FI | SME

Olen Mikko ja työskentelen sosiaalityöntekijänä Lapin hyvinvointialueen pohjoisen alueen
vammaispalveluissa. Lähtöjään olen Rovaniemeltä ja siellä aloittanut sosiaalityöntekijän urani parikymmentä vuotta sitten. Nyt toimin vammaispalvelun sosiaalityöntekijän virassa Inarissa.

Työpisteeni on Ivalossa, mutta koska työalueeni on Inari-Utsjoki alue, kuljen koko Ylä-Lapin alueella. Teen pääasiallisesti töitä Ivalossa toimistopäivinä. Etätyömahdollisuus helpottaa arkea, koska asun Inarin kylällä ja asiakkaita on myös sillä suunnalla.

Vuoden vaihteessa siirtyivät myös Utsjoen vammaispalvelun asiakkaat Inarin toimiston asiakkaiksi. Koska osa asiakkaista asuu asumispalveluissa kotiseutualueensa ulkopuolella, asiakkaita on Utsjoelta Oulun alueella saakka. 

Työni koostuu toimistopäivistä sekä asiakaskäynneistä. Yleensä vammaispalvelun asiat tulevat vireille kirjallisesti. Palvelutarpeen selvitys vaatii asiakkaan tapaamista ja teen mielelläni kotikäyntejä. Sen jälkeen valmistelen päätöksen ja huolehdin myös palveluiden järjestämisestä. Oman haasteensa työhön tuo pitkät etäisyydet eli ajokilometrejä työssä kertyy. Vain osaan tapaamisista soveltuu sähköinen asiointi, mutta yhteistyöpalaverissa olen kokenut sen toimivaksi. 

Saamen kielen opinnot terästivät osaamista

Sain juuri loppuun vuoden kestäneet pohjoissaamen kielen ja kulttuurin opinnot Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (SAKK). Opinnot tarjosivat todella kattavan läpileikkauksen saamelaisuuteen. Olen aiemmin tutustunut pohjoissaameen puolisoni suvun ja perheen kautta. Perheessämme on puhuttu saamea lapsemme syntymän jälkeen, joten olen ollut jo pitkään kielikylvyssä ennen varsinaisia saamen kielen opintoja. Opiskelu tarjosi kuitenkin vielä monipuolisempaa ymmärrystä ja terästi kielen ja kulttuurin osaamistani. 

Olen todella kiitollinen työnantajalleni, että pääsin SAKK:een opiskelemaan pohjoissaamen kieltä ja kulttuuria. Meitä oli kurssilla 12 opiskelijaa, joista neljä oli Lapin hyvinvointialueelta. Opiskelu aloitettiin suomen kielellä ja pikkuhiljaa siirryttiin saamen kieleen, ja loppuosa opiskeltiinkin sitten jo kokonaan saameksi. Kokemus oli todella ihana, oppimisympäristö oli kannustava ja kaikilla opiskelijoilla motivaatio huipussaan. Suosittelen tätä kyllä lämpimästi!

Nyt on aika hyödyntää saatu tieto käytännön työssäni.  Inarin ja Utsjoen asukkaista on suuri osa saamenkielisiä, tai ainakin -taustaisia, jolloin myös saamelainen kulttuuri ja sen tuntemus on ollut hyödyksi työssä. On todella tärkeää, että voimme sosiaalityössä ottaa huomioon asiakkaidemme oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin. Tavoitteenamme on kehittää koko asiakkaan palvelupolkua niin, että kaikki eri toimijat siinä ovat koulutettuja saamen kieleen ja kulttuuriin.

Meillä on vuosittain yhteinen tapaaminen saamen kielen ja kulttuurin mukaisia palveluja tarjoavien työntekijöiden kesken. Viime vuonna kokoonnuimme Saariselälle ja meitä oli iso salillinen täynnä. Tänä vuonna tapaamme etänä. On hienoa päästä jakamaan osaamista ja kokemuksia opinnoista myös tässä tapaamisessa.  

Alueen ihmiset parasta työssä

Työpäiväni vaihtelevat kovin, mutta antoisinta ovat asiakastapaamiset ja alueen ihmiset. Ihmiset ovat tottuneet asioimaan suoraan ja kertovat asiansa luottamuksella tutulle työntekijälle. Myös työntekijänä olen huomannut, että asiat voidaan hoitaa ilman kiertelyjä, eivätkä ihmiset siitä möksähdä. Työssä saan laittaa itseni likoon ja olla oma itseni – täällä ei kannata mennä virka-aseman taakse. 

Vammaispalvelun tiimi on aika ohut täällä pohjoisessa. Lähimmät yhteydet ovat Kittilän ja Sodankylän suunnalla. Aina saan kuitenkin neuvoja tarvittaessa, ja pidämme Teamsin kautta viikoittain yhteyttä kollegoiden kanssa. Muuten Ivalossa on toisilta Lapin hyvinvointialueen palvelualoilta tuttuja työntekijöitä, joiden kanssa teen aktiivista yhteistyötä. 

Pohjoinen on osa minua

Olen asunut melkein koko ikäni Rovaniemen ja Inarin alueella. Pohjoinen on osa minua, enkä voisi kuvitella asuvani etelämpänä. Asiat tapahtuvat täällä ajallaan, ja luovuutta saa ja joutuu käyttämään melko vapaasti. Pidän positiivisena, että ihmiset ovat tottuneita ottamaan itse vastuuta asioistaan ja ovat yhteistyökykyisiä. Tärkeintä tuntuu olevan, että ongelma saadaan ratkaistua. 

Mielestäni työntekijän pohjoisessa on oltava utelias, ja on oltava halua oppia tuntemaan paikallista yhteisöä sekä esimerkiksi vuodenkierron vaikutusta ihmisten elämään. Ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita, ja koetan sitä periaatetta kunnioittaa työssäni. 

Koska oopperat ovat täällä vähissä, niin luonnossa liikkuminen, kalastus ja pienimuotinen perinnerakentaminen pitävät vapaa-aikana kroppani liikkeessä. Lisäksi pelaan salibandyä paikallisessa joukkueessa (varmaan vanhimpana pelaajana) ja kipitän kahden porokoiran perässä lenkillä. Paikallishistoria kiinnostaa kirjallisuuden muodossa. 

Inari on upea paikka asua. Täällä on vielä aitoa kyläyhteisön tunnelmaa, kaupassakin kaikki tervehtii toisiaan. 

Mikko Keränen, sosiaalityöntekijä, Inari

Katso avoimet työpaikkamme sosiaalipalveluissa

***

Sosiálabargin Anáris

Lean Mikko ja barggan sosiálabargin Lappi buresveadjinguovllus davi guovllu lápmásiidbálvalusain. Lean eret Roavenjárggas ja doppe álggahin sosiálabargi bargguid moaddelot jagi dassái. Dál lean lápmásiidbálvalusa sosiálabargi virggis Anáris. Mu bargobáiki lea Avvilis, muhto go bargoguovlun lea Anár-Ohcejohka, de jođán olles Badje-Lappi guovllus. Barggan dábálaččat Avvilis doaimmahatbeivviid. Gáiddusbargovejolašvuohta álkidahttá árgga, dasgo ásan Anára márkanis ja áššehasat leat maiddái dan guovllus.

Jahkemolsumis sirdásedje maiddái Ohcejoga lápmasiidbálvalusa áššehasat Anára doaimmahaga áššehassan. Go oassi áššehasain ássá ássanbálvalusain ruovttuguovlluset olggobealde, áššehasat leat Ohcejogas Oulu rádjái. 

Mu bargui gullet doaimmahatbeaivvit ja maiddái galledeamit áššehasaid luhtte. Dábálaččat lápmásiidbálvalusa áššit biddjojuvvojit johtui čálalaččat. Bálvalandárbbu guorahallama várás ferte deaivvadit áššehasain ja mielalis finan áššehasa luhtte ruovttus. Dan maŋŋel gárven mearrádusa ja fuolahan maiddái bálvalusaid ordnema. Barggu hástalussan leat guhkes mátkkit ja barggus čoggojit ollu vuodjinkilomehterat.  Dušše muhtin deaivvademiide heive elektrovnnalaš áššiiddikšun, muhto ovttasbargočoahkkimis dat doaibmá bures mu vásáhusaid vuođul. 

Sámegiela oahput ovddidedje čehppodaga

Aiddo gergen jagi bistán davvisámegiela giela ja kultuvrra oahpuin Sámi oahpahusguovddážis (SOG). Oahput fálle duođaid gokči čađačuhpposa sámevuhtii. Lean ovdal oahpásmuvvan davvisámegillii iežan eamida soga ja bearraša bokte. Min bearrašis lea sámegiella hállojuvvon mánnáme riegádeami rájes, nu ahte lean guhká jo leamaš giellalávgumis ovdal sámegiela oahpuid. Oahppu fálai liikká vel máŋggabealagit áddejumi ja ovddidii mu čehppodaga gielas ja kultuvrras. 

Lean duođaid giitevaš iežan bargoaddái, go bessen SOG:ii lohkat davvisámegiela ja kultuvrra. Mii leimmet oktiibuot 12 oahppi, main njealjis Lappi buresveadjinguovllus. Oahput álge suomagillii ja vehážiid mielde geavahišgođiimet sámegiela, ja loahppaáiggi dasto jo gaccaimet oahpu aivve fal sámegillii. Vásáhus lei duođaid fiinnis, oahppanbiras lei movttiidahtti ja buot ohppiin motivašuvdna hui badjin. Sakka ávžžuhan gal dán!

Dál lea áigi ávkkástallat geavadaga barggus dan oahpu, maid lean ožžon.  Anára ja Ohcejoga ássiin stuorimus oassi leat sámegielagat, dahje ainjuo sis lea sámegiela duogáš, ja dalle maiddái sámi kultuvra ja dan dovdan lea leamaš ávkin barggus. Lea duođaid dehálaš, ahte mii bastit sosiálabarggus vuhtiiváldit min áššehasaid vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii. Min ulbmil lea ovdánahttit áššehasa olles bálvalanbálgá nu, ahte dan buot iešguđet doaibmit leat skuvlejuvvon sámegillii ja kultuvrii.

Mis lea juohke jagi oktasaš deaivvadeapmi bargiiguin, geat barget sámegiela ja kultuvrra mieldásaš bálvalusain. Diibmá čoahkkaneimmet Suoločielgái ja doppe mii leimmet nu ollugat ahte stuorra sále dievai. Dán jagi mii deaivvadit gáiddusin. Lea fiinnis beassat juogadit máhtu ja vásáhusaid oahpuin maiddái dán deaivvadeamis.  

Guovllu olbmot buoremus ášši barggus

Mu bargobeaivvit molsašuddet oalle ollu, muhto buoremus lea go beassá deaivvadit áššehasaiguin ja guovllu olbmuiguin. Olbmot leat hárjánan dikšut áššiid njuolga ja muitalit iežaset ášši birra luohttámušain oahpes bargái. Maiddái ieš bargin lean gávnnahan, ahte áššiid sáhttá dikšut hui njuolga, eaige olbmot das njunnáduva.  Iežan barggus beasan bargat nu ollu ja bures go vejolaš ja leat juste nugo lean – dáppe ii ábut viggat leat barggus menddo virggálaš. 

Lápmásiidbálvalusa joavku lea oalle uhcci dáppe davvin. Lagamus oktavuođat leat Gihttela ja Soađegili guovllus. Álo oaččun goittotge ráđi dárbbu mielde, ja mii doallat juohke vahku oktavuođa kollegaiguin Teams bokte. Muđui Avvilis leat Lappi buresveadjinguovllu eará bálvalansurggiin oahpes bargit, geaiguin barggan aktiivvalaš ovttasbarggu. 

Davvi lea oassin mus

Lean ássan measta olles eallinagi Roavenjárgga ja Anára guovllus. Davvi lea oassin mus, inge sáhtáše govahallat iežan ássame máddelis. Áššit dáhpáhuvvet dáppe áiggil, ja hutkáivuođa oažžu ja šaddá geavahit oalle friddja. Anán positiivvalažžan, ahte olbmot leat hárjánan ieža váldit ovddasvástádusa áššiin ja bastet ovttasbargat. Deháleamos orru leamen, ahte váttisvuohta čoavdašuvvá. 

Mu mielas bargi ferte davvin leat sáhkkii ja ferte leat miella oahppat dovdat báikkálaš servoša ja ovdamearkka dihte jahkebirrajođu váikkuhusa olbmuid eallimii. Olbmot leat iežaset eallima áššedovdit ja vikkan dan prinsihpa gudnejahttit iežan barggus. 

Dasgo dáppe eai olus gávdno operat, de gorut beassá lihkadit go láven luonddus vánddardit, bivdit guoli ja smávvalágan árbevierrohuksenbargguid bargat astoáiggis. Lassin spealan sisbandy báikkálaš joavkkus (várra lean boarráseamos spealli) ja njaccuhan guvttiin boazobeatnagiin. Lean beroštuvvan báikkálaš historjjás čálalaš hámis. 

Anár lea ebmos báiki ássat. Dáppe lea vel albma giliservoša dovdu, gávppisge buohkat dearvvahit nubbi nuppi. 

Mikko Keränen, sosiálabargi, Anár