Keskussairaaloiden sosiaalityöntekijät auttavat asiakkaita sairauden tai vammautumisen muutos- ja kriisitilanteissa, sosiaaliturvan ja -palveluihin ja tukitoimiin liittyvissä asioissa. Sosiaalityön lähtökohta on ihmisen elämäntilanne, ei sairaus tai diagnoosi. Palvelut ovat asiakkaalle luottamuksellisia.
Sosiaalityöntekijä on asiakkaan kanssa sovitusti yhteydessä omaisiin, viranomaisiin, järjestöihin ja muihin palveluita tai etuisuuksia antaviin toimijoihin.
Sosiaalityöntekijöihin voi ottaa yhteyttä potilas itse, omaiset tai hoitohenkilökunta.
Toimi näin
Voit ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään, kun haluat keskustella sekä saada tukea ja neuvoja sairauden tai vammautumisen aiheuttamasta sosiaalisesta tilanteestasi.
Lapin keskussairaalan sosiaalityöntekijät
Voit soittaa sosiaalipalveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa Lapin keskussairaalan sosiaalityöntekijöille. Sosiaalityöntekijät tavoitat arkipäivisin.
Jokaiselle osastolle ja poliklinikalle on nimetty oma sosiaalityöntekijä.
Puhelin
somatiikan vastaava sosiaalityöntekijä: 3A neurologian vuodeosasto, AVH-yksikkö, neurologian poliklinikka
Lapin keskussairaalassa tarjoamme erikoissairaanhoidon palveluita. Pääsääntöisesti hoitoon tarvitset lähetteen, mutta päivystyspalvelut ovat kaikille avoimia.
Lapin hyvinvointialueella on otettu käyttöön maksullinen hoitopuhelu
28.1.2026
Lapin hyvinvointialueen päivitetyt asiakasmaksut tulivat voimaan tammikuun alussa. Asiakasmaksujen päivityksessä osa erikoissairaanhoidon puheluista muuttui maksullisiksi. Suuri osa hyvinvointialueen puheluista on kuitenkin edelleen asiakkaalle lisämaksuttomia ja niistä maksetaan vain normaali puhelumaksu.
Hoitopuhelu erikoissairaanhoidossa on terveydenhuollon ammattilaisen ja potilaan välinen puhelu, joka korvaa fyysisen vastaanoton tai etätapaamisen. Puhelussa käsitellään potilaan erikoissairaanhoidon tarvetta, annetaan hoito-ohjeita tai käydään läpi tutkimustuloksia ja jatkohoitoa. Hoitopuhelusta tehdään merkintä potilaskertomukseen, ja sen hinta on 20 euroa, josta potilasta informoidaan etukäteen. Tyypillisiä hoitopuheluja ovat esimerkiksi pitkäaikaissairauksien kontrollit, lääkeannosten tai hoitosuunnitelmien muutoksiin liittyvät keskustelut sekä hoitotoimenpiteiden vaikutusten seuranta.
Hyvinvointialue ei laskuta asiakkaita muun muassa ajanvaraus- ja vaihtopuheluista, Päivystysapuun 116117 tai synnytyspäivystykseen soitetuista puheluista tai sosiaali- ja terveysasemille soitetuista puheluista. Hoitopuhelu on maksuton myös esimerkiksi alle 18-vuotiaille, varusmiehille ja monille erityisryhmille. Näitä ovat muun muassa kehitysvammahuollon ja psykiatrisen avohoidon puhelut, yleisvaarallisten tartuntatautien hoitopuhelut sekä lääkinnällisen kuntoutuksen puhelut.
Maksullisen hoitopuhelun ajankohta sovitaan hoitavan yksikön kanssa ja potilaalta ei peritä sakkomaksua vastaamattomasta puhelusta. Hoitopuhelut kerryttävät maksukattoa.
Jos sinulla on kysymyksiä asiakasmaksuista, palvelemme puhelimitse arkisin maanantaista torstaihin kello 9-11.
Lapin hyvinvointialueen perusterveydenhuollon, hammashuollon ja sosiaalipalvelujen asiakasmaksut:
Asiakaspalvelunumero: 040 589 9257
Sähköposti: asiakasmaksut@lapha.fi
Lapin keskussairaala, asiakasmaksut:
Asiakaspalvelunumero: 040764 1972
Sähköposti: lapinhva.laskut@lapha.fi
Lapin keskussairaala, maksukattoasiat:
Asiakaspalvelunumero (avoinna arkisin ma-to klo 8-12) 016 328 2902
Sähköposti: asiakaspalvelukeskus.lshp@lapha.fi
Lapin hyvinvointialueella on otettu käyttöön maksullinen hoitopuhelu
Lapin hyvinvointialueen päivitetyt asiakasmaksut tulivat voimaan tammikuun alussa. Asiakasmaksujen päivityksessä osa erikoissairaanhoidon puheluista muuttui maksullisiksi. Suuri osa hyvinvointialueen puheluista on kuitenkin edelleen asiakkaalle lisämaksuttomia ja niistä maksetaan vain normaali puhelumaksu.
Oulun yliopisto alkaa kouluttaa sote-ammattilaisille lyhytterapian menetelmiä
Kuva: Saana Kivilompolo
27.11.2024
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Koulutuksella vastataan kasvavaan tarpeeseen ehkäistä ja hoitaa mielenterveyden häiriöitä sekä nopeuttaa pääsyä toimivaan terapiahoitoon.
Koulutuspilotin suunnitteluun osallistuu kolme hyvinvointialuetta: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue ja Lapin hyvinvointialue. Koulutuksen kohderyhmiä ovat näiden hyvinvointialueiden vaativissa sote-alan tehtävissä toimivat, joilla on tarve täydentää osaamistaan lyhytterapiamenetelmistä. Koulutukseen otetaan myös muiden hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntarjoajien henkilöstöä. Tavoitteena on kouluttaa 80 sote-ammattilaista.
Osallistujia rekrytoidaan joulu–tammikuussa. Koulutuspilotin on määrä käynnistyä helmikuussa, ja se kestää marraskuun 2025 loppuun.
– Koulutukseen valitaan sisällöt hyvinvointialueiden ammattilaisten avulla. Lyhytterapeuttisia menetelmiä on useita. Tavoite on vastata todelliseen tarpeeseen ja kouluttaa menetelmiä, joista ei ole jo tarjolla muita koulutuksia, kertoo koulutussuunnittelija Anne Viherkari Oulun yliopistosta.
– Pilottikoulutukseen sisältyy perustietoa mielenterveyden häiriöistä sekä mielenterveystyön palvelujärjestelmästä, keskeinen lainsäädäntö ja eettiset periaatteet. Koulutus sisältää myös lyhytterapeuttisten menetelmien soveltamista asiakastyössä.
Koulutus on pilottivaiheessa osallistujille maksuton. Rahoituksen osaamiskokonaisuuden kehittämiseen on myöntänyt Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Rahoituksessa on mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriö.
Oulun yliopisto alkaa kouluttaa sote-ammattilaisille lyhytterapian menetelmiä
Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta aloittaa koulutuspilotin, jonka tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osaamista lyhytterapeuttisista menetelmistä. Lapin hyvinvointialue osallistuu koulutuspilotin suunnitteluun.
Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä
Länsi-Pohjan keskussairaala
13.5.2024
Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.
Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapissa todennäköisesti lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa. Linjausten mukaisilla muutoksilla heikennettäisiin palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta pidentämällä hoitomatkoja sekä hoidon jatkuvuutta. Hyvinvointialueen oma esitys optimoisi kahden sairaalan mallia, josta on tehty päätökset hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Päätösten keskiössä on Lapin ja lappilaisten etu.
–Esitetyt muutokset vaatisivat uudelleenjärjestelyjä, jotka eivät lopulta toisi lainkaan säästöjä. Lähipalveluista säädetään laissa ja kehysriihen osoittamat säästötoimet eivät ole riittävä peruste muuttaa potilaiden ja heidän läheisiinsä vaikuttavaa lähihoidon järjestämistä. Lapin hyvinvointialue pyrkii tekemään parhaat ratkaisut niin potilaan, henkilöstön kuin taloudellisen näkökulman valossa. Kehysriihen linjaukset eivät tue tätä, toteaa terveysjohtaja Miia Palo.
Akuuttiklinikan toiminnan supistaminen tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä lappilaisten hoidon saatavuuteen
Hallituksen linjauksen mukaan vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voisi jatkaa pelkästään perusterveydenhuollon yöpäivystystä. Nykyisen Länsi-Pohjan erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen eli Akuuttiklinikan toiminnan rajaaminen vain perusterveydenhuollon yöpäivystykseen tarkoittaisi merkittävää heikennystä alueen asukkaiden hoitoon akuuteissa tilanteissa ja vaarantaisi alueen varautumiskyvyn esimerkiksi suuronnettomuustilanteissa. Pitkien välimatkojen alueilla, kuten Lapissa, alueellinen varautuminen ja kyky hoitaa kriittisesti sairaat päivystyspotilaat myös jatkossa Kemissä, ovat elintärkeitä kokonaisuuksia.
Tällä hetkellä Kemissä toimii Länsi-Pohjan Keskussairaalan yhteydessä alueen Akuuttiklinikka, jossa on yleislääketieteen ja akuuttilääketieteen erikoisalojen päivystys sekä sairaalassa lisäksi useiden erikoisalojen lääkäripäivystys. Erikoisalapäivystys tarvitaan päivystyspotilaiden tutkimiseen ja hoitamiseen akuuttiklinikalla, potilaiden tarvitsemien päivystyksellisten toimenpiteiden tekemiseen, osastoilla olevien potilaiden hoitamiseen sekä muun kuin päiväkirurgisen leikkaustoiminnan mahdollisten komplikaatioiden hoitamiseen.
Leikkaustoiminnan osalta kehysriihi esittää, että vuoden 2026 alusta alkaen Kemissä voi tehdä edelleen päiväkirurgisia leikkauksia, mutta ei raskaampia, ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta edellyttäviä leikkauksia. Linjauksen mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksia, selkäleikkauksia tai suurta osaa päivystyksellisistä leikkauksista ei olisi mahdollista hoitaa Kemin sairaalassa.
Kemin leikkaustoiminnan rajaaminen vain päiväkirurgiaan tarkoittaa käytännössä kaiken päivystyksellisen kirurgian, raskaamman kirurgian sekä lyhytkirurgisen hoidon sekä näihin liittyvän osastohoidon siirtämistä Rovaniemen sairaalaan. Jos yön yli vaativaa seurantaa edellyttävä kirurgia loppuu Länsi-Pohjan Keskussairaalasta, Lapin Keskussairaalaan siirtyy yhden vuoden aikana noin 1900 tällä hetkellä Kemissä tehtävää kirurgista toimenpidettä. Vastaavasti Lapin Keskussairaalasta tulisi siirtää noin 1000 päiväkirurgista toimenpidettä tehtäväksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa.
Potilasryhmien hoidon siirtäminen enenevässä määrin Lapin Keskussairaalaan johtaisi kahden uuden leikkaussalin lisäresurssien tarpeeseen sekä vuodeosastopaikkojen järjestämiseen kokonaisen uuden vuodeosaston verran. Länsi-Pohjassa vähenevät sekä päivystävien lääkäririnkien tarve, kuvantamisen ja tukipalveluiden käyttö, jotka tuovat säästöjä henkilöstökuluissa. Kuitenkin lisääntyneen ensihoidon tarpeen ja kuljetuskustannusten vuoksi laskelmat osoittavat, että kustannussäästöä tällä yhtälöllä ei saavuteta.
Lapin hyvinvointialueen tekemät laskelmat kumoavat kehysriihen esittämät säästövaikutukset
Lapin hyvinvointialueen kolmen vuoden toiminta- ja talouslukujen keskiarvolaskelmia hyödyntäen on laskettu, että Länsi-Pohjan toiminnan supistaminen tuo Länsi-Pohjan osalta kustannussäästöä ensimmäisen vuoden aikana noin 5,5 miljoonaa euroa. Lapin keskussairaalalle lisäkustannuksia aiheutuu noin 5,5 miljoonaa euroa henkilöstömäärän kasvaessa ja ensihoidon kulujen noustessa.
Laskennallinen säästö olisi Lapin hyvinvointialueella virhemarginaalin sisään jäävä 52 000 euroa, mutta lisätyövoiman tarve olisi lisääntyneiden kuljetusten ja päivystyspotilaiden siirtojen vuoksi noin 30 henkilötyövuotta ensihoitoon. Lisäksi laskelmasta puuttuvat vielä kertaluonteiset investoinnit, kuten uusi vuodeosasto Lapin Keskussairaalaan ja potilaiden liikkumisesta sairaaloiden välillä aiheutuvat matkakulut, jotka edelleen lisäävät kustannuksia.
Vuoropuhelua hallituksen kanssa jatketaan
–Epätietoisuus tulevista toimista aiheuttaa jo nyt ahdistusta Lapin hyvinvointialueen asukkaille ja alueen sairaaloissa työskenteleville. Toivomme käytännöllistä harkintaa esimerkiksi yön yli seurantaa vaativien kirurgisten potilaiden leikkaustoiminnan mahdollistamiseksi Länsi-Pohjan Keskussairaalassa ja kriittisen valmius- ja varautumistoiminnon ylläpitämiseksi Kemin alueella, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow kertoo.
Hallitus on ilmaissut jatkavansa yhteistä valmistelua ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa erikoissairaanhoidon työnjaon kehittämisestä ja henkilöstöpulaan vastaamisesta. Lapin hyvinvointialueen toiminta- ja talouslukuihin pohjautuvat alustavat laskelmat osoittavat, että kehysriihessä ehdotettujen toimien yhteisvaikutus tarkoittaa Lapin alueella merkittävästi lisääntyviä kustannuksia sekä edelleen hankaloituvaa henkilöstöpulaa.
Kehysriihen linjaukset heikentävät Lapin erikoissairaanhoidon palveluja ja pahentavat henkilöstöpulaa tuomatta säästöjä
Hallitus teki kehysriihessä 16.4.2024 perusterveydenhuollon yöpäivystyksiin sekä tiettyjen sairaaloiden erikoissairaanhoitoon kohdistuneita päätöksiä, joiden tavoitteena on hallituksen mukaan tasapainottaa julkisia menoja ja vastata terveydenhuollon henkilöstöpulaan.