Takaisin edelliselle sivulle

Euroopan liikkujan viikko - liikkumalla lisää hyvinvointia

Säännöllinen liikkuminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa. Tänä vuonna liikkujan viikkoa vietetään 16.–22.9.

Viikon kunniaksi kannustamme kiinnittämään huomiota omiin, arkisiin liikkumisvalintoihin sekä niiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin. Teemaviikko päättyy perinteeksi muodostuneeseen Auton vapaapäivään 22.9. Onko sinun autollasi vapaapäivä?

Millaisia arkisia liikkumisvalintoja sinä teet? - Ota tästä Terveyskylän vinkit oman liikkumisen tueksi

Hyvä fyysinen kunto lisää vastustuskykyä sekä auttaa parantumaan infektioista ja keuhkosairauden pahenemisvaiheista nopeammin. Hengästyttävä liikunta tehostaa keuhkojen toimintaa ja vahvistaa hengityslihaksia sekä auttaa liman poistumista hengitysteistä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti myös mielialaan ja unenlaatuun.

Terveyskylän Keuhkotalosta löydät esimerkiksi viikoittaisen liikuntasuosituksen tästä linkistä. 

Säännöllinen liikkuminen edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tärkeintä on löytää itselle mieluisin tapa liikkua. Terveyskylän Painonhallintatalosta löydät muun muassa apua liikuntamotivaation löytämiseksi tästä linkistä.

Fyysistä aktiivisuutta voi lisätä monin eri tavoin iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Tärkeintä on löytää itselle sopivat keinot oman liikkumisen lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi. Terveyskylän Kuntoutumistalosta löydät monenlaista tietoa, ohjeita ja suosituksia liikkumisesta täältä.

Kuntoutumistalosta löydät myös liikkumisen aloittamisen itsehoito-ohjelman tästä.

Terveyskylä on Suomen yliopistosairaaloiden kehittämä julkinen verkkopalvelu. Sisältöjä tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.

Takaisin edelliselle sivulle

Uudistunut elatusapulaskuri on nyt käytössä

Uusi laskuri huomioi myös vuoroasumisen. Laskelman tulos on suuntaa antava.

Elatusapulaskuri on Lapin hyvinvointialueen toteuttama palvelu, joka on tehty helpottamaan lapsen elatusavun suuruuden arviointia. Uudistunut elatusapulaskuri on nyt käytössä. Uusi laskuri huomioi myös tilanteet, joissa lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona.

Laskuri perustuu oikeusministeriön vuonna 2007 antamaan ohjeeseen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi sekä oikeusministeriön vuonna 2023 julkaisemaan ohjeeseen elatusavusta vuoroasumistilanteessa. Ohjeet ovat luonteeltaan suosituksia ja tarjoavat vastauksia tyypillisiin elatustilanteisiin.

Elatusapulaskuri toimii erilaisissa perhetilanteissa

Laskuri soveltuu käytettäväksi tilanteessa, jossa lapsi asuu toisen vanhempansa luona (lapsen kanssa asuva vanhempi) ja tapaa toista vanhempaansa (lasta tapaava vanhempi) tai asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona (vuoroasuvan lapsen vanhempi A ja vuoroasuvan lapsen vanhempi B).

Laskurin täyttämiseen tarvitaan molempien vanhempien tiedot, ja tulos on suuntaa antava.

Jotta lapsen elatus varmistetaan myös äkillisissä elämänmuutoksissa, kannattaa myös vanhempien keskenään tekemä sopimus arvioittaa lastenvalvojalla. Ainoastaan lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama elatussopimus on täytäntöönpanokelpoinen.

Laskurin tulos antaa suuntaa summista

Huomaathan, että laskelman tulos on suuntaa antava, ja vahvistettu elatusapusopimus voi poiketa laskurin tuloksesta.

Lapin hyvinvointialue pyrkii pitämään laskurin ajan tasalla, mutta ei voi taata laskurin antamien tulosten oikeellisuutta.

Laskuri päivitetään myös saamen kielille aikaisintaan syksyn 2024 aikana. Nykyiset saamenkieliset laskurit eivät vielä huomioi vuoroasumista.

Kokeile elatusapulaskuria.

Anna palautetta elatusapulaskurin uudesta versiosta.

Takaisin edelliselle sivulle

Lepää flunssan aikana

Kuvan lähde: Lastentalo (Terveyskylä)

Kesän lomailujen jälkeen arki on taas alkanut ja on palattu päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikoille. Usein se tarkoittaa myös flunssakauden alkua.

Nuhakuume eli flunssa on hyvin yleinen eri viruksien aiheuttama tauti. Nuhakuumeen voi yleensä todeta pelkkien oireiden perusteella ja se vaatii harvoin muuta kuin itsehoitoa.

Aikuiset voivat sairastaa vuoden aikana useita nuhakuumeita. Nuhakuumetta aiheuttavat yleensä virukset, joita on satoja erilaisia. Iän myötä nuhakuumeet vähenevät ihmiskontaktien vähentyessä ja elimistöön rakentuvien puolustusreaktioiden kautta.

Lue lisää flunssasta ja sen hoidosta Terveyskylän Päivystystalosta

Lasten flunssaan kuuluu nuhan, yskän, tukkoisuuden ja kurkkukivun lisäksi usein myös kuume. Rinovirukset ovat yleisimpiä lasten flunssan eli nuhakuumeen aiheuttajia. Suuri osa rinovirusten aiheuttamista infektioista on oireettomia tai hyvin vähäoireisia. Niitä esiintyy erityisesti kevättalvisin ja syksyisin. Lue lisää lasten flunssasta ja sen hoidosta Terveyskylän Lastentalosta

Flunssan itsehoito

Flunssan hoidossa lepo on usein paras lääke. Lisäksi voit kokeilla höyryhengitystä ja kuumetta alentavaa lääkitystä. Myös hyvästä käsihygieniasta on tärkeä huolehtia, sillä flunssat ovat yleensä helposti tarttuvia. Lisätietoa hengitystieinfektioiden itsehoidosta

Terveyskylä on Suomen yliopistosairaaloiden kehittämä julkinen verkkopalvelu. Sisältöjä tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.