Hyvinvointialue vaatii pysyvää korvamerkittyä rahoitusta ympärivuorokautiselle yhteispäivystykselle Kemin sairaalassa

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen mielestä valtion tulee huolehtia, että hyvinvointialueella on riittävä rahoitus ylläpitää ympärivuorokautisesti päivystäviä yhteispäivystysyksikköjä sekä Kemissä että Rovaniemellä.

Rahoitus pitäisi olla korvamerkittyä niin, että kahden yhteispäivystyksen ylläpitäminen ei vaarantaisi Lapin muita sote- ja pelastuspalveluja tai niiden rahoitusta. Rahoitus pitäisi olla sidottu indeksiin, ja se ei saisi vähentää muiden hyvinvointialueiden rahoitusta.

Aluehallituksen mukaan pysyvä mahdollisuus kahteen ympyrävuorokautiseen yhteispäivystykseen pitäisi kirjata terveydenhuoltolakiin ja valtion rahoitus pitäisi kirjata lakiin hyvinvointialueen rahoituksesta.

Lapin aluehallitus antoi lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle, joka on pyytänyt lausuntoa suunnitteilla oleviin lakimuutoksiin. Nykyisen lain mukaan Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla on oikeus kahteen ympärivuorokautisesti päivystävään yhteispäivystykseen vuoden 2032 loppuun saakka.

Ministeriön esityksen mukaan lakia muutettaisiin niin, että oikeus kahteen yhteispäivystykseen olisi toistaiseksi voimassa oleva mahdollisuus. Kahden yhteispäivystyksen ylläpito ei saisi kuitenkaan vaarantaa muiden hyvinvointialueen palvelujen tuottamista.

Lakiesityksen mukaan Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet pystyisivät nykyrahoituksella ylläpitämään nykyistä yhteispäivystystasoa muutamien tulevien vuosien ajan. Lapin hyvinvointialue on asiasta eri mieltä: nyt luvattu rahoitus on kaikkiaan riittämätön, ja lisäksi hyvinvointialueen käynnistäminen ja muutosten läpivieminen vie resursseja vielä useiden vuosien ajan.

 

Vaikutukset heijastuvat alueen elinvoimaan  

 

Aluehallituksen mukaan Kemin sairaalan toiminnan supistaminen kasvattaisi muun muassa Kelan kustannuksia, väestön matkakuluja ja työajan menetyksiä useilla miljoonilla euroilla vuodessa. Samalla työpaikat ja verotulot vähenisivät sekä hoitoalan koulutuksen harjoittelumahdollisuudet kärsisivät, mikä heikentäisi merkittävästi koko alueen elinvoimaa. Koulutusmahdollisuuksien huononeminen vaikuttaisi ammattitaitoisen työvoiman saantiin ja heikentäisi muun muassa valmiustasoa.

– Valtion tulee ottaa vastuu Suomen sairaalaverkosta kokonaisuutena eikä siirtää sitä yksittäisten hyvinvointialueiden päätettäväksi. Ainoastaan siten on mahdollista ottaa huomioon sairaalaverkon yhteiskunnalliset vaikutukset laajemmin kuin vain hyvinvointialueiden talouden kannalta, hyvinvointialue toteaa lausunnossaan.

 

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Lisätietoja päätöksestä esityslistassa/pöytäkirjassa: lapha.fi/paatoksenteko/poytakirjat-ja-esityslistat