Takaisin edelliselle sivulle

Kolarin kotisairaalan toiminta on käynnistynyt

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa.

Kolarin kotisairaalatoiminta käynnistyi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämänä avoterveydenhuollon ja kotihoidon sairaanhoitopalveluna tiistaina 16.4.2024.

Tällä hetkellä kotisairaalassa hoidetaan infektiopotilaita ja haavanhoitoja. Kotisairaalassa tullaan hoitamaan myös palliatiivisia ja saattohoitopotilaita sekä muita sairaanhoidollisia palvelua tarvitsevia potilaita kotisairaalatoiminnan kehittyessä.

Kotisairaalahoitoa varten tarvitaan aina lääkärin lähete. 

Kotisairaala tarjoaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona ja asumisyksiköissä sekä kotisairaalan hoitotilassa. Kotisairaalan hoitotila sijaitsee Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston tiloissa.

Kotisairaalan sairaanhoitopalvelua tarjotaan 1–3 kertaa vuorokaudessa klo 7–21 välillä jokaisena viikonpäivinä, jotka sovitaan tarpeen mukaan. Lääkärin kotikäynnit ja vastaanottokäynnit sovitaan erikseen.

Sairaanhoitajan ja Kolarin terveyskeskuksen yhteystiedot

Sairaanhoitaja
klo 7–21 jokaisena viikonpäivänä
p. 040 616 4008

Kolarin terveyskeskus
Kolarin kotisairaala (vuodeosaston tilat)
Sairaalatie 4b
95900 Kolari
 

Takaisin edelliselle sivulle

Kouluikäisen vanhempi − osallistu valtakunnalliseen virtuaaliseen vanhempainiltaan 18.4.2024 klo 17–18

Kuva: Marko Junttila, Lapin materiaalipankki.

Vanhempainillan aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi.

THL ja Opetushallitus järjestävät valtakunnallisen virtuaalisen vanhempainillan, jonka aiheena on traumasta toipuminen, ikätoverien välinen väkivalta ja nuorten hyvinvointi. 

Vanhempainillassa esiintyy laaja joukko nuorisopalveluiden, opetustoimen sekä väkivalta- ja traumatutkimuksen asiantuntijoita.

Virtuaalinen vanhempainilta järjestetään verkossa torstaina 18.4.2024 klo 17–18. 

Tilaisuus on tarkoitettu erityisesti kouluikäisten vanhemmille sekä kouluikäisille vanhempiensa kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen eikä vanhempainiltaa tallenneta. 

Asiantuntijoilta on mahdollista kysyä kysymyksiä ennakkoon Webropol-kyselyn kautta.

Saat lisätietoa ja vanhempainillan tarkemman ohjelman THL:n verkkosivuilta. Suora linkki THL:n verkkosivuille vanhempainiltaan. 

Takaisin edelliselle sivulle

Hengitysliitto lahjoitti häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle

Kuvassa Lapin hyvinvointialueen Kaakkois-Lapin terveyden edistämisen koordinaattori Heli Heikkilä, Hengitysliiton varainhankinnan ja kumppanuuksien kehittäjä Janne Haarala ja Napapiirin Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Tuula Lautala.

Hengitysliitto on lahjoittanut yhdessä Napapiirin Hengitysyhdistyksen kanssa häkämittareita Lapin hyvinvointialueelle neuvoloihin jaettaviksi.

Lapin hyvinvointialueen Kaakkois-Lapin terveyden edistämisen koordinaattori Heli Heikkilä otti lahjoituksen vastaan 4.4.2024 Rovaniemellä. Häkämittarit tulevat käyttöön Ranuan ja Posion neuvoloihin.

 –Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö otetaan puheeksi äitiysneuvolassa. Tupakoinnin lopettamiseen annetaan ohjausta ja neuvontaa. Lopettamisen tukena käytetään myös häkämittaria. Vapaaehtoinen häkämittariin puhaltaminen ja sen mittaustulos konkretisoi tupakoinnin lopettamisen hyötyjä lasta odottaville vanhemmille, sikiön kasvulle ja kehitykselle sekä koko perheen hyvinvoinnille, Heikkilä kertoo.

Häkämittarit on hankittu arpajaisista, keräyksistä ja lahjoituksista saaduilla varoilla. Varat mahdollistavat myös Hengitysliiton laajan tiedon tuottamisen, vertaistoiminnan ja monipuolisen järjestötyön.

**

Hengitysliitto on sosiaali- ja terveysalan järjestö, jonka tavoitteena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaiden hyvää elämää. Yleisimpiä hengityssairauksia ovat astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea. Liiton 70 jäsenyhdistyksen toiminnassa on mukana noin 19 000 hengityssairasta, heidän läheistään sekä hengitysterveydestä kiinnostuneita.

 Hengitysliitto tekee monipuolista työtä, jotta Suomessa on hyvä hengittää. Kannustamme ehkäisemään sää- ja ilmastoriskejä sekä sisäilmaongelmia. Tarjoamme tietoa, kokemustietoa ja vertaistukea.

Takaisin edelliselle sivulle

Muistisairaan kokonaisvaltainen kohtaaminen helpottaa kipukokemusta

Ikääntymisen myötä kipuaistimuksen voimakkuus usein pienenee. Toisaalta ikääntyminen heikentää kykyä sietää pitkäaikaista kipua. Muistisairauden tyyppi ja vaihe vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ja ilmaisee kipua, minkä vuoksi kiputilanne on tärkeää arvioida yksilöllisesti.

Kun väestö vanhenee, muistisairaudet yleistyvät. Iän myötä myös kivut lisääntyvät. Jos ihminen ei kykene kertomaan kivustaan sanallisesti, on tärkeää seurata kehonkieltä ja mahdollisia käytösoireita.

Muistisairaan kipulääkitys

Erilaiset lääkeaineet säilyvät iäkkään ihmisen elimistössä pidempään kuin nuoren, sillä iän myötä maksan kyky pilkkoa ja munuaisten kyky poistaa lääkeaineita heikentyy. Joskus lääkeainetta saattaa kertyä elimistöön liikaa, mikä voi aiheuttaa haittavaikutuksia tai jopa myrkytystilan kaltaisia oireita. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että lääkeannostus on suunniteltu oikein ja lääkettä käytetään ohjeen mukaan. Muistisairaan kipulääkityksen vaikutusta voidaan testata suunnitelmallisesti toteutetulla lyhytaikaisella kokeilulla, jonka aikana lääkkeen vaikutusta havaittuun käyttäytymiseen seurataan tarkasti.

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat tärkeitä myös muistisairaan potilaan kivun hoidossa. Kaikille potilaille soveltuvia keinoja ovat esimerkiksi asentohoidot ja kylmän ja lämmön käyttäminen. Myös musiikin kuuntelu voi lievittää kipua ja rauhoittaa muistisairasta potilasta.

Kokonaisvaltainen kohtaaminen avainasemassa

Muistisairaudet heikentävät ihmisen ilmaisukykyä ja kykyä kuvailla kipua, mikä vaikuttaa terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuuksiin hoitaa kipua oikein. Hoitamaton kipu saattaa aiheuttaa muistisairaalla ihmisellä esimerkiksi sekavuutta, käsittelyarkuutta ja yleistä ärtyneisyyttä.

Jos iäkäs, muistisairas ihminen ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti, on erityisen tärkeää tulkita kehon viestintää, kuten ilmeitä, välttämiskäyttäytymistä, ääntelyä, levottomuutta ja hikoilua. Muistisairas kipupotilas tuleekin​ kohdata kokonaisvaltaisesti kuuntelemalla, huomioituna ja arvostettuna aikuisena potilaana.

Uutisen lähde: Terveyskylä 

Terveyskylän Kivunhallintatalossa ja Aivotalossa kerrotaan lisää ikääntyvän ihmisen kivusta ja muistisairauksista.

Takaisin edelliselle sivulle

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

Kuva: STM

Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
 
–Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
 
Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
 
–Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
 
Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

–Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

–Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Etelä-Savon hyvinvointialue 
Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Yhteinen toimintaohje hoitotarvikejakeluun on julkaistu Lapin hyvinvointialueelle

Lapin hyvinvointialueelle on tehty hoitotarvikejakelun toimintaohje, joka yhtenäistää hoitotarvikejakelun periaatteita ja käytäntöjä.

Ohje korostaa asiakkaan kotona asumisen ja saatavan tuen merkitystä sairauden hoidossa ja toimintamallilla pyritään tukemaan yksiköiden toimintaa. Ohje on ensimmäinen versio koko Lapin hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun toiminnasta ja sen myötä korostuu kaikkien lappilaisten yhdenvertaisuus palveluissa. 

Jakelu perustuu terveydenhuollon ammattilaisen yksilöllisesti määrittelemään tarpeeseen ja seurantaan. Ohje tukee myös työntekijöitä hoitoprosessissa. 

Ohjeesta on tärkeä huomata, että hoitotarviketilaukset pitää tehdä 2–4 viikkoa ennen tarvetta, jotta hoitotarvikkeet ehtivät saapua asiakkaalle ajoissa.

Tutustu koko ohjeeseen: Lapin hyvinvointialueen hoitotarvikejakelun ohje (pdf)

Takaisin edelliselle sivulle

FinnHEMS-lääkintäkopterin Tero Karvinen on vuoden ensihoitaja 2024

Vuoden 2024 ensihoitaja Tero Karvinen on työskennellyt parikymmentä vuotta Lapissa operoivissa pelastus- ja lääkintähelikoptereissa. Kuva: Matias Wesin.

Lapin hyvinvointialueella FinnHEMS 51-lääkintähelikopterissa työskentelevä rovaniemeläinen Tero Karvinen on valittu vuoden ensihoitajaksi 2024.

FinnHEMS-lääkintäkopterin Tero Karvinen on valittu vuoden ensihoitajaksi 2024. Karvinen on tehnyt parikymmenvuotisen uran Lapissa operoivissa pelastus- ja lääkintähelikoptereissa.

Pelastushelikopteri Aslakissa työskennellessään Karvinen nimitettiin työyhteisönsä esihenkilöksi. Esihenkilöura sai jatkoa, kun Aslak-kopterin ensihoitajat siirtyivät työskentelemään valtakunnallisesti lääkäri- ja lääkintäkopteritoiminnasta vastaavassa FinnHEMS-kopterissa. 

Esihenkilötyötä ja ensihoitoa

Esihenkilötyöstään huolimatta Karvisen päätyönä on jatkuvasti ollut ensihoitajan työt. Niissä hänen tehtäväkseen saattaa tulla myös pelastustoiminta, sillä toisinaan apua tarvitseva täytyy pelastaa pinteestä ennen kuin häntä voidaan alkaa hoitaa. Vuonna 2023 Karvinen aloitti pintapelastustyöt, kun FinnHEMS 51 ehti avantoon pudonneen henkilön luokse ensimmäisenä. 

Karvinen on kehittänyt laajasti ensihoitoa

Karvinen on ollut erilaisissa työryhmissä ja projekteissa kehittämässä sekä Lapin ensihoitoa että Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapinnoissa tapahtuvaa ensihoitoa. 

Suomessa on seitsemän FinnHEMS-yksikköä, joista Rovaniemen yksikkö on ainoa, jossa päivystää kaksi ensihoitajaa ja kaksi lentäjää. Muut yksiköt ovat kolmihenkisiä tiimejä, joissa päivystää lääkäri, lentäjä ja joko HEMS-ensihoitaja tai HEMS-pelastaja.

Huomionosoitus myönnettiin FinnEM-konferenssissa

Karviselle myönnettiin Vuoden ensihoitaja 2024-huomionosoitus 4.4.2024 FinnEM-konferenssissa Oulussa.
 
Vuoden ensihoitajan valitsee raati, johon kuuluvat ensihoitolääkärit, ensihoidon opettajat, Suomen Ensihoitoalan liitto, Tehy ja Pelastustieto-lehti. Vuoden ensihoitajaa voi ehdottaa kuka tahansa. 

Lue myös Pelastustiedon juttu Tero Karvisesta.

Takaisin edelliselle sivulle

Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue tukevat lapsia, nuoria ja huoltajia kriisitilanteen käsittelyssä

Useat tahot tarjoavat valtakunnallisesti tukea kriisitilanteissa.

Rovaniemen kaupungin tiedote:

Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue tukevat lapsia, nuoria ja huoltajia kriisitilanteen käsittelyssä.

Vantaalla 2.4.2024 tapahtunut kouluampuminen voi järkyttää lapsia, nuoria ja huoltajia. Rovaniemen kaupunki ja Lapin hyvinvointialue ohjeistavat koulujen henkilökuntaa ja huoltajia asian käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa.

Valtakunnallisesti tukea kriisitilanteissa tarjoavat muun muassa seuraava tahot: 

• Mieli ry:n valtakunnalliset kriisipuhelimet
• Suomen Punainen risti: vinkit lapsen ja nuoren auttamiseen kriisitilanteessa 
• Suomen Punainen risti: auttavat puhelimet ja palvelut 
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Tukea perheen huoliin ja kriiseihin
• Traumaterapiakeskus: Miten autat lasta kriisitilanteessa

Takaisin edelliselle sivulle

Palveluntuottajien Soteri-rekisterin hakemuksia käsitelty Valviran mukaan jo lähes 1500

Käsittelyä odottavia hakemuksia on yhä paljon, mutta määrän kasvu on Valviran mukaan taittumassa.

Uuteen sote-palveluntuottajarekisteri Soteriin tulleita hakemuksia on ratkaistu nyt lähes 1500. Käsittelyä odottavien hakemuksia on yhä noin 3400, mutta määrän kasvu on Valviran mukaan taittumassa.

Yksittäisen hakemuksen käsittelyaikaa ei voida Valviran mukaan vielä tarkentaa. Rekisteröintihakemuksia käsittelee seitsemän eri virastoa eli Valviran lisäksi kuusi aluehallintovirastoa. Tällä hetkellä käsittelytahti on keskimäärin muutama sata hakemusta viikossa.

Palveluntuottajien rekisteröinti ja Soteri-rekisteri perustuvat vuoden 2024 alussa voimaan tulleeseen sote-valvontalakiin. Uusi laki on muuttanut erityisesti yksinyrittäjien tilannetta. Kun aiemmin toiminnan aloitukseen riitti ilmoitus aluehallintovirastoon, nyt yrittäjä tarvitsee viranomaisen myönteisen rekisteröintipäätöksen ennen toimintansa aloittamista. 

Lue Valviran uutinen palveluntuottajien rekisteröintihakemusten käsittelystä.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin keskussairaalan digitaalinen ajanvarauspalvelu poistuu käytöstä toistaiseksi

1.4.2024 alkaen et enää pysty itse katsomaan, tarkistamaan, varaamaan tai siirtämään sinulle varattuja aikoja Lapin keskussairaalaan sähköisen ajanvarauspalvelun kautta.

Käytössä ollut digitaalinen ajanvarauspalvelu poistuu käytöstä toistaiseksi sopimusteknisistä syistä. 

Jatkossa näet ajanvarauksesi ajanvarauskirjeestä. Lähetämme tiedon varatuista käynneistä myös tekstiviestillä. Hoitopuheluista ei tule tekstiviestiä. Mikäli olet tehnyt OmaPosti-sopimuksen, saat ajanvarauskirjeen edelleen myös OmaPosti-palveluun.

Jos haluat varata ajan tai siirtää jo varattua aikaa, tee se soittamalla poliklinikalle. Tarkista soittoajat verkkosivuiltamme lapha.fi tai saamastasi ajanvarauskirjeestä.

Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä poliklinikkaan. Kiitos yhteistyöstäsi ja ymmärryksestäsi tämän muutoksen suhteen.

Laboratorioaikoja NordLabille voit varata kuten aiemminkin NordLabin ajanvarausjärjestelmän kautta.