Takaisin edelliselle sivulle

Valtakunnallinen kysely läheis- ja omaishoitajille

Omaishoitajaliiton kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti. Vastausaikaa on 15.5. saakka.

Omaishoitajaliitto selvittää valtakunnallisella kyselyllä läheis- ja omaishoitajilta, miten palvelut hyvinvointialueilla toimivat. Kysely on tarkoitettu kaikille, jotka huolehtivat sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään säännöllisesti.

Kyselyyn vastaaminen ei edellytä hyvinvointialueen kanssa tehtyä sopimusta omaishoidon tuesta.
Kyselyllä kartoitetaan muun muassa omaishoitajan ja hoidettavan henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen saatavuutta, hoivan kustannuksia sekä työn ja omaishoidon yhteensovittamista.

Kyselystä saadaan tärkeää tietoa, jonka avulla omaistaan hoitavien tarvitsemia palveluja ja tuen muotoja voidaan jatkossa kehittää. Kysely toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Tulokset julkistetaan syksyllä 2024.

Vastausaikaa on 15.5.2024 saakka.

Pääset vastaamaan kyselyyn Omaishoitajien liiton verkkokyselyn kautta. Mikäli vastaajan on vaikea vastata itsenäisesti sähköiseen lomakkeeseen, voi kyselyn myös tulostaa. Täytetyt lomakkeet voi toimittaa skannattuina sähköpostitse Meeri Virtamolle, meeri.virtamo@omaishoitajat.fi tai Matilda Linnavirralle, matilda.linnavirta@omaishoitajat.fi.

Lisätietoa Omaishoitajaliitosta.

Takaisin edelliselle sivulle

Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18

Kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki.

Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.

THL ja Opetushallitus järjestävät valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi. 

Vanhempainillassa esiintyy laaja joukko nuorisopalveluiden, opetustoimen sekä väkivalta- ja traumatutkimuksen asiantuntijoita.

Virtuaalinen vanhempainilta järjestetään verkossa torstaina 18.4.2024 klo 17–18. 

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kouluikäisten vanhemmille sekä kouluikäisille vanhempiensa kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä vanhempainiltaa tallenneta. 

Asiantuntijoilta on mahdollista kysyä kysymyksiä ennakkoon Webropol-kyselyn kautta.

Saat lisätietoa ja vanhempainillan tarkemman ohjelman THL:n verkkosivuilta. Suora linkki THL:n verkkosivuille vanhempainiltaan. 

Takaisin edelliselle sivulle

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. 

Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. 

Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaa, määritellään kuljetuspalvelupäätöksessä ja merkitään asiakasprofiiliin.

Lápmásiidbálvalanlága vuođul sáhttobálvalusa sáhttá oažžut ákkastallojuvvon sivain maiddái mátkkiide rastá ráji

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dás ovddosguvlui dikšut áššiid bálvalusaid dahje lagasolbmuid bearašoktavuođaid dihte.

Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus lea dohkkehan aiddostahttima lápmásiidbálvalanlága sáhttobálvalusaid heivehanrávvagii.

Sáhttobálvalusa sáhttá geavahit mátkkiide iežas gielddas, eatnandieđalaš lagašgildii dahje nu gohčoduvvon doaimmalaš lagašgildii. Dás duohko doaimmalaš lagašgieldan sáhttá leat maiddái olgoriikka báikegoddi.

Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dikšut áššiid ovdamearkka dihte jos lea váttu dahje buohcuvuođa dagahan dárbu bálvalusaide, maid ii leat vejolaš oažžut iežas dahje ránnjágielddas. Eará ákkat sáhttet leat ovdamearkka dihte lagas bearaš- dahje fuolkeoktavuođat dahje dehálaš dáhpáhusat dego heajat dahje hávdádeapmi.

Govttolaš sáhttobálvalusaid golut árvvoštallojuvvojit ja buhttejuvvojit juohke mátkki oasil sierra.  

Jos áššehasas leat jeavddalaš ja dábálaš eallimii gullevaš eará mátkkoštandárbbut, mat spiehkkasit heivehanrávvagis, son ferte ákkastallat daid ohcamušastis. Dárbbut vuhtiiváldojuvvojit vejolašvuođaid mielde, meroštallojuvvojit sáhttobálvalusmearrádusas ja merkejuvvojit áššehasprofiilii.

Vádulijpalvâlemlaavâ miäldásii fievridempalvâlus puáhtá uážžuđ agâstâllum suujâst meiddei mađhijd, maid maađhâš rääji rasta 

Toimâlii aldakieldâst puáhtá täst oovdâs ášástâllâđ palvâlusâi tâi alda peerâkoskâvuođâi tiet.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustivrâ lii tuhhiittâm tärkkilistem vádulijpalvâlemlaavâ miäldásij fievridempalvâlusâi heiviittemravvui.

Fievridempalvâlusmaađhijd puáhtá mađhâšiđ jieijâs kieldâ siste, eennâmtieđâlii aldakieldân tâi nuuvt kočodum toimâlii aldakieldân. Täst oovdâs toimâlâžžân aldakieldân pyehtih tuhhiittiđ meiddei päikkikode, mii lii olgoenâmijn.

Toimâlii aldakieldâst puáhtá ášástâllâđ ovdâmerkkân, jis lii váádu tâi pyeccevuođâ tiet tárbu palvâlussáid, maid iä faalâ jieijâs kieldâst tâi aldakieldâst. Eres suujah pyehtih leđe ovdâmerkkân alda peerâ- tâi hyelkkikoskâvuođah tâi teháliih tábáhtusah tegu heejah tâi häävdidmeh.

Kuáhtulijn fievridempalvâlusâin šoddâm koloid árvuštâleh já sajanmäksih jieškođe-uv tábáhtus mield sierâ.

Jis äššigâsâst láá heiviittemravvust spiekâsteijee merikooskâi mield tábáhtuvvee já táválii elimân kullee eres mađhâšemtáárbuh, sun kalga taid agâstâllâđ ucâmušâstis. Táárbuid väldih huámmášumán máhđulâšvuođâi mield, miäruštâleh fievridempalvâlusmiärádâsâst já merkkejeh äššigâsprofiilin.

Lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzz vuäitt vuäǯǯad vuâđđõttum määinest raaj rââst tuejjuum maaʹtǩid še

Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt puõʹttiääiʹjest äʹššeed kääzzkõõzzi leʹbe õõldâs piârkõskkvuõđi diõtt. 

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddhalltõs lij priimmâm čiõlggummuž lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzzi suåvtemvuäʹppõʹsse. 

Jååʹđtemkääzzkõsmaaʹtǩid vuäitt tuejjeed jiiʹjjes kååʹdd seʹst, jânnamtiõđlaž âʹlddkådda leʹbe nuʹtt ciâlkkum tååimlaž âʹlddkådda.  Puõʹttiääiʹjest tååimlaž âʹlddkåʹdden vueiʹtet ǩiččâd ålggjânnmin åårrai päiʹǩǩ-kååʹdd še. 

Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt äʹššeed ouddmiârkkân, jõs lij vââʹjj leʹbe puõʒʒâlm tuejjääm tarbb kääzzkõõzzid, kook jie leäkku jiiʹjjes leʹbe räʹjjlažkååʹddest.  Jeeʹres määin vueiʹtte leeʹd ouddmiârkkân õõldâs piâr- leʹbe ruåttkõskkvuõđ leʹbe vääžnai šõddmõõžž mâʹte näiʹmm leʹbe ruõkkâmpodd. 

Toolklaž jååʹđtemkääzzkõõzzin puõʹtti koolid ärvvtõõlât da koʹrvveet šõddmõšpuõđlânji.   

Jõs äʹššneeʹǩǩest lie suåvtemvuäʹppõõzzâst čooʹreei mieʹrrkõskksaž da takai jieʹllem kuõskki jeeʹres mäʹtǩǩeemtaarb, son âlgg tõid vuâđđtõõllâd jiiʹjjes ooccmõõžžâst.  Taarbid vääʹldet lokku vuäittmõõžži mieʹldd, meäʹrtet jååʹđtemkääzzkõstuʹmmstõõǥǥâst da mieʹrǩǩeet äʹššneǩprofiiʹle. 

Takaisin edelliselle sivulle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Kuva: STM

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat kuljetuspalvelut muuttuvat huhtikuussa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella

Muutokset koskevat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaisia kuljetuksia Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella 10.4.2024 alkaen.

Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaiset kuljetuspalvelut muuttuvat 10.4.2024 alkaen Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. 

Jokaiselle kuljetuspalveluja käyttävälle asiakkaalle on toimitettu kuljetuspalvelukortin mukana henkilökohtainen tiedote.  

Matkan tilaaminen matkapalvelukeskuksesta 

• Puhelimitse (016) 860 2060. Numeroon voi jättää myös soittopyynnön.  Avoinna 24/7.  
• Sähköpostitse matkapalvelukeskus.rovaniemi@lapha.fi. Sähköpostia ei lueta virka-ajan ulkopuolella. 

Tilausaika   

• Vähintään 1,5 tuntia ennen lähtöaikaa.   
• Pikatilausta voi käyttää asioilta lähtiessä (lähtöosoite muu kuin kotiosoite). Tällöin auto tulee viimeistään 30 minuutin kuluttua tilauksesta, riippuen nouto-osoitteen sijainnista. 

Kun tilaat matkaa, ilmoita matkapalvelukeskukseen   

• nouto-osoite, määränpää ja kellonaika   
• henkilömäärä sekä kuljetukseen tulevat apuvälineet ja muut tilaa vievät tavarat   
• kuljetukseen liittyvät erityistarpeet   
• onko varattuna tietty aika asioinnille (esim. kampaaja, junalle meno jne.)  
• jos matkan aikana tulee pysähdyksiä (10 min. tai yli 10 min.)   
• jos mukana on vammaispalvelulain perusteella teille myönnetty henkilökohtainen avustaja   
• jos tilaat useamman matkan samalla kertaa. Paluumatkan voi tilata yhdessä menomatkan kanssa.  

Matkojen yhdistäminen  

Matkoja järjestetään yhdistelemällä samaan suuntaan ja aikaan matkustavia asiakkaita ns. kimppakyyteihin. Asiakkaiden ehdottamista matkojen yhdistelyistä asiakkailta ei peritä matkan omavastuuta.   

Pysähdys matkan aikana 

Asiakkalla on yhdensuuntaisen matkan aikana oikeus yhteen (1) matkan varrella olevaan korkeintaan kymmenen minuutin (10 min.) maksuttomaan pysähdykseen. Pysähtyminen pidempiaikaista asiointia (yli 10 min.) varten keskeyttää yhdensuuntaisen matkan ja tämän jälkeen alkaa uusi matka. Pysähdyksestä on ilmoitettava matkapalvelukeskukseen matkaa tilattaessa.    

Saattaja matkassa   

Jos asiakkaalla on oikeus saattajaan, saattaja voi matkustaa mukana ilman maksua. Mukana voi olla vain yksi saattaja. Muut kanssanne matkustavat maksavat oman osuuden koko taksimatkan hinnasta. Saattaja tulee kyytiin nouto-osoitteestanne tai ajettavan reitin varrelta. Saattaja voidaan kuitenkin ottaa kyytiin ja jättää kyydistä matkareitin varrella, mikäli tämä on mahdollista tehdä 10 minuutin pysähdyksen sallimissa puitteissa. 

Mikäli saattajan käyttöön oikeutetulla asiakkaalla ei ole käytettävissä saattajaa, asiakas voi saada kuljettajalta tarvitsemansa saattoavun. Saattoavulla tarkoitetaan asiakkaan turvallista saattamista lähtöpaikasta (esim. kotiovelta autoon ja autosta määränpäähän (esim. kotiovelle).  

Saattajana voi toimia henkilö, joka ei ole itse kuljetuspalvelun saaja ja on kykenevä toimimaan saattajana. Saattajan iän ja toimintakyvyn on oltava sellainen, että hän suoriutuu saattamisesta oman ja saatettavan turvallisuuden vaarantumatta. Mikäli teillä on oikeus käyttää kuljettajaa saattajana, ei mukana voi olla muuta saattajaa.   

Kuljetuspalvelukortti   

Kuljetuspalvelukortin tulee olla mukana aina, kun käytätte kuljetuspalvelua. Kuljettaja kuittaa matkan kortilta matkan jälkeen. Kuljetuksia saa käyttää vain kortinomistaja. Kortti on henkilökohtainen eikä sitä saa antaa muiden käyttöön. Kortinomistajan tulee olla aina mukana kuljetuksessa. 

Olosuhteiden muutos   

Kuljetuspalveluja saavan tai hänen asioitaan hoitavan henkilön on ilmoitettava välittömästi Lapin hyvinvointialueen vammaispalveluihin kaikista kuljetuspalveluun liittyvistä muutoksista (esim. osoitteen tai kotikunnan muuttumisesta, toimintakyvyn muutoksista, pitkäaikaishoitoon siirtymisestä tai kuljetuspalvelutarpeen lakkaamisesta). Tietojen perusteella Lapin hyvinvointialueen viranhaltija arvioi, edellyttääkö muutos kuljetuspalvelupäätöksen tarkistamista.   

Omavastuu   

Lapin hyvinvointialue perii kuljetuspalvelun omavastuuosuuden jälkikäteen siten, että Lapin hyvinvointialue lähettää niistä laskun asiakkaan kotiin kuukausittain tai viimeistään silloin, kun omavastuuosuuksien määrä on vähintään 5 euroa kuukaudessa.   

Lisämaksut  

Jos kuljetuspalvelumatkasta aiheutuu lisämaksuja, asiakas maksaa ne itse. Normaaleista liikkumiseen tarkoitetuista apuvälineistä ei peritä lisämaksua.  

Invakuljetus   

Kuljettaja noutaa asiakkaan turvallisesti noutokohteesta sijaitsevasta huoneistosta autoon ja autosta perille määränpääosoitteeseen perille. Kuljettaja huolehtii asianmukaisen kiinnitysjärjestelmän pyörätuolille ennen matkan alkamista.