Navigointivalikko

Ajankohtaista

Murupolku

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Sisältöjulkaisija

Sisältöjulkaisija

Sisältöjulkaisija

  1. Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat
    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana....

    Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat

    24.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat

    Työnantajabrändiin liittyviä kuvia näkyy rekrytointiin ja työnantajakuvaan liittyvissä yhteyksissä.

    24.6.2025

    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat ja Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, rohkea työnantajabrändi.

    Hyvinvointialueet ovat olleet viime vuosina julkisen keskustelun myrskynsilmässä – usein ongelmien, ei onnistumisten kautta. Lapissa halutaan kääntää katse siihen, mikä toimii. Rekrytointipäällikkö Paula Alatalon mukaan työnantajakuva on kirkastunut määrätietoisen työn ansiosta.

    – Ilman rekrytoinnin kehittämistä ja työnantajamielikuvan vahvistamista tilanne voisi olla paljon huonompi. Haluamme korostaa työnantajabrändissä sitä, että meillä Lapissa töitä tehdään maan huipulla ja ihmiset aidosti kokevat olevansa huippuhommissa, toteaa Lapin hyvinvointialueen rekrytointipäällikkö Paula Alatalo.

    Kiinnostus Lappiin kasvaa

    Vuonna 2024 Lapin hyvinvointialueella toteutettiin 1065 rekrytointia. Avoimia työpaikkoja oli 1808. Hakemuksia työpaikkoihin kertyi lähes 9000, eli keskimäärin viisi hakijaa jokaista työpaikkaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3,9. Luku pitää sisällään vain Kuntarekryn kautta toteutuneet ja raportoidut rekrytoinnit. Hakijamäärän kasvu kertoo siitä, että rekrytointityö on onnistunut.
    – Teimme hakijakokemuskyselyn, jossa esiin nousi kaksi asiaa: kiinnostava työ ja sijainti. Lappi vetää puoleensa ja me haluamme varmistaa, että hakijakokemus on hyvä alusta loppuun, Alatalo toteaa.

    Lapin hyvinvointialueella työskentelee lähes 8 800 henkilöä, joista puolet on hoitohenkilöstöä. Eläköitymisennusteen mukaan noin viidennes henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä. Siksi rekrytointityö on paitsi tärkeää, myös välttämätöntä.
    – Me emme jää odottamaan, että joku muu ratkaisee työvoimapulan. Me rakennamme ratkaisuja itse, Alatalo painottaa.

    Tilastoja:

    • Vuonna 2024 Lapin hyvinvointialueella työskenteli lähes 8800 henkilöä, joista vakituisia oli 6500 ja määräaikaisia vajaat 2400.
    • Naisia on selvä enemmistö, yli 84 prosenttia.
    • Eläköitymisennusteen mukaan noin viidennes henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä.

    Lisätietoja: 

    Paula Alatalo, rekrytointipäällikkö
    0407074843
    paula.alatalo@lapha.fi

    Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat
    24.6.2025
    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana....

    Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat


    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat ja Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, rohkea työnantajabrändi.

  2. Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 
    Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin...

    Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

    19.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

    Kuva: Jarno Niemi

    19.6.2025

    Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana. 

    Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä 

    Kirurgia  

    Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat leikkaukset siirretään Lapin keskussairaalan terveydenhuoltolain mukaisesti. Päiväkirurgisia ja alle 23 tuntia toimenpiteen jälkeen sairaalassa seurattavia (HERKO)leikkauksia siirretään tehtäväksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa, jotta leikkaussalikapasiteettia vapautuu Lapin keskussairaalassa raskaaseen kirurgiaan.   

    Kirurgiset potilaat asioivat leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikkakäynnit jatkossakin lähimmässä toimipisteessä leikkauspaikasta riippumatta. Lääkäreillä on jatkossa mahdollisuus työskennellä sairaalan molemmissa toimipisteissä.  

    Päivystys   

    Länsi-Pohjan keskussairaalassa säilyy väestölle avoin ympärivuorokautinen päivystys ja Meri-Lapin alueen väestö hakeutuu hoitoon Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalle kuten tälläkin hetkellä. Lisäksi sairaalassa on usean eri erikoisalan päivystys kello 22.00 asti. Yöaikaan Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalla päivystää akuuttilääkäri sekä yleislääkäri. Tarvittaessa potilas lähetetään jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan tai OYS:aan riippuen siitä, edellyttääkö potilaan sairaus jatkohoitoa keskussairaalassa vai yliopistosairaalassa. Ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys päättyy Länsi-Pohjan keskussairaalassa aikavälillä 22.00-7.00 laissa tapahtuvan muutoksen vuoksi.  

    Medisiiniset toiminnot  

    Medisiininen vuodeosastotoiminta ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Raskas tehohoito keskitetään Lapin keskussairaalaan 1.10.2025 alkaen monierikoisalaisen yöpäivystyksen päättyessä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

    Anestesiapäivystys sekä sisätautien vapaamuotoinen päivystys jatkuvat myös yöaikana Länsi-Pohjan keskussairaalassa mahdollistaen tehovalvonnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa.   

    Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 
    19.6.2025
    Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin...

    Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 


    Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana.  Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä  Kirurgia   Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat...

  3. Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä
    Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen...

    Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä

    16.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä

    16.6.2025

    Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.

    Norjan Bodøssä 10.–12.6.2025 järjestetty Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiä eri Pohjoismaista. Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnan voimavarana, kehittää kansallista ja pohjoismaista senioripolitiikkaa sekä rakentaa uusia yhteistyöverkostoja.

    Suomesta konferenssiin osallistui kahdeksan hengen delegaatio, johon kuului edustajia Lapin hyvinvointialueen, Tornion ja Rovaniemen vanhusneuvostoista sekä asiantuntijoita hyvinvointialueelta ja Lapin yliopistosta. Mukana olivat muun muassa Jorma Winter ja Yrjö Perkkiö Lapin hyvinvointialueelta, Olavi Stoor Torniosta sekä professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.

    Ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä

    Konferenssin avajaisissa nautittiin viulumusiikista, joka kuljetti kuulijat englantilaisesta barokista norjalaiseen kansanmusiikkiin. Tapahtuma oli alun perin suunniteltu englanninkieliseksi, mutta järjestäjät olivat onnistuneet hankkimaan tulkit, jotka mahdollistivat viestinnän suomeksi ja norjaksi.

    Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja senioripolitiikasta, tutkimuksesta ja käytännön esimerkeistä. Osallistujat pitivät erityisen arvokkaina epävirallisia keskusteluja, joissa jaettiin ideoita tulevaisuuden yhteisistä projekteista. 

    "Meillä kaikilla mailla on samansuuntaisia haasteita, ja yhdessä keskustelemalla voimme löytää hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja", todettiin Suomen delegaation kesken.

    Konferenssin päätteeksi julkaistiin julkilausuma, jossa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehdotuksiin sisältyivät muun muassa:

    • Yhdenvertaisten julkisten palvelujen takaaminen kaikille
    • Analogisten palvelujen säilyttäminen tarpeen mukaan
    • Digitaitojen koulutuksen tukeminen järjestöjen kautta
    • Maksuton yksilöohjaus digitaitojen oppimisessa
    • Puhelinpalvelu ikäihmisille digitaalisten palvelujen tueksi

    Näiden lisäksi ikäihmisten vapaaehtoistyön tekeminen, ylisukupolvisuuden edistäminen sekä saamelaisalueen yhteisöllisyydestä oppiminen nostettiin tärkeiksi asioiksi, joita tulee edistää yhdessä.

    Konferenssille toivotaan jatkuvuutta, ja suunnitteilla on työryhmän perustaminen, jossa on edustajia jokaisesta osallistujamaasta. Työryhmä veisi eteenpäin seuraavan tapaamisen suunnittelua ja varmistaisi, että ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä myös tulevaisuudessa.

    Kuvassa Suomen delegaatio vasemmalta oikealle: Pia Yliräisänen-Seppänen, Jorma Winter, Anne Luiro, Olavi Stoor, Yrjö Perkkiö, Matti Selin, Jenny Järvinen ja Päivi Rasi-Heikkinen.

    Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä
    16.6.2025
    Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen...

    Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä


    Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.

  4. Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita
    Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori ...

    Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita

    12.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita

    12.6.2025

    Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori

    Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Kyseessä on monimuotoinen ja usein piilossa pysyvä ilmiö, joka jättää jälkensä pitkäksi aikaa, usein yli sukupolvien. Väkivallan seuraukset myös ulottuvat laajalle – mielenterveydestä ja ihmissuhteista aina työkykyyn, työllistymiseen ja sitä kautta talouteen asti. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Tällaiset ”turhat kuolemat” eivät ole vain yksilön tragedia – ne ovat osoitus siitä. että meillä on rakenteellisia puutteita.

    Tiedämme, että naisten osuus lähisuhdeväkivallan uhreista on tilastollisesti suurempi. Siksi erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, meillä on vastuu pysähtyä tämän todellisuuden äärelle. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen, rakenteisiin juurtuvan lähestymistavan, joka tunnistaa väkivallan vaikutukset paitsi yksilön hyvinvointiin, myös hänen mahdollisuuksiinsa osallistua työelämään ja pysyä siinä.

    Kun tausta kuormittaa: väkivalta, trauma ja työkyky samassa vaakakupissa

    Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset kohtaavat usein vaikeuksia työelämässä. Tutkimusten mukaan heillä esiintyy enemmän poissaoloja ja työkyvyn alenemista, sillä trauma vaikuttaa keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja vuorovaikutukseen. Väkivallan seurauksena henkilö saattaa laiminlyödä työtehtäviään tai poistua työpaikalta turvasyistä. Työpaikan menettäminen puolestaan luo taloudellista epävarmuutta, mikä vaikeuttaa itsenäistä elämää ja toipumista väkivallan vaikutuksista. Lähisuhdeväkivalta voi johtaa myös pitkäaikaistyöttömyyteen psyykkinen kuormituksen ja häpeän estäessä aktiivisen työnhaun tai osallistumisen palveluihin. Seuraukset voivat korostua, mikäli henkilöllä on jo lapsuudessa koettuja haitallisia kokemuksia, kuten väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua. Tutkimusten mukaan ne voivat altistaa muun muassa mielenterveyden häiriöille, työkyvyttömyydelle ja vaikeuksille kiinnittyä työelämään.

    Työyhteisö voi olla elämän tärkein turvaverkko

    Työelämällä voi olla merkittävä tekijä lähisuhdeväkivallasta selviytymisessä. Tutkimusten mukaan työ paransi väkivaltaa kokeneiden taloudellista tilannettaan, edisti heidän fyysistä turvallisuuttaan, lisäsi itsetuntoa, vahvisti sosiaalisia yhteyksiä, tarjosi henkistä lepoa sekä loi motivaatiota ja elämän tarkoituksen tunnetta. Nämä havainnot vahvistavat, että työllisyydellä voi olla erittäin tärkeä ja myönteinen rooli lähisuhdeväkivallan uhrien elämässä. Työ ei ole pelkästään keino ansaita elantoa – se voi olla myös askel kohti turvaa, toivoa ja toipumista.

    Työpaikoilla onkin merkittävä rooli väkivallan kokeneiden tukemisessa. Konkreettisia keinoja väkivallan kokeneiden tukemisessa ovat esimerkiksi:

    • Joustavat työajat ja palkallinen vapaa kriisitilanteissa
    • Tietoisuus tuen mahdollisuuksista ja selkeät toimintamallit
    • Koulutus esihenkilöille ja HR-henkilöstölle, esimerkiksi Avainhenkilö-mallin pohjalta.

    Tietoisuus luo turvaa ja se tekee väkivallan näkyväksi. Vain näkyvään voidaan puuttua.

    Avainhenkilömalli vahvistaa työyhteisön osaamista

    Työssäni Lapin hyvinvointialueen terveydenedistämisen koordinaattorina näen päivittäin, miten tärkeää on luoda toimivia malleja meidän omiin olosuhteisiimme. Väkivalta näkyy Lapissa väestötasolla korostuneena. Olemme maantieteellisesti laaja alue ja palveluiden saavutettavuus on täällä monin paikoin haaste.

    Lapin hyvinvointialue on ollut pilottialueena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avainhenkilömallissa, jonka tavoitteena on vahvistaa koko työyhteisön osaamista väkivallan tunnistamisessa ja sen puheeksi ottamisessa sekä viedä nämä taidot käytännön työhön. Pilotin tavoitteena on tuoda organisaation jokaiselle tasolle koulutettu avainhenkilö, joka tukee kollegoitaan ja toimii linkkinä ennaltaehkäisevässä työssä.

    Olemme kouluttaneet yhteistyössä Lapin Ensi- ja Turvakodin kanssa hyvinvointialueen ensimmäiset perustason väkivaltatyön osaajat. Tähän mennessä 46 työntekijää eri toimialoilta on saanut koulutuksen ja uudenlainen ammattilaisten verkosto on syntynyt. Tämä on vasta alku, mutta mielestäni merkittävä sellainen.

    Lopuksi

    Lähisuhdeväkivalta ei ole vain yksityisasia. Se on yhteiskunnallinen kysymys, joka vaikuttaa työelämään, talouteen ja yhteiseen hyvinvointiimme. Hyvinvointialueella meidän on tunnistettava vastuumme suurena työnantajana ja palveluntuottajana. Tarvitsemme lisää resursseja, koulutusta ja ymmärrystä – ei vain uhreja varten, vaan koko työyhteisön tueksi. On myös tarkasteltava erillisiä ilmiöitä yhtenä kokonaisuutena: naiserityisyys, työssäjaksaminen ja pysyminen sekä turhien kuolemien ehkäisy. Nämä ovat toisiinsa kietoutuva kysymyksiä, joiden juuret ulottuvat rakenteisiin ja asenteisiin. Jos haluamme vahvistaa sosiaali- ja terveysalaa sekä hyvinvointialueita, meidän on huolehdittava niistä, jotka tekevät tätä työtä ja tunnistettava väkivalta osaksi kokonaisuutta.

    Kirjoittajasta:

    Nina Kemilä työskentelee terveyden edistämisen koordinaattorina Lapin hyvinvointialueella. Hän on loputtoman kiinnostunut ilmiöistä ja erityisesti ihmisistä niiden takana. Miten yksilön kokemus heijastuu koko organisaatioon, yhteiskuntaan ja toisinpäin?

    ”Ajattelen, että luovuus on tapa rakentaa siltoja ja löytää uusia polkuja. Se on tarpeen kehittämistyössä. Haaveenani on tutkimusprojekti, jonka pariin saisin uppoutua koko sydämelläni.

    Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita
    12.6.2025
    Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori ...

    Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita


    Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Kyseessä on monimuotoinen ja usein piilossa pysyvä ilmiö, joka jättää jälkensä pitkäksi aikaa, usein yli sukupolvien. Väkivallan seuraukset myös ulottuvat laajalle – mielenterveydestä ja ihmissuhteista aina työkykyyn, työllistymiseen ja sitä kautta talouteen asti. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan....

  5. Lapin hyvinvointialue: Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat meidän elinehtomme  
    Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Lapin pelastustoimen toimintavalmiutta. Lapin hyvinvointialueella toimii...

    Lapin hyvinvointialue: Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat meidän elinehtomme  

    30.5.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialue: Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat meidän elinehtomme  

    Sopimuspalokunnat ovat jatkossakin tärkeä osa Lapin pelastustoimintaa.

    30.5.2025

    Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Lapin pelastustoimen toimintavalmiutta. Lapin hyvinvointialueella toimii 32 sopimuspalokuntaa ja noin 900 sopimuspalokuntalaista. Vuosittain noin puolet pelastustoimen tehtävistä hoidetaan pääosin vapaaehtoisvoimin, eikä Lapin hyvinvointialue suunnittele muutoksia sopimuspalokuntien rooliin. 

    Lapin kasvanut matkailu ja muut riskit sekä kasvaneet suorituskykyyn ja toimintavalmiusaikoihin liittyvät vaatimukset yhdessä tiukkenevan talouden kanssa painottavat riittävää päätoimista henkilöstöä sekä sitä tukevaa toimintakykyistä sopimuspalokuntajärjestelmää.

    – Vain siten tehtävät kyetään hoitamaan koko maakunnan alueella, Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtaja Markus Aarto toteaa.

    Myös Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan sopimuspalokunnat ovat jatkossakin tärkeä osa Lapin pelastustoimintaa.

    – Suunnitelmissa ei ole luopua yhteistyöstä sopimuspalokuntien kanssa. Huolenaiheena toki on, mistä löytyy uusia VPK:laisia ikääntyvien ja aktiivitoiminnasta väistyvien tilalle etenkin pienemmille paikkakunnille, Jokela toteaa.

    Henkilöstön saatavuus on haaste

    Henkilöstön saatavuus on haaste niin sopimuspalokuntien kuin päätoimisen henkilöstön osalta, minkä vuoksi Lapin vetovoimasta ja sopimuspalokuntien elinvoimasta huolehtiminen on tärkeää.

    – Tulevaisuus ei kuitenkaan ratkea romuttamalla nykyistä järjestelmää vaan kehittämällä ja resursoimalla sitä ajan vaatimusten mukaisesti, Aarto toteaa.

    Aiemmin uutisoitiin (28.5.2025) Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajan ehdottaneen, että vapaaehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä olisi luovuttava.

    Lisätietoja:

    pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapha.fi, 040 484 4000
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Lapin hyvinvointialue: Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat meidän elinehtomme  
    30.5.2025
    Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Lapin pelastustoimen toimintavalmiutta. Lapin hyvinvointialueella toimii...

    Lapin hyvinvointialue: Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat meidän elinehtomme  


    Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Lapin pelastustoimen toimintavalmiutta. Lapin hyvinvointialueella toimii 32 sopimuspalokuntaa ja noin 900 sopimuspalokuntalaista. Vuosittain noin puolet pelastustoimen tehtävistä hoidetaan pääosin vapaaehtoisvoimin, eikä Lapin hyvinvointialue suunnittele muutoksia sopimuspalokuntien rooliin. 

  6. Oima-tiimillä on uusi postiosoite
    Oima-tiimin postiosoite on vaihtunut Rovaniemen pienteollisuustalo Piekkarille. Toimipisteellä ei ole...

    Oima-tiimillä on uusi postiosoite

    22.5.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Oima-tiimillä on uusi postiosoite

    Rakennuksen ulkoportaikko.

    Oima-tiimin postilaatikko sijaitsee Piekkarin ulkoportaiden juurella (vasemmanpuoleinen laatikko).

    22.5.2025

    Oima-tiimin postiosoite on vaihtunut Rovaniemen pienteollisuustalo Piekkarille. Toimipisteellä ei ole asiakaspalvelua.

    Oima-tiimin uusi postiosoite on Pohjolankatu 2 B, 96100 Rovaniemi. Toimipisteellä ei ole asiakaspalvelua.

    Oima-tiimi palvelee puhelimitse arkipäivisin klo 9–12 perhe- ja omaishoitajien palkkioihin sekä henkilökohtaisen avun palkkoihin liittyvissä asioissa. Oima-tiimi palvelee koko Lapin hyvinvointialueella. Voit lähettää myös sähköpostia Oima-tiimille osoitteeseen oima@lapha.fi.

    Henkilökohtainen apu
    040 649 5032

    Omais- ja perhehoito
    040 721 5269

    Rakennuksen ulkoportaikko. Oima-tiimillä on uusi postiosoite
    22.5.2025
    Oima-tiimin postiosoite on vaihtunut Rovaniemen pienteollisuustalo Piekkarille. Toimipisteellä ei ole...
    Rakennuksen ulkoportaikko.

    Oima-tiimillä on uusi postiosoite


    Oima-tiimin postiosoite on vaihtunut Rovaniemen pienteollisuustalo Piekkarille. Toimipisteellä ei ole asiakaspalvelua.

  7. Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  
    Lapin hyvinvointialueella yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita on vähiten koko maassa – vain 3,6 %....

    Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  

    20.5.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  

    20.5.2025

    Lapin hyvinvointialueella yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita on vähiten koko maassa – vain 3,6 %. HUS-alueella vastaava osuus on 18,2 %, ja korkein lukema löytyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa 30,9 % on odottanut hoitoa yli 180 vuorokautta. THL on julkaissut tiedot kuukausittain vuodesta 2021 alkaen.  

    Lapin hyvinvointialue pyrkii vähentämään ostopalveluiden käyttöä, mutta hoitojonojen lyhentämiseen ne ovat yksi keino. Merkittävämpi tekijä on ollut kuitenkin henkilökunnan sitoutuminen jonojen purkamiseen toimintaa tehostamalla sekä lisätyösopimuksilla. Tiivistynyt yhteistyö keskussairaaloiden välillä ja paikalliset sopimukset ovat lisänneet lääkärien liikkuvuutta ja mahdollistaneet työskentelyn molemmissa sairaaloissa. 

    -Osalla erikoisaloista on saatu onnistuneesti rekrytoitua uusia erikoislääkäreitä ja erikoistumiskoulutukseen on riittänyt jatkuvasti uusia koulutettavia lääkäreitä, joita parhaamme mukaan myös pyrimme sitouttamaan jäämään töihin Lapin hyvinvointialueelle. Leikkaustoiminnassa jonojen purku on tulosta pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä. Kiitokset tästä hienosta kärkisijasta kuuluvat kaikille päivittäin potilaiden eteen töitä tekeville ammattilaisillemme eri erikoisaloilla, kiittää Lapin hyvinvointialueen somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow 

    Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  
    20.5.2025
    Lapin hyvinvointialueella yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita on vähiten koko maassa – vain 3,6 %....

    Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  


    Lapin hyvinvointialueella yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita on vähiten koko maassa – vain 3,6 %. HUS-alueella vastaava osuus on 18,2 %, ja korkein lukema löytyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa 30,9 % on odottanut hoitoa yli 180 vuorokautta. THL on julkaissut tiedot kuukausittain vuodesta 2021 alkaen.   Lapin hyvinvointialue pyrkii vähentämään ostopalveluiden käyttöä, mutta hoitojonojen lyhentämiseen ne ovat yksi keino. Merkittävämpi tekijä on ollut kuitenkin...

  8. Anna palautetta – auta kehittämään Lapin hyvinvointialueen palveluja
    Lapin hyvinvointialue kannustaa asiakkaita antamaan palautetta käyttämistään sosiaali- ja...

    Anna palautetta – auta kehittämään Lapin hyvinvointialueen palveluja

    15.5.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Anna palautetta – auta kehittämään Lapin hyvinvointialueen palveluja

    15.5.2025

    Lapin hyvinvointialue kannustaa asiakkaita antamaan palautetta käyttämistään sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikki palaute, niin kehitysehdotukset kuin positiiviset kokemuksetkin, ovat meille arvokkaita ja auttavat meitä parantamaan palvelujamme.

    Toivomme, että asiakkaat käyttävät virallista asiakaspalautekanavaamme, jonka kautta palaute tavoittaa suoraan oikeat tahot. Palautteen avulla voimme tunnistaa vahvuuksia sekä kehittämiskohteita ja varmistaa, että palvelumme vastaavat lappilaisten tarpeita mahdollisimman hyvin.

    Asiakaspalautteen antaminen on helppoa ja nopeaa – kerro meille, mikä toimi hyvin tai missä voimme parantaa. Yhdessä rakennamme parempaa hyvinvointia Lapissa!

    Anna palautetta verkkolomakkeella osoitteessa lapha.fi/anna-palautetta

    Voit lukea asiakaskokemuksesta strategisena painopisteenämme osoitteessa lapha.fi/tietoameista/asiakaskokemus

    Anna palautetta – auta kehittämään Lapin hyvinvointialueen palveluja
    15.5.2025
    Lapin hyvinvointialue kannustaa asiakkaita antamaan palautetta käyttämistään sosiaali- ja...

    Anna palautetta – auta kehittämään Lapin hyvinvointialueen palveluja


    Lapin hyvinvointialue kannustaa asiakkaita antamaan palautetta käyttämistään sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikki palaute, niin kehitysehdotukset kuin positiiviset kokemuksetkin, ovat meille arvokkaita ja auttavat meitä parantamaan palvelujamme. Toivomme, että asiakkaat käyttävät virallista asiakaspalautekanavaamme, jonka kautta palaute tavoittaa suoraan oikeat tahot. Palautteen avulla voimme tunnistaa vahvuuksia sekä kehittämiskohteita ja varmistaa, että palvelumme vastaavat lappilaisten...

  9. Lapha-botti palvelee nyt entistä sujuvammin
    Tekoälyyn pohjautuva Lapha-botti auttaa sinua löytämään nopeasti oikeat yhteystiedot ja digitaaliset...

    Lapha-botti palvelee nyt entistä sujuvammin

    23.4.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapha-botti palvelee nyt entistä sujuvammin

    23.4.2025

    Tekoälyyn pohjautuva Lapha-botti auttaa sinua löytämään nopeasti oikeat yhteystiedot ja digitaaliset asiointikanavat Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla – nyt entistä nopeammin ja useammalla kielellä. 

    Botti toimii sekä tietokoneella että puhelimella, ja sen löydät pinkistä Lapha-botti-kuvakkeesta sivujen oikeasta alakulmasta. Käyttö on täysin tietoturvallista: botti kysyy vain asuinkuntasi ja etsii hakemasi palvelun yhteystiedot ja asiointikanavat. Botti ei kysy henkilötietoja tai terveystietoja, eikä niitä tule syöttää bottiin myöskään omatoimisesti. 

    Lapha-botin toiminnallisuus kehittyy – käyttöönotto valmis alkusyksyyn mennessä: 

    • Vastaukset tulevat aiempaa nopeammin 
    • Botti ymmärtää useita kieliä 
    • Se ohjaa sinut suoraan olennaisimpiin palveluihin, kuten oman terveysaseman yhteystietoihin tai muihin perusterveydenhuollon digikanaviin 

    Lapha-botti ei tee hoidon tarpeen arviointia eikä varsinaista palveluohjausta, vaan se auttaa sinua yhteystietojen haussa ja sujuvoittaa asiointia.  

    Löysitkö etsimäsi? 

    Kokeile bottia ja anna palautetta – juuri sinun käyttökokemuksesi auttaa meitä kehittämään palvelua eteenpäin. 

    Lapha-botti löytyy osoitteesta  lapha.fi 

    PS. Lapha-botin tulevan viimeisen käyttöönottovaiheen jälkeen se toimii koko lapha.fi -verkkosivuston kattavana hakukoneena. Se etsii sinulle laajat hakutulokset – yhteystiedoista ja digipalveluista aina muihin tärkeisiin sisältöihin saakka. 

    Lapha-botti palvelee nyt entistä sujuvammin
    23.4.2025
    Tekoälyyn pohjautuva Lapha-botti auttaa sinua löytämään nopeasti oikeat yhteystiedot ja digitaaliset...

    Lapha-botti palvelee nyt entistä sujuvammin


    Tekoälyyn pohjautuva Lapha-botti auttaa sinua löytämään nopeasti oikeat yhteystiedot ja digitaaliset asiointikanavat Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla – nyt entistä nopeammin ja useammalla kielellä. 

  10. Näin varaudut kevättulviin
    Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin...

    Näin varaudut kevättulviin

    9.4.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Näin varaudut kevättulviin

    Ladot tulvassa tunturimaisemassa.

    9.4.2025

    Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

    Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro tulvien suuruudesta. Pohjois-Lapissa on ollut keskimääräistä enemmän lunta tänä vuonna ja Etelä-Lapissa normaalia vähemmän. Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

    Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Suojausmateriaalit säilyvät käyttökelpoisina vuosia ja niiden tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumiseen.

    – Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä päällikkö Mika Hyvärinen Lapin pelastuslaitokselta.

    Lapin ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

    – Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Hyvärinen.

    Miten suojautua tulvalta?

    Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

    Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä. 

    Tulvasuojausvarusteet

    • Rakennusmuovia pari rullaa
    • Raakalautaa ja trukkilavoja
    • Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
    • Soraa ja hiekkaa
    • Uppopumppu

    Lisätietoa tulviin varautumisesta

    Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskialueista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä. ELY-keskuksen tulvaopas auttaa varautumaan tulviin.

    Lapin pelastuslaitoksen ja Lapin hyvinvointialueen tulvaan liittyvät uutiset löydät kootusti lapha.fi:n tulvasivulta.

    ***

    Nääi’t valmštõõđak ǩiddtuuʹlvi vääras

    Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn da haʹŋǩǩeed tuʹlvvsuejjeem-materiaalid riskkvuuʹdi ǩiddlmid juʹn ouddǩiõʹtte.

    Lappi ǩiđđtuuʹlv jie leäkku võl älggam. Ǩiiđ tuʹlvvoudldõs ij võl mušttâl tuuʹlvi šorradvuõđâst tärkka. Tâʹvv-Lappist lij leämmaž kõskkmieʹrin jeänab muõtt tän eeʹjj da Saujj-Lappist uuʹccben ko takainalla. Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn. Ǩiiddâlmvuäʹmsteei vasttõõzzâst lij suejjeed jiiʹjjes raajlmid vueiʹtlvaž tuʹlvvpååʹmhin.

    Seeʹst, ǩeäk jälste tuʹlvvriskkvuuʹdest leʹčči šiõǥǥ valmštõõttâd ouddǩiõʹtte tõn diõtt, ko tuʹlvvsuejjeem-materiaal vueiʹtte juʹn puuttâd ruʹvddkaaupin ko tuuʹlv kõrrsummus podd älgg. Suejjeem-materiaal seilla ââʹnteeʹjen määŋg eeʹjj da tõk õõlǥče kuullâd riskkvuuʹdi ǩiddlmi jiiʹjjes valmštõõttmõõʹšše.

    – Peälštemstroiʹttlest ij ni kååʹddin leäkku vuäittmõõžž suejjeed oʹdinakai ǩiddlmid, da tõn diõtt jiõččtååimlaž valmštõõttmõš lij tuõđi vääžnai. Tuʹlvvpååʹmhid valmštõõttmõš lij jällmõõžž takai huõllâânnmõš, mušttal kooʹcci šurr Mika Hyvärinen Lappi peälštemstroiʹttlest.

    Lappi JJP-kõõskõs da Lääʹddjânnam pirrõskõõskõs vaʹsttee tuʹlvvoudldõõzz teâđtummšest. Peälštemstroiʹttel vuõss-sâjjsaž tuâjj tuʹlvv-vueʹjjest lij staaneed oummui staanvuõđ. Jeäʹđest åårrai oummu âʹlǧǧe leeʹd õhttvuõđâst jieʹttnââmra 112, koʹst vääʹltet vieʹǩǩraukkmõõžž peälštemstroiʹttla.

    – Jõs jiiʹjjes tuʹlvv-valmštõõttmõš lij kudd, käʹnnat kõõččâd še, taarbaš-a naabrest jälsteei leʹbe õõldâs ââʹǩǩooumaž vieʹǩǩ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst, auʹǯǯai Hyvärinen.

    Mäʹhtt suõjjõõttâd tuuʹlvest?

    Čuâv tuʹlvvteâđtummuž aktiivlânji, što teâđak, kuäʹss valmštõõttâmtååimid âlgg altteed. Ǩiiddâlm vuäitt suejjeed tuuʹlvest raajjâmplastiikkin. Ǩiiddâlm pirr âlgg raajjâd tuäʹrjjrajjsid jeänab kriittlaž paaiʹǩid, mâʹte njeäʹđes paaiʹǩid da puärddsid. Tõn mâŋŋa tuäʹrjjrajjsi da ǩiiddâlm õõl piijât raajjâmplastiikk. Plastikk âlgg vuällad nokk pââjas da vuâlbeälla kueʹđđet nokk kuʹǩes levrdõõǥǥ, koon vuäǯǯat põõššâd määdd vuâstta moʹttjõõzzin da vuõddsin. Muõrrpõõrti seeiʹni njeäʹđmõs päikka lij šiõǥǥ piijjâd puump, koon vuäitt piijjâd čääʹʒʒ vuâlla da määddvuâlažvuäjjpååʹccid. Čääʹʒʒ vuâlla pijjum puumpin vuäitt puʹmppjed čääʹʒʒ meädda raajâlm åʹrnn, jõs čääʹcc piâss suõjjõõzzin čõõđ.

    Tääʹrǩab vuäʹppõsvideo raajlmi tuʹlvvsuõjjõõzzâst kaaunak Lappi peälštemstroiʹttel Youtube-tiillâst. 

    Tuʹlvvsuejjeemneävv

    • Raajjâmplastiikk muäʹdd turaška
    • Aaunâsmuõr da trukkilueʹv
    • Raajjâmnjõõʹđđi, nääuʹl, vieʹččer, saakkânj
    • Šäurrvuõddâs da vuõddâs
    • Čääʹʒʒ vuâlla pijjum pumpp

    Lââʹssteâđ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst

    Ääiʹjpoddsaž teâtt tuuʹlvin, tuʹlvvriskkvuuʹdin, tuʹlvvriiskin da tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst di tuʹlvvoudldõs vesi.fi:st. JJP-kõõskõõzz tuʹlvv-vueʹppes vieʹǩǩat valmštõõttâd tuuʹlvi vääras.

    Lappi peälštemstroiʹttel da Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd tuuʹlv kuõskki ođđsid leät noorrâm lapha.fi tuʹlvvsijddu.

    ***

    Ná ráhkkanat giđđadulvviide

    Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa, ja háhkat riskaguovlluid giddodagaid várás dulvesuddjenmateriálaid juo ovddalgihtii.

    Lappi giđđadulvvit eai leat vuos álgán. Giđa dulveeinnostus ii vel dárkket muital, man stuorra dulvvit leat vuordimis. Davvi-Sámis lea muohta leamaš dán jagi eambbo go gaskamearálaččat ja Lulli-Lappis unnit go dábálaččat. Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa. Giddodatoamasteaddji ovddasvástádus lea suddjet iežas vistti eastadan dihte vejolaš dulvevahágiid.

    Dulveriskaguovllus ássi ávžžuhit ráhkkanit ovddalgihtii, dasgo dulvvimus áigge dulvesuodjemateriálat sáhttet leat jo nohkan ruovdegávppiin. Suddjenmateriálat seilot anolažžan jahkeviissaid ja dat galggaše leat háhkkojuvvon riskaguovlluid giddodagaid várás.

    – Gádjunlágádusas ja gielddain eai leat vejolašvuođat suddjet ovttaskas giddodagaid, man dihte iešheanalaš ráhkkaneapmi lea hui dehálaš. Dulvevahágiidda ráhkkaneapmi lea iežas opmodaga dábálaš fuolaheapmi, muitala gohcci hoavda Mika Hyvärinen Lappi gádjunlágádusas.

    Lappi EJB-guovddáš ja Suoma birasguovddáš dieđihit dulveeinnostusain. Gádjunlágádusa deháleamos bargu dulvedilis lea dorvvastit olbmuid dorvvolašvuođa. Olbmot, geat leat heađis, galget váldit oktavuođa heahtenummirii 112 ja dalle veahkkebivdda dieđihuvvo gádjunlágádussii.

    – Jus ieš leat bures ráhkkanan dulvviide, gánnáha jearrat maiddái ránnjás dahje vuorasmuvvan lagaš olbmos, ahte dárbbašago son veahki dulvviide ráhkkaneapmái, ávžžuha Hyvärinen.

    Mo sáhttá suddjet iežas dulvvis?

    Čuovo dulvedieđiheami aktiivvalaččat, vai dieđát, goas berre álggahit ráhkkanandoaimmaid. Vistti sáhttá suddjet dulvvis huksenplastihkain. Vistti birra galgá hukset duvddaráhkadusaid kriittaleamos báikkiide, dego vuollegis sajiide ja ráhppáide. Dan maŋŋá gokčat duvddaráhkadusaid ja vistti huksenplastihkain. Plastihkka galgá ollit doarvái bajás ja vuolildassii galgá guođđit doarvái guhkes healmmi, man nala bordit mollejuvvon geđggiid ja sáddo vai healbmi bissu eatnama vuostá. Muorraviesuid seaidneguora vuollegeamos sadjái lea buorre bidjat čázevuolpumppa (suom. uppopumppu) ja ráigojuvvon eananvuolrevrriid (suom. salaojaputket). Čázevuolpumppain sáhttá pumpet čázi eret, jos čáhci beassá golgat suddjemiid čađa.

    Dárkilut rávavideo visttiid dulvesuddjemii gávdno Lappi gádjunlágádusa Youtube-kontos. 

    Dulvesuddjenbiergasat

    • Huksenplastihkka moadde rulla
    • Muorrafiellut ja guorbmevuložat
    • Huksennjađđi, spihkárat, veažir, sahá
    • Čievrra ja sáddo
    • Čázevuolpumpa

    Lassedieđut dulvviide ráhkkaneami birra

    Áigeguovdilis dieđut dulvviid, dulveriskaguovlluid, dulveriskkaid ja dulvviide ráhkkaneami birra nugo maiddái dulveeinnostus vesi.fi:s. EJB-guovddáža dulverávagihpa veahkeha ráhkkanit dulvviide.

    Lappi gádjunlágádusa ja Lappi buresveadjinguovllu ođđasat dulvvi birra leat čohkkejuvvon ja gávdnamis lapha.fi dulvesiiddus.

    ***

    Návt ráhtádâđah kiđđâtulvijd

    Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ jyehikiđđij tulvij várás puorijn aaigijn já skappuđ riskâkuávlui kiddoduvâid tulvesyeijimmateriaalijd jo muuneeld.

    Laapi kiđđâtulveh iä lah val álgám. Kiiđâ tulve-ennustâs ij val tárkká muštâl tulvij stuáruduvâst. Tave-Laapist lii lamaš taan ive eenâb muotâ ko koskâmiärálávt já Maadâ-Laapist ucceeb ko táválávt. Laapi kááijumlájádâs ávžoo Laapist tulveriskâkuávlust ässee ulmuid ráhtádâttâđ puorijn aigijn jyehikiđđijd tulvijd. Kiddodâhomâsteijest lii ovdâsvástádâs suoijiđ rakânâsâs máhđulijn tulvevahâgijn.

    Tulveriskâkuávlust ässest lii pyeri ráhtádâttâđ muuneeld, tastko tulvemus ääigi tulvesyeijimmateriaaleh sättih leđe jo nuuhâm ryevdikaavpijn. Syeijimmateriaaleh siäilojeh anolâžžân iivijd já toh kolgâččii kulluđ riskâkuávlui kiddoduvâi jieijâs ráhtádâtmân.

    – Kááijumlájádâsâst já kieldâin iä lah máhđulâšvuođah suoijiđ ovtâskâs kiddoduvâid, mon tiet jiešráđálâš ráhtádâttâm lii tuođâi tehálâš. Tulvevahâgijd ráhtádâttâm lii omâduv táválâš huolâttem, muštâl koccee hovdâ Mika Hyvärinen Laapi kááijumlájádâsâst.

    Laapi IPI-kuávdáš já Suomâ pirâskuávdáš västideh tulve-ennustâs tieđeetmist. Kááijumlájádâs vuosâsajasâš pargo tulvetiileest lii turviđ ulmui torvolâšvuođâ. Eeđeest leijee ulmuuh kalgeh leđe ohtâvuođâst etinumerân 112, mon peht išetáttum sirdâšuvá kááijumlájádâsân.

    – Jis jieijâs tulveráhtádâttâm lii oornigist, kannat meid koijâdiđ taarbâš-uv ránnjá tâi vuorâs aldaolmooš iše tulvijd ráhtádâtmist, ávžoo Hyvärinen.

    Maht suojâliđ jieijâs tulveest?

    Čuávu tulvetiäđáttâs aktiivlávt, vâi tiäđáh, kuás ráhtádâttâmtooimâid kalga algâttiđ. Kiddoduv puáhtá suoijiđ tulveest huksimlastikáin. Kiddoduv pirrâ kalga huksiđ tuuvdâráhtusijd kriittâlumosijd soojijd, tego vyeligis soojijd já portháid. Tast maŋa tuuvdâráhtusij já kiddoduv syeijin piäijoo huksimlastik. Lastik kalga olleeđ tuárvi pajas já vyeliuásán kuáđđoo tuárvi kuhes helmi, mon finnee pissoođ eennâm vuástá keđgimuttiittâssáin já čunnuin. Muorâtáálui seeini vyeligumos sajan lii pyeri pieijâđ čääsivuálááš puumpâ já syelipocceeh. Čääsivuálááš puumpâin puáhtá pumppáđ čääsi meddâl rakânâsâst, jis čääsi piäsá suojij čoođâ.

    Täärhib raavâvideo rakânâsâi tulvesyeijiimist kaavnah Laapi kááijumlájádâs Youtube-tilist. 

    Tulvesyeijimpiergâseh

    • Huksimlastik muáddi rullá
    • Muorâlyevdih já trukkâlyeveh
    • Huksimnjađđee, spijkáreh, veeččir, sááhá
    • Čievrâ já čunoi
    • Čääsivuálááš pumppâ

    Lasetiäđuh tulvijd ráhtádâtmist

    Äigikyevdilis tiäđuh tuulvijn, tulveriskâkuávluin já tulvijd ráhtádâtmist sehe tulve-ennustâs vesi.fi:st. IPI-kuávdáá tulveraavâ iššeed ráhtádâttâđ tulvijd.

    Laapi kááijumlájádâs já Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuulván lahtojeijee uđđâseh láá čuákkejum lapha.fi tulvesiijđon.
     

    Ladot tulvassa tunturimaisemassa. Näin varaudut kevättulviin
    9.4.2025
    Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin...
    Ladot tulvassa tunturimaisemassa.

    Näin varaudut kevättulviin


    Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapha chatbot

 

Sisältöjulkaisija

Ohjaus-tieto-meistä-sivulle

Kiinnostaa päätöksenteko ja hallinto? Siirry Tietoa meistä -osioon

Tapahtumat ja koulutukset

Tapahtumat ja koulutukset

Mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia sekä Lapin hyvinvointialueen että kumppaneiden järjestämänä löydät Tapahtumat ja koulutukset -sivulta.