Takaisin edelliselle sivulle

Johdon blogi: Mistä sitä alijäämää oikein tulee?

Winston Churchill sai toisen maailmansodan mainingeissa kuulla, että hänet oli valittu Britannian pääministeriksi. Kun hän mietteliäästi pohti uutta tilannetta, lohdutti Winstonin serkku Clementine häntä seuraavasti: ”Kukapa tietää, ehkä se on naamioitua onnea”. Churchill ei tuosta innostunut: ”Jos se on naamioitua onnea, niin se on kyllä pirun hyvin naamioitu”. (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

Valtiovarainministeriö teki juhannusviikolla päätöksen Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Epävirallinen ennakkotieto arviointimenettelystä saatiin edellisviikolla. Täysin yllätyksenä arviointimenettelyyn päätyminen ei kuitenkaan tullut. Tuore aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa piti Lapin Kansan haastattelussa 10.6.2025 arviointimenettelyyn joutumista luultavana.

Valtiovarainministeriö perustelee arviointimenettelyn käynnistämistä hyvinvointialuelaissa menettelylle asetettujen edellytysten täyttymisellä. Suurimmaksi syyksi Lapin, Keski-Suomen ja Itä-Uudenmaan päätymiselle arviointimenettelyyn on kuitenkin nostettu muita hyvinvointialueita suurempi asukaslukuun suhteutettu alijäämä. Lapin hyvinvointialueen alijäämä vuodelta 2023 oli 90,3 miljoonaa euroa ja vuodelta 2024 87,1 miljoonaa euroa. Näistä yhteenlaskettu kumulatiivinen alijäämä on siis 177,4 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa pääosin valtiolta. Rahoitus perustuu laissa säädettyihin kriteereihin, joita ovat mm. asukasmäärä, palvelutarvetekijät ja olosuhdetekijät kuten asukastiheys ja pelastustoimen alueelliset riskitekijät.

Lapin hyvinvointialueen rahoitukseksi vuodelle 2025 kertyy yllä mainittujen kriteerien perusteella 1 058 miljoona euroa, siis runsas miljardi. Talousarviossa 2025 hyvinvointialueen toimintakulut ovat 1 131 miljoonaa euroa. Toimintatuottoja (mm. asiakasmaksuista) arvioidaan talousarviossa kertyvän kaikkiaan 155 miljoonaa euroa. Tuoreimman tilinpäätösennusteen mukaan toimintakulut olisivat ylittymässä 28 miljoonaa euroa, eli ennuste on 1 159 miljoonaa euroa. Myös toimintatuotot ovat ylittymässä 3 miljoonaa euroa eli ennuste on 158 miljoonaa euroa. Talousarvion nettoylitys olisi 25 miljoonaa euroa. Rahoituserät ovat talousarviossa 5,5 miljoonaa euroa ja poistot 26,7 miljoonaa euroa, joiden jälkeen talousarviossa on alijäämää 0,99 miljoonaa euroa. Tilinpäätösennusteessa poistoja ja rahoituseriä on yhteensä 30,4 M€ ja alijämää 23 miljoonaa euroa.

Jos noita lukuja laskee yhteen, jokin ei täsmää: kun vähennetään toimintakuluista (ennuste) 1 159 M€ toimintatuotot (ennuste) 158 M€, muodostuu toimintakatteeksi (ennuste) 1 001 M€. Lakisääteisten kriteerien perusteella lasketun valtionrahoituksen 1058 M€ jälkeen oltaisiin plussalla 57 M€. Kun tuosta vähennetään poistoja ja rahoituseriä 30 M€, plussaa pitäisi edelleen olla 27 M€. Millä ilveellä alijäämää ennakoidaan kuitenkin kertyvän 23 M€? Vastaus löytyy siirtymätasauksesta, joka leikkaa Lapin hyvinvointialueen rahoituksesta 49,4 miljoonaa euroa vuonna 2025.

Ennen vuotta 2023 kunnat vastasivat sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelujen rahoittamisesta. Vuoden 2023 alussa järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille, joiden rahoituksesta vastaa valtio. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle lakisääteisten kriteerien perustella tulevaa rahoitusta siihen rahamäärään, mitä alueen kunnat ovat sotepe-palveluihin ennen uudistusta käyttäneet. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa enemmän kuin hyvinvointialue saa lakisääteistä rahoitusta, aluetta ikään kuin palkitaan lisärahoituksella. Mikäli kunnat ovat käyttäneet rahaa vähemmän kuin hyvinvointialueelle kuuluisi tulla lakisääteistä rahoitusta, hyvinvointialuetta ikään kuin rangaistaan leikkaamalla rahoitusta. Lapissa kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Osa Lapin kunnista on kyennyt hoitamaan sotepe-palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta taustalla on huomattaviakin puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Siirtymätasaus leikkasi Lapin hyvinvointialueen rahoitusta 54,7 M€, vuonna 2023 ja 52,9 M€ vuonna 2024 ja leikkaa siis vuonna 2025 edelleen 49,4 M€. Rahoitusleikkaukset jatkuvat myös tulevina vuosina. 

Siirtymätasausleikkaus on aiheuttanut yli 60 % Lapin hyvinvointialueen alijäämästä. Siirtymätasausta perusteellaan sillä, että ”alueille annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen”. Lapin hyvinvointialueen ja muiden siirtymätasausleikkauksen piirissä olevien hyvinvointialueiden kannalta ilmaisu ”annetaan aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” kuvaa tilannetta täysin vääristyneesti, jopa irvikuvamaisesti. Siirtymätasausta voidaan toki pitää perusteltuna niiden alueiden kannalta, joilla laissa säädettyjen kriteerien nojalla määräytyvä rahoitus alenee suhteessa kuntien kustannuksiin ennen uudistusta. Kun rahoitusta leikataan tuntuvasti siirtymätasauksella, ”aikaa sopeutua muuttuvaan rahoitukseen” ei ole, vaan tilanne on aivan päinvastainen.

Aluevaltuusto linjasi vuoden 2025 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että Lapin hyvinvointialueen alijäämää ei suunnitella katettavaksi hyvinvointialuelain edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2026, koska alijäämien kattaminen lain vaatimassa aikataulussa edellyttäisi sellaisia talouden sopeuttamistoimenpiteitä, jotka vaarantaisivat riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisen. Sopeuttamistarve vuonna 2026 olisi lähes 200 M€ eli lähes 20 % talousarviosta. Aluevaltuuston asettamana tavoitteena on, että taseeseen kertynyt alijäämä katetaan viimeistään vuonna 2030, uutta alijäämää ei kerry vuosina 2025–2027 ja viimeistään vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

Siirtymätasaus alenee asteittain, mutta nykylainsäädännön perusteella pysyväksi olisi jäämässä vuodesta 2029 alkaen 19,7 miljoonan euron rahoitusleikkaus. Siirtymäkauden 2023–2029 jälkeen kuusi hyvinvointialuetta (Lappi, Itä-Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa) ei tule saavuttamaan täysimääräistä laskennallista rahoitusta. Näillä alueilla ei siten ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia järjestää alueensa 1,2 miljoonalle asukkaalleen riittäviä ja laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämän seurauksena joka viidennen Suomen kansalaisen yhdenvertainen oikeus riittävään perusturvaan ja hyvinvointipalveluihin jää toteutumatta. On ilmeistä, että siirtymätasausta koskeva lainsäädäntö on epäonnistunutta. Toivottavaa on, että arviointimenettelyssä tunnistetaan ja tunnustetaan yhtenä keskeisenä asiana siirtymätasauksen vaikutus Lapin hyvinvointialueen taloustilanteeseen. Rahoituslainsäädännön valuvikojen korjaaminen ei kuitenkaan ole arviointiryhmän vallassa.

Oikeuskansleri antoi huhtikuussa ratkaisun kanteluun koskien hyvinvointialueiden velvoitetta alijäämän kattamiseen, joka on ristiriidassa lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvelvollisuuden kanssa. Oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueen tulee tehdä talouden tasapainon saavuttamiseksi sopeutustoimia sen verran kuin on mahdollista ilman, että perustuslaissa jokaiselle turvatut riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut tai pelastustoimen palvelut vaarantuvat lainvastaisella tavalla. Myös Lapin hyvinvointialueen tulee tulevaisuudessakin tehdä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Arviointimenettely auttaa toivottavasti ennen kaikkea siinä, että tasapainottamistoimenpiteille löydetään realistiset keinot ja aikataulu niin että hyvinvointialueen palvelut eivät vaarannu lainvastaisella tavalla.

Toisen maailmansodan viimeisinä päivinä pääministeri Churchillia vannotettiin olemaan tekemättä samoja virheitä kuin ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa tehtiin. Churchill ryhtyi heti rauhoittamaan alahuonetta: ”Olen aivan varma, ettemme tule toistamaan vanhoja virheitä. – Sen sijaan tulemme taatusti tekemään koko joukon uusia.” (Lähde: Tarmio-Tarmio-Saarentaus: Henkilökaskujen & anekdoottien kirja, Gummerus 1990)

Arviointiryhmän työ käynnistyy tällä tietoa elokuun loppupuolella. Sitä ennen – hyvää kesää!

Jari Jokela

hyvinvointialuejohtaja

Linkki aikaisempaan uutisointiin aiheesta. 

Takaisin edelliselle sivulle

Huippuhommia Lapissa – työnantajakuva kirkastui ja hakijamäärät kasvoivat

Työnantajabrändiin liittyviä kuvia näkyy rekrytointiin ja työnantajakuvaan liittyvissä yhteyksissä.

Lapin hyvinvointialue on onnistunut siinä, missä moni kamppailee: lisännyt kiinnostavuuttaan työnantajana. Vuonna 2024 hakijamäärät kasvoivat ja Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu uusi, rohkea työnantajabrändi.

Hyvinvointialueet ovat olleet viime vuosina julkisen keskustelun myrskynsilmässä – usein ongelmien, ei onnistumisten kautta. Lapissa halutaan kääntää katse siihen, mikä toimii. Rekrytointipäällikkö Paula Alatalon mukaan työnantajakuva on kirkastunut määrätietoisen työn ansiosta.

– Ilman rekrytoinnin kehittämistä ja työnantajamielikuvan vahvistamista tilanne voisi olla paljon huonompi. Haluamme korostaa työnantajabrändissä sitä, että meillä Lapissa töitä tehdään maan huipulla ja ihmiset aidosti kokevat olevansa huippuhommissa, toteaa Lapin hyvinvointialueen rekrytointipäällikkö Paula Alatalo.

Kiinnostus Lappiin kasvaa

Vuonna 2024 Lapin hyvinvointialueella toteutettiin 1065 rekrytointia. Avoimia työpaikkoja oli 1808. Hakemuksia työpaikkoihin kertyi lähes 9000, eli keskimäärin viisi hakijaa jokaista työpaikkaa kohden. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 3,9. Luku pitää sisällään vain Kuntarekryn kautta toteutuneet ja raportoidut rekrytoinnit. Hakijamäärän kasvu kertoo siitä, että rekrytointityö on onnistunut.
– Teimme hakijakokemuskyselyn, jossa esiin nousi kaksi asiaa: kiinnostava työ ja sijainti. Lappi vetää puoleensa ja me haluamme varmistaa, että hakijakokemus on hyvä alusta loppuun, Alatalo toteaa.

Lapin hyvinvointialueella työskentelee lähes 8 800 henkilöä, joista puolet on hoitohenkilöstöä. Eläköitymisennusteen mukaan noin viidennes henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä. Siksi rekrytointityö on paitsi tärkeää, myös välttämätöntä.
– Me emme jää odottamaan, että joku muu ratkaisee työvoimapulan. Me rakennamme ratkaisuja itse, Alatalo painottaa.

Tilastoja:

• Vuonna 2024 Lapin hyvinvointialueella työskenteli lähes 8800 henkilöä, joista vakituisia oli 6500 ja määräaikaisia vajaat 2400.
• Naisia on selvä enemmistö, yli 84 prosenttia.
• Eläköitymisennusteen mukaan noin viidennes henkilöstöstä jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä.

Lisätietoja: 

Paula Alatalo, rekrytointipäällikkö
0407074843
paula.alatalo@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

Kuva: Jarno Niemi

Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana. 

Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä 

Kirurgia  

Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat leikkaukset siirretään Lapin keskussairaalan terveydenhuoltolain mukaisesti. Päiväkirurgisia ja alle 23 tuntia toimenpiteen jälkeen sairaalassa seurattavia (HERKO)leikkauksia siirretään tehtäväksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa, jotta leikkaussalikapasiteettia vapautuu Lapin keskussairaalassa raskaaseen kirurgiaan.   

Kirurgiset potilaat asioivat leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikkakäynnit jatkossakin lähimmässä toimipisteessä leikkauspaikasta riippumatta. Lääkäreillä on jatkossa mahdollisuus työskennellä sairaalan molemmissa toimipisteissä.  

Päivystys   

Länsi-Pohjan keskussairaalassa säilyy väestölle avoin ympärivuorokautinen päivystys ja Meri-Lapin alueen väestö hakeutuu hoitoon Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalle kuten tälläkin hetkellä. Lisäksi sairaalassa on usean eri erikoisalan päivystys kello 22.00 asti. Yöaikaan Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalla päivystää akuuttilääkäri sekä yleislääkäri. Tarvittaessa potilas lähetetään jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan tai OYS:aan riippuen siitä, edellyttääkö potilaan sairaus jatkohoitoa keskussairaalassa vai yliopistosairaalassa. Ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys päättyy Länsi-Pohjan keskussairaalassa aikavälillä 22.00-7.00 laissa tapahtuvan muutoksen vuoksi.  

Medisiiniset toiminnot  

Medisiininen vuodeosastotoiminta ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Raskas tehohoito keskitetään Lapin keskussairaalaan 1.10.2025 alkaen monierikoisalaisen yöpäivystyksen päättyessä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

Anestesiapäivystys sekä sisätautien vapaamuotoinen päivystys jatkuvat myös yöaikana Länsi-Pohjan keskussairaalassa mahdollistaen tehovalvonnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa.   

Takaisin edelliselle sivulle

Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä

Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.

Norjan Bodøssä 10.–12.6.2025 järjestetty Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiä eri Pohjoismaista. Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnan voimavarana, kehittää kansallista ja pohjoismaista senioripolitiikkaa sekä rakentaa uusia yhteistyöverkostoja.

Suomesta konferenssiin osallistui kahdeksan hengen delegaatio, johon kuului edustajia Lapin hyvinvointialueen, Tornion ja Rovaniemen vanhusneuvostoista sekä asiantuntijoita hyvinvointialueelta ja Lapin yliopistosta. Mukana olivat muun muassa Jorma Winter ja Yrjö Perkkiö Lapin hyvinvointialueelta, Olavi Stoor Torniosta sekä professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.

Ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä

Konferenssin avajaisissa nautittiin viulumusiikista, joka kuljetti kuulijat englantilaisesta barokista norjalaiseen kansanmusiikkiin. Tapahtuma oli alun perin suunniteltu englanninkieliseksi, mutta järjestäjät olivat onnistuneet hankkimaan tulkit, jotka mahdollistivat viestinnän suomeksi ja norjaksi.

Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja senioripolitiikasta, tutkimuksesta ja käytännön esimerkeistä. Osallistujat pitivät erityisen arvokkaina epävirallisia keskusteluja, joissa jaettiin ideoita tulevaisuuden yhteisistä projekteista. 

"Meillä kaikilla mailla on samansuuntaisia haasteita, ja yhdessä keskustelemalla voimme löytää hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja", todettiin Suomen delegaation kesken.

Konferenssin päätteeksi julkaistiin julkilausuma, jossa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehdotuksiin sisältyivät muun muassa:

• Yhdenvertaisten julkisten palvelujen takaaminen kaikille
• Analogisten palvelujen säilyttäminen tarpeen mukaan
• Digitaitojen koulutuksen tukeminen järjestöjen kautta
• Maksuton yksilöohjaus digitaitojen oppimisessa
• Puhelinpalvelu ikäihmisille digitaalisten palvelujen tueksi

Näiden lisäksi ikäihmisten vapaaehtoistyön tekeminen, ylisukupolvisuuden edistäminen sekä saamelaisalueen yhteisöllisyydestä oppiminen nostettiin tärkeiksi asioiksi, joita tulee edistää yhdessä.

Konferenssille toivotaan jatkuvuutta, ja suunnitteilla on työryhmän perustaminen, jossa on edustajia jokaisesta osallistujamaasta. Työryhmä veisi eteenpäin seuraavan tapaamisen suunnittelua ja varmistaisi, että ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä myös tulevaisuudessa.

Kuvassa Suomen delegaatio vasemmalta oikealle: Pia Yliräisänen-Seppänen, Jorma Winter, Anne Luiro, Olavi Stoor, Yrjö Perkkiö, Matti Selin, Jenny Järvinen ja Päivi Rasi-Heikkinen.

Takaisin edelliselle sivulle

Blogi – Lähisuhdeväkivalta ei lopu hiljaisuudella, tarvitaan rakenteita

Kirjoittaja: Nina Kemilä, Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori

Lähisuhdeväkivalta koskettaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Kyseessä on monimuotoinen ja usein piilossa pysyvä ilmiö, joka jättää jälkensä pitkäksi aikaa, usein yli sukupolvien. Väkivallan seuraukset myös ulottuvat laajalle – mielenterveydestä ja ihmissuhteista aina työkykyyn, työllistymiseen ja sitä kautta talouteen asti. Pahimmillaan väkivalta voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Tällaiset ”turhat kuolemat” eivät ole vain yksilön tragedia – ne ovat osoitus siitä. että meillä on rakenteellisia puutteita.

Tiedämme, että naisten osuus lähisuhdeväkivallan uhreista on tilastollisesti suurempi. Siksi erityisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla, meillä on vastuu pysähtyä tämän todellisuuden äärelle. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen, rakenteisiin juurtuvan lähestymistavan, joka tunnistaa väkivallan vaikutukset paitsi yksilön hyvinvointiin, myös hänen mahdollisuuksiinsa osallistua työelämään ja pysyä siinä.

Kun tausta kuormittaa: väkivalta, trauma ja työkyky samassa vaakakupissa

Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset kohtaavat usein vaikeuksia työelämässä. Tutkimusten mukaan heillä esiintyy enemmän poissaoloja ja työkyvyn alenemista, sillä trauma vaikuttaa keskittymiskykyyn, jaksamiseen ja vuorovaikutukseen. Väkivallan seurauksena henkilö saattaa laiminlyödä työtehtäviään tai poistua työpaikalta turvasyistä. Työpaikan menettäminen puolestaan luo taloudellista epävarmuutta, mikä vaikeuttaa itsenäistä elämää ja toipumista väkivallan vaikutuksista. Lähisuhdeväkivalta voi johtaa myös pitkäaikaistyöttömyyteen psyykkinen kuormituksen ja häpeän estäessä aktiivisen työnhaun tai osallistumisen palveluihin. Seuraukset voivat korostua, mikäli henkilöllä on jo lapsuudessa koettuja haitallisia kokemuksia, kuten väkivaltaa tai muuta kaltoinkohtelua. Tutkimusten mukaan ne voivat altistaa muun muassa mielenterveyden häiriöille, työkyvyttömyydelle ja vaikeuksille kiinnittyä työelämään.

Työyhteisö voi olla elämän tärkein turvaverkko

Työelämällä voi olla merkittävä tekijä lähisuhdeväkivallasta selviytymisessä. Tutkimusten mukaan työ paransi väkivaltaa kokeneiden taloudellista tilannettaan, edisti heidän fyysistä turvallisuuttaan, lisäsi itsetuntoa, vahvisti sosiaalisia yhteyksiä, tarjosi henkistä lepoa sekä loi motivaatiota ja elämän tarkoituksen tunnetta. Nämä havainnot vahvistavat, että työllisyydellä voi olla erittäin tärkeä ja myönteinen rooli lähisuhdeväkivallan uhrien elämässä. Työ ei ole pelkästään keino ansaita elantoa – se voi olla myös askel kohti turvaa, toivoa ja toipumista.

Työpaikoilla onkin merkittävä rooli väkivallan kokeneiden tukemisessa. Konkreettisia keinoja väkivallan kokeneiden tukemisessa ovat esimerkiksi:

• Joustavat työajat ja palkallinen vapaa kriisitilanteissa
• Tietoisuus tuen mahdollisuuksista ja selkeät toimintamallit
• Koulutus esihenkilöille ja HR-henkilöstölle, esimerkiksi Avainhenkilö-mallin pohjalta.

Tietoisuus luo turvaa ja se tekee väkivallan näkyväksi. Vain näkyvään voidaan puuttua.

Avainhenkilömalli vahvistaa työyhteisön osaamista

Työssäni Lapin hyvinvointialueen terveydenedistämisen koordinaattorina näen päivittäin, miten tärkeää on luoda toimivia malleja meidän omiin olosuhteisiimme. Väkivalta näkyy Lapissa väestötasolla korostuneena. Olemme maantieteellisesti laaja alue ja palveluiden saavutettavuus on täällä monin paikoin haaste.

Lapin hyvinvointialue on ollut pilottialueena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) avainhenkilömallissa, jonka tavoitteena on vahvistaa koko työyhteisön osaamista väkivallan tunnistamisessa ja sen puheeksi ottamisessa sekä viedä nämä taidot käytännön työhön. Pilotin tavoitteena on tuoda organisaation jokaiselle tasolle koulutettu avainhenkilö, joka tukee kollegoitaan ja toimii linkkinä ennaltaehkäisevässä työssä.

Olemme kouluttaneet yhteistyössä Lapin Ensi- ja Turvakodin kanssa hyvinvointialueen ensimmäiset perustason väkivaltatyön osaajat. Tähän mennessä 46 työntekijää eri toimialoilta on saanut koulutuksen ja uudenlainen ammattilaisten verkosto on syntynyt. Tämä on vasta alku, mutta mielestäni merkittävä sellainen.

Lopuksi

Lähisuhdeväkivalta ei ole vain yksityisasia. Se on yhteiskunnallinen kysymys, joka vaikuttaa työelämään, talouteen ja yhteiseen hyvinvointiimme. Hyvinvointialueella meidän on tunnistettava vastuumme suurena työnantajana ja palveluntuottajana. Tarvitsemme lisää resursseja, koulutusta ja ymmärrystä – ei vain uhreja varten, vaan koko työyhteisön tueksi. On myös tarkasteltava erillisiä ilmiöitä yhtenä kokonaisuutena: naiserityisyys, työssäjaksaminen ja pysyminen sekä turhien kuolemien ehkäisy. Nämä ovat toisiinsa kietoutuva kysymyksiä, joiden juuret ulottuvat rakenteisiin ja asenteisiin. Jos haluamme vahvistaa sosiaali- ja terveysalaa sekä hyvinvointialueita, meidän on huolehdittava niistä, jotka tekevät tätä työtä ja tunnistettava väkivalta osaksi kokonaisuutta.

Kirjoittajasta:

Nina Kemilä työskentelee terveyden edistämisen koordinaattorina Lapin hyvinvointialueella. Hän on loputtoman kiinnostunut ilmiöistä ja erityisesti ihmisistä niiden takana. Miten yksilön kokemus heijastuu koko organisaatioon, yhteiskuntaan ja toisinpäin?

”Ajattelen, että luovuus on tapa rakentaa siltoja ja löytää uusia polkuja. Se on tarpeen kehittämistyössä. Haaveenani on tutkimusprojekti, jonka pariin saisin uppoutua koko sydämelläni.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue: Sopimuspalokunnat ja vapaaehtoiset palokuntalaiset ovat meidän elinehtomme  

Sopimuspalokunnat ovat jatkossakin tärkeä osa Lapin pelastustoimintaa.

Sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa Lapin pelastustoimen toimintavalmiutta. Lapin hyvinvointialueella toimii 32 sopimuspalokuntaa ja noin 900 sopimuspalokuntalaista. Vuosittain noin puolet pelastustoimen tehtävistä hoidetaan pääosin vapaaehtoisvoimin, eikä Lapin hyvinvointialue suunnittele muutoksia sopimuspalokuntien rooliin. 

Lapin kasvanut matkailu ja muut riskit sekä kasvaneet suorituskykyyn ja toimintavalmiusaikoihin liittyvät vaatimukset yhdessä tiukkenevan talouden kanssa painottavat riittävää päätoimista henkilöstöä sekä sitä tukevaa toimintakykyistä sopimuspalokuntajärjestelmää.

– Vain siten tehtävät kyetään hoitamaan koko maakunnan alueella, Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtaja Markus Aarto toteaa.

Myös Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelan mukaan sopimuspalokunnat ovat jatkossakin tärkeä osa Lapin pelastustoimintaa.

– Suunnitelmissa ei ole luopua yhteistyöstä sopimuspalokuntien kanssa. Huolenaiheena toki on, mistä löytyy uusia VPK:laisia ikääntyvien ja aktiivitoiminnasta väistyvien tilalle etenkin pienemmille paikkakunnille, Jokela toteaa.

Henkilöstön saatavuus on haaste

Henkilöstön saatavuus on haaste niin sopimuspalokuntien kuin päätoimisen henkilöstön osalta, minkä vuoksi Lapin vetovoimasta ja sopimuspalokuntien elinvoimasta huolehtiminen on tärkeää.

– Tulevaisuus ei kuitenkaan ratkea romuttamalla nykyistä järjestelmää vaan kehittämällä ja resursoimalla sitä ajan vaatimusten mukaisesti, Aarto toteaa.

Aiemmin uutisoitiin (28.5.2025) Päijät-Hämeen hyvinvointialuejohtajan ehdottaneen, että vapaaehtoisesta sopimuspalokuntajärjestelmästä olisi luovuttava.

Lisätietoja:

pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapha.fi, 040 484 4000
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Takaisin edelliselle sivulle

Oima-tiimillä on uusi postiosoite

Oima-tiimin postilaatikko sijaitsee Piekkarin ulkoportaiden juurella (vasemmanpuoleinen laatikko).

Oima-tiimin postiosoite on vaihtunut Rovaniemen pienteollisuustalo Piekkarille. Toimipisteellä ei ole asiakaspalvelua.

Oima-tiimin uusi postiosoite on Pohjolankatu 2 B, 96100 Rovaniemi. Toimipisteellä ei ole asiakaspalvelua.

Oima-tiimi palvelee puhelimitse arkipäivisin klo 9–12 perhe- ja omaishoitajien palkkioihin sekä henkilökohtaisen avun palkkoihin liittyvissä asioissa. Oima-tiimi palvelee koko Lapin hyvinvointialueella. Voit lähettää myös sähköpostia Oima-tiimille osoitteeseen oima@lapha.fi.

Henkilökohtainen apu
040 649 5032

Omais- ja perhehoito
040 721 5269

Takaisin edelliselle sivulle

Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  

Lapin hyvinvointialueella yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita on vähiten koko maassa – vain 3,6 %. HUS-alueella vastaava osuus on 18,2 %, ja korkein lukema löytyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa 30,9 % on odottanut hoitoa yli 180 vuorokautta. THL on julkaissut tiedot kuukausittain vuodesta 2021 alkaen.  

Lapin hyvinvointialue pyrkii vähentämään ostopalveluiden käyttöä, mutta hoitojonojen lyhentämiseen ne ovat yksi keino. Merkittävämpi tekijä on ollut kuitenkin henkilökunnan sitoutuminen jonojen purkamiseen toimintaa tehostamalla sekä lisätyösopimuksilla. Tiivistynyt yhteistyö keskussairaaloiden välillä ja paikalliset sopimukset ovat lisänneet lääkärien liikkuvuutta ja mahdollistaneet työskentelyn molemmissa sairaaloissa. 

-Osalla erikoisaloista on saatu onnistuneesti rekrytoitua uusia erikoislääkäreitä ja erikoistumiskoulutukseen on riittänyt jatkuvasti uusia koulutettavia lääkäreitä, joita parhaamme mukaan myös pyrimme sitouttamaan jäämään töihin Lapin hyvinvointialueelle. Leikkaustoiminnassa jonojen purku on tulosta pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä. Kiitokset tästä hienosta kärkisijasta kuuluvat kaikille päivittäin potilaiden eteen töitä tekeville ammattilaisillemme eri erikoisaloilla, kiittää Lapin hyvinvointialueen somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow 

Takaisin edelliselle sivulle

Anna palautetta – auta kehittämään Lapin hyvinvointialueen palveluja

Lapin hyvinvointialue kannustaa asiakkaita antamaan palautetta käyttämistään sosiaali- ja terveyspalveluista. Kaikki palaute, niin kehitysehdotukset kuin positiiviset kokemuksetkin, ovat meille arvokkaita ja auttavat meitä parantamaan palvelujamme.

Toivomme, että asiakkaat käyttävät virallista asiakaspalautekanavaamme, jonka kautta palaute tavoittaa suoraan oikeat tahot. Palautteen avulla voimme tunnistaa vahvuuksia sekä kehittämiskohteita ja varmistaa, että palvelumme vastaavat lappilaisten tarpeita mahdollisimman hyvin.

Asiakaspalautteen antaminen on helppoa ja nopeaa – kerro meille, mikä toimi hyvin tai missä voimme parantaa. Yhdessä rakennamme parempaa hyvinvointia Lapissa!

Anna palautetta verkkolomakkeella osoitteessa lapha.fi/anna-palautetta

Voit lukea asiakaskokemuksesta strategisena painopisteenämme osoitteessa lapha.fi/tietoameista/asiakaskokemus

Takaisin edelliselle sivulle

Muutos sähköisiin asiointipalveluihin tunnistautumisessa – Suomi.fi-viestien käyttöönottoa ehdotetaan tunnistautumisen yhteydessä

Havainnekuva, miten tunnistautuminen julkisen hallinnon asiointipalveluihin muuttuu keväällä 2025.

12.5.2025 alkaen sinulle ehdotetaan Suomi.fi-viestien käyttöönottoa, kun olet tunnistautumassa vahvasti viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun.

Suomi.fi-viestien käyttöönottoehdotus näytetään kaikille niille täysi-ikäisille, joilla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä. Se tulee näkyviin, kun on tunnistautumassa vahvasti johonkin julkisen hallinnon asiointipalveluun, eli käyttää tunnistautumisessa Suomi.fi-tunnistusta. Viestien käyttöönoton voi tehdä heti tunnistautumisen yhteydessä. Halutessaan Suomi.fi-viestien käyttöönoton voi ohittaa ja jatkaa tunnistautumista normaalisti.  

Suomi.fi-viestien käyttöönotto säästää aikaa sekä kansalaisilta että viranomaisilta, kun viestit kulkevat nopeasti ja varmasti oikealle vastaanottajalle. Samalla se vähentää paperipostin käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.  

Miten käyttöönottoehdotus muuttaa tunnistautumista? 

Keväällä 2025 tehtävässä muutoksessa Suomi.fi-viestit ei tule kenellekään automaattisesti käyttöön, vaan voit itse päättää palvelun käyttöönotosta.   

• Käyttöönottoehdotus näytetään sinulle, jos olet täysi-ikäinen ja sinulla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä. 
• Näet ehdotuksen Suomi.fi-viestien käyttöönotosta aina, kun tunnistaudut vahvasti julkisen hallinnon asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksella.  
• Käyttöönotto vaatii sähköpostiosoitteen ilmoittamisen ja vahvistamisen tunnin sisällä. Saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun sinulle on saapunut uutta postia Suomi.fi-viesteihin. 
• Voit halutessasi ohittaa Suomi.fi-viestien käyttöönoton ja jatkaa tunnistautumista normaalisti. Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön myös myöhemmin.  

Miten sähköiset viestit voi lukea?  

• Voit lukea Suomi.fi-viesteihin saapuneet viranomaisviestit Suomi.fi-mobiilisovelluksessa tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun ja siirtymällä siellä kohtaan "Viestit". 
• Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella. 
• Saat ilmoituksen sähköpostiisi aina, kun sinulle saapuu Suomi.fi-viesteihin uusi viesti. Saat ilmoitukset saapuneista viesteistä myös Suomi.fi-mobiilisovelluksessa, jos olet ladannut sovelluksen käyttöösi. 
• Voit ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön osoitteessa https://suomi.fi/viestit tai lataamalla käyttöösi Suomi.fi-mobiilisovelluksen. 
• Voit myöhemmin siirtyä takaisin paperipostin vastaanottajaksi muuttamalla Suomi.fi-viestien asetuksia. Ohjeet löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelusta. 

Suomi.fi-viestit -palvelu on käytössä tietopyynnöissä ja muistutuksissa 

Lapin hyvinvointialueella Suomi.fi-viestit -palvelua hyödynnetään tällä hetkellä tietopyyntöihin ja muistutuksiin, jotka asiakas lähettää itse Suomi.fi-viestit -palvelun kautta. Asiakkaalle ei toistaiseksi lähetetä viestejä Suomi.fi-viestit –palveluun ilman hänen omaa yhteydenottoaan. 

Lisätietoja   

Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit  

Lisätietoja Suomi.fi-tunnistuksesta: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus  

Dovdán elektrovnnalaš áššiiddikšunbálvalusaide nuppástuvvá: Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldin evttohuvvo dovdáma oktavuođas 

12.5.2025 rájes dutnje evttohit Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldima, go leat dovdán iežat nannosit juogo  dahje juoga eará eiseválddi elektrovnnalaš bálvalussii. Nuppástusa mihttomearrin lea movttiidahttit olbmuid sirdašuvvat vuostáiváldit eiseválddiid poastta vuosttamužžan elektrovnnalaččat.

Suomi.fi-dieđáhusaid atnuiváldinevttohus čájehuvvo buohkaide dáidda dievasahkásaččaide, geain eai leat vel Suomi.fi-dieđáhusat anus. Dat boahtá oidnosii, go lea dovdámin iežat nannosit juoga almmolaš hálddahusa áššiiddikšunbálvalussii, dahje go geavaha Suomi.fi-dovdáma. Dieđáhusaid atnui váldima sáhttá dahkat dalánaga dovdáma oktavuođas. Háliidettiin Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldima sáhttá hilgut ja joatkit dovdáma dábálaččat. 

Fuomášathan, ahte jos divššut áššiid fitnodaga dahje nuppi olbmo beales, evttohus váldit atnui Suomi.fi-dieđáhusaid guoskkaha dutnje sáddejuvvon dieđáhusaid! Go dohkkehat Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldima, Suomi.fi-dieđáhusat bohtet dutnje, eai dan olbmui dahje fitnodahkii, gean beales leat dikšumin áššiid.

Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldin seastá áiggi sihke stáhtaborgáriin ja eiseválddiin, go dieđáhusat johtet jođánit ja sihkkarit rivttes vuostáiváldái. Seammás dat geahpeda báberpoastta gieđahallamii laktásan goluid ja birasváikkuhusaid.

Mo atnuiváldinevttohus nuppástuhttá dovdáma?

Giđđat 2025 dahkkojuvvon nuppástusas Suomi.fi-dieđáhusat eai boađe geasage automáhtalaččat atnui, muhto sáhtát ieš mearridit válddátgo bálvalusa atnui. 

• Atnuiváldinevttohus čájehuvvo dutnje, jos leat dievasahkásaš ja dus eai leat vel anus Suomi.fi-dieđáhusat.
• Oainnat evttohusa Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldimis álo, go dovdát nannosit almmolaš hálddahusa áššiiddikšunbálvalussii Suomi.fi-dovdámiin. 
• Atnui váldin gáibida šleađgapoastačujuhusa almmuheami ja dan nannema diimmu siste. Oaččut šleađgapostii almmuhusa, go dutnje lea boahtán ođđa poasta  Suomi.fi-bálvalussii.
• Háliidettiin sáhtát hilgut Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldima ja joatkit dovdáma dábálaččat. Suomi.fi-dieđáhusaid sáhttá váldit atnui maiddái maŋŋeleappos. 

Mo elektrovnnalaš dieđáhusaid sáhttá lohkat?

• Sáhtát lohkat Suomi.fi-dieđáhusaide boahtán eiseválddiid dieđáhusaid Suomi.fi-mobiilaheivehusas dahje sisačálihemiin Suomi.fi-neahttabálvalussii ja sirdašuvvamin sadjái "Dieđáhusat"
• Dovdát sáhttá báŋkodovddaldagain, mobiilasihkkarastimiin dahje persovdnakoartta elektrovnnalaš sihkkarastimiin.
• Oaččut almmuhusa šleađgapostii álo, go dutnje boahtá ođđa dieđáhus Suomi.fi-dieđáhusaide. Oaččut almmuhusa boahtán dieđáhusain maiddái Suomi.fi-mobiilaheivehusas, jos leat luđen heivehusa atnui alccesat.
• Sáhtát váldit Suomi.fi-dieđáhusaid atnui čujuhusas https://suomi.fi/viestit dahje luđemin alccesat atnui Suomi.fi-mobiilaheivehusa.
• Sáhtát maŋŋeleappos sirdašuvvat ruovttoluotta vuostáiváldit báberpoastta nuppástuhttimin Suomi.fi-dieđáhusaid stellemiid. Rávvagat gávdnojit Suomi.fi-neahttabálvalusas.

Suomi-fi dieđáhusat -bálvalus lea anus diehtobivdagiin ja muittuhusain

Lappi buresveadjinguovllus Suomi.fi-dieđáhusat -bálvalus ávkkástallojuvvo dán muttus diehtobivdagiidda ja muittuhusaide, maid áššehas ieš sádde Suomi.fi-dieđáhusat -bálvalusa bokte. Áššehassii eai doaisttážii sáddejuvvo dieđáhusat Suomi.fi-dieđáhusat –bálvalussii almmá su iežas oktavuođaváldima haga.

Lassedieđut Suomi.fi-dieđáhusain: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 
Lassedieđut Suomi.fi-dovdámis: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus 

Tobddõõttmõš liâđǥlaž äʹššõõttâmkääžžkõõzzid mottai: Suomi.fi -saaǥǥi õnnuvälddmõõžž eʹtǩǩee tobddõõttâm õhttvuõđâst

12.5.2025 ääʹljeen tuʹnne eʹtǩǩee Suomi.fi-saaǥǥi õnnuvälddmõõžžâst, ǥu leäk tobddõõttmen raʹvves tobdldõõǥǥinleʹbe mõõn-ne jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩ liâđǥlõʹžže äʹššõõttâmkääzzkõʹsse. Muttâz täävtõssân lij äjšmâʹtted oummid väʹldded vuâstta veʹrǧǧpååʹštid vuõss-sââʹjest liâđǥlânji.

Suomi.fi saaǥǥi õnnuväʹlddemeʹtǩǩõsõzz puätt pukid tõid tiuddâkksaid, ǩeäin jeäʹla veâl Suomi.fi-saaǥǥ âânnmõõžžâst. Tõt puätt kueʹsttemnalla, ǥu leäk tobddõõttmen raʹvves tobdldõõǥǥin koon-ne õõlmâs vaaldšem äʹššõõttâmkääzzkõʹsse, leʹbe ââʹnned tobddõõttmõõžžâst Suomi.fi-tobddõõttmõõžž. Saaǥǥi õnnuvälddmõõžž vuäitt tuejjeed tâʹlles tobddõõttâm õhttvuõđâst. Haaʹleʹmmen vuäitak še mõõnnâd rääi Suomi-fi -saaǥǥi õnnuvälddmõõžž da juäʹtǩǩed tobddõõttmõõžž takainalla. 

Vuâmmaš, što jõs äʹššõõđâk põrggâz leʹbe nuuʹbb oummu õõudâst, eʹtǩǩõs väʹldded âânnmõʹšše Suomi.fi saaǥǥid kuâskk tuʹnne jiõccad vuõlttuum saaǥǥid! Ǥu priimak Suomi.fi-saaǥǥi õnnuvälddmõõžž, Suomi.fi-saaǥǥ puäʹtte tâʹl ââʹnnemnalla tuʹnne jiõccad, jiâ-ga tõn ooumže leʹbe põrggsa, koon õõudâst leäk mõõnnâm äʹššõõttâd.

Suomi.fi-saaǥǥi õnnuvälddmõš šeäʹštt ääiʹj meerlain da veʹrǧǧniiʹǩǩin, ǥu saaǥǥ jåʹtte jåttlânji da aainâs vuâsttavalddja. Seämma ääiʹj tõt uuʹccad põʹmmaipååʹšt ǩiõttʼtõõllmõʹšše kuulli määusaid da pirrõsvaikktõõzzid.

Mäʹhtt õnnuväʹlddemeʹtǩǩõs mott tobddõõttmõõžž?

Ǩeâđđa 2025 raajjâm muttõõzzâst Suomi.fi-saaǥǥ jiâ puäʹđ ni ǩeäzz automaattlânji ââʹnnemnalla, ǥu vuäitak jiõčč tuʹmmjed kääzzkõõzz ââʹnnemvälddmõõžžâst.

• Õnnuväʹlddemeʹtǩǩõs čuäʹjte tuʹnne, jõs leäk tiuddâkksaž da tuʹst jeäʹla veâl Suomi.fi -saaǥǥ ââʹnnemnalla.
• Vuäinak eʹtǩǩõõzz Suomi.fi -saaǥǥi õnnuvälddmõõžžâst pâi, ǥu tobddõõđak raʹvves tobdldõõǥǥin õõlmâs vaaldšem äʹššõõttâmkääzzkõʹsse Suomi.fi-tobdldõõǥǥin.
• Õnnuvälddmõš õõlǥat neʹttpååʹštaddrõõzz iʹlmmtem- da raʹvvjem diõtt čiâss seʹst. Vuäǯǯak  neʹttpååšta iʹlmmtõõzz, ǥu tuʹnne lij puättam ođđ pääʹšt Suomi.fi-saaǥǥid.
• Vuäitak haaʹleʹmmen mõõnnâd rääi Suomi.fi-saaǥǥi õnnuvälddmõžžâst da juäʹtǩǩed tobddõõttmõõžž takainalla. Suomi.fi-saaǥǥid vuäitt väʹldded ââʹnnemnalla še mâʹŋŋlubust.

Mäʹhtt liâđǥlaid saaǥǥid vuäitt lookkâd? 

• Vuäitak lookkâd Suomi.fi-saaǥǥid puättam veʹrǧǧneǩsaaǥǥid Suomi.fi-mobiilsuåvldõõzzâst leʹbe ǩeʹrjjõõđeeʹl Suomi.fi neʹttkääzzkõʹsse da mõõnnâd tõʹst päikka “Saaǥǥ”.
• Tobddõõttâd âlgg baŋkktobdldõõǥǥin, mobiilraʹvvõõzzin leʹbe identiteeʹttkoort liâđǥlain raʹvvõõzzin. 
• Vuäǯǯak iʹlmmtõõzz neʹttpååšta pâi, ǥu tuʹnne puätt Suomi.fi-saaǥǥid ođđ saakk. Vuäǯǯak iʹlmmtõõzzid puättam saaǥǥin še Suomi.fi-mobiilsuåvldõõzzâst, jõs leäk leäʹmnnam mobiilsuåvldõõzz ââʹnnemnalla.
• Vuäitak mâʹŋŋlubust seʹrdded mååusat põʹmmaipååʹšt vuâsttavalddjen muuʹtteel Suomi.fi-saaǥǥi šiõttõõzzid. Vuäʹppõõzz käunnʼje Suomi.fi -neʹttkääzzkõõzzâst.
• Vuäitak väʹldded Suomi-fi-saaǥǥid ââʹnnemnalla addrõõzzâst https://suomi.fi/viestit leʹbe leäʹmnned ââʹnnemnalla Suomi.fi-mobiilsuåvldõõzz.

Suomi.fi-saaǥǥ -kääzzkõs lij âânnmõõžžâst teâttraukkmõõžžin da mošttʼtõõzzin 

Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd äuʹǩǩad Suomi.fi-saaǥǥ -kääzzkõõzz tän pooddâst teâttraukkmõõžžid da mošttʼtõõzzid, koid äʹššneǩ jiõčč vuõlttad Suomi.fi-saaǥǥ -kääzzkõõzz pääiʹǩ. Äʹššnekka jeäʹt vuõlttâd tän pooddâst saaǥǥid Suomi.fi-saaǥǥ -kääzzkõʹsse suu õhttvuõđvälddmõõžžtää.

Lââʹssteâđ Suomi.fi-saaǥǥin: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 
Lââʹssteâđ Suomi.fi-tobddõõttmõõžžâst: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus 

Tubdâttâttâm mii šleđgâhámásijd ášástâllâmpalvâlussáid muttoo: Suomi.fi-viestâi kiävtun väldim iävtuttuvvoo tubdâttâttâm ohtâvuođâst 

12.5.2025 rääjist tunjin iävtuttuvvoo väldiđ Suomi.fi-viestâid kiävtun, ko lah tubdâttâtmin kievrâht jo-uv tâi mottoom eres virgeomâháá šleđgâhámásii ášástâllâmpalvâlusân. Nubástus ulmen lii movtijdittiđ ulmuid sirduđ vuástáväldiđ virgeomâhâšpoostâ vuosâsajasávt šleđgâhäämist.

Suomi.fi-viestâi kiävtunväldimiävtuttâs čáittoo puohháid toid olesahasijd, kiäin iä lah vala Suomi.fi-viestah kiävtust. Tot itá uáinusân, ko lii tubdâttâtmin kievrâht monnii almos haldâttuv ášástâllâmpalvâlusân, ađai kiävttá tubdâttâtmist Suomi.fi-tubdâttâttâm. Viestâid puáhtá väldiđ kiävtun tállân tubdâttâttâm ohtâvuođâst. Jis haalijd, te Suomi.fi-viestâid puáhtá leđe väldihánnáá kiävtun já juátkiđ tubdâttâttâm táválávt.

Huámmáš, et jis tun ášástâlah irâttâs tâi nube ulmuu peeleest, te iävtuttâs väldiđ kiävtun Suomi.fi-viestâid kuáská tunjin olssâd vuolgâttum  viestáid! Ađai ko tun tuhhiittah Suomi.fi-viestâi kiävtun väldim, te Suomi.fi-viestah puátih tunjin olssâd kiävtun, iä ton ulmui tâi irâttâsân, mon peeleest tun lah monâmin ášástâllâđ. 

Suomi.fi-viestâi kiävtun väldim šiäštá ääigi sehe aalmugjesânijn já virgeomâháin, ko viestah joteh jotelubbooht já vissásávt olmâ vuástáväldei. Siämmást tot keeppid pááppárpoostâ kieđâvušmân lohtâseijee koloid já pirâsvaiguttâsâid.

Maht kiävtunväldimiävtuttâs muttá tubdâttâttâm?

Kiđđuv 2025 šaddee nubástusâst Suomi.fi-viestah iä šoodâ kiässán automatlávt kiävtun, pic tun puávtáh jieš meridiđ palvâlus kiävtun väldimist.

• Kiävtunväldimiävtuttâs čáittoo tunjin, jis tun lah olesahasâš já tust iä lah vala Suomi.fi-viestah kiävtust.
• Tun uáináh iävtuttâs Suomi.fi-viestâi kiävtun väldimist ain, ko tun tubdâttâđah kievrâht almos haldâttuv ášástâllâmpalvâlusân Suomi.fi-tubdâttâtmáin.
• Kiävtun väldim váátá šleđgâpostâčujottâs almottem já nanodem tiijme siste. Tun finniih jieijâd šleđgâpoostân almottâs, ko tunjin lii puáttám uđđâ postâ Suomi.fi-viestáid.
• Jis halijdah, te tun puávtáh leđe väldihánnáá Suomi.fi-viestâid kiävtun já juátkiđ tubdâttâttâm táválávt. Suomi.fi-viestâid puáhtá väldiđ kiävtun meid maŋeláá.

Maht šleđgâhámásijd viestâid puáhtá luuhâđ? 

• Tun puávtáh luuhâđ Suomi.fi-viestáid puáttám virgeomâhâšviestâid Suomi.fi-moobilheiviittâsâst tâi čáládâtmáin Suomi.fi-viermipalvâlusân já sirduumáin tobbeen sajan ”Viestit” (viestah).
• Tubdâttâttâm tábáhtuvá paŋkkitubdâlduvâiguin, moobilnanodâssáin tâi persovnkoortâ šleđgâhámásijn nanodâssáin.
• Tun finniih almottâs jieijâd šleđgâpoostân ain, ko tunjin puátá Suomi.fi-viestáid uđđâ viestâ. Tun finniih almottâsâid puáttám viestâin meid Suomi.fi-moobilheiviittâsâst, jis tun lah luođim heiviittâs jieijâd kiävtun.
• Tun puávtáh maŋeláá sirduđ maasâd pááppárpoostâ vuástávälden muttemáin Suomi.fi-viestâi asâttâsâid. Ravvuuh kávnojeh Suomi.fi-viermipalvâlusâst.
• Tun puávtáh väldiđ Suomi.fi-viestâid kiävtun čujottâsâst https://suomi.fi/viestit tâi luođiimáin jieijâd kiävtun Suomi.fi-moobilheiviittâs.

Lasetiäđuh Suomi.fi-viestâin: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 
Lasetiäđuh Suomi.fi-tubdâttâtmist: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus