Takaisin edelliselle sivulle

Tervolan kotisairaala aloittaa toimintansa syyskuussa

Tervolan oma kotisairaala aloittaa toimintansa 1.9.2026. Uusi palvelu tuo sairaalatasoista hoitoa asiakkaiden kotiin ja lisää mahdollisuuksia saada hoitoa omassa tutussa ympäristössä.

Ennen toiminnan käynnistymistä kotisairaalapalvelut järjestetään elokuun ajan yhteistyössä Kemin ja Tornion kotisairaaloiden sekä Tervolan kotisairaanhoidon kanssa. Järjestelyillä varmistetaan hoidon jatkuvuus ja turvallisuus siirtymävaiheen aikana.

Kotisairaalaan ohjautuminen tapahtuu aina lääkärin arvion perusteella. Hoito perustuu yksilölliseen hoitosuunnitelmaan.

Mitä kotisairaala tarjoaa?

Kotisairaala tuo asiakkaan kotiin sairaalatasoista, määräaikaista hoitoa, joka muuten voisi vaatia osastohoitoa. Kotisairaalassa voidaan toteuttaa esimerkiksi:

• suonensisäisiä lääke- ja nestehoitoja
• infektioiden hoitoa
• vaativaa oirehoitoa
• saattohoitoa

Kotisairaala täydentää kotisairaanhoidon sekä vastaanoton palveluja, mutta ei korvaa niitä. Palvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kotisairaalan tavoitteena on lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia saada sairaalatasoista hoitoa omassa kodissaan turvallisesti, laadukkaasti ja yksilöllisesti. Toiminnalla tuetaan kotona asumista sekä tarjotaan hoitoa mahdollisimman lähellä asiakkaan omaa arkea ja läheisiä.

Lisätietoa Tervolan kotisairaalan palveluista, toimintatavoista ja yhteystiedoista tiedotetaan ennen toiminnan käynnistymistä.

Kotisairaala lapha.fissä

Takaisin edelliselle sivulle

Sisätautien poliklinikalla Lapin keskussairaalassa kokeillaan mobiili-ilmoittautumista

Voit ilmoittautua varatulle ajalle sisätautien poliklinikalle matkapuhelimellasi. 

Saat tekstiviestin ennen varttua aikaasi. Tekstiviestissä on linkki, joka ohjaa sinut ilmoittautumiseen. Viestin lähettäjänä näkyy Lapha. 

Ilmoittautumisessa käytetään henkilötunnuksesi neljää viimeistä merkkiä. Sinun pitää ilmoittaa myös aulakoodi, missä tilassa olet ilmoittautuessasi. Aulakoodi löytyy ilmoittautumisautomaatin läheisyydestä sekä muilta poliklinikan seiniltä.

Sinulla on edelleen mahdollisuus ilmoittautua vastaanotolle myös paikan päällä ilmoittautumisautomaatilla. 

Takaisin edelliselle sivulle

Inarin palvelukodin puutteet eivät liity henkilöstömitoitukseen vaan työn organisointiin ja kirjaamiseen

Hyvinvointialueen mielestä Lupa- ja valvontaviraston tulkinnat ovat ristiriidassa Laphan noudattamien valtakunnallisten käytäntöjen kanssa.

Lapin hyvinvointialueen mukaan Inarin palvelukoti Männikön toiminnan puutteet eivät johdu henkilöstömitoituksesta vaan ovat ratkaistavissa työn organisoinnilla sekä kirjaamiskäytäntöjä ja omavalvontaa kehittämällä. Lupa- ja valvontaviraston mielestä asiakkaiden turvallisuus sekä ulkoilu- ja virikemahdollisuudet vaarantuisivat sekä ruokailut viivästyisivät henkilökunnan vähyyden vuoksi.

57-paikkaisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä työskentelee aamu- ja iltavuoroissa 11 hoitajaa sekä yövuoroissa 3 hoitajaa. Paikkamäärään ei ole suunnitteilla lisäystä.

Yksikön henkilöstömitoitus on 0,61. Lain vaatiman 0,6 minimimitoituksen lisäksi laskelmissa on huomioitu asiakkaiden palveluntarve sekä rakennuksen ominaisuuksista johtuvat lisätarpeet. Mitoituksesta on vähennetty aika, joka yhteisen arvion mukaan kuluu välilliseen työhön eli esimerkiksi ruokailun järjestämiseen, siistimiseen tai pyykkihuoltoon. Välilliseen työhön käytettävä työaika aiotaan kellottaa, ja tarvittaessa hoitajien tekemää välillistä työtä vähennetään.

Lupa- ja valvontaviraston yleisesti hyväksymä linjaus on, että palvelukodeissa on yksi yöhoitaja noin 31 asukasta kohden.

–Männikön kolme yöhoitajaa 57 asiakasta kohden on korkea mitoitus. Se on katsottu tarpeelliseksi, sillä rakennus koostuu useammasta osiosta, ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala toteaa.

Aamu- ja iltavuoroissa on 4,5-5,1 asukasta hoitajaa kohden, riippuen siitä, ovatko kaikki lyhytaikaispaikat käytössä. Aamu- ja iltavuoron vaihteessa on päällekkäistä työaikaa, jolloin on mahdollisuus asiakkaan ulkoiluun, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja muuhun mieluisaan toimintaan.

–Ymmärrän hyvin, että henkilöstö kokee riittämättömyyden tunnetta. Lähes kaikissa meidän yksiköissämme on nykyään vähemmän henkilökuntaa kuin ennen. Kun henkilöstön määrä muuttuu, se vaatii aina myös toiminnan muutosta ja aiemmista toimintatavoista luopumista. Useissa yksiköissä tämä muutos on meillä vielä kesken, ja siksi työ tuntuu myös raskaammalta.

Kirjaamisen ja omavalvonnan puutteet korjataan

Yksikössä on ollut virheellisiä käsityksiä, kuinka usein pääsääntöisesti vuoteessa olevia asukkaita tulee nostaa sängyistään. Nostaminen tulee tehdä aina asukkaan yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti. Myös rajoituskeinojen, kuten hygieniahaalarien ja sängynlaitojen käytön, sekä virkistystoiminnan kirjaamisessa on ollut puutteita, ja virkistystoiminnan viikko-ohjelma ei ole ollut esillä, vaikka toimintaa on järjestetty.

Rajoituskeinoja ei määrätä rutiininomaisesti, vaan harkitusti lääkärin päätöksellä viimesijaisena keinona silloin, kun riskitilanteita on tullut esiin. Yksikössä ei ole varalta päätettyjä tai toistaiseksi voimassa olevia rajoituskeinoja.

–Männikön rajoitustoimissa harkitaan aina, ovatko toimet välttämättömiä, vai olisiko tilanteet ratkaistavissa muilla keinoin. Rauhoittavia lääkkeitä eli kemiallista rajoittamista käytetään yksikössä todella vähän, asukkaiden hoidosta vastaava omalääkäri, saattohoitoon erikoistunut ylilääkäri Outi Liisanantti toteaa.

–Otamme lupa- ja valvontaviraston päätöksen vakavasti ja käsittelemme sen asianmukaisella huolellisuudella. Ohjeistukset ovat olleet oikeat, mutta meidän tulee edelleen parantaa sitä, että ne ovat kaikilla tiedossa, sekä varmistaa nykyistä paremmin niiden noudattamisen seuranta ja toiminnan yhtenäinen ja asianmukainen kirjaaminen, ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala toteaa.

Hyvinvointialue kaipaa selkeitä valtakunnallisia linjauksia ristiriitaisiin ohjeisiin

Hyvinvointialue pitää huonona, että samaan aikaan kun asiakkaiden hoidontarve lisääntyy ja muuttuu haastavammaksi, viranomaisten normisto tiukentuu ja ristiriitaistuu.

Esimerkiksi Männikössä pitäisi LVV:n mielestä olla lisää henkilökuntaa, jotta asukkaiden aamupalan tarjoilussa ei kestä liian pitkään. Kyse ei kuitenkaan ole aamuhenkilöstön riittävyydestä, vaan hyvinvointialue haluaa noudattaa asukkaiden lakisääteistä itsemääräämisoikeutta.

–Meistä ikäihmisellä on oikeus nukkua aamiaisajan yli ja syödä sitten kun herää. Meillä itsemääräämisoikeuteen kuuluu, että ruokaa on saatavissa oman rytmin mukaan, vaikka yöllä, vastuuyksikköjohtaja Anne Mattila toteaa.

Toinen ristiriitainen esimerkki liittyy liikuntakyvyttömien asukkaiden turvallisuuteen. Muut asukkaat eivät häiritsisi heidän nukkumistaan, jos ovi lukittaisiin yön ajaksi. Oven lukitseminen ei kuitenkaan LVV:n ohjeistuksiin pohjautuvan hyvinvointialueiden yleisen käsityksen mukaan ole sallittua, vaikka asukas olisi liikuntakyvytön, sillä se rajoittaisi hänen liikkumisvapauttaan. Esimerkiksi Männikössä on otettu käyttöön erilaista teknologiaa kuten ovihälyttimiä asiakkaiden turvallisuuden lisäämiseksi.

LVV:n omissa ohjeissa todetaan, että rajoitustoimia voi käyttää myös muiden kuin ikäihmisen oman turvallisuuden varmistamiseksi. Männiköstä tekemässään päätöksessä LVV kuitenkin toteaa, että se ei pidä rajoitustoimien käyttöä hyväksyttävänä, jos toimenpiteillä pyritään varmistamaan muiden asukkaiden turvallisuus.

–Lainsäädäntö ja normisto ei huomioi tarpeeksi meidän yhä kasvavaa muistisairasta väestöämme. Heidän turvalliseen ja hyvään hoivaansa kaivattaisiin tilaa inhimillisyydelle ja mahdollisuuksia ihmislähtöiseen tulkintaan. Omaiset sekä päivittäin asukasta hoitavat hoitajat tuntevat muistisairaan toiveet ja hyvän elämänlaadun parhaiten, Marjala toteaa.

Hyvinvointialue toivoo myös selkeää linjausta, miten asukkaiden henkilökohtaisten palvelutarvearviointien RAI-tuloksia pitäisi tulkita yksikön henkilöstömitoitusta määritettäessä. Tällä hetkellä hyvinvointialue laskee mitoituksen niin, että jos RAI-arvioinnin RUG-luokitus eli asiakasrakenteen ja resurssitarpeen arvo ylittää 1,0, niin mitoituksen tulee olla yli 0,6.

–THL:n suosittelemaa RAI-arviointia käytetään valtakunnassa laajasti tiedolla johtamiseen, ja myös Männikön mitoitus perustuu sen hyödyntämiseen. Nyt kuitenkin toinen viranomainen ohjeistaa, että tällä mallilla laskettu mitoitus ei olisi tässä yksittäisessä yksikössä välttämättä riittävä, Marjala ihmettelee.

Tiedote koltansaameksi

Tiedote pohjoissaameksi

Tiedote inarinsaameksi

Takaisin edelliselle sivulle

Palliatiivinen tiimi vahvistaa kotihoidon osaamista Rovaniemellä

Elämän loppuvaiheessa moni toivoo saavansa olla tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Rovaniemen kotihoidon palliatiivinen tiimi tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään tarjoamalla palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kotona. Asiakkailta ja omaisilta saatu palaute kertoo hoidon tuovan arkeen turvaa, tukea ja läsnäoloa silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

Rovaniemen kotihoidossa toimii palliatiivinen tiimi, joka tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään elämän loppuvaiheessa. Tiimi tarjoaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa asiakkaan omassa kodissa osana kotihoitoa.

Syksyllä 2024 käynnistynyt toiminta on saanut hyvää palautetta asiakkailta ja omaisilta.

Kotihoidon tuki ja palliatiivinen hoito samassa tiimissä

Palliatiivinen tiimi on osa Rovaniemen kotihoidon Rovatiimiä. Tiimissä työskentelee lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joilla on erityisosaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Rovaniemen keskustan alueella palliatiivinen kotihoito on keskitetty tähän tiimiin. Keskitetty toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tukee laadukasta hoitoa.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti

Kotihoidon asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Tarvittaessa asiakkaan hoito siirtyy palliatiivisen tiimin vastuulle yhteistyössä kotihoidon lääkärin kanssa. Hoito voi myöhemmin edetä saattohoitoon.

Hoitopolku suunnitellaan aina asiakkaan tilanteen mukaan ja toiveita huomioiden.

– Palliatiivisen hoidon piiriin siirtymistä ei kannata pelätä. Meidän kokemuksemme mukaan hoitajat ovat läsnä, tietävät tilanteen ja reagoivat nopeasti, jos jokin muuttuu. Se tuo paljon turvaa sekä sairastuneelle että läheisille, kertoo palliatiivisen tiimiin asiakas Elma ja hänen omaisensa.

Tiivistä yhteistyötä lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa

Palliatiivinen tiimi tekee tiivistä yhteistyötä kotihoidon lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa. Lääkärikonsultaatioita hyödynnetään tilanteen mukaan, ja esimerkiksi suonensisäiset lääkehoidot voidaan toteuttaa yhteistyössä kotisairaalan kanssa.

Jos saattohoidossa oleva asiakas asuu kauempana Rovaniemen keskustasta, esimerkiksi Muurolassa, kotihoidon henkilöstö voi konsultoida Rovaniemen palliatiivista tiimiä. Näin palliatiivinen osaaminen on koko hyvinvointialueen kotihoidon tukena.

Pieni asiakasmäärä mahdollistaa yksilöllisen hoidon

Tiimin hoidossa on kerrallaan noin 30 asiakasta. Rajattu asiakasmäärä mahdollistaa kiireettömän ja yksilöllisen kohtaamisen sekä asiakkaiden että läheisten kanssa.

Palautteissa kiitosta ovat saaneet erityisesti hoidon laatu, turvallisuus ja inhimillinen kohtaaminen.

– Kotona saatu hoito on tuonut meille ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta. Tiedämme, että tilanteisiin reagoidaan nopeasti ja apua saa tarvittaessa heti. Hoitajat auttavat myös arjen asioissa, mikä on helpottanut elämääni paljon, Elma kertoo.

– Säännölliset käynnit ovat tuoneet päiviin rytmiä ja turvaa. Hoitajat tuntevat tilanteen hyvin, ja heidän kanssaan on ollut helppo olla yhteydessä. On ollut tärkeää, että myös meidät omaiset on pidetty ajan tasalla ja otettu mukaan hoitoon liittyviin asioihin, toteaa Elman omainen.

Osaava ja yhteen hiileen puhaltava tiimi

Palliatiivinen tiimi tunnetaan hyvästä yhteishengestä ja sujuvasta yhteistyöstä. Yhteiset pelisäännöt, luottamus ja avoin vuorovaikutus tukevat vaativaa työtä, jossa kohdataan elämän herkkiä hetkiä.

***

Läsnäoloa, osaamista ja yhdessä tekemistä elämän loppuvaiheessa

Palliatiivinen kotihoito ja saattohoito kotona mahdollistavat sen, että ihminen voi elää elämänsä viimeiset vaiheet tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Työtä ohjaa vahva halu kohdata ihminen arvokkaasti ja yksilöllisesti.

Sairaanhoitaja Janna Nurmelan mukaan työn merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea ihmisen kohtaamisesta.

– Tärkeintä on asiakkaan oireiden lievittäminen, perheen tukeminen ja se, että voimme mahdollistaa kotona asumisen elämän loppuun asti, hän kertoo.

Myös lähihoitaja Johanna Hasa korostaa läsnäolon merkitystä.

– On arvokasta saada olla ihmisen rinnalla aivan viimeisillä hetkillä. Läsnäolon merkitys korostuu, kun kuolema lähestyy, hän sanoo.

Koti voi olla turvallinen paikka loppuun asti

Kaikki eivät tiedä, että saattohoito on mahdollista toteuttaa myös kotona. Kotisairaala tukee hoitoa tiiviisti ja tarvittaessa käytössä on esimerkiksi kipupumppu. Tarpeen mukaan asiakkaalla on myös mahdollisuus siirtyä osastohoitoon.

– Palliatiivisessa kotihoidossa työskentelee koulutettu ja osaava henkilökunta. Osaamista kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi saattohoitokoulutuksia suoritetaan parhaillaan lisää, Nurmela kertoo.

Kotiympäristö koetaan usein rauhoittavaksi ja turvalliseksi. Samalla huomioidaan läheiset ja heidän jaksamisensa.

– Jokainen kohdataan yksilönä, ja elämän loppuvaihe voi olla hyvinkin levollista aikaa, Hasa kuvaa.

Kohtaamiset jäävät mieleen

Työssä korostuvat merkitykselliset kohtaamiset ja yhteistyö. Erityisesti mieleen jäävät hetket, joissa apu on ollut konkreettista ja oikea-aikaista.

– Kiitokset asiakkailta ja omaisilta tuntuvat erityisen hyviltä. On tärkeää huomata, että omasta osaamisesta on aidosti hyötyä, Nurmela kertoo.

– Myös pienistä asioista saatu kiitollisuus koskettaa. Kuoleman läheisyys tekee työstä inhimillisesti hyvin merkityksellistä, Hasa lisää.

Vahva tiimi tukena

Palliatiivinen hoito on tiimityötä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa lääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien kanssa.

– Meillä on tiivis ja empaattinen tiimi, jossa jokainen tekee työtä omalla persoonallaan. Yhdessä tekeminen on suuri voimavara, Nurmela kuvaa.

– Tiimissämme on hyvä yhteishenki ja yhteinen tavoite: tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa. Yhteistyö ja tiedonkulku ovat keskeisiä, Hasa kertoo.

Takaisin edelliselle sivulle

Hallinto-oikeus: vuodeosastojen sulkemisen toimeenpano voi jatkua

Hallinto-oikeus on tehnyt välipäätöksen, jonka mukaan Lapin hyvinvointialue voi jatkaa vuodeosastojen sulkemispäätösten toimeenpanoa.

Hallinto-oikeus on tehnyt välipäätöksen, jonka mukaan Lapin hyvinvointialue voi jatkaa vuodeosastojen sulkemispäätösten toimeenpanoa. Aluevaltuusto päätti helmikuussa useista palveluverkkoon liittyvistä asioista, kuten Tervolan, Posion, Ylitornion ja Keminmaan vuodeosastojen sulkemisesta ja Pelkosenniemen terveyspalvelujen aukiolomuutoksista.

Simon, Tervolan, Posion, Ylitornion ja Keminmaan kunnat sekä yksi yksityishenkilö ovat tehneet hallinto-oikeudelle hakemukset päätösten kumoamiseksi ja täytäntöönpanon kieltämiseksi.

Hallinto-oikeus on tässä vaiheessa hylännyt kaikki vaatimukset toimeenpanon kieltämisen osalta.

-Hyvinvointialue kykenee milloin tahansa avaamaan palvelun, jos tuomioistuin kumoaisi lakkauttamispäätökset, hallinto-oikeus perustelee hakemusten hylkäämistä. Varsinaisen päätöksen aluevalituksiin hallinto-oikeus antaa myöhemmin.

Lisätietoja

hallintolakimies Ville Vitikka, ville.vitikka@lapha.fi, 040 623 8270

vt. hoitotyönjohtaja Henna Kauranen, henna.kauranen@lapha.fi, 040 489 5350

Takaisin edelliselle sivulle

Hae syysloma-ajan huolenpitoa vammaiselle lapselle tai nuorelle viimeistään 6.8.2026

Hakemuksen voi tehdä verkossa DigiLaphan kautta.

Lapin hyvinvointialue järjestää vammaisten lasten ja opiskelijoiden lyhytaikaista huolenpitoa koulujen syysloman aikana. Huolenpitoa järjestetään peruskoululaisille ja oppivelvollisille nuorille, joilla on vammaispalvelujen asiakkuus.

Huolenpitoa järjestetään välttämättömän tarpeen mukaan ajalla 12.–16.10.2026 (arkisin klo 7–16). Välttämättömäksi tarpeeksi katsotaan tilanne, jossa huoltajat eivät työssäkäynnin, opiskelun tai muun perustellun syyn vuoksi pysty vastaamaan lapsen hoidosta, eikä hoitoa voida järjestää muulla tavoin.

Hae viimeistään 6.8.2026

Hakemus liitteineen tulee toimittaa viimeistään 6.8.2026. Suosittelemme hakemaan hoitoa sähköisesti DigiLaphassa. Hakemus löytyy kohdasta lomakkeet - vammaisten palvelut. Hakemuksen voi toimittaa myös postitse tai oman kotikunnan toimipisteeseen. Tulostettava hakemuslomake lisätään sivulle Lyhytaikainen huolenpito lähiaikoina.

Hakemukseen tulee liittää selvitys työssäkäynnistä, opiskelusta tai muusta hoidon tarpeeseen johtavasta syystä.

Palvelu järjestetään Lapin hyvinvointialueen omissa yksiköissä, ja siitä peritään aluevaltuuston vahvistama asiakasmaksu.

Kuljetus ja maksut

Jos huoltaja ei voi kuljettaa lasta hoitopaikkaan, kuljetusta voi hakea samalla lomakkeella. Kuljetuksesta tehdään erillinen päätös.

Muista myös peruutus

Hakemus tulee lähettää määräaikaan mennessä. Myöhässä saapuneiden hakemusten osalta palvelua ei välttämättä voida järjestää toivotulle ajankohdalle.

Jos hoitoa ei tarvitakaan, peruutus tulee tehdä viipymättä. Ennen hoidon alkua peruutus tehdään vammaispalvelujen työntekijälle, ja hoidon aikana suoraan hoitopaikkaan.

Lisätietoja

vammaispalvelujen ohjaus ja neuvonta arkisin klo 10–14, p. 046 9236 604