Takaisin edelliselle sivulle

Inarin mielenterveystoimisto muuttaa maanantaina 16.3. Ivalon terveyskeskukseen

Inarin mielenterveystoimisto muuttaa maanantaina 16.3.2026 Ivalon terveyskeskuksen tiloihin osoitteeseen Sairaalakatu 15. Sisäänkäynti mielenterveystoimistoon on joen puoleisesta ovesta. Vastaanotot löytyvät oikealle lähtevän käytävän varrelta.

Ajanvaraus asiakkaille palvelee samassa numerossa kuin ennenkin 040 653 0688 maanantaista perjantaihin klo 12–13.

Voit otta yhteyttä mielenterveystoimistoon myös DigiLaphan kautta, jos tarvitset tukea esimerkiksi mielenterveyteen, päihteisiin tai riippuvuuksiin liittyvissä kiireettömissä asioissa. Yhteydenottoon vastataan 5 päivän sisällä.

***

Anára mielladearvvasvuođadoaimmahat fárre vuossárgga 16.3. Avvila dearvvasvuođaguovddážii

Anára mielladearvvasvuođadoaimmahat fárre vuossárgga 16.3. Avvila dearvvasvuođaguovddáža lanjaide čujuhussii Sairaalakatu 15. Mielladearvvasvuođadoaimmahahkii sisa mannat uvssas, mii lea joga bealde. Vuostáválddáhagat gávdnojit váccáhagas, mii vuolgá olgeš guvlui.

Áigevárren áššehasaide bálvala seamma nummiris go ovdalge 040 653 0688 vuossárggas bearjadahkii dii. 12–13.

Sáhtát váldit oktavuođa mielladearvvasvuođadoaimmahahkii maiddái DigiLapha bokte, jus dárbbašat doarjaga ovdamearkka dihte mielladearvvasvuhtii, gárrenávdnasiidda dahje sorjjasvuođaide gullevaš hoahpuhis áššiin. Oktavuođaváldimii vástiduvvo 5 beaivvi siste.

***

Aanar miõlltiõrvâsvuõttkoontâr serdd vuõssaarǥ 16.3. Âʹvvel tiõrvâsvuõttkõõskõʹsse

Aanar miõlltiõrvâsvuõttkoontâr serdd vuõssaarǥ 16.3.2026 Âʹvvel tiõrvâsvuõttkõõskõõzz sââʹjid addrõʹsse Sairaalakatu 15. Miõlttiõrvâsvuõttkonttra jååʹđet sizz jooǥǥ peällsaž uusâst. Vuâsttavälddmõõžž käunnʼje vueʹljspeälla vuõʹlǧǧi vaaʒʒtõõǥǥ peällsest.

Ääiʹjvaʹrjjummuš äʹššniiʹǩǩid kääzzkâstt seämma nââmrest ko ouddâl 040 653 0688 vuõssaarǥâst piâtnca č. 12–13.

Vuäitak väʹldded õhttvuõđ miõlltiõrvâsvuõttkonttra DigiLapha pääiʹǩ še, jõs taarbšak tueʹrj ouddmiârkkân miõlltiõrvâsvuõđ, peäʹncid leʹbe addiktioid kuõskki ǩirrsâʹttem aaʹššin. Õhttvuõttvälddmõʹšše vaʹstteet 5 peeiʹv seʹst.

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialue ei enää tuota ajokorttilausuntoja – katso, miten toimia

Ajokorttia varten tarvittavat lääkärinlausunnot on 1.3.2026 alkaen hankittava pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntarjoajilta. Muutos perustuu lakimuutokseen, jonka mukaan hyvinvointialueet eivät ole enää velvollisia antamaan näitä lausuntoja. Tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueiden terveyspalvelut kohdistuvat lakisääteisiin tehtäviin ja henkilöstöresurssit riittävät.

Milloin lausunnon voi edelleen saada hyvinvointialueelta?

Joissakin tilanteissa ajokorttilausunnon saa edelleen perusterveydenhuollosta:

• Jos opinnot edellyttävät esimerkiksi linja-auton tai kuorma-auton ajokorttia.
• Jos paikkakunnalla ei ole kohtuullisen matkan päässä yksityistä palveluntarjoajaa ja terveyskeskuksessa on saatavilla aika lääkärille.
• Jos asia voidaan hoitaa muun terveydenhuollon ajan yhteydessä, kuten määräaikaiskontrollissa tai kouluterveydenhuollon tarkastuksessa.

Työterveyshuollon palvelut

Jos käytät työssäsi autoa, voit hankkia lausunnon työterveyshuollosta, jos työterveyshuolto tarjoaa tätä palvelua.

Päihdeseuranta ja muut arviot

Päihdeseurantaan liittyvät ajoterveysarviot siirtyvät yksityisille palveluntuottajille. Jos olet aiemmin käynyt mielenterveysyksikössä vain ajokorttia varten tarvittavien lausuntojen takia, nämä palvelut tulee jatkossa hankkia yksityiseltä toimijalta.

Aiemmin, ennen 1.3.2026 sovittuja seurantakäyntejä ei peruta ja seurantajaksot hoidetaan loppuun hyvinvointialueen palveluissa.

Erikoissairaanhoito

Muutos ei koske erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoidon lausunto tarvitaan jatkossakin silloin, kun poliisi määrää kuljettajan erikoisalakohtaiseen tarkastukseen.

Takaisin edelliselle sivulle

Liikkuva terveysneuvonta – Pilotti huumeita käyttäville ihmisille Meri-Lapissa

“Tämä uutinen ei ole huumeista. Tämä on ihmisistä.”

Meri-Lapissa on käynnistymässä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen pilotti, jossa tarjotaan liikkuvaa terveysneuvontaa. Terveysneuvontatoiminnan tavoite on vähentää huumausaineiden pistokäyttöön liittyviä riskejä, ehkäistä ja vähentää tartuntatauteja, antaa ohjeita haitattomampiin käyttötapoihin sekä ohjata asiakkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (THL 2026). Liikkuvassa terveysneuvonnassa voi asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Palvelu on kävijöille maksutonta. Pilotin on tarkoitus käynnistyä kevättalvella 2026 ja kokeilu kestää noin 8–9 kuukautta.

Pilotin pääkohderyhmänä ovat nuoret, alle 25-vuotiaat huumeita käyttävät ja niitä kokeilleet henkilöt, palvelua kuitenkin tarjotaan kaikenikäisille. Pilotti toteutetaan Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa, joka on osa Sosiaali- ja terveysministeriön ELOSSA -Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa.

“Kun yhteiskunta kääntää katseensa, liikkuva terveysneuvonta kohtaa.”

Lapin AMK:n ONNI-auto tunnetaan matalan kynnyksen terveyspalveluiden tuomisesta lähelle ihmistä Kemi-Tornio alueella. Uuden liikkuvan terveysneuvonnan myötä Onni-auton toiminta monipuolistuu ja laajenee kaikkiin Meri-Lapin kuntiin. ONNI-auto liikkuu Pohjoisen turvaverkko - hankkeen toiminnan puitteissa jatkossa vuoroviikoin maanantaisin Ylitorniolla ja Tervolassa ja vuoroviikoin tiistaisin Torniossa ja Keminmaalla sekä Simossa ja Kemissä.

Lapin AMK:ssa tehdään liikkuvan terveysneuvontapisteen pilotista julkaisu, jota Lapin hyvinvointialue hyödyntää tulevaisuudessa huumeita käyttävien asiakkaiden terveysneuvonnan kehittämisessä. Terveysneuvonta on lakisääteinen palvelu, joka on hyvinvointialueen vastuulla tuottaa. Terveyskeskuksissa toimivat terveysneuvontapisteet jatkavat toimintaansa normaalisti pilotin ajan.

Tarkemmat aikataulut, pysäkit ja somekanava julkaistaan piakkoin.

Yhteyshenkilöt:

Lapin Ammattikorkeakoulu Pipsa Vilen, pipsa.vilen@lapinamk.fi p. 040 632 5777
Lapin hyvinvointialue asiantuntija Linda Jaako, linda.jaako@lapha.fi p. 040 849 6297

Tiedä ja Toimi-kortti: Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta

Takaisin edelliselle sivulle

Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan. 

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, 
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen. 

Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.  

Ethän jää omaistilanteessa yksin.

Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla

Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.

Takaisin edelliselle sivulle

Työterveyshuollon osaaminen vahvistui ja palveluntuottajien väliset yhteistyörakenteet uusiutuvat – Lapin hyvinvointialue osatoteuttajana historiallisessa hankkeessa

Vuoden alussa Lapin hyvinvointialueella aloitettu kansallinen Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke päättyy vuoden lopussa.

Hanketyön avulla kymmenet työterveyshoitajat ovat saaneet koulutusta mielenterveyden pulmien ja tuen tarpeiden kartoittamiseen hyödyntäen Terapianavigaattoria, sekä kouluttautuneet hyödyntämään menetelmää, jonka avulla tukea asiakkaita, joilla vaikeudet ovat lieviä. Hanke on myös edistänyt mielenterveyspalveluiden ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja palvelupolkujen yhteensovittamista, minkä seurauksena toimijoiden välisiä yhteistyörakenteita uudistetaan ja tiedonvälitystä kehitetään.

Työterveyshuollon mielenterveysosaamista on vahvistettu työterveyshoitajia kouluttamalla

Hankkeen avulla halukkaille työterveyshuollon organisaatioille järjestettiin koulutusta sekä tukea Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottoon. Koulutusyhteistyön myötä työterveystoimijat saivat edellytykset hyödyntää Terapianavigaattoria hoidon tarpeen arvioissaan sekä osaamista ohjatun omahoidon toteuttamiseen matalan kynnyksen tuki- ja hoitokeinona.

– Nyt meillä Oulunkaaren työterveydessä on yhdenmukainen ensijäsennysmalli helpottamaan mielenterveyden ongelmien puheeksi ottamista ja parempi mahdollisuus tarjota tukea matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa, kuvailee Oulunkaaren työterveyden toimitusjohtaja Jyrki Tyvelä koulutusyhteistyön vaikutuksia.

Hankkeen avulla kouluttautuneet työterveyden ammattilaiset ovat siis saaneet selkeyttä ja tasalaatuisuutta ensivaiheen toimiin asiakkaiden mielenterveyden ja jaksamisen kysymyksissä. Toimintamalli ja siinä käytetyt menetelmät ovat yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa, mikä tuo jatkossa toimintatapoihin yhtenäisyyttä.

Lapin hyvinvointialueella koulutusyhteistyössä olivat mukana Lappica työterveys ja Oulunkaaren työterveys. Hankkeen aikana suurin osa näiden työterveyshuoltojen työterveyshoitajista kouluttautui menetelmien käyttöön, mikä tarkoittaa noin 30 ammattilaista eri puolilla Lapin aluetta. Suomen laajuisesti koulutusyhteistyöhön lähti mukaan 38 työterveysyritystä, mikä sisälsi 99 toimipistettä eri puolilla Suomea. 

Työterveyden ja mielenterveyspalvelujen yhteistyö tiivistyy

Työelämässä olevan henkilön psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut sijaitsevat usein hajallaan sekä työterveyshuollossa että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa. Hankkeessa pyrittiin selkeyttämään ja sujuvoittamaan asiakkaiden ohjautumista toimijalta toiselle, mikä tarkoitti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ja työterveyshuoltojen välisen yhteistyön ja palvelupolkujen kehittämistä. Hanketyöstä poikineet toimet ovat muutoksia, joilla tavoitellaan ensisijaisesti hyötyä apua tarvitseville työssä käyville lappilaisille:

–Palvelupolkujen selkeytyminen, päällekkäisen työn ja samojen asioiden kertomisen vähentyminen ja yhteistyön tiivistyminen eri hoitotahojen välillä auttavat siinä, että asiakkaat tulevat saamaan parempaa hoitoa, kiteyttää Lapin hyvinvointialueen johtava työterveyslääkäri Ilkka-Petri Välitalo.

Käytännössä hankkeen pohjatyön avulla tullaan uudistamaan toimijoiden yhteistyöfoorumin rakennetta ja kehittämään yhteydenpidon ja tiedon välittymisen keinoja. Toimijaverkostolle perustetaan monialainen ohjausryhmä sekä vahvistetaan alueellisia yhteistyön rakenteita. Lisäksi hankkeen avulla tuotettiin palveluprosesseja selkeyttävää materiaalia jatkokehittämistä varten ja ideoitiin toimivampia tiedon välittymisen keinoja. Kehittämistoimien taustalla on hankkeen aikana tunnistettu tarve parantaa olennaisen tiedon välittymistä eri toimijoiden välillä erityisesti perustason palveluissa.

Kansallisella hankkeella on tehty historiaa

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyden tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -hanke on ollut suomalaisessa terveydenhuollon palveluverkossa ainutlaatuinen projekti. Julkisten mielenterveyspalveluiden ja pääosin yksityisten työterveystoimijoiden välisiä palvelupolkuja ei systemaattisesti ole koskaan aiemmin yhteensovitettu.

– Hankkeella on tehty historiaa – sen avulla on Suomen laajuisesti tuotu hyvinvointialueiden ja työterveyden palveluiden tuottajat yhteen samaan foorumiin keskustelemaan mielenterveyden asiakkaan palvelupolun sujuvoittamisesta, hankkeen projektipäällikkö Kati Peitsara-Haataja HUS psykiatrialta kommentoi.

Hankkeen pioneerimaisuudesta kertoo myös se, että Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeelle on myönnetty marraskuussa kaksi tunnustuspalkintoa. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys myönsi hankkeelle vuoden Työterveysteko -tunnustuksen ja Suomen Työterveyshoitajaliitto on myöntänyt hankkeelle Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon.

Peitsara-Haatajan mukaan yhteistyön kehittämisellä ja palvelupolkujen yhteensovittamisella on jatkumoa, sillä 11:sta hankkeeseen osallistuneista 13:sta hyvinvointialueesta palveluiden yhteiskehittäminen jatkuu hyvinvointialueiden koordinoimana hankkeen päättymisen jälkeen. Näin tapahtuu myös Lapin hyvinvointialueella.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Älä Laihduta -päivä 6.5.2025 – Hyvinvointia ilman painopainetta

Älä laihduta -päivää vietetään joka vuosi 6. toukokuuta. Päivän tarkoitus on auttaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja heittää negatiiviset ruoka- ja kehopuheet samaan romukoppaan laihdutuskulttuurin kanssa.  

Terveys ei ole ulkonäköasia – hoikka keho ei tarkoita automaattisesti hyvinvointia.

Älä Laihduta -päivä muistuttaa, että voit huolehtia itsestäsi ilman laihdutuspuhetta tai painon tarkkailua. Jokainen ansaitsee voida hyvin, kehosta ja koosta riippumatta. 

Laihdutuskulttuuri luo helposti painetta ja rajoitteita, jotka voivat ohjata ruokailua ja liikkumista liikaa ulkonäön tai sääntöjen ehdoilla. Se voi heikentää suhdetta omaan kehoon ja altistaa jopa syömishäiriöille. Siksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan, millaisia uskomuksia meillä on kehosta, terveydestä ja hyvinvoinnista ja kääntää katse niihin asioihin, jotka tukevat hyvinvointiamme aidosti. 

Valitse hyvinvointi, joka tuntuu omalta 

Tiedostamalla laihdutuskulttuurin haitat ja muistamalla, että omaa hyvinvointia voi edistää monin eri tavoin, voimme kaikki tehdä itsellemme hyviä ja vastuullisia valintoja. 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu pienistä, myönteisistä valinnoista: säännöllisestä syömisestä, riittävästä unesta, arjen palautumishetkistä ja liikunnasta, joka tuo iloa. Kun opettelemme kuuntelemaan kehoamme lempeästi ja hyväksyvästi, voimme löytää tasapainon ilman jatkuvaa painetta. 

Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Älä laihduta -päivää vietetään joka vuosi 6. toukokuuta. Päivän tarkoitus on auttaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja heittää negatiiviset ruoka- ja kehopuheet samaan romukoppaan laihdutuskulttuurin kanssa.  

Lue lisää Syömishäiriöliiton sivuilta.

Lisätietoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi Terveyskylän sivuilta:  

Itsehoito 

Elintavat ja painonhallinta 

Lisätietoja ja tukea syömishäiriöiden hoitoon löydät Mielenterveystalon sivuilta:  

Miten syömishäiriö syntyy? 

Syömishäiriökysely (SCOFF) 

Syömistapakysely (BES) 

Tervetuloa syömisongelmien omahoito-ohjelmaan

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen  ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.  

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin ensi- ja turvakoti on aloittanut etäkriisityön

Etäkriisityö puhelimitse tai videoyhteydellä tarjoaa ei kiireellistä tai akuutin kriisin jälkeistä matalan kynnyksen keskusteluapua. Tämä täydentää hyvinvointialueen lakisääteisiä palveluita kaupunkikeskittymien ulkopuolella.

Varhainen tuki ehkäisee kielteisten elämäntapahtumien laukaisemien reaktioiden kehittymistä terveydenhuollon palveluja vaativiksi täydentäen mielenterveyden edistämisen palveluita. Itsetuhoiset ajatukset ovat myös yleisiä kriisien keskellä ja itsemurhien ehkäisytyö on osa kaikkia työmuotoja. 

Etäkriisityötä tehdään samoista järjestölähtöisen kriisiauttamisen lähtökohdista kuin muussakin kriisikeskustyössä. Maksuttomuus, mahdollisuus asioida anonyymina, lyhytkestoisuus sekä asiakkaan voimavarojen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen ovat etäkriisityönkin keskiössä. Etäkriisityöhönkään ei tarvita lähetettä. Asiakkuuteen hakeutumiseen riittää oma kokemus siitä, etteivät omat voimat riitä yllättävässä tai kuormittavassa tilanteessa. Etäkriisityö auttaa elämän haastavissa tilanteissa koko Lapin hyvinvointialueen asiakkaita.

Etäkriisityöntekijä Suvi Ylitoloselle voi varata etävastaanottoajan numerosta 040 511 7929 (ma-pe klo 8–14 ), Kriisikeskuksen ajanvarausnumerosta 040 553 7508 tai verkkoajanvarauksesta

Ensimmäinen aika pyritään saamaan kahden viikon kuluessa. Kriisityöntekijä soittaa varattuna aikana tai lähettää linkin etukäteen videotapaamiseen.

Lapin hyvinvointialue on myöntänyt Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskukselle kumppanuusavustuksen etäkriisityön toteuttamiseen. Uusi työntekijäresurssi mahdollistaa paremmin koko hyvinvointialueen asiakkaiden auttamisen sekä yhteistyön muiden toimijoiden kanssa.

Lue lisää Lapin ensi- ja turvakodin kriisityöstä