Nuoret pelaamassa Hyvinvointia! -peliä. Kuvaaja Werneri Turunen.

Nuorten hyvinvointi esiin – yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat pelaavat elokuussa Lapin hyvinvointialueen virtuaalipeliä

Lapin hyvinvointialue tarjoaa lappilaisille toisen asteen opiskelijoille ja yläkoululaisille mahdollisuuden osallistua palvelustrategian kehittämiseen. Osallistuminen tapahtuu Hyvinvointia! -virtuaalipelin kautta.

Pelin voi tilata jo nyt ennakkoon pelattavaksi elokuussa, koulujen alkaessa. Lapin hyvinvointialue toimittaa pelin tilanneille opettajille ohjeet, pelilinkin sekä johdantovideon aiheeseen.
Peli on pelattavissa Seppo.io-oppimisalustalla selaimen kautta. Peliaika on suunniteltu 45 minuutin oppitunnin mittaiseksi. 

Hyvinvointia! -peli on toteutettu Lapin hyvinvointialueen ja Kohti nuorten hyvinvointialuetta -hankkeen yhteistyössä.

–Peli mahdollistaa nuorten laajan kuulemisen ja nuorten mielipiteiden keräämisen. Se on helppo, oppitunneilla pelattava virtuaalipeli, jossa opettajilta ei tarvita ennakkoon pelialustan tuntemista, toteaa Laura Saartoala, osallisuuden asiantuntija Nuorten Suomi ry:stä.

Pelin voi tilata jo nyt ennakkoon tästä linkistä.

Nuorten Suomi ry pyrkii edistämään nuorten toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Kenen mielipidettä kysytään?

Hyvinvointia! -peli toteutetaan elokuun puolivälissä, 14.–25.8.2023, yhteistyössä Lapin yläkoulujen ja oppilaitosten kanssa. Kohderyhmänä ovat 13–19-vuotiaat nuoret.

Opettaja tai muu ryhmän vetäjä pitää alustuksen, jonka jälkeen peli pelataan pienemmissä ryhmissä keskustellen tai itsenäisesti omalta laitteelta.
– Nuorilla on paljon sanottavaa erityisesti heitä koskevista palveluista. Kohderyhmän nuoret eivät vielä pääse äänestämään aluevaaleissa, joten tarjoamme heille nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa heille suunnattuihin palveluihin, toteaa Lapin hyvinvointialueen osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija Heljä Rahikkala.

Hyvinvointia! -pelissä nuoret saavat tietoa hyvinvointialueista. Kuvaaja Werneri Turunen.

Lapin hyvinvointialue hyödyntää pelin kautta nousevia nuorten mielipiteitä muun muassa valmisteilla olevassa hyvinvointialueen palvelustrategiassa, osallisuusohjelmassa ja hyvinvointisuunnitelmassa.

Nuorten ääntä kuullaan myös Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuustolta. Nuorisovaltuusto on mukana pelin suunnittelussa ja tulosten jatkokäsittelyssä.

Tavoitteena osallistaa satoja nuoria

Virtuaalipelissä nuoret saavat tietoa hyvinvoinnin eri näkökulmista ja pääsevät kertomaan omia näkemyksiään palveluiden kehittämisen tueksi.  Lapissa pelattavassa pelissä kysytään nuorten mielipidettä erityisesti alueen palveluverkostoihin ja muihin hyvinvointiin liittyviin asioihin. Tavoitteena on pelin kautta osallistaa satoja nuoria.

Seppo.io on oppimiseen ja koulutukseen suunniteltu oppimisalusta pelillisen opetuksen toteuttamiseen. Peleissä yhdistyvät tavoitteellinen toiminta, oman osaamisen käyttäminen ja yhdessä tekeminen.

Nuorten Suomi on valtakunnallinen nuorisoalan asiantuntijaorganisaatio, joka pyrkii edistämään nuorten toimijuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Lisätietoja:

• Heljä Rahikkala, Erityisasiantuntija, Lapin hyvinvointialue, p. 040 670 4054, helja.rahikkala@lapha.fi 
• Laura Saartoala, Osallisuuden asiantuntija, Nuorten Suomi ry, p. 044 012 4609, laura.saartoala@nuortensuomi.fi

Meillä on nyt yhteinen suunta, jota kohti mennä. Kuvassa talvinen tie Kittilästä. Kuva: Lapin materiaalipankki, Markus Kiili.

Lapin hyvinvointialueen tavoite: Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää

Lapin hyvinvointialueella on nyt hyvinvointialuestrategia, jonka on hyväksynyt aluevaltuusto.

Lapin hyvinvointialueen tavoitteena on, että ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja että Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää. 
Strategia toimii pohjana päätöksenteolle ja sitä ovat olleet valmistelemassa, ja nyt päättämässä, vaaleilla valitut aluevaltuutetut. Strategiaa on käsitelty sekä aluehallituksessa että aluevaltuustossa useita eri kertoja.

Strategiatyöhön ovat päässeet vaikuttamaan kansalaisten lisäksi monet eri tahot lausuntojen ja kuulemisten välityksellä. Erityisesti Lapin kunnat ovat aktiivisesti ottaneet kantaa koko strategiakokonaisuuteen ja tuoneet siihen merkittävällä tavalla asukkaidensa näkökulmaa.

Lue strategia kokonaisuudessaan täältä.

5 painopistettä: asiakkaiden ja henkilöstön kokemus, hyvä johtaminen, talouden tasapaino ja vaikuttavuus toiminnassa 

Strategia on pohja kaikelle sille työlle, jota Lapin hyvinvointialue tekee lappilaisten ja asiakkaittensa eteen. Strategian painopisteeksi on nostettu asiakkaiden ja henkilöstön kokemus, vaikuttavuus toiminnassa, hyvä johtaminen sekä tasapainoinen talous. Lapin hyvinvointialue haluaa olla yhdenvertainen, vastuullinen, luotettava ja inhimillinen toimija.

Tästä eteenpäin strategiatyössä keskitytään strategian tavoitteiden ja arvojen viemiseen osaksi arjen käytäntöjä. Strategian toteutumista tullaan aktiivisesti seuraamaan ja arvioimaan. Erityisesti haetaan lappilaisilta itseltään kokemuksia ja palautetta siitä, miten strategian koetaan arjen tasolla onnistuvan. 
 
Kevään 2023 yhtenä tärkeimmistä tehtävistä tulee olemaan strategiaa toimeenpanevien toteuttamisohjelmien laatiminen. Kansalliset strategiset tavoitteet, koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä Pelastuslaitosta, huomioidaan valmistelussa.

Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa: lue, mitkä 5 ohjelmaa Lapin hyvinvointialueelle on tulossa 

 
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on linjannut, että Lapissa tulee olemaan viisi eri strategian toteuttamisohjelmaa. Ohjelmien valmistelu tapahtuu laajan osallistamisen periaatteella. Saamen kielen ja kulttuurin mukaiset palvelut huomioidaan kaikissa ohjelmissa. Talouden tasapainon näkökulma sisältyy vahvasti myös ohjelmatyöhön. 

Palvelustrategiassa linjataan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen tavoitteet ja toimenpiteet, ottaen huomioon väestön tarpeet, Lapin olosuhteet, palvelujen saavutettavuus ja saatavuus sekä tasapainoinen talous. 

• Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden suunnitelmassa painopisteenä ovat sellaiset varhaiset toimenpiteet ja ennaltaehkäisy, joilla vaikutetaan väestön tunnistettuihin tarpeisiin ja hyvinvointi- ja terveyseroihin.  
• Yhteisenä toteuttamisohjelmana valmistellaan Pelastuslaitoksen ja ensihoidon palvelutasopäätös sekä päivystyksellisten palveluiden ja valmiussuunnitelman tarkemmat linjaukset. 
• Osallisuusohjelmassa konkretisoidaan kansalaisten ja asiakkaiden mahdollisuudet osallistumiseen ja vaikuttamiseen Lapin hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen. 
• Henkilöstöohjelma tulee sisältämään monipuolisia keinoja tulevaisuuden työvoiman saatavuuden haasteisiin vastaamiseksi ja se laaditaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.   

 
Palvelustrategiassa halutaan vahvasti näkyvän peruspalvelujen vahvistaminen sekä ennaltaehkäisevä työ  

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto linjasi strategian hyväksyessään nyt alkavaa ohjelmatyötä. Palvelustrategian osalta jatkotyön linjauksia ovat muun muassa peruspalvelujen vahvistaminen, ennaltaehkäisevän työn korostaminen, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut sekä hoidon ja palvelujen yhteensovittaminen. Kokonaisuudessaan on tärkeää turvata hoidon ja palvelujen jatkuvuus jokaisen asiakkaan ja potilaan kohdalla. 
 
Tavoitteena jatkossa on palvelurakenteen keventäminen, jota toimiva palveluverkko sekä digitalisaation hyödyntäminen tukevat siten, että palvelujen saatavuus ja saavutettavuus pystytään turvaamaan lappilaisille hyvin myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

strategiajohtaja Sirkka-Liisa Olli, sirkka-liisa.olli@lapha.fi p. 0406629916

hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, p. 0405323998

Kuvaaja: Terhi Vanha

Vuodenvaihde sujui ongelmitta, seuraavaksi katse on palkanmaksussa

Lapin suurimman työnantajan ensimmäinen palkanmaksupäivä on perjantaina 13. päivä.

Lapin hyvinvointialueen tavoite vuodenvaihteessa oli turvallinen siirtymä. Sote- ja pelastuspalvelujen siirtyminen onnistui hyvin, ja palvelujen tuottaminen on jatkunut keskeytyksettä vuodenvaihteen yli. Kaksi muuta tärkeintä tavoitetta ovat, että henkilökunta saa palkkansa ja muukin maksuliikenne toimii. 
 
Hyvinvointialueen maksuliikenne on käynnistynyt ilman ongelmia, ja laskujakin on ehditty hyväksyä jo useiden miljoonien edestä. Myös asiakkaiden etuuksien maksaminen on jatkunut keskeytyksettä vuodenvaihteen yli. Asiakaslaskutusta vielä valmistellaan, ja siinä voi olla alkuvaiheessa joidenkin laskujen osalta vähän viivettä.  
  
Lapin hyvinvointialue on ulkoistanut palkanlaskennan peruspalvelun Sarastialle. Hyvinvointialueella ei ole kuitenkaan käytössä uusi muualla ongelmia aiheuttanut ohjelma, vaan vanha tuttu Personec/ESS-ohjelma, joka on ollut pitkään käytössä jo monissa Lapin organisaatioissa.  
  
Noin 6450 vakituisen työntekijän ensimmäinen palkanmaksupäivä on perjantaina 13. päivä. Ensimmäisessä maksupäivässä maksetaan vakituisten tammikuun palkkojen lisäksi myös toiminnan päättäneiden kuntayhtymien loppuvuodelta 2022 muodostuneita vuorotyökorvauksia, lopputilejä sekä muita takautuvia eriä, joten palkkapusseja lähtee maksuun tätä enemmän. 
 
Vakituiset työntekijät näkevät tulevan palkan tiedot verkkopankkeihin maanantaina 9. tammikuuta tulleista palkkalaskelmista. Jos työntekijä huomaa palkkatiedoissaan korjattavaa, henkilöstöpalvelut ja Sarastia voivat tehdä korjaukset vielä tällä viikolla. Näin työntekijä voi saada korjatun palkan jo heti viikonlopun jälkeen maanantaina 16. tammikuuta ylimääräisenä palkanmaksupäivänä. Määräaikaisen henkilöstön palkanmaksupäivä on kuun lopussa. 
 
Henkilöstön palkanmaksutiedot perustuvat lähtöorganisaatioilta loppusyksyllä saatuihin tietoihin. Muuttuneita tietoja on ylläpidetty loppuvuoden ajan sekä aiempien työnantajien että Lapin hyvinvointialueen palkanlaskentaohjelmistoissa. 
 
Henkilöstöjohtaja Marjo Kuittisen mukaan lähtötilanne oli kuitenkin haastava, sillä manuaalisesti tehtävää työtä oli useista eri syistä johtuen paljon arvioitua enemmän. Jokaisesta siirtyvästä työntekijästä on siirtynyt noin 200 eri tietoa, joista jokainen on palkanlaskennan ja palvelussuhteen kannalta oleellinen. Henkilöstön tiedoissa on ollut lisäksi paljon muutoksia aivan viime hetkille saakka. Viimeisiä palkka-, työsopimus- ja verokorttitietoja kirjattiin järjestelmään vielä viime viikon loppuun saakka. 
 
Henkilöstöpalvelut palkkasi tietoja päivittämään ylimääräistä työvoimaa ja teki korjauksia myös joulun ja uudenvuoden pyhien aikaan. 

-Kaikkemme olemme tehneet, mutta aikataulu on ollut työmäärään nähden hyvin tiukka, henkilöstöjohtaja Kuittinen toteaa. 
 
Suuressa organisaatiossa on ihan tavallista, että muutamien yksittäisten työntekijöiden palkoissa on palkka-ajojen jälkeen jotakin korjattavaa. Siksi hyvinvointialuekin on kokonaistilanteeseen tyytyväinen, jos selvitettävää on vain muutamien kymmenien työntekijöiden palkoissa. 
 
- Virheet näin suuressa muutoksessa eivät luultavasti ole täysin vältettävissä, mutta olemme pyrkineet varmistamaan, että mahdollista virheistä ei koidu työntekijälle kohtuutonta haittaa. Jos palkkaa jää perjantain palkasta puuttumaan, saamme sen kyllä korjattua maanantain palkanmaksuun, kunhan saamme tiedon korjaustarpeesta. Kokonaisuutta katsottaessa tilanne näyttää hyvältä, ja suurin osa työntekijöistä tulee saamaan palkkansa ihan oikein. Yksittäistä palkansaajaahan se kokonaistilanne ei tietenkään lohduta, vaan oman palkan virheellisyys tai viivästyminen totta kai harmittaa aina kovasti, henkilöstöjohtaja Kuittinen pahoittelee.  

Tuki- ja kehittämispalvelujen siirtymä ollut sujuvaa, pelastuspalveluissa näkyy vilkastunut matkailu 

Tukipalveluissa toimeenpano on edennyt pääosin suunnitellusti ja aikataulun mukaisesti. Hyvinvointialueen ja kuntien johdon välinen vuoropuhelu, jossa on selkeytetty organisaatioiden välisiä työnjakovastuita, on ollut säännöllistä. Lisäksi sidosryhmäyhteistyö ja niitä tukevien rakenteiden luominen on hyvässä vauhdissa. 
 
-Merkittävä organisaatiouudistus ja sitä koskeva valmistelutyö on ollut viime vuonna erittäin työllistävä ja tekemistä riittää vielä uudistuksen ”siirtymävuodelle” 2023, hallintojohtaja Harri Tiuraniemi toteaa. 
 
Kehittämis- ja strategiapalveluissa tietohallinto on ollut eniten työllistetty, mutta tilanteisiin on pystytty reagoimaan suhteellisen nopeasti. Järjestelmien ja teknologioiden osalta on ollut yksittäisiä haasteita, mutta kaikki on saatu kuitenkin ratkaistua. 
 
-Yksittäisillä käyttäjillä on ollut haasteita järjestelmiin kirjautumisen tai järjestelmien käytön kanssa, mutta mitään suurempaa tai systemaattisempaa ongelmaa ei ole havaittu. Vanhojen tietojen siirroissa on havaittu jonkin verran virheitä. Virheet ovat olleet sen kaltaisia, että tiedot eivät ole siirtyneet tai siirtyneet tiedot ovat olleet virheellisiä, toteaa kehitysjohtaja Mikko Häikiö. 
 
Pelastuspalveluja on vuodenvaihteen aikana hyvinvointialueelle siirtymistä enemmän kuormittanut matkailuun liittyvät tehtävät. 
 
-Joulukuussa oli alustavien tilastotietojen mukaan 18,4 prosenttia enemmän tehtäviä kuin vuotta aiemmin ja 15,2 prosenttia enemmän verrattuna pitkän ajan keskiarvoon. Tammikuun ensimmäinen kolmannes on ollut vielä vilkkaampi. Jos tämä tällaisena jatkuu, tammikuun tehtävämäärän kasvu verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on reilut 32 prosenttia, arvioi pelastusjohtaja Markus Aarto. 

Hyvinvointialue on Lapin suurin työnantaja 

Lähes 8000 lappilaista vaihtoi työnantajaa uudenvuoden yönä. Suurin osa henkilöstöstä siirtyi liikkeenluovutuksella ilman erillistä hakumenettelyä vastaaviin virkoihin ja toimiin, missä he ovat työskennelleet aiemminkin. 
 
Viime vuonna valmisteluvaiheessa hyvinvointialueelle valittiin sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä satakunta henkilöä lähinnä erilaisiin johto- ja hallintotehtäviin. Jos työntekijöitä ei löytynyt sisäisessä hakumenettelyssä, tehtävät laitettiin julkiseen hakuun. Lisäksi hyvinvointialuejohtajan virka oli alun perinkin julkisesti haettavana. 
 
Käytännössä hyvinvointialueen henkilöstöjaosto perusti loppuvuodesta hyvinvointialueelle 5803 tointa ja 1334 virkaa, joihin työntekijät ja viranhaltijat siirtyivät vanhoina työntekijöinä, entisen palvelussuhteen ehdoilla. Ansaitut lomat siirtyivät mukana, ja palkka ei lähtökohtaisesti muuttunut, jos tehtävät pysyivät samana. Palkkojen harmonisointi alkaa myöhemmin ja kestää useita vuosia. 
 
Uudessa organisaatiossa muun muassa monet johtamiseen ja hallintoon liittyvät ammattilaiset voivat palvella keskitetysti kokonaista palvelualuetta tai koko hyvinvointialuetta. Tästä syystä kaikkia siirtyviä toimia ja virkoja ei tarvita jatkossa, vaan osa niistä lakkautetaan myöhemmin tänä vuonna. Näillä näkymin lähes kaikki näissä tehtävissä työskennelleistä on jo valittu auki olleisiin tehtäviin, jää eläkkeelle tai siirtyy alkuvuoden aikana muihin tehtäviin. Noin 25 hyvinvointialueen palvelukseen siirtyneen työntekijän aiemmat työtehtävät ovat päättyneet tai päättymässä ja uusia ei vielä ole osoitettu. Suurimmalle osalle heistäkin on kuitenkin jo tulevia työtehtäviä mietittynä. 
 
-Irtisanomisia meillä ei siis tällä hetkellä näytä olevan tulossa kuin mahdollisesti aivan yksittäisiä, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa. 
 
Henkilöstölle muutos näkyy nyt alkuvuodesta enemmän kuin asiakkaille, sillä useat koko henkilöstön käyttämät sisäiset ohjelmat yhtenäistyvät. Hyvinvointialue ottaa käyttöön muun muassa yhtenäisen työajanseurantajärjestelmän, ja sen käyttöönotto on vielä osittain kesken. Henkilöstön työterveyspalveluja tuottavat edelleen samat toimijat kuin lähtöorganisaatioissakin. 
 
Sote- ja pelastusalan ammattilaiset Lapin hyvinvointialueella
·     Sosiaali- ja terveydenhuolto noin 6100 henkilöä
·     Tukipalvelutehtävät noin 1340 henkilöä
·     Pelastuslaitos noin 180 henkilöä
·     Sopimuspalokuntien 900 sopimuspalokuntalaista  

Neuvonta- ja asiakasmaksuyksikköjen numerot palvelevat tehostetusti

Tässä vaiheessa tavallisille lappilaisille näkyviä muutoksia on vain vähän. Palvelujen määräytymisperusteet sekä erilaiset etuudet ja asiakasmaksut on yhtenäistetty. Tutut palvelut löytyvät tutuista toimipisteistä. Poikkeuksena on Pelkosenniemen sosiaalipalvelut, jotka ovat muuttaneet pois kunnantalolta osoitteeseen Turjalantie 2. 
 
Kemissä, Ranualla, Rovaniemellä, Tervolassa, Torniossa ja Ylitorniolla on otettu käyttöön muutamia uusia sote-palvelujen puhelinnumeroita. Jos asiakas soittaa vanhaan numeroon, puhelu ohjautuu vielä kevään ajan uuteen numeroon. Jos työntekijä soittaa asiakkaalle, soitto tulee jo uudesta numerosta. Poikkeuksena on Tervola, jossa poistuneista numeroista ei ole kääntöä uusiin numeroihin. 
 
Käytännössä lappilaisten tulee tällä hetkellä huolehtia kahdesta asiasta. Vastata myös tuntemattomaan numeroon, jos odottaa puhelua sote-palveluista. Ja tehdä uusi e-laskutussopimus, jos sellainen on ollut aiemmin jonkun palvelun osalta käytössä. Ohjeet e-laskutussopimuksen tekoon saapuvat ensimmäisen laskun mukana. 
 
Uudet palvelujen määräytymisperusteet eivät vaikuta voimassa oleviin palveluihin, vaan uusia perusteita sovelletaan uusiin alkaviin asiakkuuksiin. Lisäksi uusia määräytymisperusteita sovelletaan, jos asiakkaan palveluntarvetta on jostakin syystä tarpeen arvioida uudelleen. Lappilaiset voivat kysyä palveluista soittamalla normaaleihin palveluohjaus- ja neuvontanumeroihin. Muutamien neuvontanumeroiden aukioloaikoja on pidennetty. 

Nettisivusto kehittyy talven aikana 

Sote-palvelujen yhteystiedot ja sähköiset asiointikanavat on julkaistu lapha.fi-verkkosivuilla. Lyhyen lapha.fi-osoitteen lisäksi sivut löytyvät osoitteesta lapinhyvinvointialue.fi. Sivuista julkaistaan tänä vuonna myös saamenkieliset versiot. 
  
–Tiukassa aikataulussa olemme joutuneet keskittymään tärkeimpien tietojen ja toimintojen julkaisuun. Talven aikana sivuston ulkoasu ja sisällöt hioutuvat ja erilaiset käyttäjää helpottavat toiminnot lisääntyvät ja kehittyvät, vt. viestintäjohtaja Riitta Muhonen toteaa. 
  
Vielä kevään ajan muun muassa keskussairaaloiden palvelut sekä Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut löytyvät organisaatioiden vanhoilta verkkosivuilta. Rovaniemeä lukuun ottamatta kaikki kunnat säilyttävät sote-palvelujen tiedot vielä jonkin aikaa myös omilla sivuillaan. 
 
Kevättalven aikana julkaistaan kuntakohtaiset palveluesitteet, jotka jaetaan jokaiseen kotiin. Esitteissä kerrotaan muun muassa tärkeimpien palvelujen yhteystiedot sekä mahdollisuuksista vaikuttaa. Hyvinvointialue hyödyntää viestinnässään muun muassa myös lehti-ilmoituksia ja sosiaalisen median kanavia. 

Strategian valmistuminen aloittaa varsinaisen muutostyön 

Hyvinvointialueen strategia on ollut lausuntokierroksella ja menee valtuuston päätettäväksi helmikuussa. Tämän jälkeen voidaan laatia tarkemmat toimintasuunnitelmat kuten palvelustrategia, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden suunnitelma, pelastuslaitoksen ja ensihoidon palvelutasopäätökset sekä osallisuus- ja henkilöstöohjelmat. 
 
Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kertoo, että heti keväällä nousevat työpöydälle esimerkiksi hyvinvointialueen imagon ja työantajakuvan vahvistaminen sekä vuoropuhelu ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. 
  
-Hyvinvointialueen talouden sopeuttamista emme saa unohtaa. Hyvinvointialueen vuoden 2023 talousarviota hyväksyttäessä moni asia, muun muassa valtion lopullinen rahoitusosuus, oli vielä hämärän peitossa. Talouden tasapainottamistyö käynnistyy heti keväällä, ja tavoitteena on, että aluevaltuusto voi tehdä ensimmäisiä päätöksiä jo kesäkuussa, Melaluoto toteaa. 
 
Asioiden valmistelu, poliittinen keskustelu ja päätöksenteko sekä lappilaisten ja henkilöstön kuuleminen vie aikaa, joten suurempia muutoksia palvelujen järjestämiseen ei odoteta vielä lähikuukausina.  
 
- Nyt alkuvuonna jatkamme tutustumista toisiimme ja uuteen organisaatiomalliin sekä tiivistämme yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näin luomme pohjan sujuvalle toiminnalle ja syvennämme luottamusta tulevien muutosten perustaksi, hyvinvointialuejohtaja Jokela toteaa. 

Lue lisää:

Neuvonta- ja asiakasmaksuasioissa palvelevat puhelinnumerot kunnittain
 
Muuttuneet puhelinnumerot kunnittain
 
Lisätietoja Pelkosenniemen sosiaalipalvelujen muutosta

  
Lisätietoja:  

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998 
sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237 
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapha.fi, 040 484 4000
hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211

henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530
vt. viestintäjohtaja Riitta Muhonen, riitta.muhonen@lapha.fi, 040 524 5270  

Uudet lapha.fi-verkkosivut on julkaistu - sivuilla vielä paljon täydennettävää

Lapin hyvinvointialueen uudet verkkosivut on julkaistu. Sivuja rakennetaan jatkuvasti, joten vuodenvaihteen aikana niillä on vielä puutteita.

Lapin hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen koko Lapissa julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Siirtymäajan ajan tiedot julkisista sote-palveluista ovat edelleen myös kuntien ja kuntayhtymien verkkosivuilla.

Lyhyen lapha.fi-osoitteen lisäksi sivut löytyvät osoitteesta lapinhyvinvointialue.fi. Verkkosivut on saatavilla tällä hetkellä vain suomeksi. Vuoden 2023 aikana sivuista tulee myös inarinsaamen-, pohjoissaamen- ja koltansaamenkieliset versiot. 

–Tiukassa aikataulussa olemme joutuneet keskittymään tärkeimpien tietojen ja toimintojen julkaisuun. Talven aikana sivuston ulkoasu ja sisällöt hioutuvat ja erilaiset käyttäjää helpottavat toiminnot lisääntyvät ja kehittyvät, vt. viestintäjohtaja Riitta Muhonen toteaa.

Vielä vuoden 2023 alussa pelastuspalvelut, keskussairaaloiden palvelut sekä Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut löytyvät organisaatioiden vanhoilta verkkosivuilta. Lapha.fi-sivustolta on kuitenkin linkit näillekin sivuille.

Verkkosivuilta löydät jatkossa kaikki sote-palvelut sekä tietoa hyvinvointialueesta

Palvelumme-osioon kootaan kaikki Lapissa tarjolla olevat sosiaali- ja terveysalan julkiset palvelut. Kun olet löytänyt tarvitsemasi palvelun, voit valita kotikuntasi ja saada näkyviin, mitä perinteisiä ja sähköisiä asiointikanavia juuri sinun kunnassasi on tarjolla. Vaikka palvelut ovat periaatteessa yhtenäiset, esimerkiksi kaikkia sähköisiä asiointikanavia ei ole jokaisessa kunnassa.

–Yhteinen nettisivusto on silti jo yksi iso ja konkreettinen esimerkki siitä, että hyvinvointialue järjestää yhteiset sote- ja pelastuspalvelut kaikille lappilaisille, Muhonen toteaa.

Tietoa meistä -osio kertoo Lapin hyvinvointialueen päätöksenteosta, hallinnosta, tukipalveluista ja kehittämisestä. Osiosta löydät muun muassa päätöksentekoon liittyvät asiakirjat sekä luottamustoimielinten kokoonpanot.

Meille töihin -osiossa on esillä kaikki hyvinvointialueella avoinna olevat työpaikat. Osioon tuotetaan jatkossa lisää sisältöä hyvinvointialueesta työnantajana. 
Jos haluat antaa palautetta uusista verkkosivuista, voit tehdä sen helposti verkkosivujen palautelomakkeella.
 

Hyvinvointialueemme uusi visuaalinen ilme on julkaistu

Lapin hyvinvointialue on tänään ottanut käyttöön uuden brändin mukaisen visuaalisen ilmeen. Tunnuksessa tuodaan esille lapha.fi-verkkosivustoa, ja Lapin hyvinvointialue on kirjoitettu tunnukseen myös kolmella saamen kielellä.

Visuaalisen ilmeen päävärit ovat tumman sininen ja vaalean punainen, ja niitä täydentää ripaus kirkkaan keltaista. Ulkoasu viestii välittämisestä, luotettavuudesta ja pohjoisuudesta. Muotoilussa on myös pyritty selkeyteen ja että ilme on helposti tunnistettavissa. Ilmeen on suunnitellut rovaniemeläinen mainostoimisto Flatlight Creative House. Työtä on ohjannut hyvinvointialueen valmistelijoista ja luottamushenkilöistä koottu ohjausryhmä sekä kaksi lappilaisille järjestettyä strategiakyselyä.

Lapha.fi on haluttu nostaa tunnukseen, sillä se on hyvinvointialueen internetsivujen osoite ja lisäksi työntekijöiden ja luottamushenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat lapha.fi-päätteiset. Lapha toimii monissa epävirallisissa yhteyksissä myös hyvinvointialueen kutsumanimenä pitkän Lapin hyvinvointialue -nimen sijaan.

Ilme pohjautuu vahvasti Lapin luontoon ja alueen ainutlaatuisiin luonnonilmiöihin: kaamokseen, pakkaspäivän revontulten loistoon ja keskiyön aurinkoon. Värit ovat löydettävissä pohjoisen luonnosta eri vuodenaikoina.

-Olemme iloisia rohkeasta ja modernista ilmeestä, joka on saanut ennakkoesittelyissä jo laajaa kiitosta, hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Riitta Muhonen toteaa tyytyväisenä.

-Tunnuksen Valo-elementissä voi nähdä vuodenaikojen sekä kuun ja auringon syklin. Valo-elementillä olemme halunneet tuoda esiin meissä pohjoisen ihmisissä olevaa luontaista lämpöä ja ystävällisyyttä, ja sillä on mahdollisuus viestiä hyvinvointialueen toimintakulttuurista, Flatlight Creative Housen Art Director Toni Rantanen kertoo.

Uusi ilme alkaa näkyä vähitellen hyvinvointialueen viestinnässä kuten sosiaalisen median kanavissa, lehti-ilmoituksissa, esitteissä ja tapahtumissa. Nyt julkaistu visuaalinen ilme on vain osa brändiä, joka täydentyy myöhemmin muun muassa perusviesteillä ja sloganeilla.

Lisätietoja:

hyvinvointialueen viestintäpäällikkö Riitta Muhonen, riitta.muhonen@lapha.fi, 050 524 5270