Takaisin edelliselle sivulle

Varaudu vuosittaisiin kevättulviin

Kuva: Lapin materiaalipankki

Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro, kuinka voimakkaat tulvat tulevat olemaan tänä keväänä. Lapin pelastuslaitos kehottaa kuitenkin Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Tulvasuojausmateriaalien tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumispakettiin.

–Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä palomestari Timo Nyholm Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin Ely-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

–Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Nyholm.

Miten suojautua tulvalta?

Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä.

Tulvasuojausvarusteet

• Rakennusmuovia pari rullaa
• Raakalautaa ja trukkilavoja
• Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
• Soraa ja hiekkaa
• Uppopumppu

Lisätietoa tulviin varautumisesta

Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä
Tulvariskialueet Suomen ympäristökeskuksen tulvakarttapalvelussa
Ely-keskuksen tulvaopas

Takaisin edelliselle sivulle

Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta

Ikääntymisen myötä kipuaistimuksen voimakkuus usein pienenee. Toisaalta ikääntyminen heikentää kykyä sietää pitkäaikaista kipua. Muistisairauden tyyppi ja vaihe vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ja ilmaisee kipua, minkä vuoksi kiputilanne on tärkeää arvioida yksilöllisesti.

Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene kertomaan kivustaan sanallisesti, on tärkeää seurata kehonkieltä ja mahdollisia käytösoireita.

Muistisairaan kipulääkitys

Erilaiset lääkeaineet säilyvät iäkkään ihmisen elimistössä pidempään kuin nuoren, sillä iän myötä maksan kyky pilkkoa ja munuaisten kyky poistaa lääkeaineita heikentyy. Joskus lääkeainetta saattaa kertyä elimistöön liikaa, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia tai jopa myrkytystilan kaltaisia oireita. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että lääkeannostus on suunniteltu oikein ja lääkettä käytetään ohjeen mukaan. Muistisairaan kipulääkityksen vaikutusta voidaan testata suunnitelmallisesti toteutetulla lyhytaikaisella kokeilulla, jonka aikana lääkkeen vaikutusta havaittuun käyttäytymiseen seurataan tarkasti.

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat tärkeitä myös muistisairaan potilaan kivun hoidossa. Kaikille potilaille soveltuvia keinoja ovat esimerkiksi asentohoidot ja kylmän ja lämmön käyttäminen. Myös musiikin kuuntelu voi lievittää kipua ja rauhoittaa muistisairasta potilasta.

Kokonaisvaltainen kohtaaminen avainasemassa

Muistisairaudet heikentävät ihmisen ilmaisukykyä ja kykyä kuvailla kipua, mikä vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuuksiin hoitaa kipua oikein. Hoitamaton kipu saattaa aiheuttaa muistisairaalla ihmisellä esimerkiksi sekavuutta, käsittelyarkuutta ja yleistä ärtyneisyyttä.

Jos iäkäs, muistisairas ihminen ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti, on erityisen tärkeää tulkita kehon viestintää, kuten ilmeitä, välttämiskäyttäytymistä, ääntelyä, levottomuutta ja hikoilua. Muistisairas kipupotilas tuleekin​ kohdata kokonaisvaltaisesti kuuntelemalla, huomioituna ja arvostettuna aikuisena potilaana.

Uutisen lähde: Terveyskylä 

Terveyskylän Kivunhallintatalossa ja Aivotalossa kerrotaan lisää ikääntyvän ihmisen kivusta ja muistisairauksista.

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvoinnin ja terveyden toimijaverkosto ja kehittämissisällöt rakentumassa Lapin alueelle

Lapin hyvinvointialue on mukana toimijaverkostossa, jossa rakennetaan hyvinvoinnin ja terveyden ekosysteemiä. Verkostoon kuuluu hyvinvointialueen lisäksi tutkimus- ja koulutusalan organisaatioita, kuntia, yhdistyksiä ja yrityksiä Lapin alueelta.

Ekosysteemit nähdään yhä tärkeämpinä rakenteina niin alueellisen, kansallisen kuin Euroopan unionin innovaatio- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanossa. Myös Suomessa ekosysteemien kehittäminen on yhä näkyvämpi osa kansallista ja alueellista innovaatiopolitiikkaa. Hyvinvointiin ja terveyteen keskittyviä osaamis- ja innovaatiokeskittymiä on Suomessa perustettu jo useita, mutta Lapissa tällainen eri toimijoita yhdistävä yhteiskehittämisen alusta vielä puuttuu.

Ekosysteemillä viitataan joustavaan, verkostovuorovaikutukseen perustuvaan systeemiin, jossa eri toimijat jakavat osaamistaan ja työskentelevät yhdessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

–Kyseessä on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) toimintamalli, joka auttaa meitä yhdessä luomaan uusia ratkaisuja kompleksisiin hyvinvoinnin ja terveyden haasteisiin sekä kehittämään siihen liittyviä innovaatioita. Lisäksi laaja-alaisella yhteistyöllä voimme hyödyntää alueella olevia voimavaroja järkevämmin ja tehokkaammin. Yhteistyö laajemmissa verkostoissa ja kumppanuuksissa on tärkeä edellytys hyvinvointialueelle, tutkimusjohtaja Jaana Leinonen toteaa.

Tämän kevään aikana tavoitteena on tunnistaa keskeiset ekosysteemin toimijat ja sidosryhmät, luoda Lapin alueen toimijaverkosto, määrittää verkostotoimijoiden roolit sekä nostaa yhdessä esiin keskeisimpiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä kehittämissisältöjä. Toimintaa rakennetaan EAKR-rahoitteisen Wellbeing CoDe -hankkeen puitteissa, jota vetävät Lapin yliopisto ja Lapin AMK.

Ekosysteemitoiminnan kehittämisessä huomioidaan Lapin alueen erityispiirteet, kuten saamelaisalue. Lisäksi Lapin erityishaasteet, kuten pitkät etäisyydet, harva asutus ja arktisen alueen olosuhteet, väestön ikääntyminen ja työvoimapula tulevat huomioiduksi.
 

Lisätietoja

Jaana Leinonen
Tutkimusjohtaja
Lapin hyvinvointialue
Tutkimus- ja kehittämispalvelut
puh. 040 593 5775
jaana.leinonen@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 22.4.2024

Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 22.4.2024 Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 22.4.2024 Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 22.4.2024

Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 22.4.2024

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous pidetään 22.4.2024 klo 10 alkaen. 
Kokouspaikka on Lapin yliopisto, Fellman-sali, Yliopistonkatu 8, 96300 Rovaniemi.

Kokouksen esityslista tulee nähtäville hyvinvointialueen verkkosivuille viimeistään neljä päivää ennen kokousta: Esityslistat ja pöytäkirjat 
Kokous striimataan, striimauslinkki ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa aluevaltuuston sivuilla.  

Rovaniemellä 12.4.2024
Johanna Ojala-Niemelä, aluevaltuuston puheenjohtaja 

****************** 
Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 22.4.2024

Lappi buresveadjinguovllu guovllustivrra čoahkkin dollojuvvo 22.4.2024 dii 10 rájes.
Čoahkkinbáiki lea Lappi universitehta, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Roavenjárga.
Čoahkkima áššelistu boahtá oaidninláhkái buresveadjinguovllu neahttasiidduide maŋimustá njeallje beaivvi ovdal čoahkkima: Áššelisttut 
 
Čoahkkin streamejuvvo, streamenliŋka almmustahttojuvvo ovdal čoahkkima siiddus Guovllustivra. 

Roavvenjárggas 12.4.2024 
Johanna Ojala-Niemelä, guovlostivrra ságadoalli 

******************

Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 22.4.2024

Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ čuákkim tuálloo 22.4.2024 tme 10 rääjist. 
Čuákkimsaje lii Lappi ollâopâttâh, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Ruávinjargâ. 

Čuákkim äššilisto puátá uáinimnáál pyereestvaijeemkuávlu nettisijđoid majemustáá nelji peeivi ovdil čuákkim: Äššilistoh

Čuákkim puáhtá čuávvuđ Stream-vuolgâttâs peht, Stream-liŋkkâalmostittoo ovdil čuákkim siijđost Kuávlustivrâ. 

Ruávinjaargâst 12.4.2024
Johanna Ojala-Niemelä, kuávlustiivrâ saavâjođetteijee

****************** 
Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 22.4.2024

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddvälddõõzz såbbar ââʹnet 22.4.2024 č. 10 ääʹljeeʹl. 
Sååbbarpäiʹǩǩ lij Lappi universiteʹtt, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Ruäʹvnjargg.

Såbbar äʹššlistt puätt vueiʹnnemnalla pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidaid mââimõõzzâst nellj peeiʹv ouddâl såbbar: Äʹššliist  
 
Såbbar striiʹmjet, striiʹmjemliŋkk iʹlmmtet ouddâl såbbar seeidast Vuʹvddvälddõs.

Ruäʹvnjaarǥâst 12.4.2024
Johanna Ojala-Niemelä, vuʹvddvälddõõzz saaǥǥjååʹđteei

Takaisin edelliselle sivulle

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. 

Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. 

Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaa, määritellään kuljetuspalvelupäätöksessä ja merkitään asiakasprofiiliin.

Lápmásiidbálvalanlága vuođul sáhttobálvalusa sáhttá oažžut ákkastallojuvvon sivain maiddái mátkkiide rastá ráji

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dás ovddosguvlui dikšut áššiid bálvalusaid dahje lagasolbmuid bearašoktavuođaid dihte.

Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus lea dohkkehan aiddostahttima lápmásiidbálvalanlága sáhttobálvalusaid heivehanrávvagii.

Sáhttobálvalusa sáhttá geavahit mátkkiide iežas gielddas, eatnandieđalaš lagašgildii dahje nu gohčoduvvon doaimmalaš lagašgildii. Dás duohko doaimmalaš lagašgieldan sáhttá leat maiddái olgoriikka báikegoddi.

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dikšut áššiid ovdamearkka dihte jos lea váttu dahje buohcuvuođa dagahan dárbu bálvalusaide, maid ii leat vejolaš oažžut iežas dahje ránnjágielddas. Eará ákkat sáhttet leat ovdamearkka dihte lagas bearaš- dahje fuolkeoktavuođat dahje dehálaš dáhpáhusat dego heajat dahje hávdádeapmi.

Govttolaš sáhttobálvalusaid golut árvvoštallojuvvojit ja buhttejuvvojit juohke mátkki oasil sierra.  

Jos áššehasas leat jeavddalaš ja dábálaš eallimii gullevaš eará mátkkoštandárbbut, mat spiehkkasit heivehanrávvagis, son ferte ákkastallat daid ohcamušastis. Dárbbut vuhtiiváldojuvvojit vejolašvuođaid mielde, meroštallojuvvojit sáhttobálvalusmearrádusas ja merkejuvvojit áššehasprofiilii.

Vádulijpalvâlemlaavâ miäldásii fievridempalvâlus puáhtá uážžuđ agâstâllum suujâst meiddei mađhijd, maid maađhâš rääji rasta 

Toimâlii aldakieldâst puáhtá täst oovdâs ášástâllâđ palvâlusâi tâi alda peerâkoskâvuođâi tiet.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustivrâ lii tuhhiittâm tärkkilistem vádulijpalvâlemlaavâ miäldásij fievridempalvâlusâi heiviittemravvui.

Fievridempalvâlusmaađhijd puáhtá mađhâšiđ jieijâs kieldâ siste, eennâmtieđâlii aldakieldân tâi nuuvt kočodum toimâlii aldakieldân. Täst oovdâs toimâlâžžân aldakieldân pyehtih tuhhiittiđ meiddei päikkikode, mii lii olgoenâmijn.

Toimâlii aldakieldâst puáhtá ášástâllâđ ovdâmerkkân, jis lii váádu tâi pyeccevuođâ tiet tárbu palvâlussáid, maid iä faalâ jieijâs kieldâst tâi aldakieldâst. Eres suujah pyehtih leđe ovdâmerkkân alda peerâ- tâi hyelkkikoskâvuođah tâi teháliih tábáhtusah tegu heejah tâi häävdidmeh.

Kuáhtulijn fievridempalvâlusâin šoddâm koloid árvuštâleh já sajanmäksih jieškođe-uv tábáhtus mield sierâ.

Jis äššigâsâst láá heiviittemravvust spiekâsteijee merikooskâi mield tábáhtuvvee já táválii elimân kullee eres mađhâšemtáárbuh, sun kalga taid agâstâllâđ ucâmušâstis. Táárbuid väldih huámmášumán máhđulâšvuođâi mield, miäruštâleh fievridempalvâlusmiärádâsâst já merkkejeh äššigâsprofiilin.

Takaisin edelliselle sivulle

Moniammatillinen Ankkurityö laajentaa toimintaansa Lapissa

Toiminnan tavoitteena ovat nuoren rikoskierteen katkaisu ja vanhemmuuden tukeminen

Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseksi. Ankkuritoiminta perustuu kansalliseen malliin, joka on käytössä laajasti eri puolilla Suomea. Lapissa toimii kolme Ankkuritiimiä; Rovaniemen, lounaisen ja itäisen alueen tiimit. Tiimien jäseninä on asiantuntijoita poliisista sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluista.

Ankkuritoiminnan uutena alueena on Itäinen Lappi, jossa toiminta käynnistyy huhtikuun aikana. Kiinnostusta toimintaan löytyy myös Utsjoen ja Inarin alueelta. Tavoitteena on saada Ankkuritoiminta laajentumaan koko Lapin hyvinvointialueelle. Toiminnan käynnistämisessä on tukena Lapin hyvinvointialueen hallinnoima EU-rahoitteinen VASA 2 -hanke. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Lapin poliisilaitoksen kanssa, joka on toimintamallin pääorganisaattori.

Lapissa Ankkuritoiminnan painopisteenä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka esimerkiksi oireilevat rikoksilla ja päihteillä tai joiden radikalisoitumisesta on syntynyt huoli. Tiimit tapaavat erilaisin kokoonpanoin nuorta ja hänen huoltajaansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta nuorta voidaan tukea tarkoituksenmukaisesti ja tarvittaessa ohjata oikean avun tai tuen piiriin.
Ankkuritoiminnan kansallisena kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat, ja Lapin painopiste on tällä hetkellä alle 15-vuotiaiden tukemisessa.

Lisätietoa löydät VASA 2 -hankkeen verkkosivuilta tästä linkistä: Hytetu-palvelukonsepti - ekollega - Virtu

Lisätietoja Ankkuritoiminnasta ja Lapin toiminnan yhteystiedot löydät tämän linkin takaa.

Tiina Hyötylä
Koordinaattori
Puh. 0407564558
tiina.hyotyla@poske.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Karigasniemen palvelutalon siunaaminen ja avoimet ovet 19.4.2024 klo 10.30–14/ Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

Tervetuloa tutustumaan Karigasniemen palvelutalon avoimiin oviin perjantaina 19.4.2024 klo 12–14. Karigasniemen palvelutalo tarjoaa ikääntyneiden asumispalvelua. Lisäksi palvelutalon yhteydessä ovat terveydenhuollon tilat, kotihoidon tilat ja SámiSoster ry:n toimisto. Lapin hyvinvointialue on nimennyt Karigasniemen palvelutalon saamenkieliseksi yksiköksi ja saamen kieli ja –kulttuuri huomioidaan toiminnassa. 

Palvelutalon siunaamiseen ja avointen ovien tapahtumaan ovat tervetulleita asukkaiden omaiset ja kaikki toiminnasta kiinnostuneet. Palvelutalon siunaa Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo. 

Karigasniemen palvelutalo toimii osoitteessa Ylätenontie 128, 99950 Karigasniemi. 

Ohjelma: 
klo 10.40–10.50 Avaussanat; Lea Waljus ja Mirja Laiti
klo 10.50–11.20 Palvelutalon siunaaminen; Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo
klo 12.00–14.00 Avoimet ovet

Kahvitarjoilu

Tervetuloa!

Gáregasnjárgga bálvalandálu sivdnideapmi ja rabas uvssat 19.4.2024 dii. 10.30–14

Buresboahtin oahpásmuvvat Gáregasnjárgga bálvalandállui, rabas uvssat leat bearjadaga 19.4.2024 dii. 12–14. Gáregasnjárgga bálvalandállu fállá vuorasolbmuid ássanbálvalusa. Bálvalandálu oktavuođas leat maiddái dearvvašvuođafuolahusa lanjat, ruovttudivššu lanjat ja SámiSoster rs doaimmahat. Lappi buresveadjinguovlu lea nammadan Gáregasnjárgga bálvalandálu sámegielat ovttadahkan ja sámegiella ja -kultuvra vuhtiiváldojuvvojit bálvalandálu doaimmas. 

Bálvalandálu sivdnideapmái ja rabas uvssaid dáhpáhussii leat buresboahtin ássiid oapmahaččat ja buohkat geat leat beroštuvvan doaimmas. Bálvalandálu sivdnida Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo. 

Gáregasnjárgga bálvalandállu doaibmá čujuhusas Badjedeanugeaidnu 128, 99950 Gáregasnjárga. 

Prográmma: 
dii. 10.40–10.50 Rahpansánit; Lea Waljus ja Mirja Laiti
dii. 10.50–11.20 Bálvalandálu sivdnideapmi; Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo
dii. 12.00–14.00 Rabas uvssat

Gáfestallan

Buresboahtin!

Lisätietoja/ Lassedieđut
Mirja Laiti
palvelupäällikkö, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut/
bálvalanhoavda, sámegielat ja kulturmieldásaš bálvalusat
mirja.laiti at lapha.fi
puh. 040 844 5627

Takaisin edelliselle sivulle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Kuva: STM

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi