Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Otsikko

Sisältöjulkaisija

Tyttö katsoo ikkunasta ulos.

Lappi on sinun hyvinvointialueesi!

Lapin julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut

Toissijainen banneri palvelustrategia

Talouden sopeuttamisohjelma ja palvelustrategia


Seuraa palvelustrategian ja talouden sopeuttamisohjelman etenemistä.

Äiti pitää lasta sylissään samalla, kun tekee töitä tietokoneella.

Sisältöjulkaisija

Sisältöjulkaisija

Ajankohtaiset Uutiset Linkki Otsikko

Sisälletyt portletit

Sisältöjulkaisija

  1. Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen
    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille...

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen

    21.2.2024

    Lue lisää
    Nainen istuu tietokoneella.

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen

    21.2.2024

    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille 2024–2025, jonka osana toteutetaan asukkaiden ja muiden sidosryhmien ideakilpailu. Sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen.

    Kilpailussa etsitään ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin: miten voimme edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia, työikäisten terveellisiä elämäntapoja ja ikääntyneiden yhteisöllisyyttä? 

    Ratkaisuehdotuksia hyödynnetään hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteiden määrittelyssä, joilla edistetään lappilaisten terveyttä, hyvinvointia ja arjen turvallisuutta. Kannustamme kaikkia osallistumaan kilpailuun, sillä juuri teidän ideanne voi saada aikaan hyvää meidän kaikkien Lapissa.

    Ideakilpailun parhaat ehdotukset palkitaan Lapha-sammutuspeitteillä. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

    Vastausaika on 21.2. –10.3.2024.

    Vastaa ideakilpailuun

    Ideakilpailun aiheet

    Aihe 1. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi

    Millaisilla ratkaisuilla voimme edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä?

    Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden tilassa on Lapissa runsaasti kehityskohtia. Mielenterveyden ja osallisuuden haasteet, ahdistuneisuus, koulu-uupumus, koulukiusaaminen ja syrjinnän kokemukset herättävät huolta.

    Aihe 2. Työikäisten terveelliset elämäntavat

    Millaisilla ratkaisuilla voimme edistää työikäisten terveellisiä elämäntapoja?

    Lappilaisten työikäisten hyvinvointia haastavat esimerkiksi lihavuus ja liikkumattomuus, jotka uhkaavat myös työ- ja toimintakykyä. Lihavien osuus on Lapin hyvinvointialueella, kuten koko maassa, kasvanut viime vuosien aikana. Useampi kuin joka viides työikäinen lappilainen on lihava. Lihavuus lisää huomattavasti riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

    Liikunnallisesti aktiiviset elämäntavat ovat keskeisessä asemassa työikäisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

    Aihe 3. Ikääntyneiden yhteisöllisyys

    Millaisilla ratkaisuilla voisimme edistää ikääntyneiden yhteisöllisyyttä?

    Lapissa 65 vuotta täyttäneet kokevat yksinäisyyttä enemmän kuin muualla Suomessa. Keskeiseksi haasteeksi muodostuu sosiaalisten suhteiden puute, kun yhteisöllisyyttä ja verkostoja ei pääse rakentumaan, jos kotoa poistutaan vain harvoin. Yksinäisyys vaikuttaa laajasti useisiin hyvinvointitekijöihin, kuten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle.

    Miten hyödynnämme ideakilpailussa kerättyjä ratkaisuehdotuksia? 

    Kilpailun päättymisen jälkeen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen asiantuntijat lukevat kaikki saadut ehdotukset. Samalla pohditaan ideoiden hyödyntämisen erilaisia mahdollisuuksia. Kuntia, järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita kannustetaan hyödyntämään ideoita. 

    Ratkaisuehdotuksista valitaan parhaiten hyvinvointialueen tavoitteisiin sopivat toimenpiteet, jotka ovat realistisesti toteutettavissa 2025 mennessä. Nämä valitut toimenpiteet kirjataan Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan 2024–2025.

    Ideakilpailun parhaat ehdotukset palkitaan Lapha-sammutuspeitteillä. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti.

    Lue laajemmin ideakilpailun aiheista

    Nainen istuu tietokoneella. Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen
    21.2.2024
    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille...
    Nainen istuu tietokoneella.

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen


    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille 2024–2025, jonka osana toteutetaan asukkaiden ja muiden sidosryhmien ideakilpailu. Sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen.

Sisältöjulkaisija

  1. Lapin keskussairaalan medisiininen erikoissairaanhoito sai täydet viisi tähteä koulutuspaikkakyselyssä 2023
    Vuoden 2023 koulutuspaikkakyselyssä erikoistuvat lääkärit ovat nostaneet Lapin hyvinvointialueen...

    Lapin keskussairaalan medisiininen erikoissairaanhoito sai täydet viisi tähteä koulutuspaikkakyselyssä 2023

    26.2.2024

    Lue lisää
    Lapin keskussairaala valaistuna violetilla valolla talvella 2023.

    Lapin keskussairaalan medisiininen erikoissairaanhoito sai täydet viisi tähteä koulutuspaikkakyselyssä 2023

    26.2.2024

    Vuoden 2023 koulutuspaikkakyselyssä erikoistuvat lääkärit ovat nostaneet Lapin hyvinvointialueen koulutuspaikoista Lapin keskussairaalan medisiinisen erikoissairaanhoidon viiden tähden arvoiseksi.

    Lapin keskussairaalan medisiininen erikoissairaanhoito sisältää fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, neurologian ja sisätautien erikoisalat.

    Medisiinisen erikoissairaanhoidon vastuuyksikön johtaja Seppo Lehto pitää hyviä tuloksia pitkän kehitystyön tuloksena ja voittona.

    – Vielä vuonna 2020 meillä oli todella vähän erikoistuvia lääkäreitä ja asiaan tartuttiin tosissaan. Olemme kasvattaneet näkyvyyttämme alan tapahtumissa, muun muassa lääkäripäivillä, Lehto kertoo.

    Medisiinisessä tulosyksikössä on järjestelmällisesti kehitetty erikoistuvien lääkäreiden työnkuvia. Sisätaudeilla etupäivystyksiä on osittain ostettu ulkoa. Tämä on ratkaisevasti keventänyt siellä erikoistuvien lääkäreiden päivystystaakkaa.

    – Olemme aidosti kuunnelleet erikoistuvien toiveita. Meillä on järjestetty hyvä seniorituki erikoistuville.  Kova työ on tuottanut tulosta. Nyt tilanne näyttääkin hyvältä ja meillä on mukavasti erikoistuvia lääkäreitä, Lehto summaa.

    Lapin keskussairaalan medisiinisen hoidon erikoisaloilla työskentelee 38 lääkäriä ja 183 hoitajaa, sairaansijoja on 80.

    Toinen Lapin hyvinvointialueen viiden tähden yksikkö oli Rovaniemen Urheilukadun terveysasema.

     

    Suomen Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) toteuttama koulutuspaikkakysely on suomalaisten erikoistuvien lääkärien koulutusolosuhteita kartoittava tutkimus. Kyselyllä kartoitetaan erikoistuvien lääkäreiden saamaa koulutusta ja ohjausta sekä yleisemmin työoloja ja työn kuormittavuutta nykyisessä koulutuspaikassa. 

    Lisätietoja vuoden 2023 tuloksista (NLY:n verkkosivuilta) 

    Lapin keskussairaala valaistuna violetilla valolla talvella 2023. Lapin keskussairaalan medisiininen erikoissairaanhoito sai täydet viisi tähteä koulutuspaikkakyselyssä 2023
    26.2.2024
    Vuoden 2023 koulutuspaikkakyselyssä erikoistuvat lääkärit ovat nostaneet Lapin hyvinvointialueen...
    Lapin keskussairaala valaistuna violetilla valolla talvella 2023.

    Lapin keskussairaalan medisiininen erikoissairaanhoito sai täydet viisi tähteä koulutuspaikkakyselyssä 2023


    Vuoden 2023 koulutuspaikkakyselyssä erikoistuvat lääkärit ovat nostaneet Lapin hyvinvointialueen koulutuspaikoista Lapin keskussairaalan medisiinisen erikoissairaanhoidon viiden tähden arvoiseksi.

Sisältöjulkaisija

  1. Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!
    Kerro kokemuksesi neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen tueksi ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn voi...

    Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!

    21.2.2024

    Lue lisää

    Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!

    21.2.2024

    Kerro kokemuksesi neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen tueksi ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn voi vastata myös saamen kielillä.

    Lapin hyvinvointialueen VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeessa kehitetään neuropsykiatrista palvelupolkua sekä vahvistetaan saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia neuropsykiatrisia palveluita. 
     
    Kehittämistyöhön liittyen kartoitamme kyselyllä lappilaisten neurokirjon nuorten, aikuisten ja vanhempien tai huoltajien kokemuksia olemassa olevista palveluista. Kartoitamme samalla konkreettisia ehdotuksia, miten palveluita voisi mahdollisesti kehittää toimivammiksi. 
     
    Kyselyyn vastaamisaikaa on 1.3.2024 saakka. Kyselyyn pääset vastaamaan tästä
    Kyselyyn voi vastata myös saamen kielillä.
     
    Lisätietoa: 

    Marjo Häyry, marjo.hayry@poske.fi 

    Pilvi Vuomajoki, pilvi.vuomajoki@lapha.fi 

     

    Neurogirjju lappilaš nuorra, rávesolmmoš dahje vánhen – vástit gažadeapmái!

    Lappi buresveadjinguovllu VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle (“Nana sode Lappi buresveadjinguvlui”) -fidnus ovdánahttit neuropsykiátralaš bálvalanbálgáid sihke nannet sámegielat ja kulturvuđot neuropsykiátralaš bálvalusaid.t

    Ovdánahttinbarggus mii kártet gažademiin lappilaš neurogirjju nuoraid, rávesolbmuid ja vánhemiid/fuolaheaddjiid vásihusaid dain bálvalusain, mat leat leahkime. Seammás kártet konkrehtalaš evttohusaid, mo bálvalusaid vejolaččat sáhtášii ovdánahttit nu ahte dat doibmet buorebut. 

    Gažadeapmái vástidanáigi lea 1.3.2024 rádjái. Gažadeapmái beasat vástidit dás.
    Gažadeapmái sáhtát vástidit maiddái sámegillii.

    Lassedieđut:

    Marjo Häyry, marjo.hayry@poske.fi

    Pilvi Vuomajoki, pilvi.vuomajoki@lapha.fi

     

    Lappist jälsteei neuroǩeârjjaivuõđâst åårrai nuõrr, vuõrâsooumaž da puäʹres − vaʹsttad kõõjjõʹsse!

    Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd VASA2- Nâânas soti Lappi pueʹrrvââjjamvoudda -haʹŋǩǩõõzzâst viiǥǥât ooudâs neuropsykiaatraž kääzzkõspälggaz di nââneet sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž neuropsykiaatraž kääzzkõõzzid.
     
    Ooudâsviikkâmtuâj kuõskeeʹl kaartʼtep kõõjjõõzzin Lappist jälsteei neuroǩeârjjaivuõđ nuõri, vuõrâsoummui da puärrsi/peâmmji ǩiõččlâsttmõõžžid leäʹmmen leʹddi kääzzkõõzzin.  Kaartʼtep seämma õhttvuõđâst konkreettlaž eʹtǩǩõõzzid, mäʹhtt kääzzkõõzzid vuäitči vueiʹtlvânji ooudâs viikkâd nuʹtt, što tõk tååimče pueʹrben.
     
    Kõõjjõʹsse vuäitt vaʹstteed 1.3.2024 räjja.  Kõõjjõʹsse piâzzak vaʹstteed täʹst. Kõõjjõʹsse vuäitt vaʹstteed sääʹmǩiõlin še.

    Lââʹssteâđ:

    Marjo Häyry, marjo.hayry@poske.fi 

    Pilvi Vuomajoki, pilvi.vuomajoki@lapha.fi 
     

    Lappilâš neurokiirjâg nuorâ, rävisolmooš já vaanhim − västid koijâdâlmân!

    Laapi pyereestvaijeemkuávlu VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle (Noonâ soti Laapi pyereestvaijeemkuávlun) -haavâst ovdeduvvoo neuropsykiatrâlii palvâluspäälgis sehe nanoduvvojeh sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih neuropsykiatrâliih palvâlusah.

    Ovdedempargo háárán mij karttip koijâdâllâm vievâst lappilij neurokiirjâg nuorâi, rävisulmui já vaanhimij/huolâtteijei vuáttámušâid jo orroo palvâlusâin. Siämmást mij karttip konkreetlijd iävtuttâsâid, maht palvâlusâid puávtáččii máhđulávt ovdediđ tienuuvt, ete toh toimâččii pyerebeht.

    Koijâdâlmân lii västidemäigi 1.32024 räi. Tun peesah västidiđ koijâdâlmân taa. Koijâdâlmân puáhtá västidiđ meid sämikielân.

    Lasetiäđuh:

    Marjo Häyry, marjo.hayry@poske.fi

    Pilvi Vuomajoki, pilvi.vuomajoki@lapha.fi

    Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!
    21.2.2024
    Kerro kokemuksesi neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen tueksi ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn voi...

    Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!


    Kerro kokemuksesi neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen tueksi ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn voi vastata myös saamen kielillä.

  2. Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen
    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille...

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen

    21.2.2024

    Lue lisää
    Nainen istuu tietokoneella.

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen

    21.2.2024

    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille 2024–2025, jonka osana toteutetaan asukkaiden ja muiden sidosryhmien ideakilpailu. Sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen.

    Kilpailussa etsitään ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin: miten voimme edistää lasten ja nuorten mielen hyvinvointia, työikäisten terveellisiä elämäntapoja ja ikääntyneiden yhteisöllisyyttä? 

    Ratkaisuehdotuksia hyödynnetään hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2024–2025 toimenpiteiden määrittelyssä, joilla edistetään lappilaisten terveyttä, hyvinvointia ja arjen turvallisuutta. Kannustamme kaikkia osallistumaan kilpailuun, sillä juuri teidän ideanne voi saada aikaan hyvää meidän kaikkien Lapissa.

    Ideakilpailun parhaat ehdotukset palkitaan Lapha-sammutuspeitteillä. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

    Vastausaika on 21.2. –10.3.2024.

    Vastaa ideakilpailuun

    Ideakilpailun aiheet

    Aihe 1. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi

    Millaisilla ratkaisuilla voimme edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä?

    Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden tilassa on Lapissa runsaasti kehityskohtia. Mielenterveyden ja osallisuuden haasteet, ahdistuneisuus, koulu-uupumus, koulukiusaaminen ja syrjinnän kokemukset herättävät huolta.

    Aihe 2. Työikäisten terveelliset elämäntavat

    Millaisilla ratkaisuilla voimme edistää työikäisten terveellisiä elämäntapoja?

    Lappilaisten työikäisten hyvinvointia haastavat esimerkiksi lihavuus ja liikkumattomuus, jotka uhkaavat myös työ- ja toimintakykyä. Lihavien osuus on Lapin hyvinvointialueella, kuten koko maassa, kasvanut viime vuosien aikana. Useampi kuin joka viides työikäinen lappilainen on lihava. Lihavuus lisää huomattavasti riskiä sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.

    Liikunnallisesti aktiiviset elämäntavat ovat keskeisessä asemassa työikäisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

    Aihe 3. Ikääntyneiden yhteisöllisyys

    Millaisilla ratkaisuilla voisimme edistää ikääntyneiden yhteisöllisyyttä?

    Lapissa 65 vuotta täyttäneet kokevat yksinäisyyttä enemmän kuin muualla Suomessa. Keskeiseksi haasteeksi muodostuu sosiaalisten suhteiden puute, kun yhteisöllisyyttä ja verkostoja ei pääse rakentumaan, jos kotoa poistutaan vain harvoin. Yksinäisyys vaikuttaa laajasti useisiin hyvinvointitekijöihin, kuten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Yksinäisyys voi heikentää terveydentilaa ja olla riskitekijänä syrjäytymiselle.

    Miten hyödynnämme ideakilpailussa kerättyjä ratkaisuehdotuksia? 

    Kilpailun päättymisen jälkeen hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämisen asiantuntijat lukevat kaikki saadut ehdotukset. Samalla pohditaan ideoiden hyödyntämisen erilaisia mahdollisuuksia. Kuntia, järjestöjä ja muita hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyötä tekeviä toimijoita kannustetaan hyödyntämään ideoita. 

    Ratkaisuehdotuksista valitaan parhaiten hyvinvointialueen tavoitteisiin sopivat toimenpiteet, jotka ovat realistisesti toteutettavissa 2025 mennessä. Nämä valitut toimenpiteet kirjataan Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan 2024–2025.

    Ideakilpailun parhaat ehdotukset palkitaan Lapha-sammutuspeitteillä. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti.

    Lue laajemmin ideakilpailun aiheista

    Nainen istuu tietokoneella. Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen
    21.2.2024
    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille...
    Nainen istuu tietokoneella.

    Vaikuta ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen


    Lapin hyvinvointialue valmistelee hyvinvointi- ja turvallisuuskertomusta ja -suunnitelmaa vuosille 2024–2025, jonka osana toteutetaan asukkaiden ja muiden sidosryhmien ideakilpailu. Sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ideallasi lappilaisten hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen.

  3. Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024
    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 20.2.2024 antanut päätöksen 282/2024, Dnro...

    Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024

    20.2.2024

    Lue lisää

    Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024

    20.2.2024

    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 20.2.2024 antanut päätöksen 282/2024, Dnro 45/03.04.04.04.10/2023, valitukseen, joka oli tehty Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän hallituksen päätöksestä 8.11.2022 § 158.

    Hallinto-oikeuden päätös on nähtävänä Lapin hyvinvointialueen kirjaamossa. Kirjaamon käyntiosoite Porokatu 39C, 96400 Rovaniemi.

    Tämä ilmoitus on nähtävillä hyvinvointialueen yleisessä tietoverkossa 20.2.–28.3.2024.

    Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024
    20.2.2024
    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 20.2.2024 antanut päätöksen 282/2024, Dnro...

    Kuulutus: Hyvinvointialuelain 145 §:n mukainen ilmoitus hallinto-oikeuden päätöksestä 20.2.2024


    Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 20.2.2024 antanut päätöksen 282/2024, Dnro 45/03.04.04.04.10/2023, valitukseen, joka oli tehty Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän hallituksen päätöksestä 8.11.2022 § 158. Hallinto-oikeuden päätös on nähtävänä Lapin hyvinvointialueen kirjaamossa. Kirjaamon käyntiosoite Porokatu 39C, 96400 Rovaniemi. Tämä ilmoitus on nähtävillä hyvinvointialueen yleisessä tietoverkossa 20.2.–28.3.2024.

  4. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Lue lisää
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

    Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

    Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

    Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

    Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

    Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

    Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    19.2.2024
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

  5. Muutoksia lapsiperheiden kotipalvelun sekä kasvatus- ja perheneuvonnan yhteystietoihin Ranualla
    Lapsiperheiden kotipalvelu tarjoaa konkreettista apua perheen arkeen. Perheneuvolan palvelut ovat...

    Muutoksia lapsiperheiden kotipalvelun sekä kasvatus- ja perheneuvonnan yhteystietoihin Ranualla

    19.2.2024

    Lue lisää

    Muutoksia lapsiperheiden kotipalvelun sekä kasvatus- ja perheneuvonnan yhteystietoihin Ranualla

    19.2.2024

    Lapsiperheiden kotipalvelu tarjoaa konkreettista apua perheen arkeen. Perheneuvolan palvelut ovat tarkoitettu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen edistämiseksi sekä vanhemmuuden tueksi.

    Lapsiperheiden kotipalvelu on konkreettista apua perheen arkeen. Kotipalvelun työntekijä voi auttaa esimerkiksi lastenhoidossa, ruuan valmistuksessa, vaatehuollossa, siivouksessa ja muissa kotiaskareissa. 

    Voit hakea kotipalvelua, jos perheenne aikuisten toimintakyky on alentunut synnytyksen, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia, tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Perheellä on oikeus kotipalveluun, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole muuten mahdollista.  

    Ranualaiset voivat jatkossa tilata lapsiperheiden kotipalvelua Kaakkois-Lapin lapsiperheiden palveluvastaavalta puhelimitse 0400 695 005.
      
    Tilapäisen lapsiperheiden kotipalvelun hinta on käynnin pituuden perusteella 16,50–49,50 euroa vuorokaudessa. Lapsiperheiden kotipalvelusta ei peritä maksua, jos palvelu kuuluu lapsiperheiden sosiaalityön, vammaispalvelun tai lastensuojelun asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tai palvelusuunnitelman mukaisiin palveluihin tai asiakasperhe saa toimeentulotukea.

    Jatkuvasta ja säännöllisestä kotipalvelusta peritään kuukausimaksu, joka määräytyy palvelupäätöksen palvelutuntien, maksukyvyn ja perheen koon mukaan. 

    Perheneuvolapalveluita vanhemmuuden tueksi

    Lapsiperheet voivat saada perheneuvolan palveluita lapsen ja nuoren hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen edistämiseksi sekä vanhemmuuden tueksi. Kasvatus- ja perheneuvonnan työntekijät auttavat perheitä myös silloin, kun arjesta suoriutuminen ja omien voimavarojen riittävyys tuottavat huolta. 

    Neuvontaan sisältyy lapsen ja nuoren kasvuun, kehitykseen, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta ja muuta tukea. Työhön voi osallistua sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen ammattilaisia. Työmuotoja ovat ohjaus ja neuvonta sekä yksilö-, pari-, perhetapaamiset. Palvelu on luottamuksellista ja maksutonta.

    Kasvatus- ja perheneuvontaan yhteys puhelimitse tai digipalvelujen kautta

    Kasvatus- ja perheneuvonnan tarpeessa ranualaiset voivat olla yhteydessä Rovaniemen perheneuvolaan puhelimitse 040 1879 742. Ohjaus-, neuvonta- ja ajanvarauspuhelin on avoinna maanantaina ja tiistaina 8.30-10.30, keskiviikkona 8.30-10.00, torstaina ja perjantaina 8.30-10.30. Toimistosihteeri vastaa numerossa 040 574 6988.  Perheneuvolaan voi olla yhteydessä myös Lapin hyvinvointialueen digipalvelujen kautta. 

    Muutoksia lapsiperheiden kotipalvelun sekä kasvatus- ja perheneuvonnan yhteystietoihin Ranualla
    19.2.2024
    Lapsiperheiden kotipalvelu tarjoaa konkreettista apua perheen arkeen. Perheneuvolan palvelut ovat...

    Muutoksia lapsiperheiden kotipalvelun sekä kasvatus- ja perheneuvonnan yhteystietoihin Ranualla


    Lapsiperheiden kotipalvelu tarjoaa konkreettista apua perheen arkeen. Perheneuvolan palvelut ovat tarkoitettu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen edistämiseksi sekä vanhemmuuden tueksi.

  6. Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe
    Lapin hyvinvointialueen asiakkaille on lähtenyt postitse perusterveydenhuollon laskuja, joissa eräpäivä on...

    Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe

    19.2.2024

    Lue lisää
    Laskukuoria, joissa lapha.fi logo.

    Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe

    19.2.2024

    Lapin hyvinvointialueen asiakkaille on lähtenyt postitse perusterveydenhuollon laskuja, joissa eräpäivä on virheellisesti sama kuin laskun päiväys.

    Virhe koskee laskuja, joissa laskun päiväys on 16.2.2024 ja eräpäivä 16.2.2024. Oikea eräpäivä on 8.3.2024. Kyseessä on tekninen virhe, joka ei vaadi asiakkailta erityisiä toimenpiteitä. Lasku tulee maksaa viimeistään eräpäivänä 8.3.2024.

    Hyvinvointialueen asiakasmaksuyksikkö pahoittelee virhettä.

    Laskukuoria, joissa lapha.fi logo. Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe
    19.2.2024
    Lapin hyvinvointialueen asiakkaille on lähtenyt postitse perusterveydenhuollon laskuja, joissa eräpäivä on...
    Laskukuoria, joissa lapha.fi logo.

    Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe


    Lapin hyvinvointialueen asiakkaille on lähtenyt postitse perusterveydenhuollon laskuja, joissa eräpäivä on virheellisesti sama kuin laskun päiväys.

  7. Punkkirokotukset Kemissä ja Simossa keväällä 2024
    Kansallisessa rokotusohjelmassa TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotteen saavat maksutta 3 vuotta täyttäneet...

    Punkkirokotukset Kemissä ja Simossa keväällä 2024

    19.2.2024

    Lue lisää

    Punkkirokotukset Kemissä ja Simossa keväällä 2024

    19.2.2024

    Kansallisessa rokotusohjelmassa TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotteen saavat maksutta 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti Simossa tai Kemissä.

    Kemissä maksuttoman rokotuksen saa postinumeroalueilla 94700, 94720, 94800, 94830 ja 94900 asuvat. 

    Maksuttoman rokotuksen saavat myös henkilöt, jotka asuvat pitkäaikaisesti loma-asunnossa näillä riskialueilla.  Rokote on sitä tarpeellisempi, mitä enemmän oleskelee ja liikkuu luonnossa sulan maan aikana. 

    Aiemmin rokottamaton henkilö saa kolme maksutonta rokoteannosta. Myös henkilö, jonka perussarja on kesken, saa täydennysrokotukset ilmaiseksi osana kansallista rokotusohjelmaa. 

    Simossa rokotuksia annetaan ajanvarauksella 

    Rokotuspäivät: 

    • ti 26.3.2024 
    • ke 3.4.2024 
    • ke 17.4.2024 
    • pe 26.4.2024 
    • ke 15.5.2024 

    Simon neuvolassa, Varkkermontie 1, Simo. 

    Voit varata ajan sähköisessä ajanvarausjärjestelmässä osoitteesta rokotussimo.kehollesi.fi tai soittamalla arkisin takaisinsoittojärjestelmään 016 860 4123. Sinulle soitetaan takaisin 1–3 arkipäivän kuluessa.

    Ota Kela-korttisi mukaan ja huomioi helposti riisuttava vaatetus rokotuskäynnille. 

    Kemissä rokotuksia annetaan ajanvarauksella 

    Rokotuspäivät: 

    • ti 12.3.2024 
    • ke 20.3.2024 
    • ti 16.4.2024 
    • ke 24.4.2024 
    • ti 21.5.2024 

    Kemin neuvolassa, Valtakatu 6, 94100 Kemi (Käynti neuvolaan Citymarketin puoleisesta päädystä). 

    Voit varata ajan sähköisessä ajanvarausjärjestelmässä osoitteesta rokotuskemi.kehollesi.fi tai soittamalla arkisin takaisinsoittojärjestelmään 016 860 4123. Sinulle soitetaan takaisin 1–3 arkipäivän kuluessa.

    Ota Kela-korttisi mukaan ja huomioi helposti riisuttava vaatetus rokotuskäynnille. 

    Tehosteannokseen tarvitset reseptin ja ostat rokotteen itse apteekista  

    Jos olet saanut jo punkkirokotteen perussarjan eli kolme annosta ja tarvitset tehosteannoksen, voit pyytää reseptin terveysasemalta. Osta rokote apteekista ja varaa aika rokotukseen yllä olevien ohjeiden mukaisesti. 

    Muiden riskialueiden rokotussuositukset 

    Terveyden ja hyvinvoinninlaitos suosittaa rokotuksen ottamista myös rokotusohjelman ulkopuolisilla alueille asuville. Rokotettava kustantaa rokotuksen itse. Joissakin tilanteissa työnantaja vastaa työntekijän suojaamisesta, jolloin rokotustarve arvioidaan työterveyshuollossa. Omakustanteiseen rokotukseen tarvitaan resepti, jota voi pyytää terveyskeskuksesta.

    Punkkirokotukset Kemissä ja Simossa keväällä 2024
    19.2.2024
    Kansallisessa rokotusohjelmassa TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotteen saavat maksutta 3 vuotta täyttäneet...

    Punkkirokotukset Kemissä ja Simossa keväällä 2024


    Kansallisessa rokotusohjelmassa TBE- eli puutiaisaivotulehdusrokotteen saavat maksutta 3 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti Simossa tai Kemissä.

  8. Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Lue lisää

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

    Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

    Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

     

    Lisätietoja

    -aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    -hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    -esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
    -lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    14.2.2024
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

nappi-kaikki uutiset

Sisälletyt portletit

Hallinnon kuva

Suolla pitkospuut hillankukkien keskellä

Otsikko: Tietoa meistä (etusivun alareunassa)

Tietoa meistä


Näiltä sivuilta pääset seuraamaan hyvinvointialueen päätöksentekoa, kokouksien aikatauluja, esityslistoja ja pöytäkirjoja. Löydät tietoa hankinnoista, tärkeistä kumppaneistamme ja järjestöyhteistyöstä, hallinnostamme (mm. talous-, toimisto-, viestintäpalvelut) sekä kehittämisestä, johon kuuluvat ICT-muutosvalmistelu ja hankkeet.

Sisälletyt portletit

TYöpaikat kuva

Nainen työntää ilta-auringon valossa venettä rantaan

Otsikko: Työpaikat hyvinvointialueella

Työpaikat hyvinvointialueella


Tervetuloa tutustumaan Lapin suurimman työnantajan työpaikkoihin! Lapin hyvinvointialue on hyvä työnantaja, koska meillä kaikki tehtävät ovat ihmisen kokoisia. Meillä olet sopivasti mukavuusalueellasi, mutta opit samalla uutta.