Takaisin edelliselle sivulle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Kuva: STM

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Terapianavigaattori käyttöön kaikissa Lapin hyvinvointialueen aikuisten mielenterveyspalveluissa huhtikuussa

Lapin hyvinvointialueen mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon aikuisten avohoidon palveluissa otetaan käyttöön Terapianavigaattori huhtikuun 2024 alussa.

Terapianavigaattori on digitaalinen työväline, joka esittää käyttäjälle mielenterveysoireisiin liittyviä kysymyksiä ja ohjaa vastausten myötä täyttämään tarpeenmukaisia oirekyselyitä. Käyttäjän vastauksista muodostuu raportti, joka antaa tietoa ja auttaa jäsentämään kyselyyn vastaavan henkilön tilannetta, oireilua ja vointia. Terapianavigaattori on kehitetty HUSissa Terapiat Etulinjaan –hankkeessa. 

Hoito suunnitellaan aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. Terapianavigaattorin antaman raportin sisältämät tiedot tukevat mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin tulevan asiakkaan hoidon suunnittelua. 

Täytä Terapianavigaattori ennen ensikäyntiä 

Terapianavigaattori löytyy osoitteesta terapianavigaattori.fi ja se täytetään nimettömästi, eli sinun ei tarvitse kirjautua tai kirjata siihen minkäänlaisia henkilötietoja. 

Terapianavigaattorin täyttäminen vie noin 20–30 minuuttia. Sen täyttäminen on vapaaehtoista, mutta toiveena on, että jokainen mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon aikuisten avohoidon palveluihin ensimmäiselle käynnille tuleva asiakas täyttäisi sen noin viikkoa ennen vastaanotolle tuloaan. Terapianavigaattori on mobiilioptimoitu, joten kyselyn täyttäminen onnistuu sujuvasti myös älypuhelimella.  

Kun Terapianavigaattori on täytetty, saa käyttäjä henkilökohtaisen koodin, jolla Terapianavigaattorin antaman kuvauksen saa auki yhden kuukauden ajan. Asiakkaan tulee ottaa tämä koodi itselleen talteen, jotta työntekijä voi avata Terapianavigaattorin antaman kuvauksen asiakkaan ensimmäisellä vastaanottokäynnillä yhteisen työskentelyn pohjaksi. 

Terapianavigaattori toimii suomeksi ja ruotsiksi ja se on tarkoitettu yli 18-vuotiaille.  

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin sosiaalipäivystys päivystää huhtikuun alusta Rovaniemellä 24/7

Sosiaalipäivystyksiin tulevat yhteydenotot Lapin alueella keskitetään Rovaniemelle huhtikuun alussa. Sosiaalipäivystykseen saat yhteyden ympäri vuorokauden numerosta 040 7266 965. Virka-aikana kello 8–17 on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Kiireellisissä tilanteissa soita hätänumeroon 112.

Sosiaalipäivystyksiin tulevat yhteydenotot Lapin alueella keskitetään Rovaniemelle 1.4.2024 alkaen. Puhelut ja sosiaalipäivystystä koskevat hätäkeskustehtävät ohjautuvat Rovaniemen sosiaalipäivystykseen. 

Saat yhteyden sosiaalipäivystykseen ympäri vuorokauden numerosta 040 7266 965. Virka-aikana kello 8–17 on käytössä takaisinsoittojärjestelmä. Voit jäädä linjalle odottamaan tai jättää takaisinsoittopyynnön, jolloin sinulle soitetaan mahdollisimman pian takaisin.

Kiireellisissä tilanteissa soita hätänumeroon 112. 

Sosiaalipäivystys palvelee kaikenikäisiä

Rovaniemen sosiaalipäivystäjät vastaanottavat tehtävät, arvioivat niiden kiireellisyyden ja hoitavat tehtävän mahdollisuuksien mukaan ja siirtävät asiakastiedot kotipaikkakunnan sosiaalitoimeen. Mikäli tehtävän hoito edellyttää paikan päällä työskentelyä, tehtävä siirretään Lapin hyvinvointialueen kyseisen alueen sosiaalihuollon ammattihenkilön hoidettavaksi.

Sosiaalipäivystystä järjestetään kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi kaikenikäisille. Sosiaalipäivystyksen tehtäviin kuuluvat tilanteet, jotka vaativat välittömiä sosiaaliviranomaisen toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi huoli alaikäisen lapsen olosuhteista tai turvallisuudesta, perheväkivalta tai huoli vanhuksen selviytymisestä kotona. 

Sosiaalipäivystyspalvelut kuuluvat Lapin kunnissa asuville ja oleskeleville

Sosiaalipäivystys antaa akuuttia kriisiapua äkillisissä kriisitilanteissa kuten esimerkiksi läheisen äkillinen kuolema, väkivaltatilanteet, vakava vammautuminen tai sairastuminen tai tulipalo. 

Sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelut kuuluvat kaikille Lapin kunnissa asuville sekä alueella oleskeleville, jotka ovat kiireellisten ja välttämättömien sosiaalipalveluiden tai akuutin kriisiavun tarpeessa.

Sosiaalipäivystys palvelee Tornion, Kemin, Keminmaan, Tervolan, Ylitornion, Simon, Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Rovaniemen, Ranuan, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen asukkaita tai alueella oleskelevia.
 
Toimeentulotukiasioissa tulee asioida Kelassa ja täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta oman kunnan toimipisteessä.

Lappi sosiálagohcin gohcá cuoŋománu álggu rájes Roavenjárggas 24/7

Oktavuođaváldimat, mat bohtet sosiálagohcimiidda Lappi guovllus, guovdilastojuvvojit Roavenjárgii cuoŋománu álggus. Sosiálagohcimii oaččut oktavuođa birra jándora nummiris 040 7266 965. Virgeáigge diibmu 8-17 lea anus ruovttoluottariŋgenvuogádat. Hohpolaš diliin riŋge heahtenummirii 112.

Oktavuođaváldimat, mat bohtet sosiálagohcimiidda Lappi guovllus, guovdilastojuvvojit Roavenjárgii 1.4.2024 rájes. Riŋgejumit ja heahteguovddášbarggut, mat gusket sosiálagohcima, mannet Roavenjárgga sosiálagohcimii. 

Sosiálagohcimii oaččut oktavuođa birra jándora nummiris 040 7266 965. Virgeáigge diibmu 8-17 lea anus ruovttoluottariŋgenvuogádat. Sáhtát vuorddašit linnjás dahje guođđit ruovttoluottariŋgenbivdaga, de dutnje riŋgejuvvo ruovttoluotta nu johtilit go vejolaš.

Hohpolaš diliin riŋge heahtenummirii 112. 

Sosiálagohcin bálvala buotahkásaččaid

Roavenjárgga sosiálagohccit vuostáváldet bargguid, árvvoštallet daid hohpolašvuođa ja dikšot barggu vejolašvuođaid mielde ja sirdet áššehasdieđuid ruovttubáikegotti sosiáladoibmii. Jos bargu gáibida, ahte dan ferte bargat báikki alde, dalle bargu sirdojuvvo Lappi buresveadjinguovllu guoskevaš guovllu sosiálafuolahusa ámmátolbmo bargun.

Sosiálagohcin lágiduvvo hohpolaš ja vealtameahttumis veahki dorvvasteapmái buotahkásaččaide. Sosiálagohcima bargguide gullet dilit, mat gáibidit sosiálaeiseválddis jođánis doaibmabijuid. Dákkárat leat ovdamearkka dihte fuolla vuolleahkásaš máná dilis dahje dorvvolašvuođas, bearašveahkaváldi dahje fuolla vuorasolbmo ruovttus birgemis. 

Sosiálagohcinbálvalusat gullet olbmuide, geat ásset ja orodit Lappi gielddain

Sosiálagohcin addá akuhta kriisaveahki fáhkka kriisadiliin dego ovdamearkka dihte lagas olbmo fáhkka jápmin, veahkaválddidilit, duođalaš roasmmehuvvan dahje buohccán dahje buollin. 

Sosiála- ja kriisagohcinbálvalusat gullet buohkaide, geat ásset Lappi gielddain dahje orodit guovllus, ja dárbbašit hohpolaš ja vealtameahttumis sosiálabálvalusaid dahje akuhtta kriisaveahki.

Sosiálagohcin bálvala Durdnosa, Giema, Giemaeatnama, Tervola, Badje-Durdnosa, Simo, Eanodaga, Anára, Giemajávrri, Gihttela, Kolari, Muoná, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Roavenjárgga, Ranua, Salla, Suovvaguoikka, Soađegili ja Ohcejoga ássiid dahje olbmuid, geat guovllus orodit.
 
Áigáiboahtindoarjjaáššiid ferte dikšut Kelas ja dievasmahtti ja eastadeaddji áigáiboahtindoarjaga oasil iežas gieldda doaibmabáikkis.

Lappi sosiaalkååccmõš kååcc njuhččmannu aalǥâst Ruäʹvnjaarǥâst 24/7

Sosiaalkååccmõõžžid pueʹtti õhttvuõđvälddmõõžžid Lappi vuuʹdest kõskkeet Ruäʹvnjaʹrǧǧe njuhččmannu aalǥâst.  Sosiaalkååccmõʹšše vuäǯǯak õhttvuõđ suutki pirr nââmrest 040 7266 965.  Veʹrǧǧääiʹj čiâss 8–17 lij âânnmõõžžâst mååustsoiʹttjemriâžldõk.  Ǩirrsallaš vueʹjjin soiʹtte jieʹttnââmra 112. 

Sosiaalkååccmõõžžid pueʹtti õhttvuõđvälddmõõžžid Lappi vuuʹdest kõskkeet Ruäʹvnjaʹrǧǧe 1.4.2024 ääʹljeeʹl.  Teʹlfonsååitaid da sosiaalkååccmõõžž kuõskki jieʹttkõõskõstuâj ohjjâʹtte Ruäʹvnjaarǥ sosiaalkååccmõʹšše. 

Sosiaalkååccmõʹšše vuäǯǯak õhttvuõđ suutki pirr nââmrest 040 7266 965.  Veʹrǧǧääiʹj čiâss 8–17 lij âânnmõõžžâst mååustsoiʹttjemriâžldõk.  Vuäitak kuâđđjed liʹnnʼje vueʹrdded leʹbe kueʹđđed mååustsoiʹttjemraukkmõõžž, koon vuâđald tuʹnne soiʹttjet mååust nuʹtt sõrgg ko lij vueiʹtlvaž. 
Ǩirrsallaš vueʹjjin soiʹtte jieʹttnââmra 112. 

Sosiaalkååccmõš kääzzkâstt juõʹǩǩekksaž oummuid 

Ruäʹvnjaarǥ sosiaalkooʹcci väʹldde vuâstta tuâjaid, ärvvtâʹlle tõi ǩirrsallašvuõđ da hoiʹddje tuâj vuäittmõõžži mieʹldd da seʹrdde äʹššneǩteâđaid dommpäiʹǩǩ-kååʹdd sosiaaltoimmu.  Jõs tuâj håiddmõš õõlǥat pääiʹǩ âʹlnn reâuggmõõžž, tuâj seeʹrdet Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd kõõččmõõžžâst åårrai vuuʹd sosiaalhuâl ämmatnekka. 

Sosiaalkååccmõõžž riâžžât, što ǩirrsallaš da vieʹltʼtemes vieʹǩǩ vueiʹtet staaneed juõʹǩǩekksaž oummuid.  Sosiaalkååccmõõžž tuâj lie vueʹjj, kook õõlǥte vuõigg sosiaalveʹrǧǧneeʹǩǩ tååimid.  Näkam lie ouddmiârkkân huõll vueʹllâkksaž päärna jeällmõõžžin leʹbe staanvuõđâst, piârviõkkväʹldd leʹbe huõll vuäʹmmoummu piʹrǧǧummšest dååma.  

Sosiaalkååccmõškääzzkõõzz koʹlle oummuid, ǩeäk jälste da ååree Lappi kååʹddin

Sosiaalkååccmõš oudd akuutt kriisvieʹǩǩ krootai kriisvueʹjjin mâʹte ouddmiârkkân âʹlddoummu krootai jääʹmmem, viõkkväʹlddvueʹjj, tuõttšõs vâkkõõvvmõš leʹbe puâccjummuš leʹbe puâllmõš.  

Sosiaal- da kriiskååccmõškääzzkõõzz koʹlle pukid, ǩeäk jälste Lappi kååʹddin di vuuʹdest ååreei oummuid, ǩeäk taarbše ǩirrsallaš da vieʹltʼtemes sosiaalkääzzkõõzzid leʹbe akuutt kriisvieʹǩǩ. 

Sosiaalkååccmõš kääzzkâstt Tornio, Ǩeeʹmm, Keminmaa, Tervola, Ylitornio, Simo, Jeänõõǥǥ, Aanar, Ǩeeʹmmjääuʹr, Ǩiʹttel, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ruäʹvnjaarǥ, Ranua, Salla, Savukoski, Suäʹđjel da Uccjooǥǥ aazzjid leʹbe vuuʹdest ååreei oummuid.  

Piʹrǧǧeemtuärjjõsaaʹššin âlgg äʹššeed Kelast da tiuddeei da cõggi piʹrǧǧeemtuärjjõõzz beäʹlnn jiiʹjjes kååʹdd tåimmpääiʹǩest.

Laapi sosiaalkocceem kocá cuáŋuimáánu aalgâ rääjist Ruávinjaargâst 24/7

Sosiaalkocemân puáttee ohtâvuotâväldimeh Laapi kuávlust stivrejuvvojeh Ruávinjaargân cuáŋuimáánu aalgâst. Sosiaalkocemân tun finniih ohtâvuođâ pirrâ jándur numerist 040 7266 965. Virgeääigi tijme 8-17 lii kiävtust maasâdsuáittimsysteem. Huápulijn tiilijn suáiti etinumerân 112.

Sosiaalkocemân puáttee ohtâvuotâväldimeh Laapi kuávlust stivrejuvvojeh Ruávinjaargân 1.4.2024 rääjist. Suáituh já sosiaalkocemân kyeskee etikuávdášpargoh stivrejuvvojeh Ruávinjaargâ sosiaalkocemân. 

Tun finniih ohtâvuođâ sosiaalkocemân pirrâ jándur numerist 040 7266 965. Virgeääigi tijme 8-17 lii kiävtust maasâdsuáittimsysteem. Tun puávtáh pääcciđ liinján vyerdiđ teikâ kyeđđiđ maasâdsuáittimtáttum, kuás suáittip tunjin maasâd nuuvt jotelávt ko máhđulâš.
Huápulijn tiilijn suáiti etinumerân 112.

Sosiaalkocceem palvâl jyehiahasijd

Ruávinjaargâ sosiaalkocceeh väldih pargoid vuástá, árvuštâleh toi huápulâšvuođâ já hoittájeh pargo máhđulâšvuođâi mield já sirdeh äššigâstiäđuid aassâmpäikkikode sosiaaltooimân. Jis pargo hoittám váátá pääihi alne porgâm, te pargo sirdâšuvá Laapi pyereestvaijeemkuávlu koččâmušâst orroo kuávlu sosiaalhuolâttâs áámmátulmuu hoittámnáál.

Sosiaalkocceem uárnejuvvoo vâi torvejuvvoo huápulâš já velttidmettum iše jyehiahasáid. Sosiaalkocceem pargoid kuleh tileh, moh väätih ájáttâlhánnáá sosiaalvirgeomâháá tooimâid. Tágáreh láá ovdâmerkkân huolâ vyeliahasii párnáá tiileest tâi torvolâšvuođâst, peerâviehâväldi tâi huolâ vuorâsulmuu piergiimist pääihist. 

Sosiaalkocceempalvâlusah kuleh Laapi kieldâin ässee já orroo ulmuid

Sosiaalkocceem addel aakuut kriisâiše kivkked šoddâm kriisâtiilijn tego ovdâmerkkân aldaulmuu kivkked jäämmim, viehâvälditileh, tuođâlâš lammâšum teikâ puoccâm tâi tullâpuálu. 

Sosiaal- já kriisâkocceempalvâlusah kuleh puohháid Laapi kieldâin ässeid sehe kuávlust orroid, kiäh tarbâšeh huápulijd já velttidmettum sosiaalpalvâlusâid teikâ aakuut kriisâiše.

Sosiaalkocceem palvâl Tuárnus, Kiemâ, Kiemâeennâm, Tervola, Paje-Tuárnus, Simo, Iänuduv, Aanaar, Kiemâjäävri, Kittâl, Kolari, Muonio, Pelkosnjaargâ, Pello, Puášu, Ruávinjaargâ, Ranua, Salla, Suovâkuoškâ, Suáđigil já Ucjuv ässeid tâi kuávlust orroid.
 
Áigápuátutoorjâaašijn kalga ášástâllâđ Kelast já tievâsmittee já estee áigápuátutorjuu uásild jieijâs kieldâ toimâsaajeest.