Navigointivalikko

Ajankohtaista

Murupolku

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Sisältöjulkaisija

Sisältöjulkaisija

Sisältöjulkaisija

  1. Muutoksia sähköiseen yhteydenottoon terveysasemalle – kiireettömän yhteydenoton lomake siirtyy syyskuun alusta DigiLaphaan
    Lapin hyvinvointialueen terveysasemien yhteydenottotapoihin tulee muutoksia syyskuun alusta.

    Muutoksia sähköiseen yhteydenottoon terveysasemalle – kiireettömän yhteydenoton lomake siirtyy syyskuun alusta DigiLaphaan

    26.8.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Muutoksia sähköiseen yhteydenottoon terveysasemalle – kiireettömän yhteydenoton lomake siirtyy syyskuun alusta DigiLaphaan

    Lapin hyvinvointialueen työntekijä digityön äärellä tietokoneella.

    26.8.2025

    Lapin hyvinvointialueen terveysasemien yhteydenottotapoihin tulee muutoksia syyskuun alusta.

    Kiireettömän yhteydenoton lomake siirtyy DigiLapha-asiointipalveluun 3.9.2025 alkaen näillä paikkakunnilla: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Pelkosenniemi, Pello, Salla, Savukoski, Simo ja Sodankylä. 

    • Kemijärven ja Sallan Klinik-asiointikanavat suljetaan perjantaina 29.8.2025. 
    • Inarin, Kittilän, Pelkosenniemen, Pellon, Savukosken, Simon ja Sodankylän OmaVirtu-yhteydenotto suljetaan perjantaina 29.8.2025. 

    Yhteydenottotavat terveysasemalle 

    3.9. alkaen voit ottaa yhteyttä omalle terveysasemallesi seuraavasti: 

    • Soittamalla puhelinpalveluun terveysasemien aukioloaikoina. 

    Jos terveysasema on suljettu ja kyseessä on äkillinen terveysongelma, ota yhteys soittamalla Päivystysapuun 116 117.  

    • Kiireettömissä asioissa voit ottaa yhteyttä käyttämällä yhteydenottolomaketta DigiLapha-asiointipalvelussa joko sovelluksessa tai osoitteessa digilapha.fi 

    Löydät terveysasemasi yhteydenottolomakkeen DigiLaphasta Lomakkeet-osiosta. Lähetä lomake, kun haluat ottaa kiireettömästi yhteyttä omalle terveysasemallesi.

    Hätätilanteessa soitetaan aina 112. 

    DigiLapha kokoaa palvelut yhteen 

    DigiLapha on Lapin hyvinvointialueen digitaalinen asiointipalvelu, joka kokoaa vaiheittain yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluja sekä asiointia tukevia hallintopalveluja. Palvelua voi käyttää sekä mobiilisovelluksena että tietokoneella osoitteessa digilapha.fi. Sovelluksen lataus on maksuton. 

    Lapin hyvinvointialueen työntekijä digityön äärellä tietokoneella. Muutoksia sähköiseen yhteydenottoon terveysasemalle – kiireettömän yhteydenoton lomake siirtyy syyskuun alusta DigiLaphaan
    26.8.2025
    Lapin hyvinvointialueen terveysasemien yhteydenottotapoihin tulee muutoksia syyskuun alusta.
    Lapin hyvinvointialueen työntekijä digityön äärellä tietokoneella.

    Muutoksia sähköiseen yhteydenottoon terveysasemalle – kiireettömän yhteydenoton lomake siirtyy syyskuun alusta DigiLaphaan


    Lapin hyvinvointialueen terveysasemien yhteydenottotapoihin tulee muutoksia syyskuun alusta.

  2. Palvelusetelituottaja, lisää nyt tietosi PSOP-järjestelmään, jotta voit laskuttaa syyskuussa tuottamasi palvelut
    Lapin hyvinvointialue suosittelee palvelusetelituottajia kirjautumaan PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian.

    Palvelusetelituottaja, lisää nyt tietosi PSOP-järjestelmään, jotta voit laskuttaa syyskuussa tuottamasi palvelut

    19.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Palvelusetelituottaja, lisää nyt tietosi PSOP-järjestelmään, jotta voit laskuttaa syyskuussa tuottamasi palvelut

    Hoitaja ja avustettava ulkona.

    Kuva: STM

    19.6.2025

    Lapin hyvinvointialue suosittelee palvelusetelituottajia kirjautumaan PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian.

    Uutinen julkaistu 19.6.2025

    Uutinen nostettu 25.7.2025

    Lapin hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden sähköisen PSOP-palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän sosiaalipalveluissa. Vaana-järjestelmä poistuu käytöstä 31.8.2025, mutta palveluseteliyrittäjä voi laskuttaa vielä elokuussa tuottamansa palvelut syyskuun alussa Vaana-järjestelmän kautta.

    Suosittelemme, että kaikki uudet ja vanhat palvelusetelituottajat kirjautuvat PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian. Yrityksen tiedot viedään PSOP-järjestelmään yrityksen nimenkirjoitusoikeudellisena käyttäjänä tai yrityksen puolesta-asiointiin myönnetyllä Suomi.fi-valtuudella.

    Tämän jälkeen yritys voi hakeutua palveluntuottajaksi sääntökirjojen mukaisesti. Verkkosivuiltamme löytyvät 1.9.2025 alkaen voimassa olevat sääntökirjat, joista löytyvät pakolliset liitetietovaatimukset.

    Edellytämme Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun kuulumista. Tilaajavastuulainmukaiset tiedot siirtyvät palvelusta suoraan PSOPiin. Tietoturvavaatimusten selvitystä ja henkilötietojen käsittelytoimien kuvausta koskevat ladattavat ja täytettävät lomakkeet löytyvät täältä.

    Katso henkilötietolomakkeen täyttämisestä järjestetyn infotilaisuuden tallenne: https://youtu.be/oidOTQjZaEM 

    PSOP-infotilaisuuksia elokuussa

    Järjestämme PSOP-järjestelmän käyttöönottoon liittyviä infotilaisuuksia elokuussa. Pyydämme kaikkia infoihin osallistuvia vastaamaan 3.8.2025 mennessä ennakkokyselyyn, jolla kartoitamme PSOP-järjestelmään ja sääntökirjoihin liittyviä kysymyksiä. 

    PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: omaishoidon tuen vapaan palvelusetelisääntökirja
    ti 12.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

    PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen palvelusetelisääntökirja
    ke 13.8.2025 klo 10–11. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

    PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: kotihoidon palvelusetelisääntökirja
    to 14.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

    PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: tukipalvelujen palvelusetelisääntökirja
    ti 19.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

    PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: lääkkeiden annosjakelun palvelusetelisääntökirja
    ke 20.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

    PSOP-koulutus palveluntuottajille: kirjaaminen 
    ke 27.8.2025 klo 14.30–15.30 ja samansisältöisenä ti 2.9.2025 klo 15–16. Liity infoon tästä.

    Henkilökohtaisen avun ja vammaisen henkilön asumisen tuen palvelusetelisääntökirjoja koskevat infot pidetään syyskuun alussa. Infojen tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

    Hoitaja ja avustettava ulkona. Palvelusetelituottaja, lisää nyt tietosi PSOP-järjestelmään, jotta voit laskuttaa syyskuussa tuottamasi palvelut
    19.6.2025
    Lapin hyvinvointialue suosittelee palvelusetelituottajia kirjautumaan PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian.
    Hoitaja ja avustettava ulkona.

    Palvelusetelituottaja, lisää nyt tietosi PSOP-järjestelmään, jotta voit laskuttaa syyskuussa tuottamasi palvelut


    Lapin hyvinvointialue suosittelee palvelusetelituottajia kirjautumaan PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian.

  3. Uusi mahdollisuus 65 vuotta täyttäneille – yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla 1.9.2025 alkaen
    Syyskuun alusta alkaen 65 vuotta täyttäneet voivat hakeutua suoraan yksityisen yleislääkärin vastaanotolle...

    Uusi mahdollisuus 65 vuotta täyttäneille – yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla 1.9.2025 alkaen

    18.7.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Uusi mahdollisuus 65 vuotta täyttäneille – yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla 1.9.2025 alkaen

    18.7.2025

    Syyskuun alusta alkaen 65 vuotta täyttäneet voivat hakeutua suoraan yksityisen yleislääkärin vastaanotolle ja maksaa käynnistä enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun verran (28,20 € vuonna 2025). Kyseessä on Kelan ja yksityisten palveluntuottajien yhteinen valinnanvapauskokeilu, joka on voimassa 1.9.2025–31.12.2027.

    Kokeilun onnistuminen edellyttää, että riittävä määrä yksityisiä palveluntuottajia lähtee mukaan kokeiluun. Kokeilun vaikutuksia seurataan tutkimuksella, jossa tarkastellaan hoitoon pääsyn nopeutta, hoidon jatkuvuutta ja asiakaskokemusta sekä vaikutuksia hyvinvointialueiden palvelukuormaan ja koko palvelujärjestelmän kustannuksiin.

    Mitä muutos tarkoittaa?

    • Voit varata ajan suoraan yksityiselle yleislääkärille, joka on mukana kokeilussa.
    • Saat hoitoa nopeammin ja voit itse valita sopivan lääkärin.
    • Maksat käynnistä enintään 28,20 € – ei erillisiä toimisto- tai palvelumaksuja.
    • Vastaanotto voi olla myös video- tai puhelinvastaanotto.

    Muita huomioita

    • Kokeilun aikana maksat vain puolet tietyistä tutkimuksista, jotka lääkäri määrää vastaanotolla.
    • Vuonna 2025 voit käydä vastaanotolla enintään 2 kertaa ja vuosina 2026–2027 enintään 3 kertaa vuodessa.
    • Näet omat käyntisi OmaKelasta.
    • Muista ottaa mukaan Kela-kortti tai henkilöllisyystodistus.

    Mistä löydän kokeilussa mukana olevat lääkärit?

    Kela julkaisee ennen kokeilun alkua verkkosivun, jolta voit tarkistaa mukana olevat palveluntuottajat. Ajan voit varata suoraan valitsemasi palveluntuottajan kautta.

    Lisätietoa Kelan sivuilla:
    Uusi mahdollisuus 65 vuotta täyttäneille – yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla

    Uusi mahdollisuus 65 vuotta täyttäneille – yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla 1.9.2025 alkaen
    18.7.2025
    Syyskuun alusta alkaen 65 vuotta täyttäneet voivat hakeutua suoraan yksityisen yleislääkärin vastaanotolle...

    Uusi mahdollisuus 65 vuotta täyttäneille – yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla 1.9.2025 alkaen


    Syyskuun alusta alkaen 65 vuotta täyttäneet voivat hakeutua suoraan yksityisen yleislääkärin vastaanotolle ja maksaa käynnistä enintään julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksun verran (28,20 € vuonna 2025). Kyseessä on Kelan ja yksityisten palveluntuottajien yhteinen valinnanvapauskokeilu, joka on voimassa 1.9.2025–31.12.2027.

  4. Asukasvuokrauksen yhteydenottokanavat muuttuvat – vuokrasopimuksia uusitaan vuosina 2025–2026
    Asukasvuokraukseen liittyvät yhteydenotot ohjataan 11.8.2025 alkaen keskitetysti kiinteistö- ja...

    Asukasvuokrauksen yhteydenottokanavat muuttuvat – vuokrasopimuksia uusitaan vuosina 2025–2026

    16.7.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Asukasvuokrauksen yhteydenottokanavat muuttuvat – vuokrasopimuksia uusitaan vuosina 2025–2026

    16.7.2025

    Asukasvuokraukseen liittyvät yhteydenotot ohjataan 11.8.2025 alkaen keskitetysti kiinteistö- ja tilapalveluiden asukasvuokratiimille. Samalla alueella käynnistyy vuokrasopimusten vaiheittainen uusiminen vuosina 2025–2026, tavoitteena sopimusehtojen yhtenäistäminen ja kustannusten kattaminen.

    Lapin hyvinvointialueen asukasvuokraukseen liittyvät asiat keskitetään vaiheittain kiinteistö- ja tilapalveluihin. Muutoksen myötä asukasvuokrauksen yhteydenottokanavat muuttuvat 11.8.2025 alkaen. Jatkossa kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät yhteydenotot hoidetaan keskitetysti asukasvuokratiimin kautta.

    Uudet yhteystiedot 11.8.2025 alkaen:

    Asiakaspalvelu palvelee vuokrasopimuksiin ja vuokran laskuttamiseen liittyvissä asioissa.

    Vuokrasopimuksia uusitaan vaiheittain

    Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on 26.2.2025 (110 §) päättänyt, että erityisryhmien ympärivuorokautiseen palveluasumiseen tarkoitetuissa kiinteistöissä asukkailta perittävien vuokrien täytyy jatkossa kattaa hyvinvointialueelle aiheutuvat kulut. Asukasvuokrasopimuksia tullaan uusimaan portaittain vuosien 2025 ja 2026 aikana.

    Nykyisissä sopimuksissa on paljon vaihtelua, ja uusimisen myötä:

    • Vuokrasopimusehdot yhtenäistyvät
    • Vuosittaiset korotukset voivat olla korkeintaan 15 % tai 60 € kuukaudessa

    Lisätietoja: kiinteistö- ja tilapäällikkö Anu Lumimäki, 040 670 5173, anu.lumimaki@lapha.fi

    Asukasvuokrauksen yhteydenottokanavat muuttuvat – vuokrasopimuksia uusitaan vuosina 2025–2026
    16.7.2025
    Asukasvuokraukseen liittyvät yhteydenotot ohjataan 11.8.2025 alkaen keskitetysti kiinteistö- ja...

    Asukasvuokrauksen yhteydenottokanavat muuttuvat – vuokrasopimuksia uusitaan vuosina 2025–2026


    Asukasvuokraukseen liittyvät yhteydenotot ohjataan 11.8.2025 alkaen keskitetysti kiinteistö- ja tilapalveluiden asukasvuokratiimille. Samalla alueella käynnistyy vuokrasopimusten vaiheittainen uusiminen vuosina 2025–2026, tavoitteena sopimusehtojen yhtenäistäminen ja kustannusten kattaminen.

  5. Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia
    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana....

    Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia

    10.7.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia

    10.7.2025

    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat, ja nyt Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, johdonmukainen ja tunnistettava työnantajabrändi.

    Uusi brändi kokoaa yhteen Lapin hyvinvointialueen työnantajakuvan keskeiset vahvuudet: työn merkityksellisyyden, arjen yhteisöllisyyden, kohtaamisten vaalimisen sekä Lapin vetovoiman. Samalla se tarjoaa konkreettiset työkalut esihenkilöille sekä rekrytointi- ja viestintäpalveluille houkuttelevan ja hakijalähtöisen rekrytoinnin tueksi.

    Brändityö on osa rekrytoinnin kehittämisen projektia, joka on käynnissä vuodet 2024 ja 2025 osana hyvinvointialueen toiminnan vakiinnuttamishanketta. Rekrytoinnin tehostamisella ja hyvinvointialueen veto- ja pitovoimatekijöitä esiin tuovalla työnantajakuvatyöllä pyritään helpottamaan nykyisten ja tulevien rekrytointihaasteiden ratkomista.

    Rekrytoinnin tehostaminen ja hyvinvointialueen veto- ja pitovoimatekijöitä esiin tuova työnantajakuvatyö antavat paremmat edellytykset kohdata rekrytointihaasteet ja turvata osaava henkilöstö jatkossakin.

    Kirkastettu lupaus, vahvempi viesti

    Lapin hyvinvointialueen uusi työnantajabrändi pohjautuu työnantajalupaukseen “Huiput kohtaavat”, joka kiteyttää inhimillisen kohtaamisen tärkeyden, henkilöstömme ammattitaidon ja yhteisön voiman Lapissa. Brändi sanoittaa selkeästi, mitä hyvinvointialue työnantajana tarjoaa ja työntekijöissään arvostaa.

    Puhuttelevien ja monipuolisten brändisisältöjen avulla varmistetaan, että työnantajakuva näkyy ja kuuluu potentiaalisille uusille työntekijöille johdonmukaisesti kaikissa kohtaamispisteissä – työpaikkailmoituksista haastatteluihin ja tapahtumista sosiaalisen median sisältöihin.

    Rekrytointipäällikkö: “Teemme tätä määrätietoisesti, yhdessä”

    Vuonna 2024 Lapin hyvinvointialueella toteutettiin 1 065 rekrytointia, ja avoimia työpaikkoja oli 1 808. Hakemuksia saapui lähes 9 000 eli keskimäärin viisi hakijaa työpaikkaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3,9. Luku pitää sisällään vain Kuntarekryn kautta toteutuneet ja raportoidut rekrytoinnit.

    Rekrytointipäällikkö Paula Alatalon mukaan kiinnostuksen kasvu kertoo siitä, että työnantajakuvan kehittämisessä on onnistuttu:

    – Ilman rekrytoinnin kehittämistä ja työnantajakuvan vahvistamista tilanne voisi olla paljon huonompi. Haluamme korostaa työnantajabrändissä sitä, että meillä Lapissa töitä tehdään maan huipulla ja ihmiset aidosti kokevat olevansa huippuhommissa, Alatalo sanoo.

    Vahva brändi tukee myös tulevaisuutta

    Lapin hyvinvointialueella työskentelee lähes 8 800 henkilöä, joista vakituisia on 6 500 ja määräaikaisia vajaat 2 400. Henkilöstöstä yli 84 prosenttia on naisia. Eläköitymisennusteen mukaan noin viidennes työntekijöistä jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä, mikä tekee rekrytointityöstä paitsi tärkeää myös välttämätöntä.

    – Me emme jää odottamaan, että joku muu ratkaisee työvoimapulan. Me rakennamme ratkaisuja itse, Paula Alatalo painottaa.

    Uuden työnantajabrändin avulla Lapin hyvinvointialue tähtää pitkäjänteiseen työnantajakuvan vahvistamiseen – eikä vain tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi muuttuvaa rekrytointia varten, vaan myös nykyisten työntekijöiden sitouttamiseksi ja yhteisöllisyyden rakentamiseksi.

    Seuraa ja osallistu

    Voit seurata Lapin hyvinvointialueen rekrytointia ja työnantajakuvaa sosiaalisessa mediassa:

    Facebook: Huippuhommissa Laphalla

    Instagram: @huippuhommissa_laphalla

    Katso brändivideo: Huiput kohtaavat Lapin hyvinvointialueella

    Lue tarina: Joensuulainen lähihoitaja Johanna Jeskanen toteutti unelmansa ja muutti Lappiin – yövuorot Kemijärvellä toivat uuden näkymän elämään.

    Lisää tarinoita ja avoimet työpaikat: lapha.fi/meille-toihin

    Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia
    10.7.2025
    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana....

    Huiput kohtaavat Lapissa – uusi työnantajabrändi vahvistaa työnantajakuvaa ja tukee rekrytointia


    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat, ja nyt Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, johdonmukainen ja tunnistettava työnantajabrändi. Uusi brändi kokoaa yhteen Lapin hyvinvointialueen työnantajakuvan keskeiset vahvuudet: työn merkityksellisyyden, arjen yhteisöllisyyden, kohtaamisten vaalimisen sekä Lapin vetovoiman. Samalla se tarjoaa konkreettiset työkalut esihenkilöille sekä...

  6. Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?
    Winston Churchill sai toisen maailmansodan mainingeissa kuulla, että hänet oli valittu Britannian...

    Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?

    27.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?

    27.6.2025

    Winston Churchill sai toisen maailmansodan mainingeissa kuulla, että hänet oli valittu Britannian pääministeriksi. Kun hän mietteliäästi pohti uutta tilannetta, lohdutti Winstonin serkku Clementine häntä seuraavasti: ”Kukapa tietää, ehkä se on naamioitua onnea”. Churchill ei tuosta innostunut: ”Jos se on naamioitua onnea, niin se on kyllä pirun hyvin naamioitu”. (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

    Valtiovarainministeriö teki juhannusviikolla päätöksen Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Epävirallinen ennakkotieto arviointimenettelystä saatiin edellisviikolla. Täysin yllätyksenä arviointimenettelyyn päätyminen ei kuitenkaan tullut. Tuore aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa piti Lapin Kansan haastattelussa 10.6.2025 arviointimenettelyyn joutumista luultavana.

    Ennen vuotta 2023 kunnat vastasivat sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelujen rahoittamisesta. Vuoden 2023 alussa järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle lakisääteisten kriteerien perustella tulevaa rahoitusta siihen rahamäärään, mitä alueen kunnat ovat sotepe-palveluihin ennen uudistusta käyttäneet. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa enemmän kuin hyvinvointialue saa lakisääteistä rahoitusta, aluetta ikään kuin palkitaan lisärahoituksella. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa vähemmän kuin hyvinvointialueelle kuuluisi tulla lakisääteistä rahoitusta, hyvinvointialuetta ikään kuin rangaistaan leikkaamalla rahoitusta. Lapissa kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Osa Lapin kunnista on kyennyt hoitamaan sotepe-palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta taustalla on huomattaviakin puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Siirtymätasaus leikkasi Lapin hyvinvointialueen rahoitusta 54,7 M€, vuonna 2023 ja 52,9 M€ vuonna 2024 ja leikkaa siis vuonna 2025 edelleen 49,4 M€. Rahoitusleikkaukset jatkuvat myös tulevina vuosina. 

    Siirtymätasausleikkaus on aiheuttanut yli 60 % Lapin hyvinvointialueen alijäämästä. Siirtymätasausta perusteellaan sillä, että ”alueille annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen”. Lapin hyvinvointialueen ja muiden siirtymätasausleikkauksen piirissä olevien hyvinvointialueiden kannalta ilmaisu ”annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” kuvaa tilannetta täysin vääristyneesti, jopa irvikuvamaisesti. Siirtymätasausta voidaan toki pitää perusteltuna niiden alueiden kannalta, joilla laissa säädettyjen kriteerien nojalla määräytyvä rahoitus alenee suhteessa kuntien kustannuksiin ennen uudistusta. Kun rahoitusta leikataan tuntuvasti siirtymätasauksella, ”aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” ei ole, vaan tilanne on aivan päinvastainen.

    hyvinvointialuejohtaja

    Linkki aikaisempaan uutisointiin aiheesta. 

    Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?
    27.6.2025
    Winston Churchill sai toisen maailmansodan mainingeissa kuulla, että hänet oli valittu Britannian...

    Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?


    Winston Churchill sai toisen maailmansodan mainingeissa kuulla, että hänet oli valittu Britannian pääministeriksi. Kun hän mietteliäästi pohti uutta tilannetta, lohdutti Winstonin serkku Clementine häntä seuraavasti: ”Kukapa tietää, ehkä se on naamioitua onnea”. Churchill ei tuosta innostunut: ”Jos se on naamioitua onnea, niin se on kyllä pirun hyvin naamioitu”. (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990) Valtiovarainministeriö teki...

  7. Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat
    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana....

    Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat

    24.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat

    Työnantajabrändiin liittyviä kuvia näkyy rekrytointiin ja työnantajakuvaan liittyvissä yhteyksissä.

    24.6.2025

    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat ja Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, rohkea työnantajabrändi.

    Hyvinvointialueet ovat olleet viime vuosina julkisen keskustelun myrskynsilmässä – usein ongelmien, ei onnistumisten kautta. Lapissa halutaan kääntää katse siihen, mikä toimii. Rekrytointipäällikkö Paula Alatalon mukaan työnantajakuva on kirkastunut määrätietoisen työn ansiosta.

    – Ilman rekrytoinnin kehittämistä ja työnantajamielikuvan vahvistamista tilanne voisi olla paljon huonompi. Haluamme korostaa työnantajabrändissä sitä, että meillä Lapissa töitä tehdään maan huipulla ja ihmiset aidosti kokevat olevansa huippuhommissa, toteaa Lapin hyvinvointialueen rekrytointipäällikkö Paula Alatalo.

    Kiinnostus Lappiin kasvaa

    Vuonna 2024 Lapin hyvinvointialueella toteutettiin 1065 rekrytointia. Avoimia työpaikkoja oli 1808. Hakemuksia työpaikkoihin kertyi lähes 9000, eli keskimäärin viisi hakijaa jokaista työpaikkaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3,9. Luku pitää sisällään vain Kuntarekryn kautta toteutuneet ja raportoidut rekrytoinnit. Hakijamäärän kasvu kertoo siitä, että rekrytointityö on onnistunut.
    – Teimme hakijakokemuskyselyn, jossa esiin nousi kaksi asiaa: kiinnostava työ ja sijainti. Lappi vetää puoleensa ja me haluamme varmistaa, että hakijakokemus on hyvä alusta loppuun, Alatalo toteaa.

    Lapin hyvinvointialueella työskentelee lähes 8 800 henkilöä, joista puolet on hoitohenkilöstöä. Eläköitymisennusteen mukaan noin viidennes henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä. Siksi rekrytointityö on paitsi tärkeää, myös välttämätöntä.
    – Me emme jää odottamaan, että joku muu ratkaisee työvoimapulan. Me rakennamme ratkaisuja itse, Alatalo painottaa.

    Tilastoja:

    • Vuonna 2024 Lapin hyvinvointialueella työskenteli lähes 8800 henkilöä, joista vakituisia oli 6500 ja määräaikaisia vajaat 2400.
    • Naisia on selvä enemmistö, yli 84 prosenttia.
    • Eläköitymisennusteen mukaan noin viidennes henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä.

    Lisätietoja: 

    Paula Alatalo, rekrytointipäällikkö
    0407074843
    paula.alatalo@lapha.fi

    Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat
    24.6.2025
    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana....

    Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat


    Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat ja Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, rohkea työnantajabrändi.

  8. Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 
    Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin...

    Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

    19.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

    Kuva: Jarno Niemi

    19.6.2025

    Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana. 

    Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä 

    Kirurgia  

    Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat leikkaukset siirretään Lapin keskussairaalan terveydenhuoltolain mukaisesti. Päiväkirurgisia ja alle 23 tuntia toimenpiteen jälkeen sairaalassa seurattavia (HERKO)leikkauksia siirretään tehtäväksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa, jotta leikkaussalikapasiteettia vapautuu Lapin keskussairaalassa raskaaseen kirurgiaan.   

    Kirurgiset potilaat asioivat leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikkakäynnit jatkossakin lähimmässä toimipisteessä leikkauspaikasta riippumatta. Lääkäreillä on jatkossa mahdollisuus työskennellä sairaalan molemmissa toimipisteissä.  

    Päivystys   

    Länsi-Pohjan keskussairaalassa säilyy väestölle avoin ympärivuorokautinen päivystys ja Meri-Lapin alueen väestö hakeutuu hoitoon Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalle kuten tälläkin hetkellä. Lisäksi sairaalassa on usean eri erikoisalan päivystys kello 22.00 asti. Yöaikaan Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalla päivystää akuuttilääkäri sekä yleislääkäri. Tarvittaessa potilas lähetetään jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan tai OYS:aan riippuen siitä, edellyttääkö potilaan sairaus jatkohoitoa keskussairaalassa vai yliopistosairaalassa. Ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys päättyy Länsi-Pohjan keskussairaalassa aikavälillä 22.00-7.00 laissa tapahtuvan muutoksen vuoksi.  

    Medisiiniset toiminnot  

    Medisiininen vuodeosastotoiminta ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Raskas tehohoito keskitetään Lapin keskussairaalaan 1.10.2025 alkaen monierikoisalaisen yöpäivystyksen päättyessä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

    Anestesiapäivystys sekä sisätautien vapaamuotoinen päivystys jatkuvat myös yöaikana Länsi-Pohjan keskussairaalassa mahdollistaen tehovalvonnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa.   

    Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 
    19.6.2025
    Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin...

    Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 


    Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana.  Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä  Kirurgia   Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat...

  9. Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä
    Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen...

    Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä

    16.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä

    16.6.2025

    Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.

    Norjan Bodøssä 10.–12.6.2025 järjestetty Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiä eri Pohjoismaista. Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnan voimavarana, kehittää kansallista ja pohjoismaista senioripolitiikkaa sekä rakentaa uusia yhteistyöverkostoja.

    Suomesta konferenssiin osallistui kahdeksan hengen delegaatio, johon kuului edustajia Lapin hyvinvointialueen, Tornion ja Rovaniemen vanhusneuvostoista sekä asiantuntijoita hyvinvointialueelta ja Lapin yliopistosta. Mukana olivat muun muassa Jorma Winter ja Yrjö Perkkiö Lapin hyvinvointialueelta, Olavi Stoor Torniosta sekä professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.

    Ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä

    Konferenssin avajaisissa nautittiin viulumusiikista, joka kuljetti kuulijat englantilaisesta barokista norjalaiseen kansanmusiikkiin. Tapahtuma oli alun perin suunniteltu englanninkieliseksi, mutta järjestäjät olivat onnistuneet hankkimaan tulkit, jotka mahdollistivat viestinnän suomeksi ja norjaksi.

    Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja senioripolitiikasta, tutkimuksesta ja käytännön esimerkeistä. Osallistujat pitivät erityisen arvokkaina epävirallisia keskusteluja, joissa jaettiin ideoita tulevaisuuden yhteisistä projekteista. 

    "Meillä kaikilla mailla on samansuuntaisia haasteita, ja yhdessä keskustelemalla voimme löytää hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja", todettiin Suomen delegaation kesken.

    Konferenssin päätteeksi julkaistiin julkilausuma, jossa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehdotuksiin sisältyivät muun muassa:

    • Yhdenvertaisten julkisten palvelujen takaaminen kaikille
    • Analogisten palvelujen säilyttäminen tarpeen mukaan
    • Digitaitojen koulutuksen tukeminen järjestöjen kautta
    • Maksuton yksilöohjaus digitaitojen oppimisessa
    • Puhelinpalvelu ikäihmisille digitaalisten palvelujen tueksi

    Näiden lisäksi ikäihmisten vapaaehtoistyön tekeminen, ylisukupolvisuuden edistäminen sekä saamelaisalueen yhteisöllisyydestä oppiminen nostettiin tärkeiksi asioiksi, joita tulee edistää yhdessä.

    Konferenssille toivotaan jatkuvuutta, ja suunnitteilla on työryhmän perustaminen, jossa on edustajia jokaisesta osallistujamaasta. Työryhmä veisi eteenpäin seuraavan tapaamisen suunnittelua ja varmistaisi, että ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä myös tulevaisuudessa.

    Kuvassa Suomen delegaatio vasemmalta oikealle: Pia Yliräisänen-Seppänen, Jorma Winter, Anne Luiro, Olavi Stoor, Yrjö Perkkiö, Matti Selin, Jenny Järvinen ja Päivi Rasi-Heikkinen.

    Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä
    16.6.2025
    Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen...

    Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä


    Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.

  10. Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita
    Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori ...

    Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita

    12.6.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita

    12.6.2025

    Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori

    Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Kyseessä on monimuotoinen ja usein piilossa pysyvä ilmiö, joka jättää jälkensä pitkäksi aikaa, usein yli sukupolvien. Väkivallan seuraukset myös ulottuvat laajalle – mielenterveydestä ja ihmissuhteista aina työkykyyn, työllistymiseen ja sitä kautta talouteen asti. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Tällaiset ”turhat kuolemat” eivät ole vain yksilön tragedia – ne ovat osoitus siitä. että meillä on rakenteellisia puutteita.

    Tiedämme, että naisten osuus lähisuhdeväkivallan uhreista on tilastollisesti suurempi. Siksi erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, meillä on vastuu pysähtyä tämän todellisuuden äärelle. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen, rakenteisiin juurtuvan lähestymistavan, joka tunnistaa väkivallan vaikutukset paitsi yksilön hyvinvointiin, myös hänen mahdollisuuksiinsa osallistua työelämään ja pysyä siinä.

    Kun tausta kuormittaa: väkivalta, trauma ja työkyky samassa vaakakupissa

    Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset kohtaavat usein vaikeuksia työelämässä. Tutkimusten mukaan heillä esiintyy enemmän poissaoloja ja työkyvyn alenemista, sillä trauma vaikuttaa keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja vuorovaikutukseen. Väkivallan seurauksena henkilö saattaa laiminlyödä työtehtäviään tai poistua työpaikalta turvasyistä. Työpaikan menettäminen puolestaan luo taloudellista epävarmuutta, mikä vaikeuttaa itsenäistä elämää ja toipumista väkivallan vaikutuksista. Lähisuhdeväkivalta voi johtaa myös pitkäaikaistyöttömyyteen psyykkinen kuormituksen ja häpeän estäessä aktiivisen työnhaun tai osallistumisen palveluihin. Seuraukset voivat korostua, mikäli henkilöllä on jo lapsuudessa koettuja haitallisia kokemuksia, kuten väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua. Tutkimusten mukaan ne voivat altistaa muun muassa mielenterveyden häiriöille, työkyvyttömyydelle ja vaikeuksille kiinnittyä työelämään.

    Työyhteisö voi olla elämän tärkein turvaverkko

    Työelämällä voi olla merkittävä tekijä lähisuhdeväkivallasta selviytymisessä. Tutkimusten mukaan työ paransi väkivaltaa kokeneiden taloudellista tilannettaan, edisti heidän fyysistä turvallisuuttaan, lisäsi itsetuntoa, vahvisti sosiaalisia yhteyksiä, tarjosi henkistä lepoa sekä loi motivaatiota ja elämän tarkoituksen tunnetta. Nämä havainnot vahvistavat, että työllisyydellä voi olla erittäin tärkeä ja myönteinen rooli lähisuhdeväkivallan uhrien elämässä. Työ ei ole pelkästään keino ansaita elantoa – se voi olla myös askel kohti turvaa, toivoa ja toipumista.

    Työpaikoilla onkin merkittävä rooli väkivallan kokeneiden tukemisessa. Konkreettisia keinoja väkivallan kokeneiden tukemisessa ovat esimerkiksi:

    • Joustavat työajat ja palkallinen vapaa kriisitilanteissa
    • Tietoisuus tuen mahdollisuuksista ja selkeät toimintamallit
    • Koulutus esihenkilöille ja HR-henkilöstölle, esimerkiksi Avainhenkilö-mallin pohjalta.

    Tietoisuus luo turvaa ja se tekee väkivallan näkyväksi. Vain näkyvään voidaan puuttua.

    Avainhenkilömalli vahvistaa työyhteisön osaamista

    Työssäni Lapin hyvinvointialueen terveydenedistämisen koordinaattorina näen päivittäin, miten tärkeää on luoda toimivia malleja meidän omiin olosuhteisiimme. Väkivalta näkyy Lapissa väestötasolla korostuneena. Olemme maantieteellisesti laaja alue ja palveluiden saavutettavuus on täällä monin paikoin haaste.

    Lapin hyvinvointialue on ollut pilottialueena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avainhenkilömallissa, jonka tavoitteena on vahvistaa koko työyhteisön osaamista väkivallan tunnistamisessa ja sen puheeksi ottamisessa sekä viedä nämä taidot käytännön työhön. Pilotin tavoitteena on tuoda organisaation jokaiselle tasolle koulutettu avainhenkilö, joka tukee kollegoitaan ja toimii linkkinä ennaltaehkäisevässä työssä.

    Olemme kouluttaneet yhteistyössä Lapin Ensi- ja Turvakodin kanssa hyvinvointialueen ensimmäiset perustason väkivaltatyön osaajat. Tähän mennessä 46 työntekijää eri toimialoilta on saanut koulutuksen ja uudenlainen ammattilaisten verkosto on syntynyt. Tämä on vasta alku, mutta mielestäni merkittävä sellainen.

    Lopuksi

    Lähisuhdeväkivalta ei ole vain yksityisasia. Se on yhteiskunnallinen kysymys, joka vaikuttaa työelämään, talouteen ja yhteiseen hyvinvointiimme. Hyvinvointialueella meidän on tunnistettava vastuumme suurena työnantajana ja palveluntuottajana. Tarvitsemme lisää resursseja, koulutusta ja ymmärrystä – ei vain uhreja varten, vaan koko työyhteisön tueksi. On myös tarkasteltava erillisiä ilmiöitä yhtenä kokonaisuutena: naiserityisyys, työssäjaksaminen ja pysyminen sekä turhien kuolemien ehkäisy. Nämä ovat toisiinsa kietoutuva kysymyksiä, joiden juuret ulottuvat rakenteisiin ja asenteisiin. Jos haluamme vahvistaa sosiaali- ja terveysalaa sekä hyvinvointialueita, meidän on huolehdittava niistä, jotka tekevät tätä työtä ja tunnistettava väkivalta osaksi kokonaisuutta.

    Kirjoittajasta:

    Nina Kemilä työskentelee terveyden edistämisen koordinaattorina Lapin hyvinvointialueella. Hän on loputtoman kiinnostunut ilmiöistä ja erityisesti ihmisistä niiden takana. Miten yksilön kokemus heijastuu koko organisaatioon, yhteiskuntaan ja toisinpäin?

    ”Ajattelen, että luovuus on tapa rakentaa siltoja ja löytää uusia polkuja. Se on tarpeen kehittämistyössä. Haaveenani on tutkimusprojekti, jonka pariin saisin uppoutua koko sydämelläni.

    Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita
    12.6.2025
    Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori ...

    Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita


    Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Kyseessä on monimuotoinen ja usein piilossa pysyvä ilmiö, joka jättää jälkensä pitkäksi aikaa, usein yli sukupolvien. Väkivallan seuraukset myös ulottuvat laajalle – mielenterveydestä ja ihmissuhteista aina työkykyyn, työllistymiseen ja sitä kautta talouteen asti. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan....

Lapha chatbot

 

Sisältöjulkaisija

Ohjaus-tieto-meistä-sivulle

Kiinnostaa päätöksenteko ja hallinto? Siirry Tietoa meistä -osioon

Tapahtumat ja koulutukset

Tapahtumat ja koulutukset

Mielenkiintoisia tapahtumia ja koulutuksia sekä Lapin hyvinvointialueen että kumppaneiden järjestämänä löydät Tapahtumat ja koulutukset -sivulta.