Takaisin edelliselle sivulle

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa kehitetään alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja nuorten huumekuolemia ehkäisten

Lapin hyvinvointialueen Pohjoisen turvaverkko -hanke on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä jatkorahoituksen, ja hankkeen toiminta jatkuu 31.3.2027 saakka. Hanke käynnistyi aiemmin ensimmäisellä rahoituskaudella 1.10.2025–30.4.2026. Pohjoisen turvaverkko on osa hallituksen nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa 2025–2027 (ELOSSA).

Pohjoisen turvaverkossa tavoitteena on selkeyttää lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja Lapissa sekä vahvistaa huumekuolemia ehkäisevää työtä. Kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat nuoret hallituksen ohjelman mukaisesti.

Tavoitteena selkeyttää alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalveluja

Hankkeessa tavoitteena on laatia yhteistyössä hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden kanssa alle 25-vuotiaiden mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen palvelukuvaus selkeyttämään nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen kokonaisuutta. Palvelukuvauksen on tarkoitus sisältää hyvinvointialueen palvelut sekä järjestöjen ja 3. sektorin toimijoiden tukimuodot.

Moniammatillista ja monialaista yhteistyötä kehitetään muun muassa kuvaamalla perus- ja erityistason terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon väliset yhteistyö- ja konsultaatiokäytännöt osaksi palvelukuvausta.

Huume- ja päihdeongelmiin liittyvän erityisosaamista vahvistetaan myös hankkeessa eri tavoin. Hankkeessa mm. laaditaan osaamiskartta, jossa on hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdeosaamisen erityisosaaminen kuvattuna. Terapiat etulinjaan yhteistyön kautta Lapin hyvinvointialueen ammattilaisia koulutetaan ohjattuun omahoitoon ja kognitiiviseen lyhytterapiaan. Kognitiivinen lyhytterapia on terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston näyttöön perustuva psykososiaalinen menetelmä riippuvuuksien hoidossa. Tavoitteena on myös sopia yhtenäisistä huumeidenkäytön arviointimittareista.

Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa myös kehitetään huumeita käyttävien liikkuvaa, anonyymiä terveysneuvontaa Lapin hyvinvointialueen ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Liikkuva terveysneuvontapiste, Onni Safezone on aloittanut maalikuussa 2026 toimintansa Meri-Lapin alueella (Kemi, Tornio, Keminmaa, Tervola, Simo, Ylitornio). Liikkuvan terveysneuvontapisteen ensisijaisena kohderyhmänä ovat nuoret alle 25-vuotiaat, mutta palvelussa voivat asioida kaikki täysi-ikäiset. Tutustu lounaisen alueen liikkuvan terveysneuvontapisteen hyvinvointialueen verkkosivuihin

Lisätietoja:

Jonna Lindholm, jonna.lindholm@lapha.fi, projektipäällikkö, Lapin hyvinvointialue
Linda Jaako, linda.jaako@lapha.fi, asiantuntija, Lapin hyvinvointialue
Maria Kuronen, maria.kuronen@lapha.fi, lasten ja nuorten terapiakoordinaattori, Lapin hyvinvointialue
Pipsa Vilen, pipsa.vilen@lapinamk.fi, lehtori, Lapin ammattikorkeakoulu, liikkuva terveysneuvonta
Sanna Viinonen, sanna.viinonen@lapinamk.fi, Lapin ammattikorkeakoulu, liikkuva terveysneuvonta
 

Takaisin edelliselle sivulle

Onni Safezonen aikataulu muuttuu – viikoittaiset pysähdykset jokaisella paikkakunnalla 18.5. alkaen

Lounaisen Lapin liikkuvan terveysneuvonnan Onni Safezonen aikataulu uudistuu maanantaista 18.5.2026 alkaen. Uuden aikataulun myötä Onni pysähtyy nyt jokaisella paikkakunnalla joka viikko.

Onni Safezone tarjoaa matalan kynnyksen terveysneuvontaa ja puhtaita pistovälineitä huumeita käyttäville ihmisille. Uusi säännöllinen viikoittainen käynti jokaisella paikkakunnalla tekee palvelun hyödyntämisestä entistä helpompaa ja ennakoitavampaa asiakkaille.

Uusi aikataulu 18.5. alkaen

Maanantaisin

• Ylitornio klo 10–11
• Tervola klo 12.30–13.30
• Keminmaa klo 14.15–15.15

Tiistaisin

• Simo klo 9.30–10.30
• Kemi klo 11–12.30
• Tornio klo 13.30–15.00

Pysäkkien tiedot löydät osoitteesta lapha.fi:stä Lounaisen Lapin liikkuva terveysneuvonta

Tervetuloa tutustumaan ja hyödyntämään Onni Safezonen palveluja uuden aikataulun mukaisesti!

Onni Safezonen p. 040 485 7551 (maanantaisin ja tiistaisin klo 8–16)

Takaisin edelliselle sivulle

Palvelujen poikkeusaukioloajat kesällä 2026

Päivitämme tähän uutiseen tietoa Lapin hyvinvointialueen poikkeuksellisista aukioloajoista kesälomakaudella 2026.

Lapin hyvinvointialueen johdon lomatiedot kesällä 2026 löydät omasta uutisesta.

Tietoja päivitetty 19.5.2026

Koko Lappi

Perheoikeudelliset palvelut supistettu toiminta 22.6–17.8. Asiakkaat ohjataan ottamaan yhteyttä perheoikeudellisiin palveluihin DigiLaphan kautta täyttämällä yhteydenottolomakkeen.

Vammaispalvelujen ohjaus- ja neuvontapuhelin palvelee asiakkaita 1.5.–31.8. supistetusti ma, to ja pe klo 10–14.

Keskitetty hoitotarvikepalvelu suljettu 15.5.

Kemi

Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon poliklinikka Kemi suljettu 13.–26.7. Tarvittaessa ota yhteyttä psykiatrian palveluohjaukseen numerossa 040 774 3891.

Kemin ja Simon neuvolat suljettu 15.5. Kemin ja Simon neuvolat ovat suljettuina helatorstain jälkeisenä perjantaina. Kiirellissä asioissa asiakkaiden tulee ottaa yhteyttä omaan terveysaseman hoidon tarpeen arviointiin.

Haavapoliklinikka suljettu 1.–21.6.

Päivätoiminta Mukava, ikääntyneiden palvelut suljettu 29.6.–26.7.

Leipätehtaan toimintakeskus suljettu 29.6.–26.7. Toimintakeskuksen toiminta kiinni aikuisten kohdalta. Koululaisten kesäaikainen hoito järjestetään hakemusten mukaan.

Kemijärvi

Avopäihde- ja mielenterveyskuntoutus Mettis ajalla 1.6.–31.8. ma suljettu, ti–to klo 10–14, pe klo 10–13. 

Päivätoimintayksikkö Touhutupa suljettu 29.6.–31.7.

Keminmaa

Kemi-Keminmaan päivätoiminta suljettuna 29.6.–26.7.

Kittilä

Ikääntyneiden päivätoiminta Pihlaja suljettu 22.6.–27.7.

Päivätoiminta Pääskynpesä suljettu 1.7.–3.8.

Pelkosenniemi

Terveysaseman avovastaanotto suljettu 1.–28.6.

Pelkosenniemen toimintapiste suljettu 6.7.–9.8.

Kuntoutuspalvelut suljettu15.–28.6., 13.–26.7.

Pello

Aikuisneuvolan terveydenhoitajan palvelut suljettu 22.6.–12.7. ja 3.–9.8.

Ranua

Ranuan terveysaseman avovastaanotolla ei tehdä kesälomien aikana mm. työttömien terveystarkastuksia ja pitkäaikaissairauksien kontrolleja.

Työpaja Justeeri suljettu 6.–31.7.

Niittyvillan toimintakeskus suljettu 29.6.–11.8.

Rovaniemi

Rovaniemen tuettu asuminen, henkilöstöresurssia vähennetty kesäkauden ajaksi, palvelun aloituksessa tai saatavuudessa voi olla kesäaikaan viivettä.

Opiskeluhuollon tiimi, opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit suljettu 6.–26.7.

Äitiys- ja lastenneuvolatoimintapalvelua supistetaan 29.6.–31.7. Keskitetyn palvelun aikana äitiys- ja lastenneuvolapalvelut voidaan tarjota muussa neuvolayksikössä, missä palvelu tavallisesti asiakkaalle järjestetään. Äitiys- ja lastenneuvoloiden keskitetty puhelinpalvelu järjestetään myös supistetusti.

Muistipoliklinikka suljettu 6.7.–2.8.

Toimintakeskus Myllyntähti suljettu 29.6.–11.8.

Varastotien toimintakeskus suljettu 29.6.–11.8.

Ikäihmisten päivätoiminta Veitikantupa suljettu 29.6.–26.7.

Ikäihmisten päivätoiminta Tapiontupa suljettu 29.6.–26.7.

Erityisen tuen kuntoutuspalvelut suljettu 29.6.–2.8.

Salla

Röntgen suljettu 22.6.–5.7., 27.7.–16.8., 31.8.–6.9.

Savukoski

Terveysaseman avovastaanotto suljettu 6.7.–2.8.

Kuntoutuspalvelut suljettu15.–28.6., 13.–26.7.

Simo

Ikääntyneiden palvelujen päivätoiminta suljettu 29.6.–26.7.

Sodankylä

Sodankylän päivätoiminta suljettu 6.7.–7.8.

Tervola

Tervolan päivätoiminta suljettu 29.6.–9.8.

Tornio

Tornion päivätoiminta suljettuna 29.6.–26.7.

Toimintakeskus Taukopaja suljettu 29.6.–26.7. Toimintakeskuksen toiminta kiinni aikuisten kohdalta, koululaisten kesäaikainen hoito järjestetään hakemusten mukaan.

Utsjoki

Karigasniemen terveysasema on suljettu 1.7.–10.8. Asiakkaat ohjataan sulun aikana Utsjoen terveysasemalle.

Sairaanhoidontiimin kotisairaala suljettu 25.4.–31.5. Asiakkaat ohjataan joko Utsjoen vastaanotolle tai Ivaloon päivystykseen.

Ylitornio

Diabetespoliklinikka suljettu 22.6.–12.7.

Ylitornion päivätoiminta suljettu 29.6.–2.8.

Jokipoiju päivä- ja työtoiminta suljettu 29.6.–26.7.

Lapin keskussairaala

Hoidollinen potilashotelli suljettu 29.6.–2.8. Potilashotellin hoidollinen puoli on sulussa, majoituspuoli toimii. Hoitaja on hotellilla arkisin klo 7–14. Iltaisin ja viikonloppuisin paikalla on vartija.

Fysiatrian poliklinikka suljettu 15.5. ja 6.–26.7.

Ihotautien poliklinikka suljettu 13.7.–9.8.

Kipupoliklinikka suljettu 6.–12.7.

Kirurgian poliklinikka suljettu 15.5.

Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka suljettu 15.5. ja 29.6.–12.7. Kiireellisissä ja päivystyksellisissä asioissa yhteys Päivystysapuun 116 117. (Vuorottelu sulussa kesällä Länsi-Pohjan kanssa)

Kuntoutuspoliklinikka suljettu 6.–26.7.

Lasten ja nuorten poliklinikka suljettu 6.7.–2.8. Päivystyksellisissä asioissa yhteys Päivystysapuun 116 117.

Lastenpsykiatrian osasto suljettu 8.6.–9.8. Lastenpsykiatrian poliklinikat toimivat supistetusti 22.6.–2.8. ja akuutti avohoito toimii koko kesän. Alle 13-vuotiaiden päivystyksellinen ja tahdosta riippumaton hoito toteutetaan OYS:ssa.

Munuaispoliklinikka suljettu 6.–31.7. Munuaispoliklinikan hoitaja on tavoitettavissa sulun aikana torstaisin klo 8–9 puhelmitse, numerosta 040 657 6444.

Neurologian poliklinikka suljettu 15.5. ja 12.–18.6.

Silmätautien poliklinikka ja silmäkirurgia suljettu 15.5. Silmäkirurgia suljettu myös 13.–26.7. Silmäpoliklinikka toimii tuona aikana normaalisti.

Suusairauksien poliklinikka suljettu 15.5. ja 17.–26.7.

Syöpätautien poliklinikka suljettu 15.5. Kiireellisisä tai päivystyksellisissä asioissa yhteys Päivystysapuun 116 117.

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialue ei enää tuota ajokorttilausuntoja – katso, miten toimia

Ajokorttia varten tarvittavat lääkärinlausunnot on 1.3.2026 alkaen hankittava pääsääntöisesti yksityisiltä palveluntarjoajilta. Muutos perustuu lakimuutokseen, jonka mukaan hyvinvointialueet eivät ole enää velvollisia antamaan näitä lausuntoja. Tavoitteena on varmistaa, että hyvinvointialueiden terveyspalvelut kohdistuvat lakisääteisiin tehtäviin ja henkilöstöresurssit riittävät.

Milloin lausunnon voi edelleen saada hyvinvointialueelta?

Joissakin tilanteissa ajokorttilausunnon saa edelleen perusterveydenhuollosta:

• Jos opinnot edellyttävät esimerkiksi linja-auton tai kuorma-auton ajokorttia.
• Jos paikkakunnalla ei ole kohtuullisen matkan päässä yksityistä palveluntarjoajaa ja terveyskeskuksessa on saatavilla aika lääkärille.
• Jos asia voidaan hoitaa muun terveydenhuollon ajan yhteydessä, kuten määräaikaiskontrollissa tai kouluterveydenhuollon tarkastuksessa.

Työterveyshuollon palvelut

Jos käytät työssäsi autoa, voit hankkia lausunnon työterveyshuollosta, jos työterveyshuolto tarjoaa tätä palvelua.

Päihdeseuranta ja muut arviot

Päihdeseurantaan liittyvät ajoterveysarviot siirtyvät yksityisille palveluntuottajille. Jos olet aiemmin käynyt mielenterveysyksikössä vain ajokorttia varten tarvittavien lausuntojen takia, nämä palvelut tulee jatkossa hankkia yksityiseltä toimijalta.

Aiemmin, ennen 1.3.2026 sovittuja seurantakäyntejä ei peruta ja seurantajaksot hoidetaan loppuun hyvinvointialueen palveluissa.

Erikoissairaanhoito

Muutos ei koske erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoidon lausunto tarvitaan jatkossakin silloin, kun poliisi määrää kuljettajan erikoisalakohtaiseen tarkastukseen.

Takaisin edelliselle sivulle

Liikkuva terveysneuvonta – Pilotti huumeita käyttäville ihmisille Meri-Lapissa

“Tämä uutinen ei ole huumeista. Tämä on ihmisistä.”

Meri-Lapissa on käynnistymässä Lapin hyvinvointialueen ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteinen pilotti, jossa tarjotaan liikkuvaa terveysneuvontaa. Terveysneuvontatoiminnan tavoite on vähentää huumausaineiden pistokäyttöön liittyviä riskejä, ehkäistä ja vähentää tartuntatauteja, antaa ohjeita haitattomampiin käyttötapoihin sekä ohjata asiakkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (THL 2026). Liikkuvassa terveysneuvonnassa voi asioida nimettömänä ja ilman ajanvarausta. Palvelu on kävijöille maksutonta. Pilotin on tarkoitus käynnistyä kevättalvella 2026 ja kokeilu kestää noin 8–9 kuukautta.

Pilotin pääkohderyhmänä ovat nuoret, alle 25-vuotiaat huumeita käyttävät ja niitä kokeilleet henkilöt, palvelua kuitenkin tarjotaan kaikenikäisille. Pilotti toteutetaan Pohjoisen turvaverkko -hankkeessa, joka on osa Sosiaali- ja terveysministeriön ELOSSA -Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmaa.

“Kun yhteiskunta kääntää katseensa, liikkuva terveysneuvonta kohtaa.”

Lapin AMK:n ONNI-auto tunnetaan matalan kynnyksen terveyspalveluiden tuomisesta lähelle ihmistä Kemi-Tornio alueella. Uuden liikkuvan terveysneuvonnan myötä Onni-auton toiminta monipuolistuu ja laajenee kaikkiin Meri-Lapin kuntiin. ONNI-auto liikkuu Pohjoisen turvaverkko - hankkeen toiminnan puitteissa jatkossa vuoroviikoin maanantaisin Ylitorniolla ja Tervolassa ja vuoroviikoin tiistaisin Torniossa ja Keminmaalla sekä Simossa ja Kemissä.

Lapin AMK:ssa tehdään liikkuvan terveysneuvontapisteen pilotista julkaisu, jota Lapin hyvinvointialue hyödyntää tulevaisuudessa huumeita käyttävien asiakkaiden terveysneuvonnan kehittämisessä. Terveysneuvonta on lakisääteinen palvelu, joka on hyvinvointialueen vastuulla tuottaa. Terveyskeskuksissa toimivat terveysneuvontapisteet jatkavat toimintaansa normaalisti pilotin ajan.

Tarkemmat aikataulut, pysäkit ja somekanava julkaistaan piakkoin.

Yhteyshenkilöt:

Lapin Ammattikorkeakoulu Pipsa Vilen, pipsa.vilen@lapinamk.fi p. 040 632 5777
Lapin hyvinvointialue asiantuntija Linda Jaako, linda.jaako@lapha.fi p. 040 849 6297

Tiedä ja Toimi-kortti: Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta

Takaisin edelliselle sivulle

Uusi mielenterveysomaisen palvelupolku tukee omaisia ja ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella

Lapin hyvinvointialueelle on rakennettu mielenterveysomaisen palvelupolku yhteistyössä Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Se on tarkoitettu kaikille kansalaisille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Palvelupolulta löytyy tietoa mielenterveydestä sekä erilaisista palveluista ja tukimuodoista. Palvelupolulta löytyy myös tietoa siitä, miten omaa läheistään voi tukea mielenterveyden haasteissa ja mistä omaistilanteessa oleva henkilö saa apua ja tukea tilanteeseensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille palvelupolulta löytyy vinkkejä mielenterveysomaisen tunnistamiseen ja kohtaamiseen.

Mielenterveysomaisen palvelupolun tarkoituksena on auttaa tunnistamaan mielenterveysomaiset kaikissa palveluissa ja ohjaamaan heidät tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin. Palvelupolun tarkoituksena on myös koota yhteen Lapin hyvinvointialueella toimivien järjestöjen ja julkisen sektorin palveluja, joista mielenterveysomainen saa tukea tilanteessaan. 

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti, se vaikuttaa aina myös hänen omaistensa ja lähipiirinsä elämään. Mielenterveysomaisella tarkoitetaankin henkilöä, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Mielenterveysomainen voi olla sairastuneen lapsi, vanhempi, isovanhempi, sisarus, 
ystävä, naapuri tai esimerkiksi kollega tai puoliso. Kuka tahansa, joka tuntee huolta läheisensä mielenterveydestä ja joka kokee sairastuneen tilanteen vaikuttavan omaan elämäänsä, on mielenterveysomainen. 

Omaistilanne on tärkeää tunnistaa, koska psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä on kohonnut riski sairastua masennukseen, ahdistuneisuushäiriöön tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Läheisen psyykkinen oireilu tai sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen oman somaattisen sairauden hoitotasapainoon ja itsehoitoon, taloudelliseen tilanteeseen tai työssä jaksamiseen.  

Ethän jää omaistilanteessa yksin.

Tutustu mielenterveysomaisen palvelupolkuun Lapin hyvinvointialueen lapha.fi-sivustolla

Voit tutustua polkuun itseksesi tai yhdessä sosiaali- ja terveysammattilaisen kanssa. Lapin mielenterveysomaiset FinFami ry tarjoaa vertaistukea mielenterveysomaisille. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan tästä: Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Et jää yksin.

Takaisin edelliselle sivulle

Työterveyshuollon osaaminen vahvistui ja palveluntuottajien väliset yhteistyörakenteet uusiutuvat – Lapin hyvinvointialue osatoteuttajana historiallisessa hankkeessa

Vuoden alussa Lapin hyvinvointialueella aloitettu kansallinen Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke päättyy vuoden lopussa.

Hanketyön avulla kymmenet työterveyshoitajat ovat saaneet koulutusta mielenterveyden pulmien ja tuen tarpeiden kartoittamiseen hyödyntäen Terapianavigaattoria, sekä kouluttautuneet hyödyntämään menetelmää, jonka avulla tukea asiakkaita, joilla vaikeudet ovat lieviä. Hanke on myös edistänyt mielenterveyspalveluiden ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja palvelupolkujen yhteensovittamista, minkä seurauksena toimijoiden välisiä yhteistyörakenteita uudistetaan ja tiedonvälitystä kehitetään.

Työterveyshuollon mielenterveysosaamista on vahvistettu työterveyshoitajia kouluttamalla

Hankkeen avulla halukkaille työterveyshuollon organisaatioille järjestettiin koulutusta sekä tukea Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottoon. Koulutusyhteistyön myötä työterveystoimijat saivat edellytykset hyödyntää Terapianavigaattoria hoidon tarpeen arvioissaan sekä osaamista ohjatun omahoidon toteuttamiseen matalan kynnyksen tuki- ja hoitokeinona.

– Nyt meillä Oulunkaaren työterveydessä on yhdenmukainen ensijäsennysmalli helpottamaan mielenterveyden ongelmien puheeksi ottamista ja parempi mahdollisuus tarjota tukea matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa, kuvailee Oulunkaaren työterveyden toimitusjohtaja Jyrki Tyvelä koulutusyhteistyön vaikutuksia.

Hankkeen avulla kouluttautuneet työterveyden ammattilaiset ovat siis saaneet selkeyttä ja tasalaatuisuutta ensivaiheen toimiin asiakkaiden mielenterveyden ja jaksamisen kysymyksissä. Toimintamalli ja siinä käytetyt menetelmät ovat yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa, mikä tuo jatkossa toimintatapoihin yhtenäisyyttä.

Lapin hyvinvointialueella koulutusyhteistyössä olivat mukana Lappica työterveys ja Oulunkaaren työterveys. Hankkeen aikana suurin osa näiden työterveyshuoltojen työterveyshoitajista kouluttautui menetelmien käyttöön, mikä tarkoittaa noin 30 ammattilaista eri puolilla Lapin aluetta. Suomen laajuisesti koulutusyhteistyöhön lähti mukaan 38 työterveysyritystä, mikä sisälsi 99 toimipistettä eri puolilla Suomea. 

Työterveyden ja mielenterveyspalvelujen yhteistyö tiivistyy

Työelämässä olevan henkilön psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut sijaitsevat usein hajallaan sekä työterveyshuollossa että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa. Hankkeessa pyrittiin selkeyttämään ja sujuvoittamaan asiakkaiden ohjautumista toimijalta toiselle, mikä tarkoitti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ja työterveyshuoltojen välisen yhteistyön ja palvelupolkujen kehittämistä. Hanketyöstä poikineet toimet ovat muutoksia, joilla tavoitellaan ensisijaisesti hyötyä apua tarvitseville työssä käyville lappilaisille:

–Palvelupolkujen selkeytyminen, päällekkäisen työn ja samojen asioiden kertomisen vähentyminen ja yhteistyön tiivistyminen eri hoitotahojen välillä auttavat siinä, että asiakkaat tulevat saamaan parempaa hoitoa, kiteyttää Lapin hyvinvointialueen johtava työterveyslääkäri Ilkka-Petri Välitalo.

Käytännössä hankkeen pohjatyön avulla tullaan uudistamaan toimijoiden yhteistyöfoorumin rakennetta ja kehittämään yhteydenpidon ja tiedon välittymisen keinoja. Toimijaverkostolle perustetaan monialainen ohjausryhmä sekä vahvistetaan alueellisia yhteistyön rakenteita. Lisäksi hankkeen avulla tuotettiin palveluprosesseja selkeyttävää materiaalia jatkokehittämistä varten ja ideoitiin toimivampia tiedon välittymisen keinoja. Kehittämistoimien taustalla on hankkeen aikana tunnistettu tarve parantaa olennaisen tiedon välittymistä eri toimijoiden välillä erityisesti perustason palveluissa.

Kansallisella hankkeella on tehty historiaa

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyden tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -hanke on ollut suomalaisessa terveydenhuollon palveluverkossa ainutlaatuinen projekti. Julkisten mielenterveyspalveluiden ja pääosin yksityisten työterveystoimijoiden välisiä palvelupolkuja ei systemaattisesti ole koskaan aiemmin yhteensovitettu.

– Hankkeella on tehty historiaa – sen avulla on Suomen laajuisesti tuotu hyvinvointialueiden ja työterveyden palveluiden tuottajat yhteen samaan foorumiin keskustelemaan mielenterveyden asiakkaan palvelupolun sujuvoittamisesta, hankkeen projektipäällikkö Kati Peitsara-Haataja HUS psykiatrialta kommentoi.

Hankkeen pioneerimaisuudesta kertoo myös se, että Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeelle on myönnetty marraskuussa kaksi tunnustuspalkintoa. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys myönsi hankkeelle vuoden Työterveysteko -tunnustuksen ja Suomen Työterveyshoitajaliitto on myöntänyt hankkeelle Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon.

Peitsara-Haatajan mukaan yhteistyön kehittämisellä ja palvelupolkujen yhteensovittamisella on jatkumoa, sillä 11:sta hankkeeseen osallistuneista 13:sta hyvinvointialueesta palveluiden yhteiskehittäminen jatkuu hyvinvointialueiden koordinoimana hankkeen päättymisen jälkeen. Näin tapahtuu myös Lapin hyvinvointialueella.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Älä Laihduta -päivä 6.5.2025 – Hyvinvointia ilman painopainetta

Älä laihduta -päivää vietetään joka vuosi 6. toukokuuta. Päivän tarkoitus on auttaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja heittää negatiiviset ruoka- ja kehopuheet samaan romukoppaan laihdutuskulttuurin kanssa.  

Terveys ei ole ulkonäköasia – hoikka keho ei tarkoita automaattisesti hyvinvointia.

Älä Laihduta -päivä muistuttaa, että voit huolehtia itsestäsi ilman laihdutuspuhetta tai painon tarkkailua. Jokainen ansaitsee voida hyvin, kehosta ja koosta riippumatta. 

Laihdutuskulttuuri luo helposti painetta ja rajoitteita, jotka voivat ohjata ruokailua ja liikkumista liikaa ulkonäön tai sääntöjen ehdoilla. Se voi heikentää suhdetta omaan kehoon ja altistaa jopa syömishäiriöille. Siksi on tärkeää pysähtyä pohtimaan, millaisia uskomuksia meillä on kehosta, terveydestä ja hyvinvoinnista ja kääntää katse niihin asioihin, jotka tukevat hyvinvointiamme aidosti. 

Valitse hyvinvointi, joka tuntuu omalta 

Tiedostamalla laihdutuskulttuurin haitat ja muistamalla, että omaa hyvinvointia voi edistää monin eri tavoin, voimme kaikki tehdä itsellemme hyviä ja vastuullisia valintoja. 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu pienistä, myönteisistä valinnoista: säännöllisestä syömisestä, riittävästä unesta, arjen palautumishetkistä ja liikunnasta, joka tuo iloa. Kun opettelemme kuuntelemaan kehoamme lempeästi ja hyväksyvästi, voimme löytää tasapainon ilman jatkuvaa painetta. 

Olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.

Älä laihduta -päivää vietetään joka vuosi 6. toukokuuta. Päivän tarkoitus on auttaa kaikkia hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja heittää negatiiviset ruoka- ja kehopuheet samaan romukoppaan laihdutuskulttuurin kanssa.  

Lue lisää Syömishäiriöliiton sivuilta.

Lisätietoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tueksi Terveyskylän sivuilta:  

Itsehoito 

Elintavat ja painonhallinta 

Lisätietoja ja tukea syömishäiriöiden hoitoon löydät Mielenterveystalon sivuilta:  

Miten syömishäiriö syntyy? 

Syömishäiriökysely (SCOFF) 

Syömistapakysely (BES) 

Tervetuloa syömisongelmien omahoito-ohjelmaan

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen  ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä.