Navigointivalikko

Talouspalvelut

Murupolku

Talouspalvelut otsikko

Lapin hyvinvointialueen talouspalvelut

Talouspalvelut - rahoituksesta

Rahoituksesta

Hyvinvointialueen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Rahoituksen käytöstä päättää aluevaltuusto.

Rahoituksen taso tarkistetaan vuosittain. Valtion talousarvioesityksen yhteydessä julkaistaan rahoituslaskelma ja kertakorvauksen suuruus.

Laadimme vuosittain talousarvion ja -suunnitelman. Lisäksi laadimme talouden seurantaan  talousraportit kuukausittain sekä osavuosikatsaukset kvartaaleittain. 

Talouspalveluihimme kuuluu kirjanpito, laskutus, raportointi ja muut taloushallinnon tehtävät. Aluevaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelmat.

Osavuosikatsaukset

Osavuosikatsaus Q3 vuonna 2024 (pdf)

Talousraportit

Talousraportti marraskuu 2024 (pdf)

Talouspalvelut - ohjaus laskutuspalvelusivulle

Käytössä vain sähköiset ostolaskut

Lapin hyvinvointialueella on käytössä ainoastaan sähköiset ostolaskut.

nappi-laskutus-ja-laskutusosoitteet

Talouspalvelut - Talousarvio vuodelle 2023

Talousarvio vuodelle 2024

Kevääksi 2024 valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma, jolla taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Jo vuonna 2024 sopeuttamista täytyy toteutua 47 miljoonan euron edestä. Vuonna 2024 tehtävien sopeuttamistoimien jälkeen toimintakulut olisivat kaikkiaan 1,063 miljardia. Nyt esitettävistä karsintatoimenpiteistä huolimatta vuoden 2024 talousarvio jää noin 39 miljoonaa miinukselle. Alijäämät tulee kattaa vuoteen 2026 mennessä. Talouden sopeuttamisohjelma vaatii suuria toiminnan muutoksia, jotka tuodaan valtuuston päätöksentekoon kevään aikana. 

Lue aluehallituksen talousarviotiedote

Talousarvio 2024 ja taloussuunnitelma 2024-2026, pdf

Investointeja lainanottovaltuudella

Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa. 

Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.

Lapin hyvinvointialueen investointisuunnitelma 2025–2028, pdf

h4-ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Sisältöjulkaisija

  1. Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi
    Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024...

    Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi

    24.1.2025

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi

    24.1.2025

    Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.

    Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimittamien tilinpäätösennusteiden mukainen alueiden yhteenlaskettu tulos vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Tulos merkitsee, että hyvinvointialueet ovat onnistuneet hidastamaan kustannustason kasvua ennakoitua nopeammin.

    - Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulosta voi pitää osoituksena siitä, että niiden tekemä talouden tasapainottaminen etenee, sanoo Marina Kinnunen, hyvinvointialuejohtajien H23-verkoston puheenjohtaja ja Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja.

    Vuoden 2024 talousarvioiden yhteenlaskettu alijäämä oli 900 miljoonaa euroa. Syksyyn 2024 mennessä yhteenlasketun alijäämän arvioitiin osavuosikatsausten perusteella kasvavan jopa 1,4 miljardiin euroon. Tuoreiden vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella alijäämä jäisi 200 miljoonaa euroa ennustettua vähäisemmäksi.

    Alijäämien määrä olisi tilinpäätösennusteiden perusteella pienentynyt noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2023 verrattuna.

    Hyvinvointialueiden tulosta voidaan pitää hyvänä, kun huomioidaan sosiaali- ja terveysalan palkkakehitys sekä alkuvuoden kova inflaatiovauhti. Loppuvuoden kustannuskehitys on hyvinvointialueiden mukaan ollut maltillista, ja talouden kehitys on kokonaisuutena mennyt hyvää suuntaan.

    Kaikilla hyvinvointialueilla on tehty ensimmäisten kahden toimintavuoden aikana talouden tasapainottamista. Tähän lukeutuu esimerkiksi palveluverkon muutoksia ja vuokratyövoiman käytön vähentämistä.

    Talouden tasapainottamisen lisäksi alueet ovat onnistuneet kehittämään toimintaansa ja järjestämään lakisääteiset palvelut väestön tarpeen mukaisesti, vaikka esimerkiksi palveluihin pääsyssä on edelleen kehitettävää.

    - Hyvinvointialueuudistuksesta alkaa tulla yhä enemmän positiivisia tuloksia ja viestejä, ja on siis tärkeää jatkaa palvelujen uudistamista, Marina Kinnunen sanoo.

    Tiedot perustuvat vuoden 2024 tilinpäätösennusteisiin, jotka vahvistuvat lähiviikkoina.

    Hy­vin­voin­tia­lue­joh­ta­jien ver­kos­to (H23)

    Lapin hyvinvointialueen talousarvio 2024 on viimeisten muutosten jälkeen 88,6 miljoonaa euroa alijämäinen. Tilinpäätöksen valmistelu on vielä kesken, ja lopullisista tilinpäätösluvuista tiedotetaan myöhemmin.

    Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi
    24.1.2025
    Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024...

    Hyvinvointialueiden vuoden 2024 tulos 200 miljoonaa euroa viimeisintä ennustetta parempi


    Vuoden 2024 tilinpäätösennusteiden perusteella hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä vuonna 2024 olisi 1,2 miljardia euroa. Hyvinvointialueet ovat onnistuneet talouden tasapainottamisessa ennakoitua paremmin.

  2. Ministeriöiden ja hyvinvointialueen edustajat yhtä mieltä: Lapin erityispiirteet tulee huomioida
    Lapin hyvinvointialueen johto ja ministeriöiden edustajat pitivät hyvinvointialueen muutostukiprojektin...

    Ministeriöiden ja hyvinvointialueen edustajat yhtä mieltä: Lapin erityispiirteet tulee huomioida

    18.12.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Ministeriöiden ja hyvinvointialueen edustajat yhtä mieltä: Lapin erityispiirteet tulee huomioida

    18.12.2024

    Lapin hyvinvointialueen johto ja ministeriöiden edustajat pitivät hyvinvointialueen muutostukiprojektin aloitustapaamisen keskiviikkona Rovaniemellä.

    Lapin hyvinvointialue toivoo, että valtioneuvosto huomioisi lainsäädännössä ja rahoituksessa Lapin erityispiirteet kuten pitkät välimatkat, runsaan matkailun sekä siirtymätasauksen tuoman rahoitusvajeen. Muita erityispiirteitä ovat ministeriöiden edustajien mukaan muun muassa Lapin turvallisuuspoliittinen rooli, raskas teollisuus ja erityinen luonto.

    Lapin hyvinvointialueen johto ja ministeriöiden edustajat pitivät hyvinvointialueen muutostukiprojektin aloitustapaamisen keskiviikkona Rovaniemellä. Tilaisuuteen osallistui muun muassa valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi sekä muita ministeriöiden ja THL:n edustajia.

    -Keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja sellaisella tavoitteella, että hyvinvointialue saa ministeriöiltä konkreettista tukea uudistamistyöhönsä, toteaa aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.

    Välimatkojen vuoksi palvelujen tuottaminen on Lapissa muuta maata haastavampaa.

    -Suurin osa hyvinvointialueista on pinta-alaltaan pienempiä kuin Inarin kunta, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela kuvailee.

    Väkiluku vaihtelee sesongin mukaan, ja matkailu työllistää terveyspalveluiden lisäksi pelastuspalveluja ja esimerkiksi sosiaalipäivystystä.

    Hyvinvointialue toivoo valtiolta ratkaisua siirtymätasauksesta aiheutuneeseen 107 miljoonan alijäämään. Lappi pystyy kattamaan muut alijäämät lain vaatimaan vuoteen 2026 mennessä, mutta ei kaikkia siirtymätasauksesta johtuvia alijäämiä.

    Hyvinvointialueen mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan toimintaa supistava uusi ns. sairaalalaki nostaa hyvinvointialueen kustannuksia noin 3,5 miljoonaa. Lapin kustannukset nousevat, kun sen täytyy maksaa Pohjois-Pohjanmaalla asioivista asiakkaista, mutta toisaalta ylläpitää omaa valmiutta. Siksi hyvinvointialue toivoo linjauksia erikoissairaanhoidon velvoitteisiin ja hyvinvointialueiden keskinäiseen laskutukseen.

    Lapin kuntien ICT-järjestelmät ovat olleet hyvin hajanaiset, minkä vuoksi niiden yhtenäistäminen on sekä hidasta että kallista. Hyvinvointialue vastaa myös saamenkielisten sote-palvelujen valtakunnallisesta kehittämisestä, mikä pitäisi huomioida rahoituksessa.

    Ministeriöiden edustajat näkevät Lapin mahdollisuuksina muun muassa vuokratyövoiman, tilakustannusten ja raskaiden asumispalvelujen vähentämisen sekä digipalvelujen kehittämisen. Hyvinvointialue saikin kiitosta siitä, että on jo tehnyt monipuolisia toimia esitettyjen säästökohteiden osalta.

    Lappi osallistuu kevääseen kestävään vapaaehtoiseen muutostukiprojektiin viiden muun hyvinvointialueen kanssa. Projekti tukee hyvinvointialueen talouden ja toiminnan suunnittelua, uudistumiskykyä ja päätöksentekoa. Vuoropuhelussa on tarkoitus tunnistaa toisaalta Lapin erityispiirteitä ja toisaalta keinoja alueen uudistumisen vauhdittamiseksi. Esimerkkinä ja vertailukohteina voivat toimia ratkaisut tai käytännöt, joita muut alueet ovat toteuttaneet onnistuneesti ja tuloksellisesti.

     

    Lisätietoja

    aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
    hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

     

    Lapin hyvinvointialue toivoo, että valtioneuvosto huomioisi lainsäädännössä ja rahoituksessa Lapin erityispiirteet kuten pitkät välimatkat, runsaan matkailun sekä siirtymätasauksen tuoman rahoitusvajeen.

    Ministeriöiden ja hyvinvointialueen edustajat yhtä mieltä: Lapin erityispiirteet tulee huomioida
    18.12.2024
    Lapin hyvinvointialueen johto ja ministeriöiden edustajat pitivät hyvinvointialueen muutostukiprojektin...

    Ministeriöiden ja hyvinvointialueen edustajat yhtä mieltä: Lapin erityispiirteet tulee huomioida


    Lapin hyvinvointialueen johto ja ministeriöiden edustajat pitivät hyvinvointialueen muutostukiprojektin aloitustapaamisen keskiviikkona Rovaniemellä.

  3. Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle
    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat...

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle

    13.5.2024

    Lue lisää

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle

    13.5.2024

    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle.

    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle. Lainanhoitokykyä osoittavat vaihtoehtoiset laskelmat nivoutuvat yhteen tarkennetun talouden sopeuttamisohjelman kanssa. Sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan.

    Lainanhoitokyvyn osoittamiseksi tehdyissä laskelmissa on otettu huomioon valtion kehysriihen ja julkisen talouden suunnitelman vaikutukset menojen vähennyksinä ja tulojen lisäyksinä varovaisuuden periaatteella laskettuina. Valtionrahoitus on laskettu valtiovarainministeriön 29.4.2024 julkaiseman painelaskelman mukaisena.

    Lapin hyvinvointialueen lainanhoitokyky on riittävä laskelmien kaikissa vaihtoehdoissa. Sopeuttamistoimien eurovaikutusten määrä eri vuosina riippuu siitä, missä määrin hyvinvointialue voi toteuttaa toimenpiteet vaarantamatta hyvinvointialueen kykyä järjestää palveluja lainmukaisesti.
     

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle
    13.5.2024
    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat...

    Lapin hyvinvointialue toimittaa lainanhoitokyvyn varmistamista koskevat laskelmat valtiovarainministeriölle


    Lapin aluehallitus hyväksyi kokouksessaan 8.5.2024 hyvinvointialueen lainanhoitokykyä varmistavat laskelmat toimitettavaksi valtiovarainministeriölle.