Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Talouspalvelut

Murupolku

Talouspalvelut otsikko

Lapin hyvinvointialueen talouspalvelut

Talouspalvelut - rahoituksesta

Rahoituksesta

Hyvinvointialueen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Rahoituksen käytöstä päättää aluevaltuusto.

Rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Valtion talousarvioesityksen yhteydessä julkaistaan rahoituslaskelma ja kertakorvauksen suuruus.

Laadimme vuosittain talousarvion ja -suunnitelman. Lisäksi laadimme talouden seurantaan  talousraportit kuukausittain sekä osavuosikatsaukset kvartaaleittain. 

Talouspalveluihimme kuuluu kirjanpito, laskutus, raportointi ja muut taloushallinnon tehtävät. Aluevaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmat.

Osavuosikatsaukset

Osavuosikatsaus Q3 vuonna 2023 (pdf)

Talousraportit

Talousraportti elokuu 2023 (pdf)

Talouspalvelut - ohjaus laskutuspalvelusivulle

Käytössä vain sähköiset ostolaskut

Lapin hyvinvointialueella on käytössä ainoastaan sähköiset ostolaskut.

nappi-laskutus-ja-laskutusosoitteet

Talouspalvelut - Talousarvio vuodelle 2023

Talousarvio vuodelle 2024

Kevääksi 2024 valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma, jolla taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Jo vuonna 2024 sopeuttamista täytyy toteutua 47 miljoonan euron edestä. Vuonna 2024 tehtävien sopeuttamistoimien jälkeen toimintakulut olisivat kaikkiaan 1,063 miljardia. Nyt esitettävistä karsintatoimenpiteistä huolimatta vuoden 2024 talousarvio jää noin 39 miljoonaa miinukselle. Alijäämät tulee kattaa vuoteen 2026 mennessä. Talouden sopeuttamisohjelma vaatii suuria toiminnan muutoksia, jotka tuodaan valtuuston päätöksentekoon kevään aikana. 

Lue aluehallituksen talousarviotiedote

Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026, pdf

Investointeja lainanottovaltuudella

Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa. 

Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. 

 

h4-ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Sisältöjulkaisija

  1. Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe
    Lapin hyvinvointialueen asiakkaille on lähtenyt postitse perusterveydenhuollon laskuja, joissa eräpäivä on...

    Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe

    19.2.2024

    Lue lisää
    Laskukuoria, joissa lapha.fi logo.

    Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe

    19.2.2024

    Lapin hyvinvointialueen asiakkaille on lähtenyt postitse perusterveydenhuollon laskuja, joissa eräpäivä on virheellisesti sama kuin laskun päiväys.

    Virhe koskee laskuja, joissa laskun päiväys on 16.2.2024 ja eräpäivä 16.2.2024. Oikea eräpäivä on 8.3.2024. Kyseessä on tekninen virhe, joka ei vaadi asiakkailta erityisiä toimenpiteitä. Lasku tulee maksaa viimeistään eräpäivänä 8.3.2024.

    Hyvinvointialueen asiakasmaksuyksikkö pahoittelee virhettä.

    Laskukuoria, joissa lapha.fi logo. Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe
    19.2.2024
    Lapin hyvinvointialueen asiakkaille on lähtenyt postitse perusterveydenhuollon laskuja, joissa eräpäivä on...
    Laskukuoria, joissa lapha.fi logo.

    Lapin hyvinvointialueen 16.2.2024 päivätyissä perusterveydenhuollon laskuissa tekninen virhe


    Lapin hyvinvointialueen asiakkaille on lähtenyt postitse perusterveydenhuollon laskuja, joissa eräpäivä on virheellisesti sama kuin laskun päiväys.

  2. Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
    Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi...

    Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta

    7.2.2024

    Lue lisää

    Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta

    7.2.2024

    Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

    Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen. Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen vaikeasta lähtötilanteesta, jossa 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset.

    Sote-uudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki. Vielä muutama vuosi sitten tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja läpinäkyvästi koko maan osalta ei olisi ollut mahdollista. Tässä vaiheessa vuoden 2023 tulosta kuvaavat luvut ovat alustavia ja voivat päivittyä yksittäisten alueiden kohdalla tilinpäätösten lopullisen valmistumisen yhteydessä, mutta kansallinen kokonaiskuva on selvillä.

    Hyvinvointialuejohtajat pitävät tärkeänä sitä, että talouslukuja tarkastellaan nyt ja jatkossakin huolellisesti.

    ”On tärkeää, että hyvinvointialueiden kustannusten ja rahoituksen kehitystä seurataan tarkkaan. Yhtä läpinäkyvästi ja yhtenevästi tulee kuitenkin seurata myös alueille kohdistettuja vaatimuksia ja ohjausta”, kommentoi H23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.

    Kaikki hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamisesta. Jo toteutetuilla ja valmistelussa olevilla toimenpiteillä pyritään kaikilla alueilla talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Siksi alueiden taloutta tulee tarkastella myös ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

    Vuoden 2023 rahoituksen taso ei vastannut siirtyneiden toimintojen kustannuksia

    Vuoden 2023 rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia.

    Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. Alueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet.

    Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että kustannustason korjaukseen ei riitä yksinomaan toiminnan tehostaminen. Palvelutarpeen ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttaminen edellyttää suuria alueellisia muutoksia palveluiden järjestämisessä. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa laajoissa ja vaikeissa muutoksissa.

    Hyvinvointialuejohtajien tavoitteena on, että hyvinvointialueiden talouden, toiminnan, rahoituksen ja lainsäädännön kokonaisuus kyetään sovittamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevina vuosina siten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata. Pitkästä lainsäädännön valmisteluvaiheesta huolimatta suurimmalla osalla alueilla sote-uudistus on vasta alkumetreillä.

    H23-verkoston jäsenet

    Sanna Svahn
    H23 verkoston puheenjohtaja

    Marina Kinnunen
    H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja

    Ilkka Luoma
    H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja

    Tarmo Martikainen
    Kirsi Varhila
    Olli Naukkarinen
    Marina Erhola
    Petri Virolainen
    Harri Hagman
    Sally Leskinen
    Santeri Seppälä
    Marko Korhonen
    Kirsi Leivonen
    Jan Tollet
    Tero Järvinen
    Minna Korkiakoski-Västi
    Jari Jokela
    Max Lönnqvist
    Mikko Komulainen
    Timo Aronkytö
    Juha Jolkkonen
    Matti Bergendahl
    Jukka Lindberg

    H23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto.

    Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
    7.2.2024
    Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi...

    Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta


    Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.

  3. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden...

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla

    22.1.2024

    Lue lisää

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla

    22.1.2024

    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus.

    Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia.

    Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon paikkoihin tai palvelussuhteen ehtoihin. Neuvottelujen sisältö tarkentuu myöhemmin, kun hyvinvointialue valmistelee neuvotteluesityksen. Päätöksiä mahdollisista muutoksista ei tehdä yhteistoimintaneuvotteluiden aikana, vaan niistä päätetään erikseen neuvotteluiden päättymisen jälkeen. 

    Lisätietoja:
    henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen
    040 757 6530
    marjo.kuittinen@lapha.fi  

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
    22.1.2024
    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden...

    Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla


    Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus. Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia. Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon...