023 rájes. 

Vuosttaš máksinbeaivi ođđa vuogádaga bokte lea leamaš 15.5.2023. Dás duohko fásta mánnobálkkáin bargi bearašdivššáriid máksinbeaivi áraduvvá nu, ahte bálkkát máksojuvvojit álo seamma mánus go bargá, maŋimus báŋkobeaivve. Eará joavkkuid bálkkát máksojuvvojit boahttevuođasge čuovvovaš mánu 15. beaivve. 

Mii lea Oima ja mo dat doaibmá?

Oima lea neahttabálvalus, mii doaibmá neahttaloganis ja man bokte buresveadjinguovlu máksá bálkkáid ja gollobuhtadusaid. Beasat Oimas maiddái ieš merket dikšunáigodaga dieđuid, čuovvut iežat friddjabeivviid sihke geahčadit bálkádieđuid, bargoáigemerkemiid ja iežat bargogohčussoahpamuša. 

Du dieđut sirdásit automáhtalaččat boares vuogádagas Oimai, itge dárbbat dan ovdii dahkat maidege. Bálkkáid máksin joatkašuvvá boatkankeahttá sirdašuvvama áigge. Du vearrogoartta dieđut mannet automáhtalaččat vearuheaddjis Oima-vuogádahkii, jos dus lea oapmahaš- dahje bearašdivššu vearrogoarta fámus.

Vai ieš beasat merket ja geahčadit dieđuid Oimas, don fertet čálihit sisa vuogádahkii. Sisačáliheami várás dus galgá leat e-boastačujuhus, mii doaibmá. Vuogádat maiddái gáibida ahte dovdát iežat neahttabáŋkodovddaldagain dahje mobiilasihkkarastimiin. Sisačáliheami rávvagiid oaččut čujuhusas ophtuki.oima.fi dahje go oassálasttát Oima geavahanskuvlejumiide.  

Doaisttážii maiddái boares vuogádagat, dego Virtu, doibmet Oimain oktanaga. Dárbbu mielde sáhtát sáddet bálkkáid birra almmuhusaid nugo ovdalge, jos it leat vuos dahkan Oima-vuogádahkii dovddaldagaid. 

Oasálastte Oima-geavahanskuvejumiide 

Lappi buresveadjinguovlu ja Oima lágidit giđa ja geasi áigge bálvalusa geavahanskuvlejumiid buot ođđa Oima geavaheaddjiide. Skuvlejumit lágiduvvojit neahtas. 

Skuvlejumi sisdoallu:

• Oimai sisačáliheapmi ja nanu dovdán 
• Makkár olus dieđut Oima bálvalusas gávdnojit 
• Divššára merkejumit (dikšunbeaivvit ja eará merkejumit)
• Rávvagat Oima-bálvalusa geavaheapmái 

Bearašdivššu sadjásaččat ja doarjjabearrašat 
Áigi: Disdat 30.5. dmu 16.30-18.00
Oassálastinliŋka: meet.google.com/piw-cbyw-hqe

Oapmahašdivššáriid sadjásaččaide
Áigi: Gaskavahku 31.5. dmu 16.30-18.00 
Oassálastinliŋka: meet.google.com/awz-veeu-ccu

Fásta oapmahašdivššárii 
Áigi: Duorastat 1.6. dmu 16.30-18.00
Oassálastinliŋka: meet.google.com/xdy-jyjb-cwu 

Fásta bearašdivššárii
Áigi: Gaskavahku 7.6. dmu 16.30-18.00
Oassálastinliŋka: meet.google.com/zzs-obsq-tew

Vai beasat skuvlejupmái sisa, raba skuvlejumi liŋkka neahttaloganis vehá ovdal skuvlejumi álgináiggi ja coahkkal boalu " Bivdde beassat searvat " (" Pyydä saada liittyä "). Dán maŋŋel skuvlejeaddji luoitá du sisa virtuála skuvlenlatnjii. 

Lassedieđut

Gažaldagat mat gusket bálkámávssu, váldde oktavuođa oima@lapha.fi, tel. 040 721 5269 (árgabeivviid dmu 9–11 ja 12-15). Áššit mat gusket bargogohčus- ja bálkásoahpamušaid, sáhtát váldit oktavuođa iežat guovllu bálvalusrávvemii. 
 

****

Ruåđi- da piârhååid paaʹlǩi mähssmõš serdd Oima-riâžldõʹǩǩe

Ruåđi- da piârhoiʹddjeejid riâžžât škooultummuž ođđ riâžldõõǥǥ âânmõʹšše vueʹss-ǩieʹssmannust 2023. 

Ruåđi- da piârhoiʹddjeeji, tuäʹrjjpiârrji da tuäʹrjjoummui paaʹlǩi mähssmõš Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹdest serdd Oima-riâžldõʹǩǩe vueʹssmannust 2023 ääʹljeeʹl.  

Vuõssmõs mäʹhssempeiʹvv ođđ riâžldõõǥǥ mieʹldd 15.5.2023.  Pueʹttivuõđâst põõšši määnpââʹjpääʹlǩ vuäǯǯai piârhoiʹddjeeji mäʹhssempeiʹvv lij ääiʹjldum nuʹtt, što paaʹlǩid määuʹset pâi seämma määnpââʹj mââimõs baŋkkpeeiʹv.  Jeeʹres joouki paaʹlǩid määuʹset še pueʹttiääiʹjest pâi puõʹtti määnpââʹj 15. peeiʹv. 

Mii lij Oima da måʹhtt tõt tåimm?

Oima lij neʹttlookkivuâđđsaž neʹttkääzzkõs, koon mieʹldd pueʹrrvââjjamvuʹvdd mähss paaʹlǩid da koollkoʹrvvõõzzid.  Piâzzak Oimast še jiõčč mieʹrǩǩeed hoiʹddjempoodd teâđaid, seuʹrrjed lååʹpp-peeiʹvääd di täʹrǩstõõllâd päʹlǩǩlaaskâlmid, tuâjjäiʹǧǧmeärkkõõzzid da tuâjjanouddmõš-suåppmõõžžad.

Teâđad seʹrdde automaattsânji vuäʹmm riâžldõõǥǥâst Oimaaʹje, ij-ǥa tät õõlǥât tuʹst tååimid.  Paaʹlǩi mähssmõš juätkkai rââst seerd puåtkâlmtää.  Piiđkoortad teâđ seʹrdde automaattsânji Oima-riâžldõʹǩǩe piiđvaʹlddjest, jõs tuʹst lij viõǥǥâst åårrai ruåđi- leʹbe piârhååid piiđkortt. 

Ton õõlǥak ǩeeʹrjtõõvvâd riâžldõʹǩǩe, što piâzzak jiõčč tuejjeed meärkkõõzzid da täʹrǩstõõllâd teâđääd.  Ǩeeʹrjtõõvvâm vääras tuʹst âlgg leeʹd tåimmai neʹttpååʹštaddrõs.  Riâžldõk õõlǥat lââʹssen viõusâs tobddeem baŋkktiõttivuiʹm leʹbe mobiiltuõđtummšin.  Vuäʹppõõzzid ǩeeʹrjtõõvvâm vääras vuäǯǯak addrõõzzâst ophtuki.oima.fi leʹbe ko vuässõõdak Oima ââʹnnemškooultõõzzid.  

Vuäʹmm riâžldõõǥǥ mâʹte Virtu še tåimma võl Oima lââʹssen.  Vuäitak taarb mieʹldd vuõltteed paaʹlǩid kuõskki iʹlmmtõõzzid mâʹte ouddâl, jõs jiõk leäkku võl raajjam tiõttid Oima-riâžldõʹǩǩe. 

Vuässõõđ Oima-ââʹnnemškooultõõzzid

Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd da Oima reäʹšše ǩeâđđa da ǩeässa kääzzkõõzz ââʹnnemškooultõõzzid pukid ođđ Oima õõʹnnjid.  Škooultõõzzid riâžžât interneeʹttest. 

Škooultõõzz siiʹsǩâž:

• Oimaaʹje ǩeeʹrjtõõvvmõš da viõusâs tobddeem. 
• Måkam teâđ Oima-kääzzkõõzzâst käunnai? 
• Hoiʹddjeei meärkkõõzz (håiddpeeiʹv da jeeʹres meärkkõõzz)
• Vuäʹppõõzz Oima-kääzzkõõzz âânmõʹšše 

Piârhååid sâjjsa da tuäʹrjjpiârri
Äiʹǧǧ: Mââibargg 30.5. č. 16.30-18.00
Vuässõõttâmliŋkk: meet.google.com/piw-cbyw-hqe

Ruåđihoiʹddjeeji sâjjsaid
Äiʹǧǧ: Seärad 31.5. č. 16.30-18.00 
Vuässõõttâmliŋkk: meet.google.com/awz-veeu-ccu

Põõšši ruåđihoiʹddjeeʹje 
Äiʹǧǧ: Neljdpeiʹvv 1.6. č. 16.30-18.00
Vuässõõttâmliŋkk: meet.google.com/xdy-jyjb-cwu 

Põõšši piârhoiʹddjeeʹje
Äiʹǧǧ: Seärad 7.6. č. 16.30-18.00
Vuässõõttâmliŋkk: meet.google.com/zzs-obsq-tew

Škooultõʹsse sizz piâssâm vääras ääʹvad kõõččmõõžžâst åårrai liiŋk neʹttlooǥǥâst siõmmna ouddâl škooultõõzz äʹlǧǧempoodd da teäʹddal ikoon “Pyydä saada liittyä” (“Raauk što piâzzak sizz”).  Tän mâŋŋa škooulteei piâzzat tuu sizz virtuaalʼlaž škooultemsâjja. 

Lââʹssteâđ

Pääʹlǩ mähssmõõžž kuõskki kõõččmõõžžin vääʹld õhttvuõđ oima@lapha.fi, teʹl. 040 721 5269 (arggpeeiʹvi č. 9–11 da 12-15). Tuâjjanouddmõš- da päʹlǩǩsuåppmõõžžid kuõskki aaʹššin vuäitak leeʹd õhttvuõđâst še jiijjad vuuʹd kääzzkõsvuäʹpstõʹsse.  
 

Kansainvälisiä opiskelijoita luennolla. Kuvaaja Eveliina Harju

Kansainväliset opiskelijat ja professorit ihastelivat lappilaista hyvinvointia

Lappiin kokoontuu opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita 12 maasta keskustelemaan sosiaalityöstä globaalista näkökulmasta. Kyseessä on sosiaalityön kansainvälinen kesäkoulu, jonka järjestää yhteistyössä Lapin yliopiston sosiaalityön oppiaine, FHV Vorarlberg University of Applied Sciences Itävallasta ja University of Vermont Yhdysvalloista. Tänä vuonna opiskelijoita ja opettajia on Itävallasta, Liettuasta, Hong Kongista, Saksasta, USA:sta, Saksasta, Ranskasta, Bangladeshista, Suomesta, Iso-Britanniasta, Georgiasta ja Nigeriasta. Perinteisen kesäkoulun teema on tänä vuonna tarkastella sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja eri maissa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ikääntymistä sekä lasten ja perheiden asemaa palveluissa. Luennot pidetään 22.–26.5.2023 Lapin yliopistossa.

Opiskelijoille ja opettajille tarjottiin katsaus lappilaisesta hyvinvoinnista, kun Lapin hyvinvointialueen itäisen Lapin perheiden ja työikäisten palvelupäällikkö Tanja Karhunen luennoi Lapin yliopistolla tiistaina. Luennon aiheena oli "Perspectives of welfare within the new welfare". 

Mikä merkitys kansainvälisellä verkostoitumisella on, Tanja Karhunen?

– Verkostoitumisen merkitys on todella tärkeä hyvinvointialueelle, koska se mahdollistaa kansainvälisen tiedon saamisen ja tuottamisen hyvinvoinnista ja sen ilmentymisistä sekä merkityksestä.

Hyvinvointialue kiinnosti sosiaalityön kansainvälisessä kesäkoulussa niin kansainvälisiä opiskelijoita kuin professoreja.

– Suomen sosiaalityön koulutus on ollut korkeatasoista ja ainutlaatuinen hyvinvointijärjestelmämme herättää kansainvälisissä opiskelijoissa ihastusta ja paljon kysymyksiä. Kysymyksiä tuli liittyen saamenkielisten sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen, koulussa tehtävään sosiaalityöhön ja hyvinvointialueen hallintoon ja rahoitukseen – ei siis kovin helppoja kysymyksiä ollenkaan, Karhunen summaa.

Vielä sunnuntaina vesi oli nousussa Torniossa. Kuvaaja: Minna Aula.

Lapin pelastuslaitos: Tulvatiedote ti 23.5.

Tulvan korkeus on turvallisella tasolla Torniossa keskiviikkona.

Tulva on kääntynyt laskuun koko Tornionjoella. Tulvatorjuntakalusto on keskitettynä Tornion pelastuslaitokselle, mutta pelastuslaitoksen henkilöresurssit on siirretty normaaliin valmiuteen. Ennusteen mukaan keskiviikkona Torniossa tulvan korkeus laskee tasoon, jossa se on ollut viime vuosina aiemminkin ja jonka riskit tunnetaan paremmin. Tornion tulvavallin riskien seuranta jatkuu keskiviikkoon asti.

- Ounasjoella tulvatilanne on rauhoittunut ja vesi on laskenut huomattavasti. Ounasjoella suurimmilta vahingoilta vältyttiin. Mökkien, ulkorakennusten ja vastaavien osalta vahingot kannattaa käydä silti tarkistamassa, riskinhallintapäällikkö Timo Rantala toteaa.

Vältä kosketusta tulvaveden kanssa, sillä se voi sisältää jätevettä, kemikaaleja tai ulosteita. Jos joudut kosketuksiin tulvaveden kanssa, pese kätesi huolellisesti. Tulvasiivoaminen on hyvä aloittaa heti. Poista ensiksi vesi ja muta. Käytä suojaavia vaatteita, kenkiä ja hanskoja ja pese suojavaatteet myöhemmin vähintään 60 asteessa.

Tulvan jälkeen on varmistettava, että asuminen on jälleen turvallista ja tarkistaa sähkölaitteet, öljysäiliöt, lämmitysjärjestelmät ja ympäristö. Jos tulva on kastellut rakennuksen kiinteitä asennuksia tai kodinkoneita, ota yhteyttä sähköalan ammattilaiseen. Ota mahdollisissa vahinkoasioissa yhteyttä vakuutusyhtiöösi ja pyydä neuvoja vahinkojen arviointiin ja korjaamiseen.

Rakennusten kuivattamiseen löytyy ohjeita muun muassa vesi.fi-sivustolta

- Kuivattaminen voi kestää viikkoja. Avuksi on tärkeää pyytää alan ammattilainen, jotta myös rakenteet, jotka eivät ole näkösällä, tulee tarkistettua ja kuivatettua, Rantala toteaa.

Tieliikennekeskuksen tiedot poikki menneistä teistä: Liikennetilanne

Poikki olevat tiet Ruotsin puolella: Trafikverket

Uudet tulorajat tukipalvelujen myöntämiselle

Tukipalvelujen myöntämisen tulorajat ovat muuttuneet Lapin hyvinvointialueella. Tulorajat koskevat muun muassa ateria-, siivous- ja kuljetuspalveluja.

Sámegillii vuolábealde
Sääʹmǩiõʹlle vueʹlnn

Tukipalvelujen myöntämisen tulorajat perustuvat Kelan kansaneläkkeen tulorajoihin, jotka tarkistetaan vuosittain.

Mitkä tulorajat ovat ja mihin ne vaikuttavat?

Tukipalvelujen myöntämiseen vaikuttavat palveluntarpeesi, elämäntilanteesi, yksityisten palvelujen saatavuus alueellasi sekä tulosi. Tuloraja tarkoittaa suurinta säännöllisten tulojen määrää, jonka perusteella voit saada näitä palveluja. 

Tulorajojen tarkoituksena on kohdentaa hyvinvointialueen palveluita pienituloisille, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa vastaavia palveluita yksityisiltä yrityksiltä. 

Vuonna 2023 tulorajat ovat (aluehallitus 7.12.2022 §430):

• yksin asuvilla 1512,38e/kk
• avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla 1355,30e/hlö/kk 

Palvelut, joiden myöntämiseen sovelletaan tulorajoja, ovat:

• ateriapalvelut
• siivouspalvelut
• kylvetys ja pesuapu
• päivätoiminta sekä muut osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut
• kuljetus- ja asiointipalvelut
• turvapalvelut

Jos tulosi ylittävät tulorajan, hyvinvointialue voi myöntää sinulle näitä palveluita vain erityisten syiden vuoksi. Tarvittaessa erityisten syiden täyttymisestä tehdään tarkempi selvitys. Peruste palvelun myöntämiseen tulorajan ylittymisestä huolimatta voi olla esimerkiksi se, että vastaavaa palvelua ei ole muutoin saatavilla paikkakunnallasi.

Miten toimin saadakseni tukipalveluja?

Jos koet, että tarvitset tukea arjessa selviytymiseen, ota yhteyttä oman paikkakuntasi sosiaalipalvelujen palveluneuvontaan. Voit ottaa yhteyttä myös tukea tarvitsevan omaisesi puolesta.

Työntekijämme on sinuun yhteydessä palveluntarpeen arvioinnista, jossa selvitetään, mitä palveluita tarvitset ja miten ne olisi paras järjestää. Varaudu selvittämään myös tulosi palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä.

Selvityksen jälkeen työntekijä auttaa sinua löytämään sopivimman palvelun. Jos sinulle myönnetään palvelu, hyvinvointialue voi toteuttaa sen omana toimintana, ostopalveluna tai antaa sinulle palvelusetelin. Jos sinulle ei myönnetä palvelua tulorajojen ylittymisen vuoksi, työntekijämme ohjaa sinua löytämään sopivan yksityisen palveluntuottajan. 

Koskevatko tulorajat minua, jos kunta on myöntänyt palvelun viime vuonna?

Tulorajat koskevat ensisijaisesti uusia asiakkaita ja tilanteita, joissa asiakkaan palveluntarvetta täytyy arvioida uudelleen. 

Jos määräaikainen päätös palvelun myöntämisestä päättyy tai elämäntilanteesi tai palveluntarpeesi muuttuu, tehdään uusi palveluntarpeen arviointi. Tällöin myös tulosi selvitetään, jos tulorajat vaikuttavat kyseessä oleviin palveluihin.

Vaikuttavatko tuloni siihen, paljonko maksan palveluista?

Tukipalveluiden asiakasmaksut ovat tasasuuruisia, eivätkä tulosi vaikuta niihin.
Lue lisää muista asiakasmaksuista

***

Ođđa boahtorájit doarjjabálvalusaid mieđiheami várás

Doarjjabálvalusaid mieđiheami boahtorájit leat nuppástuvvan Lappi buresveadjinguovllus. Boahtorájit gustojit earret eará borramuš-, čorgen- ja fievrredanbálvalusaide. 

Doarjjabálvalusaid mieđiheami boahtorájiide vuođđun leat Kela álbmotealáhaga boahtorájit, mat dárkkistuvvojit jahkásaččat. 

Mat leat boahtorájit ja masa dat váikkuhit?

Doarjjabálvalusaid mieđiheapmái váikkuhit du bálvalusdárbu, eallindilli, vejolašvuohta oažžut priváhta bálvalusaid iežat guovllus  sihke boađut. Boahtorádji dárkkuha stuorimus jeavddalaš boađuid meari, man vuođul sáhtát oažžut dáid bálvalusaid. 

Boahtorájiid dárkkuhus lea stivret buresveadjinguovllu bálvalusaid sidjiide, geain leat unnán boađut iige vejolašvuohta oastit vástideaddji bálvalusaid priváhta fitnodagain. 

Jagi 2023 boahtorájit leat (guovllustivra 7.12.2022 §430):

• okto ássi olbmot 1512,38e/mánus
• olbmot náittus- dahje orrunlihtus dahje registrerejuvvon párragaskavuođas 1355,30e/olmmoš/mánus

Bálvalusat, maid mieđiheapmái boahtorájit váikkuhit, leat:

• borramušbálvalusat
• čorgenbálvalusat
• lávgun ja basadanveahkki
• beaivedoaibma sihke eará bálvalusat mat dorjot searvevuođa ja sosiála ovttastallama
• fievrredan- ja áššiiddikšunbálvalusat
• dorvobálvalusat

Jos du boađut mannet badjel boahtoráji, buresveadjinguovlu sáhttá mieđihit dutnje dáid bálvalusaid dušše earenomáš sivaid geažil. Dárbbu mielde de čielggaduvvo dárkkibut dohkkejitgo earenomáš sivat. Ágga mieđihit bálvalusa, vaikko boađut mannet boahtoráji badjel, sáhttá leat ovdamearkka dihte dat, ahte seammalágan bálvalusa ii leat vejolaš muđui oažžut iežat báikegottis. 

Mo dagan vai oaččun doarjjabálvalusaid? 

Jos dovddat, ahte dárbbašat doarjaga birget árgabeaivvis, váldde oktavuođa iežat báikegotti sosiálabálvalusaid bálvalusrávvemii. Sáhtát váldit oktavuođa maiddái iežat oapmahačča beales, guhte dárbbaša doarjaga. 

Min bargi váldá dutnje oktavuođa bálvalusdárbbu guorahallama olis, mas čielggaduvvo, guđe bálvalusaid don dárbbašat ja mo daid livččii buoremus lágidit. Leage gearggus čielggadit maiddái iežat boađuid bálvalusdárbbu guorahallama oktavuođas.

Guorahallama maŋŋel bargi veahkeha du gávdnat heivvoleamos bálvalusa. Jos dutnje mieđihuvvo bálvalus, buresveadjinguovlu sáhttá čađahit dan iežas doaibman, oastinbálvalussan dahje addit dutnje bálvalanseđela. Jos dutnje ii mieđihuvvo bálvalus dan dihte ahte boađut mannet badjel boahtoráji, min bargi rávve du gávdnat heivvolaš priváhta bálvalusbuvttadeaddji. 

Gustojitgo boahtorájit munnje, jos gielda lea mieđihan bálvalusa diibmá? 

Boahtorájit gustojit vuosttamužžan ođđa áššehasaide ja diliide, main áššehasa bálvalusdárbbu ferte guorahallat ođđasit. 

Jos bálvalusa mieđiheami mearreáigásaš mearrádus nohká dahje du eallindilli dahje du bálvalusdárbu nuppástuvvá, de guorahallojuvvo ođđasit du bálvalusdárbu. Seamma oktavuođas maiddái du boađut čielggaduvvojit, jos boahtorájit váikkuhit du bálvalusdárbbu bálvalusaide. 

Váikkuhitgo mu boađut dasa, olugo mávssán bálvalusaid ovddas? 

Doarjjabálvalusaid áššehasmávssut leat ovtta sturrosaččat, eaige du boađut váikkut daidda. 
Loga eambbo eará áššehasmávssuid birra

***

Ođđ puåđraaj tuäʹrjjkääzzkõõzzi miõttmõʹšše

Tuäʹrjjkääzzkõõzzi miõttmõõžž puåđraaj lie mottjam Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹdest.  Puåđraaj kueʹsǩǩe ouddmiârkkân veärr-, čiistem- da jååʹđtemkääzzkõõzzid. 

Tuäʹrjjkääzzkõõzzi miõttmõõžž puåđraaj vuâđđâʹvve Kela narodjeältõõǥǥ puåđraajid, koid täʹrǩstet piiri-iiʹjji. 

Mõõk puåđraaj lie da mõõn aaʹššid tõk vaikkte? 

Tuäʹrjjkääzzkõõzzi miõttmõʹšše vaikkte tuu kääzzkõstarbb, jieʹllemvueʹǩǩ, puåtti da privatt kääzzkõõzzi vuäǯǯmõš vuuʹdstad.  Puåđraajj miârkkšââvv šuurmõs mieʹrrkõskksaž puåttji meäʹr, koon vuâđald vuäitak vuäǯǯad täid kääzzkõõzzid.

Puåđraaji mieʹrr lij piijjâd pueʹrrvââjjamvuuʹd kääzzkõõzzid sij årra, ǩeäin lie uʹcc puåtti, da ǩeäin iʹlla vuäittmõš vuäʹstted vaʹstteei kääzzkõõzzid privatt põrggsin.  

Eeʹjj 2023 puåđraaj leʹjje (vuʹvddhalltõs 7.12.2022 §430): 

• õhttu jälsteeʹjin 1512,38 e / mp
• näittlõõttâm leʹbe vieʹncteʹmes leettast leʹbe rekisterõsttum paarrõhttvuõđâst åårrai oummuin 1355,30 e / pers. / mp 

Kääzzkõõzz, koi miõttmõõžžâst suåvtet puåđraajid, lie: 

• veärrkääzzkõõzz
• čiistemkääzzkõõzz
• lauggmõš da põõssâmveäʹǩǩ
• peiʹvvtåimmʼmõš di jeeʹres vuässadvuõđ da sosiaalʼlaž õhttvuõđ tuärjjeei kääzzkõõzz
• jååʹđtem- da äʹššeemkääzzkõõzz
• staankääzzkõõzz

Jõs tuu puåtti râstlde puåđraaj, pueʹrrvââjjamvuʹvdd vuäitt miõttâd tuʹnne täid kääzzkõõzzid tåʹlǩ spesiaalmääin diõtt.  Taarb mieʹldd spesiaalmääinai teâuddjummšest tuejjeet tääʹrǩab čiõlǥtõõzz. Vuâđđ kääzzkõõzz miõttmõʹšše puåđraaj râstldummšest huõlǩâni vuäitt leeʹd ouddmiârkkân tõt, što vaʹstteei kääzzkõs iʹlla muđoi vuäǯǯamnalla päiʹǩǩ-kååʹddstad. 

Måʹhtt toiʹmmjam, što vuäǯǯam tuäʹrjjkääzzkõõzzid? 

Jõs ǩiõččlââstak, što taarbšak tueʹrj juõʹǩǩpeiʹvvsaž jieʹllmest piʹrǧǧeem vääras, vääʹld õhttvuõđ jiijjad päiʹǩǩ-kååʹdd sosiaalkääzzkõõzzi kääzzkõsvuäʹpstõʹsse. Vuäitak še väʹldded õhttvuõđ tueʹrj taarbšeei âʹlddoummu peäʹlest.

Mij tuâjjlaž lij tuin õhttvuõđâst kääzzkõstaarb aʹrvvõõzzâst, mâʹst čiõlǥeet, måkam kääzzkõõzzid taarbšak da måʹhtt leʹčči pueʹrmõs tõid riâššâd.  Valmštõõđ čiõlǥeed še puåttjad kääzzkõstaarb aʹrvvõõzz õhttvuõđâst. 

Čiõlǥtõõzz mâŋŋa tuâjjlaž vieʹǩǩat tuu kaunnâd šiõttlummuš kääzzkõõzz.  Jõs tuʹnne miõđât kääzzkõõzz, pueʹrrvââjjamvuʹvdd vuäitt tõn viikkâd čõõđ jiiʹjjes tåimman, vuäsʹttemkääzzkõsân leʹbe oudd tuʹnne kääzzkõsliipp.  Jõs tuʹnne jeäʹt miõđât kääzzkõõzz puåđraaji râstldem diõtt, mij tuâjjlaž jååʹđat tuu kaunnâd šiõttlõs privatt kääzzkõspuuʹtʼteei.  

Kueʹsǩǩe-a puåđraaj muu, jõs kåʹdd lij miõttâm kääzzkõõzz teimma? 

Puåđraaj kueʹsǩǩe vuõss-sââʹjest ođđ äʹššniiʹǩǩid da vueʹjjid, koin äʹššneeʹǩǩ kääzzkõstaarb âlgg ärvvtõõllâd oʹđđest.

Jõs mieʹrräiggsaž tuʹmmstõk kääzzkõõzz miõttmõõžžâst poott leʹbe tuʹst jieʹllemvueʹǩǩ leʹbe kääzzkõstarbb mottai, tuejjeet ođđ kääzzkõstaarb aʹrvvõõzz.  Täʹl tuʹst čiõlǥeet puåttjid še, jõs puåđraaj vaikkte kõõččmõõžžâst åårrai kääzzkõõzzid. 

Vaikkte-a puåtti tõõzz, måʹhtt jiânnai määusam kääzzkõõzzin? 

Tuäʹrjjkääzzkõõzzi äʹššneǩmääus lie tääʹss-šoora, jie-ǥa puåttjad vaaikât tõid. 
Looǥǥ lââʹzz jeeʹres äʹššneǩmaausin

Terveysasemien puhelinjärjestelmät toimivat jälleen

Päivitys tiedotteeseen ti klo 18.30: puhelinjärjestelmät toimivat jälleen.

HUOM! Päivitys tiedotteeseen ti 23.5. klo 18.30:

Terveysasemien takaisinsoittojärjestelmät toimivat jälleen. Puhelinjärjestelmän toimittaja on saanut valtakunnallisen teknisen vian korjattua. Ajoittaista hitautta tai hetkellisiä häiriöitä saattaa vielä esiintyä. Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa. Tiistai-iltapäivän ajan kestänyt häiriö voi ruuhkauttaa terveyspalvelujen puhelimia huomenna keskiviikkona, joten kiireettömissä asioissa kannattaa soittaa myöhemmin.

---------

Alkuperäinen tiedote ti 23.5. iltapäivältä:

Ainakin Rovaniemen, Sallan, Muonion, Inarin, Enontekiön, Pelkosenniemen, Savukosken ja Kolarin terveysasemien puhelinpalveluissa on teknisiä ongelmia, eikä puhelimella välttämättä saa yhteyttä terveysasemalle. Henkeä uhkaavassa tilanteessa soita 112.

Palveluntarjoaja korjaa vikaa parhaillaan.

Rovaniemen terveysasemien keskitetty puhelinpalvelu, neuvoloiden keskitetty puhelinpalvelu, opiskeluterveydenhuollon puhelinpalvelu sekä suun terveydenhuollon keskitetty puhelinpalvelu ovat poissa käytöstä. Myös klinik.fi-yhteydenotoissa on viivettä.

Myös matkapalvelukeskuksen takaisinsoittojärjestelmässä on tekninen vika.

Hetan terveysaseman takaisinsoittopalvelu ei ole käytössä. Voit soittaa numeroon 040 354 7838.

Muonion terveysaseman takaisinsoittopalvelu ei ole käytössä. Voit soittaa numeroon 040 180 4393.

Ivalon terveysaseman takaisinsoittopalvelu ei ole käytössä.
Inarin suun terveydenhuoltoon voit soittaa särkytapauksissa numeroon 040 527 1132.

Sallan terveysaseman takaisinsoittopalvelu ei ole käytössä. Voit soittaa numeroon 040 182 3086.

Pelkosenniemen ja Savukosken terveysasemien puhelinpalvelu ei ole käytössä. Kiireisissä tilanteissa saavu paikan päälle terveysasemalle.

Kolarin terveysaseman takaisinsoittopalvelu ei ole käytössä. Virtu.fi-sähköinen asiointi on käytössä. Kiireisissä tilanteissa saavu paikan päälle terveysasemalle.

Lapin pelastuslaitos: Tulvatiedote 21.5.2023 klo 16:30

Tulvahuippu vielä edessä Torniossa, muualla tulvat kääntyneet laskuun.

Tornionjoen tulva on kääntynyt laskuun Ylitornion pohjoispuolella Pellossa, Kolarissa ja Muoniossa. Myöskään Ylitorniolla tulvan ei odoteta enää nousevan. 

Pahin tulvatilanne on tällä hetkellä Torniossa. Ennusteiden mukaan Torniossa tulvahuippu saavutetaan tulevana yönä tai maanantain aikana. Tulvan odotetaan nousevan Torniossa vielä 10-15 senttiä. Näillä näkymin tulva jäisi kuitenkin 30-40 senttiä alle tulvapenkereen ylärajan. Asukkaita kehotetaan seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa omatoimisesti varautumaan tilanteeseen. Tornion ja Karungin pelastuslaitosten pihalla on haettavissa hiekkaa tulvasäkkejä varten.

Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitos on varautunut tulvatorjuntaan siirtämällä lisää kalustoa Tornioon. Pelastuslaitos on myös saanut virka-apua Oulun, Seinäjoen ja Vaasan pelastuslaitoksilta, joista on toimitettu viime yönä 1,3 kilometriä siirrettävää tulvavallia ja tehokkaita pumppuja. Myös puolustusvoimilta on saatu tulvantorjuntakalustoa.  
   
Tornionjoki  

• Muoniossa tulva on kääntynyt laskuun. Tehtyjen suojausten toimivuuden seuranta on kuitenkin edelleen tärkeää, kunnes vesi on laskenut riittävästi.  
• Kolarissa tulva on kääntynyt laskuun. Tehtyjen suojausten toimivuuden seuranta on kuitenkin edelleen tärkeää, kunnes vesi on laskenut riittävästi.  
• Pellossa tulva on kääntynyt laskuun. Tehtyjen suojausten toimivuuden seuranta on kuitenkin edelleen tärkeää, kunnes vesi on laskenut riittävästi.  
• Ylitorniolla veden nousu on pysähtynyt ja tehtyjen suojausten toimivuuden seuranta on tärkeää siihen asti, että vesi on laskenut riittävästi.
• Torniossa vesi nousee edelleen. Tulvahuipun arvioidaan olevan Torniossa sunnuntain ja maanantain aikana. Tulvan odotetaan nousevan vielä noin 10-15 senttiä. Asukkaita kehotetaan seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa omatoimisesti varautumaan tilanteeseen. Tornion ja Karungin pelastuslaitosten pihalla on haettavissa hiekkaa tulvasäkkejä varten.

   
Ounasjoki  

• Kittilässä tulva on lähtenyt laskuun. Veden nousu on pysähtynyt, ja tehtyjen suojausten toimivuuden seuranta on tärkeää siihen asti, että vesi on laskenut riittävästi. 
• Rovaniemellä tulva ei nouse ennusteiden mukaan vahinkorajalle.

  
-Tulva ei ole aiheuttanut vaaraa ihmisille. Jonkin verran olemme joutuneet muistuttamaan, että olisi hyvä pysytellä pois tulvavedestä. Yksittäisiä rakennuksia on saattanut kastua, ja jonkin verran kellareita on vedenvarassa. Suurvahingoilta on vältytty, mutta toki tulva voi aiheuttaa henkilökohtaisesti isoja menetyksiä niille, joiden omaisuutta on vedenvarassa, kertoo päällikköpäivystäjä Timo Rantala.  
 
-Vedellä täytettäviä väliaikaisia tulvavalleja on saatu apuna Seinäjoelta ja Vaasasta, ja niitä käytetään tarvittaessa. Parasta aikaa tehdään katselmusta, mihin laitetaan. Voi olla, ettei niitä tarvitse ottaa ollenkaan käyttöön, päällikköpäivystäjä Timo Rantala kertoo. 
 
Pelastuslaitos kehottaa välttämään turhaa tieliikennettä tulva-alueilla. Tulvavesi on arvaamatonta ja virtaus on kova, joten vältä myös vesillä liikkumista. 

Poikkimenneistä teistä tiedottaa Tieliikennekeskus.
  
Jos tarvitsee pelastuslaitoksen apua tulva-asioissa, eikä kyseessä ole välitön hengenvaara, kannattaa soittaa Tornion osalta tulvantorjuntaa johtavalle palomestarille 040 139 401 ja muiden kuntien osalta Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitoksen operaatiokeskukseen 040 152 8650. Näin vältetään 112-numeron turha kuormittuminen. 
  
  

Katso ohjeita omatoimiseen tulvasuojaukseen:

• Kiinteistön suojaaminen kevättulvalta - Lapin pelastuslaitos
• Suojaa koti tulvalta - www.vesi.fi

Tieliikennekeskuksen tiedot poikki menneistä teistä: Liikennetilanne (fintraffic.fi) 

Poikki olevat tiet Ruotsin puolella: Trafikverket
 
Tulvien kehittymistä voit seurata kätevästi muun muassa Suomen Ympäristökeskuksen Twitteristä: https://twitter.com/pinnanalta

Lisätietoja medialle
Tornio: tulvantorjuntaa johtava palomestari 040 139 401
Muiden kuntien osalta: Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitoksen operaatiokeskus 040 152 8650
 

Lapin pelastuslaitos: Tulvatiedote 20.5.2023 klo 12.30

Omatoiminen tulvasuojaus tärkeää. Tulvantorjuntatyöt ovat käynnissä Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla. Lapin pelastuslaitos on varautunut siirtämään lisää kalustoa ja henkilöstöä tulva-alueille. 

Torniojoki 
-Muoniossa veden nousu on pysähtynyt. 
-Kolarissa veden nousu on hidastunut, mutta ennusteiden mukaan nousee vielä. Omatoiminen varautuminen ja rakennusten suojaus on tärkeää. 
-Pellossa vahinkoraja on ylittynyt, ja veden nousu jatkuu edelleen ennusteen mukaan 20-25 senttiä. Omatoiminen varautuminen ja rakennusten suojaus on erittäin tärkeää. 
-Ylitorniolla veden nousu jatkuu edelleen. Omatoiminen varautuminen ja rakennusten suojaus on erittäin tärkeää. Valtatie 21 suljetaan väliltä Kaulinranta Ylitornio ja paikalle järjestään kiertotie. 
-Torniossa vesi nousee edelleen ennusteen mukaan maanantaihin mennessä puoli metriä perjantaihin verrattuna. Torniossa asukkaita kehotetaan seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa omatoimisesti varautumaan tilanteeseen. 
  
Ounasjoki 
-Kittilässä veden nousu on hidastunut ja vahinkoraja on ylittynyt. Vesi nousee ennusteen mukaan lisää ja saavuttaa huipun sunnuntain aikana. Omatoiminen varautuminen ja rakennusten suojaus on erittäin tärkeää. 
-Rovaniemellä tulva ei nouse ennusteiden mukaan vahinkorajalle. 
  
 
-Tulva ei ole aiheuttanut vaaraa ihmisille, mutta yksittäisten rakennusten lisäksi on kastunut esimerkiksi kellareita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että kriittisiä rakennuksia kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköitä olisi vaarassa kastua, kertoo päällikköpäivystäjä Timo Rantala. 
 
Lisää teitä on vaarassa mennä poikki, ja niistä tiedottaa Tieliikennekeskus. 
 
-Omatoimiseen tulvasuojaukseen saa hyviä tarvikkeita esimerkiksi paikallisista rautakaupoista. Valitettavasti pelastuslaitoksen käytössä olevat tulvasuojausvarusteet on tarkoitettu pelastuslaitoksen omaan käyttöön, Rantala toteaa. 
 
Jos tarvitsee pelastuslaitoksen apua tulva-asioissa, eikä kyseessä ole välitön hengenvaara, kannattaa soittaa Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitoksen operaatiokeskukseen 040 152 8650. Näin vältetään 112-numeron turha kuormittuminen. 
 
Tulvien kehittymistä voit seurata kätevästi muun muassa Suomen Ympäristökeskuksen Twitteristä: https://twitter.com/pinnanalta

Katso ohjeita omatoimiseen tulvasuojaukseen:

• www.youtube.com/watch?v=m_ls0fHYDok
• www.vesi.fi/suojaa-koti-tulvalta/?fbclid=IwAR081jqWShW61Lq7zZcNsdnDYVuGYqVrAyp9tPhiTFcnpFYaa87cwhwIpGk

 
Tieliikennekeskuksen tiedot poikki menneistä teistä: Liikennetilanne (fintraffic.fi) 
 

Lisätietoja medialle: 
Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitoksen operaatiokeskus 040 152 8650 

Lapin pelastuslaitos: Tulvatiedote 20.5.2023 klo 21.00

Tornionjoessa tulvaveden korkeus Pellon yläpuolella on pysähtynyt ja kääntymässä laskuun.

Tulvantorjuntatyöt ovat käynnissä Kolarissa, Pellossa, Ylitorniolla ja Karungissa. Torniossa varaudutaan tulvantorjuntaan. Lapin pelastuslaitos on varautunut siirtämään lisää kalustoa ja henkilöstöä tulva-alueille.
  
Tornionjoki 
-Muoniossa veden nousu on pysähtynyt ja tehtyjen suojausten toimivuuden seuranta on tärkeää kunnes vesi on laskenut riittävästi. 
-Kolarissa veden nousu on pysähtynyt ja tehtyjen suojausten toimivuuden seuranta on tärkeää siihen asti, että vesi on laskenut riittävästi. 
-Pellossa veden nousu on hidastunut ja ennusteiden mukaan nousee vielä muutamia senttejä. Omatoiminen varautuminen ja rakennusten suojaus on tärkeää ja niiden toimivuuden seuranta on tärkeää. 
-Ylitorniolla veden nousu jatkuu edelleen. Omatoiminen varautuminen sekä rakennusten suojaus ja toimivuuden seuranta on tärkeää.  
-Torniossa vesi nousee edelleen ennusteen mukaan maanantaihin mennessä 30 cm lauantaihin verrattuna.  Torniossa asukkaita kehotetaan seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa omatoimisesti varautumaan tilanteeseen. 
  
Ounasjoki 
-Kittilässä veden nousu on pysähtynyt ja  tehtyjen suojausten toimivuuden seuranta on tärkeää siihen asti, että vesi on laskenut riittävästi.
-Rovaniemellä tulva ei nouse ennusteiden mukaan vahinkorajalle. 
  
 
-Tulva ei ole aiheuttanut vaaraa ihmisille, mutta yksittäisten rakennusten lisäksi on kastunut esimerkiksi kellareita. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että kriittisiä rakennuksia kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköitä olisi vaarassa kastua, kertoo päällikköpäivystäjä Timo Rantala. 
 
Lisää teitä on vaarassa mennä poikki, ja niistä tiedottaa Tieliikennekeskus. 
 
Jos tarvitsee pelastuslaitoksen apua tulva-asioissa, eikä kyseessä ole välitön hengenvaara, kannattaa soittaa Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitoksen operaatiokeskukseen 040 152 8650. Näin vältetään 112-numeron turha kuormittuminen. 
 
Tulvien kehittymistä voit seurata kätevästi muun muassa Suomen Ympäristökeskuksen Twitteristä: twitter.com/pinnanalta

Katso ohjeita omatoimiseen tulvasuojaukseen:

• Kiinteistön suojaaminen kevättulvalta - Lapin pelastuslaitos
• Suojaa koti tulvalta - www.vesi.fi

 
Tieliikennekeskuksen tiedot poikki menneistä teistä: Liikennetilanne (fintraffic.fi) 
 
Lisätietoja medialle: 
Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitoksen operaatiokeskus 040 152 8650