Takaisin edelliselle sivulle

Pelastuslaitosten paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto voitti sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon

Kuva: Suomen Palopäällystöliitto, Joel Kauppinen

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto on voittanut Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon 2024. Lapin pelastuslaitoksen verkoston edustaja oli vastaanottamassa palkintoa kuluneella viikolla.

Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto on kehittänyt aktiivisesti yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan sekä pelastuslaitosten välillä. Verkosto on järjestänyt koulutuksia ja seminaareja paloriskiasiakkaan tunnistamiseen sekä paloriskitapauksista ilmoittamisesta pelastusviranomaiselle. Verkosto on edistänyt suomalaista asumisen paloturvallisuutta ja saanut vähennettyä palokuolemia.

Paloriskiasumisen asiantuntijaverkoston jäsenet ovat kehittämishenkisiä ammattilaisia, jotka pyrkivät parantamaan paloriskiasujan osallisuutta valvontaprosessissa sekä sujuvoittamaan moniviranomaisyhteistyötä. Verkosto on myös laatinut paloriskiasumisen oppaan, joka on saatavilla maksutta verkossa.

Perusteet palkinnolle

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto voidaan myöntää taholle, joka on tehnyt esimerkillistä onnettomuuksien ehkäisytyötä sosiaali- ja terveysalalla ja täten estänyt tai rajoittanut vahinkojen määrää tai toiminut ansiokkaasti sosiaali- ja terveysalan turvallisuuden kehittämiseksi tai kehittänyt sosiaali- ja terveysalan turvallisuutta edistävän laitteen tai toimintatavan.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 11.12.2024 pidetystä kokouksesta

Aluehallituksen esitys: Lapissa saa synnyttää maksutta. Aluehallitus esittää myös monipuolisia investointeja ympäri Lappia.

Aluehallituksen esitys: Lapissa saa synnyttää maksutta

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuhinnaston vuodelle 2025. Aluehallituksen esityksen mukaan synnytyksiin liittyvistä hoitojaksoista ei ensi vuonna perittäsi maksua. Hyvinvointialueen laskelmien mukaan synnyttäjien asiakasmaksut saataisiin katettua, jos Meri-Lapin alueelta tai muilta hyvinvointialueilta tulisi Lapin keskussairaalaan vajaa sata synnyttäjää enemmän kuin tilanteessa, jossa asiakasmaksuja ei poistettaisi.

Lääkärintodistuksista perittävät maksut ja muut korotukset perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön asettamiin enimmäismaksuihin. Esimerkiksi perusterveydenhuollon maksut nousisivat ensi vuoden alusta 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksut 45 prosentilla.

Veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut ja alle 25-vuotiaiden ehkäisy olisivat jatkossakin maksuttomia. Lapin aluevaltuusto päättää asiakasmaksuista kokouksessaan maanantaina 16. joulukuuta.

Asiakas voi itse seurata vuosittaisen 762 euron maksukaton täyttymistä ja hakea vapautusta tai kohtuullistamista asiakasmaksuihin. Aluehallitus edellyttää maksukattojärjestelmän kehittämistä ja siitä raportointia. Asiakkaita tulee tiedottaa ja ohjeistaa maksukaton hyödyntämisestä ja kuinka hakea maksujen poistamista tai kohtuullistamista.

Aluehallitus esittää monipuolisia investointeja ympäri Lappia

Lapin aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi päivitetyn investointisuunnitelmaesityksen vuosille 2025–2028 sekä investointisuunnitelmaesityksen vuosille 2026–2029. Investointisuunnitelma vuodelle 2026 olisi noin 150 miljoonaa ja koko suunnitelmakaudelle 2026–2029 yhteensä noin 430 miljoonaa. Lainanottovaltuuden tarve vuodelle 2025 olisi noin 74 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 investointien toteuttamisesta tehtäisiin erilliset päätökset osana talousarviota.

Vuoden 2026 suurimpia rakennushankkeita olisivat muun muassa Lapin keskussairaalan laajennushankkeesta aiheutuvat muutostyöt muualle sairaalaan, Rovaniemen, Kemijärven ja Ivalon pelastusasemat sekä Rovaniemen kehitysvammaisten asumisyksikkö.

Suurimpia pitkäaikaisilla sopimuksilla toteutettavia kohteita olisivat Rovaniemen ikäihmisten Näsmä 2 -palveluasunnot, Savukosken Saukoti, Kemin ja Rovaniemen kehitysvammaisten yksiköt ja Rovaniemen päiväkeskus, Tornion ikääntyneiden Ruskakoti sekä Enontekiön ensihoidon tilat. Pienempiä kohteita olisivat Karesuvannon terveysasema ja Sodankylän pelastuslaitoksen kalustosuoja.

Myös it-järjestelmät sekä terveys- ja pelastuspalvelujen laite- ja kalustohankinnat ovat suuria investointeja. Esimerkiksi sammutusautoja oltaisiin hankkimassa vuonna 2026 Muonioon, Tornioon ja Ylitorniolle sekä säiliöautoja Sodankylään ja Ylitornioon.

Muita päätöksiä

Aluehallitus hyväksyi liikkeenluovutussopimuksen, jonka myötä osa Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n toiminnasta ja henkilöstöstä siirtyy Lapin hyvinvointialueen palvelukseen vuoden 2025 alusta. Samalla jäljelle jäävän ostopalvelusopimuksen hinta pienenee. 

Päätettiin, että rintasyövän seulonnat järjestetään jatkossa kaikilla paikkakunnilla. Seulonnat toteuttaa Terveystalo. 

Hyväksyttiin palvelujen hintoihin tehtäviä korotuksia vuodelle 2025. Hyvinvointialue käyttää hintoja laskuttaessaan muita organisaatioita kuten muita hyvinvointialueita, vakuutusyhtiöitä ja puolustusvoimia.

Hyväksyttiin aluehallituksen osalta muutoksia vuoden 2024 talousarvioon ja esitetään aluevaltuustolle, että sekin hyväksyisi muutokset. Talousarvion alijäämä kasvaa noin 73 miljoonasta noin 89 miljoonaan. Kulut kasvavat perheiden ja työikäisten sekä vammaisten palveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Valtion rahoitus on kasvanut 3,4 miljoonalla.

Päätettiin esittää aluevaltuustolle, että aluehallitus voisi päättää talouden sopeuttamisohjelmaan tehtävistä välttämättömistä päivityksistä lainaottovaltuuden saamista varten. Päivitykset noudattaisivat toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja talousarviota sekä pohjautuisivat aluevaltuuston huhtikuussa hyväksymään talouden sopeuttamisohjelmaan. Päivitetty talouden sopeuttamisohjelma tuotaisiin tiedoksi aluevaltuustolle. 

Aluehallitus hyväksyi omalta osaltaan selvityksen organisaation madaltamiseksi ja johtajien ja esihenkilöiden vähentämiseksi. Esitetyistä toimenpiteistä päätetään erikseen siltä osin, kun ne eivät sisälly ensi vuoden talousarvioon. Aluehallitus esittää, että myös aluevaltuusto hyväksyisi selvityksen. Organisaatiouudistusten tavoite on säästää jo ensi vuonna noin 1,8 miljoonaa. Työryhmä ehdottaa, että vuoden 2025 alusta lähtien hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämis- ja strategiapalvelut yhdistettäisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiota madallettaisiin niin, että tasoja olisi pääsääntöisesti enintään neljä. Ensihoitopalvelut ja tilannekeskus yhdistettäisiin pelastuspalvelujen kanssa. Lisäksi vuoden 2026 alussa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistettäisiin yhdeksi toimialaksi. Ehdotukset luottamushenkilöorganisaation muutoksista tulee valmistella tammikuun loppuun mennessä.

Esitetään aluevaltuustolle, että se hyväksyisi muutoksia hallintosääntöön. Pelastustoimen toimiala kattaisi jatkossa sekä pelastus- että ensihoitopalvelut. Aluehallitus voisi jatkossa halutessaan siirtää toimivaltaansa kuuluvan merkittävän asian aluevaltuustolle poliittisen kannan muodostamiseksi. Aluevaltuusto päättäisi jatkossa soteasemien, terveyskeskusten, sairaaloiden ja pelastusasemien lisäksi myös asumispalveluyksiköiden perustamisesta ja pysyvästä sulkemisesta.

Päätettiin antaa hallinto-oikeudelle lausunto Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytysten keskeyttämisestä vuonna 2025. Keskeyttämispäätöksestä on tehty ensin oikaisuvaatimus ja nyt myös aluevalitus.

Hyväksyttiin SoteVirtuaalikirjasto Oy:n uusi osakassopimus. Yhtiö tuottaa muun muassa lääketieteellisiä aineistoja hyvinvointialueen henkilöstön käyttöön.

Päätettiin antaa aluehallintovirastolle selvitys pelastuslaitoksen kiireellisten tehtävien toimintavalmiudesta Rovaniemellä ja Torniossa.

Merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan huomiot, jotka koskivat aluehallituksen antamia vastauksia vuoden 2023 arviointikertomuksesta.

Valittiin palveluntuottajia ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen, erilaisten kuljetuspalvelujen ja potilasvakuutuksen palveluntuottajiksi

Merkittiin tiedoksi aluehallintoviraston päätös psykologipalvelujen saatavuudesta hyvinvointialueella.

Esitetään aluevaltuustolle, että se jatkaisi vuodelle 2024 hyväksytyn ensihoidon palvelutasopäätöksen voimassaoloa toistaiseksi. Sairaalaverkon ja palveluverkon muutokset edellyttävät palvelutasopäätöksen päivittämistä ensi vuoden aikana.

Lisätietoja

Esityslistat ja pöytäkirjat
Tapani Melaluoto, aluehallituksen puheenjohtaja, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
Jari Jokela, hyvinvointialuejohtaja, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue valitsi Terveystalon kumppanikseen tuottamaan digialustan

Terveystalo tuottaa Lapin hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen asiointialustan. Lapin hyvinvointialueen aluehallitus päätti asiasta kokouksessaan 13.11.2024.

Lapin hyvinvointialueen strategian mukaisesti hyvinvointialueen tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveyshuollon digipalvelut merkittäväksi palvelukanavaksi ja yhtenäistää palveluprosessit. Käyttöön otettava digialusta on tässä keskeinen.

– Olemme erittäin iloisia, että Lapin hyvinvointialue valitsi Terveystalon digialustan tuottajaksi. On hienoa päästä kehittämään alueen asukkaiden palveluja yhdessä hyvinvointialueen kanssa, sanoo Terveystalon julkisten digipalvelujen liiketoimintajohtaja Jani Kykyri.

 Lapin hyvinvointialueen asukkaille digialusta tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä asioitaan voi jatkossa hoitaa yhden sovelluksen kautta esimerkiksi mobiililaitteilla. Muun muassa erilaiset etävastaanotot ja palveluihin ohjaaminen voivat tapahtua digialustan kautta. Digitaalisesti voi myös ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa, jolloin moni vaiva ja asiointi hoituu kokonaan etänä.

– Asiakkaalle digialusta sujuvoittaa ja usein nopeuttaa asiointia. Hyvinvointialueelle digiratkaisu tuo tehokkuutta ja laatua. Myös ammattilaiset hyötyvät sujuvuudesta ja uudesta työkalusta, Kykyri sanoo.

Lapin hyvinvointialueen digitaaliset palvelut yhdestä kanavasta

Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut -yksikkö kilpailutti digiasiointialustan kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, joka mahdollisti joustavan vuoropuhelun tarjoajien kanssa. Menettelyn avulla digialustan vaatimukset voitiin räätälöidä käyttäjälähtöisesti ja Lapin erityispiirteet huomioiden.

– Meillä on jo pitkään tehty hyvin edistyksellistä kehitystyötä digitaalisten palvelujen osalta. Nyt tehty päätös tulee entisestään edistämään alueemme digikehitystä sekä tähän liittyviä palveluja. Visiomme on, että lähitulevaisuudessa digitaaliset palvelut voisivat tulla yhden kanavan kautta, kertoo Lapin hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Mikko Päkkilä.

Digialusta sisältää mobiilisovelluksen ja web-käyttöliittymän hyvinvointialueen palveluihin. Alusta otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2025 aikana.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioesityksessä talous on tasapainossa, riskeihin varaudutaan ja palvelut varmistetaan 

Lapin hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2025 on ensimmäistä kertaa vuositasolla tasapainossa eli rahoitus riittää kattamaan toiminnan kulut. Talousarvioesityksen saaminen tasapainoon on vaatinut paljon työtä, kun samanaikaisesti on pyritty varmistamaan lakisääteisten palvelujen saatavuus ja löytämään säästökohteita. Ensimmäinen onnistuminen on ollut uuden alijäämän kasvun pysäyttäminen. Vuoden 2025 esityksellä ei kuitenkaan pystytä kattamaan vuosina 2023 ja 2024 syntynyttä alijäämää.  

Lapin hyvinvointialueen alijäämä  

Lapin hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 oli 90,3 M€ alijäämäinen ja vuoden 2024 tilinpäätöksen alijäämäksi arvioidaan noin 88 M€. Kun talousarvioesitys vuodelle 2025 päätyy nollatulokseen, ei uutta alijäämää kerry. Aikaisempien vuosien alijäämien kattamiseen tulos ei vielä riitä.  

– Talousarvioesityksen tulojen ja menojen tasapaino on todella iso askel eteenpäin. Se on merkki siitä, että valmistelussa on tehty hyvää työtä ja päätöksenteossa on tehty oikeita päätöksiä. Suunta on oikea ja tästä on hyvä jatkaa, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto. 

Talouden sopeuttaminen  

Aluevaltuusto on hyväksynyt huhtikuussa talouden sopeuttamisohjelman, palvelujen järjestämisohjelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Samassa yhteydessä aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen keventämiseen ja uudistamiseen liittyvät ohjelmat. Aluevaltuusto on päättänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoon liittyvät muutokset lokakuussa ja aluehallitus esittää seuraavaan aluevaltuuston kokoukseen täydennyksiä itäisen ja lounaisen palvelualueen palveluverkon osalta. Nämä linjaukset ja päätökset ovat luoneet tärkeää pohjaa vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelman valmisteluun. Talousarvioon sisältyy aluevaltuuston huhtikuussa hyväksymän talouden sopeuttamisohjelman mukaisia sopeuttamistoimenpiteitä, joilla alennetaan kustannuksia n. 32 M€ tilinpäätösennusteeseen 2024 verrattuna. 

THL ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että suurin osa hyvinvointialueista ei kykene kattamaan vuosilta 2023 ja 2024 kertyviä alijäämiä vuonna 2026. 

– Lapin hyvinvointialue, kuten suurin osa hyvinvointialueista, on päätymässä tilanteeseen, jossa joudutaan rikkomaan lakisääteistä alijäämän kattamisvelvollisuutta lakisääteisen palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tai päinvastoin. Näin ei pitäisi oikeusvaltiossa olla, toteaa hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela. 

Valtionrahoitusta leikkaava siirtymätasaus vaikeuttaa talouden tasapainottamista 

Hyvinvointialueen rahoitus perustuu yleiskatteelliseen, laskennalliseen valtion rahoitukseen, osin asiakas- ja käyttömaksuihin sekä hanke- ja projektirahoituksiin. Valtakunnallisesti hyvinvointialueisiin vaikuttaa siirtymätasaus, joka leikkaa valtion rahoitusta ensi vuonna lähes 50 miljoonaa euroa.  

Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Lapissa kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, joten siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.  

Hyvinvointialueiden rahoituksissa siirtymätasaus vaikuttaa eri tavoin. Suuri hyötyjä siirtymätasauksesta on Helsingin kaupunki, joka sai siirtymätasauslisää 172 M€ vuonna 2023. Ilman siirtymätasausta Helsingin alijäämä vuodelta 2023 olisi ollut 217 €/asukas, mutta siirtymätasaus nosti Helsingin tilinpäätöksen 44 €/asukas ylijäämäiseksi. Mikäli Lapin hyvinvointialue olisi saanut laskennallisen valtionrahoituksen täysimääräisenä ilman siirtymätasausvähennystä, alijäämä vuodelta 2023 olisi noin 202 €/asukas eli alle hyvinvointialueiden keskiarvon, joka oli 240 €/asukas. 

– Lapin hyvinvointialue pystyy kattamaan viimeistään vuonna 2026 alijäämistä sen osuuden, joka on kertynyt muusta kuin siirtymätasauksesta. Vuosina 2023 ja 2024 kertyneistä alijäämistä siirtymätasauksen osuus on n. 60 % eli n. 107,6 miljoonaa euroa. Loppuosa eli n. 70 miljoonaa euroa alijäämästä tulee katettua vuonna 2026, mikäli uutta alijäämää ei vuosina 2025 ja 2026 enää merkittävästi kerry, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa. 

Tasapainoilua säästöjen, henkilöstön riittävyyden, rakennemuutosten ja palvelujen turvaamisen kanssa 

Vuosina 2023 ja 2024 syntynyt alijäämä suunnitellaan katettavaksi viimeistään vuonna 2030. Tämäkin edellyttää tuntuvia sopeuttamistoimenpiteitä vuosina 2026–2030. Talouden tasapainottaminen nopeammalla aikataululla vaarantaisi perustuslaissa määriteltyjen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen sekä perustuslaissa määriteltyjen perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lapin hyvinvointialueen tavoite on edelleen taata lakisääteiset palvelut.  

Talousarvion toteutumiseen liittyy riskejä, jotka on kuitenkin hyvin kartoitettu ja niihin on varauduttu mahdollisimman kattavasti. Hyvinvointialueita koskevat virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 saakka, joten uusien virka- ja työehtosopimusten palkankorotusten vaikutuksia ei pystytä arvioimaan ennakoidusti.  

Merkittävä muutos hyvinvointialueen toiminnassa on Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystävien erikoisalojen lääkärityön ja akuuttiklinikan toiminnan ja henkilöstön siirtyminen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ltä hyvinvointialueen vastuulle. Tämän muutoksen arviointi talousarvioon on ollut vaikeaa ja epävarmuusriski talousarvion toteutumisessa on huomattava.  

Jo alkuvuodesta alkaen haetaan yhä uusia sopeuttamiskeinoja, joilla kustannuksia kyetään alentamaan. Talousarvioita muutetaan tarvittaessa.  

Yhteyshenkilöt: 

Jari Jokela
hyvinvointialuejohtaja 
buresveadjinguovlojođiheaddji 
+358 40 5323 998 
jari.jokela@lapha.fi 

Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja 
+358 40 841 0311
tapani.melaluoto@lapha.fi 

Lisätietoa pelastuspalveluista: 

Pelastuslaitoksen vuoden 2025 talousarvio on todella tiukka, mutta vuoden 2024 palvelutaso kyetään kuitenkin ylläpitämään. Matkailun supervuosi ja pelastustoimen kasvaneet muut velvoitteet yhdistettynä niukkenevaan budjettiin korostavat entistä enemmän onnettomuuksien ennaltaehkäisyn merkitystä ja siihen panostamista. Lapissa apu saapuu pitkistä etäisyyksistä johtuen usein viiveellä, mikä korostaa oman varautumisen ja huolellisuuden merkitystä ihmisten arjessa. Pelastustoimi ja pelastusasemaverkko säilyvät kuitenkin turvallisuuden lähipalveluina ja ihmiset saavat avun erilaisiin hätätilanteisiin myös jatkossa.  

Lisätietoa sosiaalipalveluista: 

Varhaiseen tuen omaan tuotantoon panostetaan perheiden ja työikäisten palveluissa. Sosiaalipalvelujen vuoden 2025 talousarvioon sisältyy uutena kokovuotisena toimintana Pohjoisen alueen kasvatus- ja perheneuvolatoiminta. Lisäksi aluehallitus perusti kesäkuussa 7 muuta vakanssia varhaisen tuen palveluihin. Lastensuojeluyksikkömme Tiippanan toiminta käynnistyy kesällä 2025. Muutoksilla tavoitellaan ennalta ehkäisevän työn ja avopalvelujen vahvistamista ja lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän vähenemistä. Lisäksi tavoitteena on oman tuotannon vahvistaminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen. TE-uudistukseen ja TYM-lain voimaantuloon varaudutaan perustamalla 11 uutta vakanssia perheiden ja työikäisten palveluihin. 

Uuden vammaispalvelulain voimaantuloon varaudutaan 

Talousarviossa on varauduttu uuden vammaispalvelulain voimaantuloon ja varattu lisäresursseja viranomaistyöhön sekä palvelujen järjestämiseen. Tutkimus ja kuntoutus siirtyvät vammaispalveluista terveyspalvelujen piiriin toiminta- ja työkyvyn tuen palveluihin. 

Palvelurakenteen keventäminen jatkuu 

Myös vammaispalvelujen ja ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen keventäminen jatkuu. Vammaispalveluissa valmistellaan muun muassa päivätoimintojen yhdistämistä kaakkoisella alueella. Ikääntyneiden palvelujen talousarvio sisältää aluehallituksen ja -valtuuston hyväksymien toimeenpanosuunnitelmien mukaiset määrärahavaraukset ja talousarviossa on varauduttu henkilöstömitoituksen laskuun. Ikääntyneiden palveluissa varaudutaan lyhytaikaisten hoivapaikkojen lisäämiseen terveyskeskusten vuodeosastopaikkojen vähennysten yhteydessä. Ikääntyneiden palveluihin sisältyy terveyspalvelujen ja ikääntyneiden palvelujen sairaanhoidolliset tiimit niillä paikkakunnilla, joissa ei ole vuodeosastoa.  Kotihoitoa vahvistetaan digitaalisten- ja etäkotihoivapalvelujen avulla. 

Omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen toiminta aloitetaan vuoden 2025 aikana. Keskukseen siirtyy 18 henkilöä sosiaalipalvelujen vastuualueilta ja henkilöstöpalveluista. Yksikön tehtävänä on neuvoa ja ohjata, kouluttaa ja valmentaa omais- ja perhehoitajia sekä tukea henkilökohtaisen avun työnantajamallilla toimivia. 

Vammaisten palvelujen viranomaistoimintojen ja ikääntyneiden palvelujen asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen keskitetään vuoden 2025 alusta. Tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. 

Lisätietoa terveyspalveluista: 

Ensi vuoden talousarvio on erittäin tiukka, mutta lähtökohtana on, että asukkaiden palvelut pystytään turvaamaan. Talousarviolla pyritään vastaamaan talouden tasapainottamisen haasteisiin niin, että kuitenkin lakisääteiset palvelut turvataan ja edistetään myös hyvinvointialueen strategisia tavoitteita.  

Palvelurakennetta kevennetään muun muassa siten, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen sairaansijoja vähennetään maltillisesti ja toisaalta lisätään kotisairaalapalveluja sekä parannetaan palvelujen yhteen toimivuutta, muun muassa sote-tilannekeskuksen käynnistämisellä. Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan osalta jatketaan hoidon jatkuvuusmallin kehittämistä niin, että mahdollisimman monella sitä tarvitsevalla olisi omalääkäri ja omahoitaja. Hoitotakuun määräajan pidentymisestä huolimatta tavoitellaan sujuvaa ja nopeaa hoitoon pääsyä. Digitaalisia palveluja lisätään ja siirretään hyvinvointialueen omalle digiasiointialustalle, jonka kilpailutus on tehty syksyllä 2024. Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluita vahvistetaan sekä toimintaa kehittämällä, että hivenen resurssia lisäämällä. Tällä varaudutaan osaltaan myös lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanoon.  

Erikoissairaanhoidon osalta synnytykset ja lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta lakkaavat Länsi-Pohjan keskussairaalasta ja ne järjestetään vuoden vaihteen jälkeen Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Lisäksi erikoissairaanhoidon lääkäripäivystykseen tulee muutoksia. Psykiatrian päivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskittyvät Lapin keskussairaalaan ja psykiatrian osastohoidon osalta työnjakoa kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että molemmat Lapin hyvinvointialueen sairaalat palvelevat koko alueen väestöä. 

Länsi-Pohjan keskussairaalassa sopimusta Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa on muutettu siten, että päivystävien erikoisalojen lääkärityö ja akuuttiklinikan toiminta siirtyvät hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi vuoden 2025 alussa. Lisäksi varaudutaan eduskunnan käsittelyssä olevan sairaalaverkkoa koskevan terveydenhuoltolain muutoksen toimeenpanoon. Johtamista tiivistetään ja järjestellään uudelleen pääasiassa hyödyntäen luonnollista vaihtuvuutta.   

Lisätietoa yhteistoimintaneuvotteluista ja organisaatiomuutoksista: 

Neuvottelut käytiin yleisellä tasolla ja niissä käsiteltiin muun muassa organisaation uudelleenjärjestelyitä, kuten kehittämis- ja strategiapalvelujen ja hallinto- ja tukipalvelujen yhdistämistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiorakenteen madaltamista. Yt-neuvotteluja konkreettisista henkilöstöä koskevista toimenpiteistä jatketaan tarvittavin osin ensi vuonna. 

Yhteyshenkilöt: 

Jari Jokela 
hyvinvointialuejohtaja 
buresveadjinguovlojođiheaddji 
040 5323 998 
jari.jokela@lapha.fi  

Liisa Niiranen 
sosiaalijohtaja 
040 5418 237 
liisa.niiranen@lapha.fi 

Miia Palo 
terveysjohtaja
040 653 2728 
miia.palo@lapha.fi  

Markus Aarto 
pelastusjohtaja
040 484 4000 
markus.aarto@lapha.fi