Enontekiön Jouluiloa kuntalaisille -keräys haastaa jakamaan yhdessä joulun riemua

Enontekiön kunta ja Lapin hyvinvointialue järjestävät yhdessä Lions Clubin, seurakunnan ja SPR:n kanssa Jouluiloa kuntalaisille -keräyksen, jossa kerätään lahjakortteja kuntalaisille.

Jouluiloa kuntalaisille -keräyksen tarkoituksena on kerätä lahjakortteja kunnan yksineläville, vähävaraisille, suurperheille, yksinhuoltajaperheille tai kenelle tahansa, jonka nähdään tarvitsevan iloa jouluun. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kuntalainen saa kokea joulun riemua.

Keräystä varten kunnantalon ala-aulaan pystytetään maanantaina 27.11. joulukuusi, jonka oksille ripustetaan lahjakorttitoiveita. Kuka tahansa kuntalainen voi hakea lahjakorttitoiveen kuusen oksalta, hankkia ja tuoda hankkimansa lahjakortin sosiaalitoimeen lahjatoivekortin kanssa. Sosiaalitoimessa työskentelevät vaitiolovelvolliset työntekijät jakavat lahjakortit saajilleen viikon 50–51 aikana.

Näin osallistut Jouluiloa kuntalaisille -keräykseen:

1. Vinkkaa lahjansaajasta!

Jos tunnet jonkun, jolle joululahjakortti voisi olla paikallaan, hae kunnantalolta (sosiaalipalvelut), Luovatuvalta tai Hyrylästä hakemus, allekirjoituta se lahjansaajalla ja toimita toive kunnanviraston aulassa olevaan “Jouluiloa”-laatikkoon.

2. Voit olla itsekin lahjan saaja!

Lahjakortti voi olla lapselle tai aikuiselle. Lahjojen saajat ja antajat pysyvät nimettöminä. Suostumuksia voi toimittaa perjantaihin 8.12. asti.

3. Toteuta jonkun lahjatoive – vaikkapa porukalla!

Hae kuusenoksalta lahjatoivekortti, hanki lahjakortti ja tuo se lahjatoivekortin kanssa sosiaalitoimeen. Lahjakortit tulee toimittaa kunnantalolle 11.12. mennessä, josta ne toimitetaan saajilleen viikon 50–51 aikana.

Kerro keräyksestä eteenpäin – jaetaan yhdessä jouluiloa!

Lisätietoja:

Sosiaaliohjaaja Tiina Noppa, 040 674 1163, tiina.noppa@lapha.fi

Sosiaaliohjaaja-koulukuraattori Tiinu Ristinen, 040 8284532, tiinu.ristinen@lapha.fi

Palveluohjaaja Jessica Putkonen, 040 557 9660, jessica.putkonen@lapha.fi

Johtava sosiaalityöntekijä Anne-Maria Näkkäläjärvi, 040 532 6594, anne-maria.nakkalajarvi@lapha.fi

Toimistosihteeri Teija Kelottijärvi, 040 834 9465, teija.kelottijarvi@lapha.fi

Maailman keskoslasten päivän valaistus Lapin keskussairaalan seinällä. Kuva: Jarno Niemi

Tänään vietetään Maailman keskoslasten päivää - rakennuksia valaistaan violetiksi ympäri Lappia

Tänään vietetään Maailman keskoslasten päivää! Sen kunniaksi Lapin keskussairaalan seinälle heijastettiin violetti valaistus. Violetti väri viestii toivoa, herkkyyttä ja ainutlaatuisuutta.

Maailman keskoslasten päivän ja valaistustempauksen tarkoituksena on lisätä tietoutta keskosuudesta ja kiinnittää huomiota siihen, että maailmassa jopa joka kymmenes lapsi syntyy keskosena.  

Lapissa on lisäksi valaistu päivän kunniaksi: Rovaniemellä Lappia-talo, Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä, Hyvinvointikeskus Sopukka Sodankylässä sekä South Point lastenalue Levillä. 
 

Neuvokas perhe edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä – Torniossa ja Rovaniemellä lapsiperheitä kohtaavat ammattilaiset käyttävät vaikuttavaa menetelmää

Sydänliiton Neuvokas perhe -menetelmä on tutkittuun tietoon perustuva vaikuttava lapsiperheiden elintapaohjauksen menetelmä.

Se tukee perheiden hyvinvointia ammattilaisten monialaisen yhteistyön avulla. Lapissa Rovaniemellä ja Torniossa Neuvokas perhe -menetelmä on otettu käyttöön osana Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta ja perhekeskusten kehittämistä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ennaltaehkäisevien työmallien ja toimintatapojen käyttöönottoa.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa järjestettiin Neuvokas perhe -menetelmän monialaiset koulutukset yli 200 perheitä kohtaavalle ammattilaiselle Torniossa elokuussa ja Rovaniemellä lokakuussa 2023. Ammattilaiset voivat hyödyntää Neuvokas perhe -menetelmää ja työvälineitä perheiden elintapaohjauksessa ja monialaisen yhteistyön rakentamisessa. Monialainen menetelmän käyttö mahdollistaa perheiden oikea-aikaisen avunsaannin ja vahvistaa perheiden hyvinvointia, kun viesti on sama kaikilta ammattilaisilta.

Torniossa perheiden palveluiden yhteistyötä on rakennettu jo pitkään. Lasten 2-vuotistarkastuksissa neuvolan terveydenhoitaja ja päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja vierailevat yhdessä perheen kotona. Neuvokas perhe -menetelmän avulla keskitytään perheiden vahvuuksiin ja voimavarojen tukemiseen korostaen yhdessä tekemistä ja perhelähtöisyyttä. Jokainen perhe on erilainen ja omanlainen, niin ovat myös ratkaisut.

- Seurataan kasvua ja kehitystä, kaikkinensa pyritään ennaltaehkäisevää työtä tekemään mahdollisimman parhaalla tavalla. Ollaan yhteydessä toisiimme pienistäkin asioista, jotta pystytään ajoissa tarttumaan asioihin, kun jotakin tulee ilmi, Tornion neuvolan terveydenhoitaja Kerttu Jutila kuvaa neuvolan ja päiväkodin terveyden edistämisen yhteistyötä. Kaksivuotiaan Mintun perheelle neuvolan ja päiväkodin yhteinen tarkastus on ensimmäinen laatuaan. Kotona tapaaminen purkaa myös lapsen jännitystä.

- Ei Minttu varmaan neuvolassa laulaisi tällä tavalla, miten hän nyt täällä laulaa, Pilke-päiväkoti Huvikummun varhaiskasvatuksen opettaja Marissa Kurttio kuvaa, kuinka vapautunut Minttu on. Kotikäynnillä kirjataan samalla kaksivuotiaan varhaiskasvatussuunnitelma.
- Koen mukavaksi, että voidaan tehdä yhteistyötä päiväkodin ja neuvolan välillä, Mintun äiti Karoliina Ruumensaari kommentoi.

Neuvokas perhe -menetelmä on osa Lapin perhekeskuskehittämistä

Neuvokas perhe -menetelmän koulutukset on järjestetty Rovaniemen ja Tornion perhekeskusten kautta. Perhekeskus on perheiden palveluiden verkosto, jossa lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimivat yhdessä. Perhekeskus auttaa perhettä löytämään tarvitsevansa avun. Rovaniemellä on jo usean vuoden ajan ollut käytössä Neuvokas perhe -menetelmä neuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusten elintapaohjauksessa. Menetelmää hyödyntäen liikkeelle lähdetään perheen vahvuuksista ja pyritään vahvistamaan perheellä jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Tornion perhekeskuksessa ja kohtaamispaikassa Perheiden talolla Neuvokas perhe -menetelmää otetaan käyttöön vaihtuvien teemojen avulla. Teemat näkyvät somealustoilla, sähköisessä perhekeskuksessa ja Perheiden talon perhe- ja lastenkerhoissa. Materiaali on käytössä myös kaikissa Tornion päiväkodeissa.

- Perheiden talolla on monenlaisia yhteistyökumppaneja. Elo-syyskuun teema on ollut ravinto, ja siihen liittyen Anna-Liisa Rovaniemen Martoista on käynyt tekemässä perheitten kanssa kasvisruokaa, Tornion Perheiden talon varhaiskasvatuksen opettaja Mervi Huttunen kertoo.

Neuvokas perhe -verkkosivuilta löytyy perheille konkreettisia vinkkejä perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.  Ideoita löytyy syömisen, liikkumisen ja unen lisäksi esimerkiksi ruutuajan hallintaan ja lapsen kehonkuvan tukemiseen sekä mielen hyvinvointiin liittyen.

- Materiaali on hyvin konkreettista, sieltä saa tietyn jutun, jonka voi tehdä. Esimerkiksi oli neuvo, että ruualla saa leikkiä. Jos lapsi on arka maistelemaan kasviksia tai muita uusia makuja, voi hedelmistä, kasviksista ja juureksista tehdä hauskoja hahmoja, Huttunen kuvailee. Viinirypäleistä ja mandariineista tehtyä kukkapeltoa onkin päästy maistelemaan myös perhekerhossa.

Ammattilaisille Neuvokas perhe on myös työkalu monialaisen yhteistyön rakentamiseen. Sama menetelmä on käytössä kaikissa perheiden palveluissa, ja perhe pyritään kohtaamaan kokonaisvaltaisesti, vahvuuksista käsin.

- Perhekeskustyöpajoissa on ollut 40–60 eri alojen toimijaa työntekijätasolta lähtien, jolloin kasvot tulee tutuksi ja tunnetaan toisten tekemää työtä. Toisaalta työntekijät saavat osallistua ja kehittää omaa työtään. Esimerkiksi syyskuun työpajassa mietittiin, miten voidaan yhdessä monialaisesti soveltaa Neuvokas perhe -menetelmää, Tornion perhekeskuskoordinaattori Heidi Juuso kertoo perhekeskuksen ammattilaisyhteistyöstä.

Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen tukemana kehittäminen jatkuu vuoden 2023 loppuun asti. Neuvokas perhe -menetelmän monialaisen käytön pilotointia osana Lapin perhekeskuskehittämistä esitellään myös muille perhekeskustoimijoille ja -kehittäjille valtakunnallisessa perhekeskuskonferenssissa marraskuussa 2023.

Lisää tietoa:
Neuvokas perhe ammattilaisille
Neuvokas perhe perheille

Lapin keskussairaalan lasten psykiatrian poliklinikka muuttaa ja nuorisopsykiatria toimii hajautetusti omaan muuttoonsa asti

Lapin keskussairaalan lasten psykiatrian poliklinikka muuttaa Urheilukatu 5-7 tiloihin kolmanteen kerrokseen. Toiminta käynnistyy uusissa tilaoissa 7.11.2023

Nuorisopsykiatrian poliklinikka toimii hajautetusti omaan muuttoonsa asti

Nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijöistä osa työskentelee LKS Vilkassa Lapin keskussairaalan viereisessä, osa etänä ja osa edelleen Metsätalolla.

Pyrimme turvaamaan palvelut mahdollisimman hyvin, mutta tilanne on haasteellinen sekä asiakkaiden, että työntekijöiden näkökulmasta. Usein joudumme toteuttamaan poliklinikkakäynnit etänä. Olemme pahoillamme tilanteesta aiheutuvasta haitasta teille asiakkaille ja yhteistyötahoille.

Nuorisopsykiatrian poliklinikka tulee muuttamaan myöhemmin myös Urheilukatu 5-7 neljänteen kerrokseen. Tästä tiedotamme erikseen.

Lisätietoja: 

Tero Hallikainen, tero.hallikainen@lapha.fi

Vastuuyksikön ylilääkäri 

Lasten ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut

Tuula Mäntymäki, tuula.mantymaki@lapha.fi

ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja 

Lasten ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut

Lapin hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluiden johto vastaamassa Pelkosenniemellä kuntalaisten kysymyksiin

Lapin hyvinvointialue kuuli Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaita sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä – samalla testattiin mallia osallisuuden lisäämiseen

Savukoskella ja Pelkosenniemellä haastateltiin ja kerättiin tietoa paikallisilta 12.-13.10 terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Tavoitteena oli kerätä tärkeää tietoa pienten kuntien tilanteesta, jotta pienten asiointialueiden palvelut voitaisiin jatkossa turvata ja järjestää kustannustehokkaasti sekä paikallisia mahdollisimman hyvin palvellen. Kaikkea kerättyä tietoa ja palautetta käytetään hyväksi, kun hyvinvointialueen strategiaan perustuva ohjelmatyö ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat.

Asukkailta saaduista vastauksista ja käydyistä keskusteluista tunnistettiin, kuinka eri tavalla pienet asiointialueet toimivat verrattuna suuriin yksiköihin ja alueisiin. Toimintatavat ja -logiikat ovat erilaisia, jolloin tavat tuottaa palveluita tulee räätälöidä tarkemmin.

Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon

Jalkautumisen antoi myös paikallisille asukkaille, sidosryhmille ja henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätöksentekoon. Pienet asiointialueet jäävät helposti suurempien varjoon päätöksenteossa, eikä aina ole edes tietoa siitä, kuinka kaikki palvelut toimivat, joten jalkautumisen ansiosta saatiin paljon käyttökelpoista materiaalia palveluiden räätälöintiä varten.

Hyvinvointialueella on käytössään paljon numeerista tietoa, mutta jokapäiväinen työ ja palvelut saattavat helposti kadota pelkkien numeroiden alle. Nyt saatiin kerättyä paljon kokemuspohjaista tietoa, jota aiemmin ei ole sellaisenaan ollut käytettävissä. Jalkautuessa saatiin tavoitettua ihmisiä eri tavalla kuin pelkällä internet-kyselyllä. Kohtaamiset olivat asukasraateja ja -tilaisuuksia toteuttaneiden mielestä hyvin antoisia ja avartavia.

Palveluihin ollaan yleisellä tasolla tyytyväisiä

Savukosken ja Pelkosenniemen asukkaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä heille tarjolla oleviin palveluihin ja niiden toivotaan jatkossakin säilyvän vähintään nykyisellä tasolla. Aina on kuitenkin mahdollisuus parantaa. Yhtenä selkeänä haasteena nähtiin ison organisaation tiedottaminen. Ennen tiedot löytyivät helposti, mutta nyt niitä on ollut haasteellista löytää. Tiedonkulkua tulisi myös parantaa sidosryhmien ja erityisesti kunnan ja hyvinvointialueen välillä. Näin voitaisiin välttää tulevaisuudessa tietojen katoaminen ja osattaisiin puolin ja toisin ohjata asukkaita oikeiden palvelujen piiriin.

Henkilöstö kehittämisen etulinjassa

Tilaisuuksien konkreettisena etuna on, että pienempiä epäkohtia ja kehitysideoita voidaan alkaa toteuttaa ja korjata nopeasti. Tämä nousi esille myös samaan aikaan järjestetyissä henkilöstön työpajoissa, joissa henkilöstö sai miettiä osaamisen kehittämistä, johtamista, lähi- ja keskitettyjen palveluiden mahdollisuuksia sekä testata käytännön ratkaisuja case-esimerkin muodossa. Henkilöstölle suurta kiitosta tuleekin siitä, kuinka paljon kehittämistyötä on tehty jo paikallisesti niin ennen kuin jälkeenkin hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhdessä työstäessä toiminnan kehittyminen voi jatkua, ja myös esihenkilöt eri tasoilla tietävät, mitä on tapahtumassa.

Osallisuuden lisäämistä jatketaan

Savukosken ja Pelkosenniemen tapahtumissa saatiin kokemusta osallisuustyöstä ja jalkautumisesta seuraavia alueita ja teemoja varten. Tavoitteena on saada mahdollisimman hyvin nostettua esille asiointialueiden asukkaiden, sidosryhmien ja henkilöstön kokemuksia, osaamista ja yhteistyötä. Näin pystytään kehittämään kokonaisuudessaan Lapin hyvinvointialueen toimintaa, joka palvelee kaikkia sen asukkaita riippumatta siitä missä päin he asuvat.

Suuri kiitos kuuluu alueen asukkaille, henkilöstölle ja sidosryhmille, koska he olivat ja ovat edelleen mukana kehittämässä hyvinvointialueen toimintaa.