Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Päätöksenteko

Murupolku

Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko

Lapin hyvinvointialueen päätöksenteko

Lapin hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää lappilaisten vaaleilla valitsema 59-jäseninen aluevaltuusto.

Meille on asetettu uudistuksessa tavoitteeksi tarjota yhdenvertaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja. Uusi ei tarkoita sitä, että kaikki säilyisi ennallaan, vaikka hyvinvointialueen alkuvaiheessa tavoitteena on se, että kaikki palvelut siirtyvät turvallisesti kunnilta ja muilta organisaatioilta meidän tuotettavaksi.

Valtakunnallinen tavoite on kaikille sama ja valtioneuvosto vahvistaa sen joka neljäs vuosi. 

Meillä Lapissa uudistuksen pohjana on yhdessä päätetty hyvinvointialuestrategia. Strategia ohjaa päätöksentekoa.

Valtuuston kokousten striimaus

Valtuuston kokoukset ovat julkisia

Aluevaltuusto kokoontuu noin kerran kuussa. Mahdollisuuksien mukaan aluevaltuuston kokoukset striimataan hyvinvointialueen Youtube-sivulla, eli kokouksia voi seurata netistä suorana. Yleisö on aina tervetullut paikanpäälle.

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset

Hyvinvointialueen viralliset kuulutukset ja kokouskutsut julkaistaan Kuulutukset-sivulla tai asianhallintajärjestelmän kautta. Hyvinvointialueen kuulutuksia pääset hakemaan asianhallintajärjestelmästä alla olevasta painikkeesta.

Nappi: Tweb kuulutukset

h2-Ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Ajankohtaista päätöksenteossa

  1. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Lue lisää
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

    19.2.2024

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

    Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

    Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

    Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

    Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

    Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Muita päätöksiä

    Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

    Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

    Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

    Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

    Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

     

    Lisätietoja

    aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    Koristeellinen kuva. Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta
    19.2.2024
    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

  2. Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Lue lisää

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta

    14.2.2024

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista

    Lapin aluehallitus teki aluevaltuustolle esityksen hyvinvointialueen talouden sopeuttamismahdollisuuksista. Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sen jälkeen sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

    Nyt tehtävä päätös on vasta periaatteellinen ja ottaa kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista suunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa olisi seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioitaisiin myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaisi myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoiteltaisiin jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saataisiin vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voitaisiin lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoiteltaisiin jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttäisi maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa loisi oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntäisi eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventäisi yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella.

    6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelisi jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitettäisiin niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

    Välinehuolto keskitettäisiin työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältäisi pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

     

    Kotiin annettavien turvapalvelujen hinnat pysyvätkin toistaiseksi ennallaan

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin esitetyt muutokset. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

     

    Muita päätöksiä

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön asettamispäätöksen julkisen johtamisen ryhmästä. Ryhmän tehtävä on laatia ehdotus julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamisen tueksi julkisessa hallinnossa. Lapin hyvinvointialueen johtaja Jari Jokela on nimetty ryhmään.

    Aluehallitus merkitsi tiedoksi myös korkeimman oikeuden päätöksen, joka käsittelee Lapin sairaanhoitopiirin ensihoitajien erisuuruisia palkkoja vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Korkein oikeus hylkäsi ensihoitajien vaatimukset palkkaerojen korvauksista, sillä sairaanhoitopiiri oli pyrkinyt aktiivisesti tasaamaan palkkaeroja.

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle täsmennyksiä valtuustoryhmien tukemiseen. Jos tukea jää käyttämättä, se pitäisi jatkossa maksaa takaisin viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Hyvinvointialue ei maksaisi uutta tukea ennen kuin valtuustoryhmä on palauttanut käyttämättä jääneen tukensa. Aluevaltuusto on jo aiemmin päättänyt, että valtuustoryhmille voidaan myöntää tukea enintään 3 250 euroa per valtuutettu. Valtuustoryhmien täytyy raportoida vuodelle 2023 myönnetyn tuen käytöstä kirjallisesti tarkastuslautakunnalle.

    Aluehallitus esittää, että aluevaltuusto hyväksyisi hyvinvointialueen hankintastrategian. Hyvinvointialue teki hankintoja viime vuonna noin 550 miljoonalla.

    Aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensimmäistä muutosta tämän vuoden talousarvioon. Muutosten myötä tilikauden alijäämäarvio pienenee 38,5 miljoonasta eurosta 37,3 miljoonaan euroon.

     

    Lisätietoja

    -aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    -hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

    -esityslista/pöytäkirja: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat
    -lisätietoja talouden sopeuttamismahdollisuuksista: https://lapha.fi/palvelustrategia

    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta
    14.2.2024
    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista....

    Aluehallituksen päätöstiedote 14.2.2024 pidetystä kokouksesta


    Aluevaltuusto tekee maanantaina periaatteellisia ylätason linjauksia säästämismahdollisuuksista. Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa.

  3. Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    13.2.2024

    Lue lisää
    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

    13.2.2024

    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

    Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

    Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

    Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

    Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

    Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

    Seitsemän sopeuttamiskärkeä

    Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

    1. Palvelurakenteiden keventäminen

    Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

    Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

    Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

    2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

    Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

    Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

    Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
    Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

    Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

    3. Palvelujen järjestämistavat

    Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

    4. Palveluverkosto ja tilat

    Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

    5. Henkilöstö- ja organisaatio

    Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

    Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

    6. Hankinnat ja sopimukset

    Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

    7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

    Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

    Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

    Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

    Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

    Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

    Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

    Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

    Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

    Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

    Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

    Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

    Lisätietoja

    • aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    • hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
    • sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
    • terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
    • pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
    • hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
    • kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
    • henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

    Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)

    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan
    13.2.2024
    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus...
    Lapin hyvinvointialue tiedottaa pohjalla hyvinvointialueen brändivärit sininen 2/3 pohjasta ja pinkki 1/3 sekä auringolta näyttävä keltainen loisteikoni

    Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan


    Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

  4. Aluehallituksen päätöstiedote 31.1.2024 pidetystä kokouksesta
    Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow. Pelastuslaitokselle virkoja eri puolille Lappia....

    Aluehallituksen päätöstiedote 31.1.2024 pidetystä kokouksesta

    31.1.2024

    Lue lisää

    Aluehallituksen päätöstiedote 31.1.2024 pidetystä kokouksesta

    31.1.2024

    Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow. Pelastuslaitokselle virkoja eri puolille Lappia. Sallan työ- ja päivätoiminnan tuttu henkilökunta jatkaa.

    Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow

    Aluehallitus valitsi somaattisen erikoissairaanhoidon johtajan virkaan lääketieteen tohtori, dosentti Anu Maksimowin. Maksimow on työskennellyt aiemmin muun muassa Suomen Terveystalon lääketieteellisistä toiminnoista vastaavana johtajana sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä hallintoylilääkärin viransijaisena ja arviointiylilääkärinä. Virkaan tuli neljä hakemusta. Virkaa aiemmin hoitanut Jukka Mattila siirtyi muihin tehtäviin viime vuoden lopulla.

     

    Lapin hyvinvointialue hyödyntää ikäihmisten asukaspaneelia asioiden valmistelussa

    Aluehallitus antoi ikäihmisten asukaspaneelille tehtäväksi arvioida hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen toimintamallia. Ikääntyvien asukkaiden näkökulma on tärkeä huomioida digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Asukaspaneeli kokoontuu keskustelemaan aiheesta ja tuottaa puntaroidun kansalaismielipiteen päätöksenteon tueksi.

    Syksyllä 2023 Lapin  65-vuotta täyttäneistä asukkaista satunnaisotannalla valittu asukaspaneeli sai tehtäväkseen laatia suosituksen ikääntyneen hyvästä ja turvallisesta arjesta. Aluehallitus merkitsi paneelin suosituksen tiedoksi ja päätti, että se huomioidaan mahdollisuuksien mukaan hyvinvointialueen toiminnassa ja valmistelussa.

     

    Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimus valtuuston käsittelyyn

    Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

    Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

     

    Pelastuslaitokselle lisää virkoja eri puolille Lappia

    Aluehallitus päätti perustaa pelastuslaitoksen akuuttien palvelutasopuutteiden korjaamiseksi kaksi palomestarin virkaa, 11 paloesimiehen virkaa, kolme ylipalomiehen virkaa ja vakinaistaa neljä palomiehen virkaa. Uusilla viroilla hyvinvointialue vahvistaa pelastuspalvelujen lakisääteistä tasoa koko Lapin alueella. Pelastuspalvelujen suorituskyvyn tulee vastata alueen riskejä ja onnettomuusuhkia. Pitkät etäisyydet, arktiset olosuhteet, turismin ja rajanaapureiden tuoma kansainvälisyys asettavat erityisiä haasteita pelastuspalvelujen käytännön toteuttamiselle. Palveluiden lakisääteisen tason ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman riittävää vakinaista päätoimista ammattihenkilöstöä ja vapaaehtoista sopimuspalokuntien henkilöstöä.

    Virat sijoittuvat Kemi-Tornion, Ranua-Posion, Kittilän, Kolari-Muonio-Enontekiön, Pello-Ylitornion, Inari-Utsjoen, Sodankylä-Savukosken, Kemijärvi-Salla-Pelkosenniemen sekä Inari-Utsjoen paloasemaryhmiin. Virat sisältyvät vuoden 2024 talousarvioon.

     

    Uusia toimia terveyspalveluihin

    Aluehallitus perusti alueelliseen apuvälinekeskukseen apuvälinealan asiantuntijan, lääkintälaitemekaanikon ja laitoshuoltajan tehtävät. Somaattisen erikoissairaanhoidon vastuualueelle perustettiin farmaseutin toimi ja kaksi sairaanhoitajan toimea. Lisäksi hyvinvointialueelle perustettiin yksi potilas- ja sosiaaliasiavastaavan toimi. Uusien toimien myötä hyvinvointialue voi luopua ostopalveluista ja saada säästöjä.

     

    Hyvinvointialue kilpailuttaa kumppaneita kansainväliseen rekrytointiin

    Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue liittyy kansainvälisen rekrytoinnin yhteishankintaan. Kilpailutuksella valitaan kansainväliseen rekrytointiin erikoistuneita toimijoita, jotka auttavat rekrytoimaan Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueille ulkomaalaisia sairaanhoitajia, lähihoitajia ja hoiva-avustajia. Kansainvälinen hoitajarekrytointi on yksi keino vastata kasvaviin työvoimatarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Eläkevakuuttaja Kevan selvityksen mukaan Pohjoisella yhteistyöalueella on noin 2250 sairaanhoitajan vaje ja koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 16600 uutta sairaanhoitajaa.

     

    Sallan työ- ja päivätoiminnan tuttu henkilökunta jatkaa

    Aluehallitus hyväksyi liikkeenluovutussopimuksen valmistelun, jotta Sallan kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta voidaan siirtää hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Entiset Attendon työntekijät siirtyvät hyvinvointialueen työntekijöiksi. Toiminta jatkuu ilman keskeytyksiä myös helmi-maaliskuun vaihteessa, ja myös Tupaswillan tilat pysyvät samoina. Toiminnan järjestäminen omana toimintana vaatii, että yksikköön perustetaan palveluvastaavan toimi.

     

     

    Muita päätöksiä:

     

    Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston päivitetyt valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle sekä sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen selvityksen hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta vuonna 2023.

    Valittiin NordLab hyvinvointiyhtymän yhtymäkokouksiin kolme kokousedustajaa ja heille henkilökohtaiset varaedustajat. Jäsenet ovat Pertti Hemminki, Timo Peisa ja Heli Trög. Heidän varajäsenensä ovat Outi Rämö, Raija Kerätär ja Juhana Kelloniemi.

    Valittiin aluehallituksen edustajat lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnassa aluehallituksen edustajana toimii jatkossa Antti Kaarlela, osallisuus- ja asiakkuuslautakunnassa Outi Rämö, pelastus- ja valmiuslautakunnassa Timo Peisa, nuorisovaltuustossa Ilkka Välitalo, vammaisneuvostossa Inkeri Yritys ja vanhusneuvostossa Outi Keinänen.

    Päätettiin esittää Oulunkaaren Työterveys Oy:n hallitukseen Outi Keinästä ja varajäseneksi Raija Kerätärtä.

    Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntää Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä ja nimeää uuden jäsenen tarkastuslautakuntaan.

    Päätettiin perustaa hallinto- ja tukipalveluihin valvonta ja varautuminen -vastuualue. Vastuualue muodostuu kahdesta tulosyksiköstä, joita ovat valvonta sekä turvallisuus ja valmius. Valvontapalveluiden vastuuyksikköön sijoitetaan myös sosiaali- ja potilasasiavastaavat. Vastuualuetta johtaa johtajaylilääkäri, valvonnan tulosyksikköä valvontapäällikkö sekä turvallisuuden ja valmiuden tulosyksikköä valmiuspäällikkö.

    Hyväksyttiin Potilasvakuutuskeskuksen velkakirjat vakuutuskaudelta 1987–2020.

    Päätettiin ottaa käyttöön Pohjois-Lapin Ruokapalvelut Oy:n palvelusopimuksen optiovuosi vuodelle 2024. Yritys tuottaa ateriapalveluja Inarissa, Pelkosenniemellä, Savukoskella, Sodankylässä ja Utsjoella.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski audionomin koulutuksen aloittamista Lapin hyvinvointialueella. Vastauksen mukaan kuulontutkimukset ovat järjestyneet enimmäkseen hoitotakuun määrittämässä enimmäisajassa. Koulutusta tulisi tarjota säännöllisesti Oulun ammattikorkeakoulussa koko Pohjois-Suomen tarpeisiin.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski QR-koodin käyttömahdollisuutta erityisesti matkailijoille tiedottamisessa. Vastauksessa todetaan, että QR-koodi on osa pelastuslaitoksen matkailijoille kohdentamaa turvallisuusviestintäpilottia ja sen laajempaa käyttöä kehitetään vuonna 2024.

    Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski valtuustoryhmien ryhmärahakäytännön päivittämistä. Vastauksessa todetaan, että käyttämättä jäänyt ryhmäraha on jatkossa mahdollista maksaa takaisin tilinpäätösten hyväksymisen jälkeen. Asia vaatii kuitenkin aluevaltuuston päätöksen.

     

    Lisätietoja:
    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

    https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

    Aluehallituksen päätöstiedote 31.1.2024 pidetystä kokouksesta
    31.1.2024
    Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow. Pelastuslaitokselle virkoja eri puolille Lappia....

    Aluehallituksen päätöstiedote 31.1.2024 pidetystä kokouksesta


    Somaattisen erikoissairaanhoidon johtajaksi Anu Maksimow. Pelastuslaitokselle virkoja eri puolille Lappia. Sallan työ- ja päivätoiminnan tuttu henkilökunta jatkaa.

  5. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta
    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Pelastustoimen...

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta

    17.1.2024

    Lue lisää
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta

    17.1.2024

    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Pelastustoimen talvivirkavaatteista esitys sisäministeriölle.Muutoksia tukiperhetoiminnan toimintaohjeeseen.

    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta

    Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa.

    Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja valtiovarainministeriö seuraa sen toteutumista puolivuosittain. Ministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos hyvinvointialue ei tee riittäviä toimia lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.  

    Aluehallitus päätti samalla, että hyvinvointialueelle aiemmin myönnetystä valtionavustuksesta voidaan käyttää enintään 180 000 euroa sopeuttamisohjelman valmistelua tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan. 

     

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla 

    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus.

    Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia.

    Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon paikkoihin tai palvelussuhteen ehtoihin. Neuvottelujen sisältö tarkentuu myöhemmin, kun hyvinvointialue valmistelee neuvotteluesityksen. Päätöksiä mahdollisista muutoksista ei tehdä yhteistoimintaneuvotteluiden aikana, vaan niistä päätetään erikseen neuvotteluiden päättymisen jälkeen.  

    Lisätietoja: henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, 040 757 6530, marjo.kuittinen@lapha.fi  

     

    Muutoksia tukiperhetoiminnan toimintaohjeeseen

    Aluehallitus hyväksyi muutoksia tukiperhetoiminnan toimintaohjeeseen. Aiemman ohjeistuksen mukaan lapsen läheiset eli sisarukset, isovanhemmat, kummit tai perheen tuttavat eivät ole voineet toimia lapsen tukiperheenä. Jos lapsi ei erityisyyden tai sairauden vuoksi voi mennä entuudestaan tuntemattomaan tukiperheeseen, voidaan läheisperhe hyväksyä tukiperheeksi sosiaalityöntekijän erityisellä harkinnalla.


    Pelastustoimen talvivirkavaatteista esitys sisäministeriölle

    Lapin aluehallitus esittää sisäministeriölle pelastustoimen virkapukuasetuksen sekä virkapukuohjeen täydentämistä talvivirkavaatteilla tai virkapukuasetuksen muuttamista niin, että hyvinvointialue voi päätöksellään täydentää virkapukua.  

    Pelastusviranomaisten virka-asu on määritelty tarkoin pelastuslaissa, sisäministeriön asetuksessa, virkapukuohjeessa sekä tuotekuvausohjeessa. Virka-asua käytetään valvonta- ja asiantuntijatyössä myös ulkotiloissa. Nykyiseen virka-asuun ei kuulu Lapin olosuhteisiin sopivia talvivaatteita, kuten pakkastakkia, pakkashousuja tai hanskoja. Talvivaatteiden puute nähdään työturvallisuusriskinä. 

     

     

    Muita päätöksiä

    Merkittiin tiedoksi valtakunnallinen erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja päivystysten porrasteisuuden, työnjaon ja yhteistyön selvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää muun muassa, että jatkossa keskussairaaloita olisi Suomessa vain viidestä kahdeksaan. Jokaisella hyvinvointialueella Uuttamaata lukuun ottamatta voisi olla vain yksi synnytyssairaala ja vain yksi ympärivuorokautista päivystystä, leikkaustoimintaa ja tehohoitoa tarjoava sairaala. Ympärivuorokautista perusterveydenhuollon päivystystä voitaisiin jatkossa ylläpitää ainoastaan erittäin pitkien etäisyyksien vuoksi, eli Kuusamossa ja Ivalossa. Kyseessä on vasta selvitys, ja mahdolliset lainsäädännön muutokset selviävät vasta myöhemmin.


    Merkittiin tiedoksi valtiovarainministeriön päätökset hyvinvointialueiden vuosien 2023 ja 2024 rahoituksesta. Tämän vuoden kokonaisrahoitus hyvinvointialueille on noin 24 miljardia euroa. Siitä Lapin hyvinvointialueen osuus on noin 1,2 miljardia euroa. Lisäksi valtio korjaa viime vuoden rahoitusta kertakorvauksella, joka on Lapin hyvinvointialueen osalta noin 16,4 miljoonaa.


    Päätettiin, että aluehallituksen ja aluevaltuuston puheenjohtajisto sekä ylimmät viranhaltijat osallistuvat Pohjois-Suomen yhteistyöalueen ylimmän luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon talvikokoukseen.


    Valittiin yksilöasioiden jaoston puheenjohtajaksi Mari Palolahti, varapuheenjohtajaksi Piia Kilpeläinen-Tuoma ja jäseniksi Timo Peisa, Maarit Alalahti, Marko Lescelius, Riitta Liinamaa ja Jari Hast. Kaikilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.


    Valittiin henkilöstöjaoksen puheenjohtajaksi Tapani Melaluoto, varapuheenjohtajaksi Pertti Hemminki ja jäseniksi Marjo Rundgren, Outi Keinänen, Juhana Kelloniemi, Raija Kerätär ja Auvo Kilpeläinen. Kaikilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.


    Vahvistettiin Lapin pelastuslaitoksen hinnasto. Pelastuslaitos perii maksuja esimerkiksi palotarkastuksista ja valvonnasta. Hintoihin on tehty elinkustannusindeksiä vastaavat 5,5 prosentin indeksikorotukset. Erheellisen paloilmoituksen osalta indeksikorotusta ei tehty, sillä maksuperusteita valmistellaan valtakunnallisesti. 


    Merkittiin tiedoksi talousraportti ajalta 1.1.–30.11.2023. Marraskuun lopussa hyvinvointialueen kirjanpito osoitti 55,4 miljoonaa euroa alijäämää. Tuotoista ja kuluista puuttui kuitenkin olennaisia euromääriä. Kun ne otetaan huomioon, alijäämän arvioidaan olleen marraskuun lopussa noin 73,8 miljoonaa euroa. 


    Päätettiin, että Rovaniemen pelastusaseman, Savukosken ja Rovaniemen ikääntyneiden asumisyksiköiden sekä Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön hankkeita valmistellaan siten, että sitovat sopimukset on mahdollista allekirjoittaa tämän vuoden aikana. Hankkeiden varsinaisesta toteuttamisesta päätetään erikseen, kun valtiovarainministeriö on hyväksynyt lainanottovaltuuden ehdoksi asetetun talouden tasapainottamisohjelman. 


    Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski työikäisten palvelujen sosiaaliohjaajan virkavalintaa Lounaisella palvelualueella.


    Päätettiin siirtää Keminmaan kehitysvammaisten päivätoiminta hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Aikataulu tarkentuu myöhemmin. Aiemmin päivätoimintaa tuottanut Attendo Oy on irtisanoutunut palvelusetelitoiminnan tuottajarekisteristä. Päivätoiminnassa on tällä hetkellä kahdeksan asiakasta.


    Päätettiin tehdä kuntien kanssa tilapäisiä sopimuksia aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisestä. Jos koululaisella on sairaus tai vamma, ja erityishuoltolain mukainen aamu- ja iltapäivähoito on kirjattu hänen erityishuolto-ohjelmaansa tai palvelupäätökseensä, hyvinvointialue maksaa hoidon kustannukset kunnille.


    Päätettiin perustaa kaakkoiselle palvelualueelle viisi henkilökohtaisen avustajan toimea. Työntekijät tarvitaan, jotta vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun saanti voidaan turvata esimerkiksi myös niissä tilanteissa, kun asiakkaan palkkaama henkilökohtainen avustaja sairastuu. Hoitoringin työntekijöitä voidaan hyödyntää myös omaishoitajien vapaapäivien aikana, kun lapsen tai nuoren hoitoa ei voida toteuttaa muuten. Kaakkoisella palvelualueella on noin 490 henkilökohtaisen avun asiakasta.


    Nimettiin jäsenet lastensuojelulain mukaiseen monialaiseen työryhmään. Työryhmä koostuu eri alojen ammattilaisista ja tukee lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää vaativissa työtilanteissa.


    Merkittiin tiedoksi aluevaltuuston joulukuinen päätös aluehallituksen uudesta kokoonpanosta.


    Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 18.12.2023 tekemät päätökset sillä ehdolla, että valitus ei käy täytäntöönpanon vuoksi hyödyttömäksi. 


    Lisätietoja:
    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
    Aluehallituksen esityslistat/pöytäkirjat

    Koristeellinen kuva. Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta
    17.1.2024
    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Pelastustoimen...
    Koristeellinen kuva.

    Lapin aluehallituksen päätöstiedote 17.1.2024 pidetystä kokouksesta


    Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta. Pelastustoimen talvivirkavaatteista esitys sisäministeriölle.Muutoksia tukiperhetoiminnan toimintaohjeeseen.