Takaisin edelliselle sivulle

Suomen Akatemialta merkittävä rahoitus NorthDigi-hankkeelle – Lapin hyvinvointialue vahvasti mukana kehittämässä tulevaisuuden digitaalisia sote-palveluja

Suomen Akatemia on myöntänyt 800 000 euron rahoituksen vuosille 2026–2028 NorthDigi-konsortiohankkeelle, jossa kehitetään digitaalisia ja asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Suomen alueelle. Hanke toteutetaan laajana yhteistyönä Lapin ja Oulun yliopiston sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden kesken. Lisäksi yhteistyökumppaneina toimivat Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet. Hankkeen koordinoinnista vastaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, ja se kattaa koko pohjoisen YTA-alueen.

Lapin hyvinvointialueen rooli hankkeessa painottuu tutkimuksen, koulutuksen ja palveluntuottajien välisen yhteistyön vahvistamiseen. Lapin hyvinvointialueen osuudessa korostuu erityisesti sosiaalityön näkökulma ja sen kehittäminen osana digitaalisia palveluratkaisuja sekä tulevaisuuden palvelukokonaisuuksia. Lapin hyvinvointialueen rahoitusosuus hankkeessa on 134 859 euroa.

NorthDigi-hankkeen tavoitteena on kehittää digitaalisesti yhteensopivia palvelumalleja, jotka vastaavat pohjoisen alueen erityisiin haasteisiin: väestön ikääntymiseen, pitkiin etäisyyksiin ja sote-uudistusten tuomiin muutostarpeisiin. Hankkeessa keskitytään innovatiivisiin ratkaisuihin, joissa yhdistyvät kehittyneet digitaaliset teknologiat sekä ihmislähtöinen hoito ja tuki.

Tutkimus toteutetaan monimenetelmällisesti hyödyntäen sekä laadullisia että määrällisiä aineistoja. Kehitystyön tavoitteena on parantaa sote-palvelujen saavutettavuutta, jatkuvuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä vahvistaa pohjoisen YTA-alueen yhteistyötä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa.

-Lapin hyvinvointialueelle hanke on strategisesti tärkeä, sillä se tukee alueen tavoitetta kehittää entistä toimivampia, yhdenvertaisempia ja digitaalisesti saavutettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, kertoo osahankkeen vastuullinen tutkija Eija Kivekäs.

Takaisin edelliselle sivulle

Työterveyshuollon osaaminen vahvistui ja palveluntuottajien väliset yhteistyörakenteet uusiutuvat – Lapin hyvinvointialue osatoteuttajana historiallisessa hankkeessa

Vuoden alussa Lapin hyvinvointialueella aloitettu kansallinen Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hanke päättyy vuoden lopussa.

Hanketyön avulla kymmenet työterveyshoitajat ovat saaneet koulutusta mielenterveyden pulmien ja tuen tarpeiden kartoittamiseen hyödyntäen Terapianavigaattoria, sekä kouluttautuneet hyödyntämään menetelmää, jonka avulla tukea asiakkaita, joilla vaikeudet ovat lieviä. Hanke on myös edistänyt mielenterveyspalveluiden ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja palvelupolkujen yhteensovittamista, minkä seurauksena toimijoiden välisiä yhteistyörakenteita uudistetaan ja tiedonvälitystä kehitetään.

Työterveyshuollon mielenterveysosaamista on vahvistettu työterveyshoitajia kouluttamalla

Hankkeen avulla halukkaille työterveyshuollon organisaatioille järjestettiin koulutusta sekä tukea Terapiat etulinjaan -toimintamallin käyttöönottoon. Koulutusyhteistyön myötä työterveystoimijat saivat edellytykset hyödyntää Terapianavigaattoria hoidon tarpeen arvioissaan sekä osaamista ohjatun omahoidon toteuttamiseen matalan kynnyksen tuki- ja hoitokeinona.

– Nyt meillä Oulunkaaren työterveydessä on yhdenmukainen ensijäsennysmalli helpottamaan mielenterveyden ongelmien puheeksi ottamista ja parempi mahdollisuus tarjota tukea matalalla kynnyksellä varhaisessa vaiheessa, kuvailee Oulunkaaren työterveyden toimitusjohtaja Jyrki Tyvelä koulutusyhteistyön vaikutuksia.

Hankkeen avulla kouluttautuneet työterveyden ammattilaiset ovat siis saaneet selkeyttä ja tasalaatuisuutta ensivaiheen toimiin asiakkaiden mielenterveyden ja jaksamisen kysymyksissä. Toimintamalli ja siinä käytetyt menetelmät ovat yhtenäisiä hyvinvointialueen mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ensivaiheen toimien kanssa, mikä tuo jatkossa toimintatapoihin yhtenäisyyttä.

Lapin hyvinvointialueella koulutusyhteistyössä olivat mukana Lappica työterveys ja Oulunkaaren työterveys. Hankkeen aikana suurin osa näiden työterveyshuoltojen työterveyshoitajista kouluttautui menetelmien käyttöön, mikä tarkoittaa noin 30 ammattilaista eri puolilla Lapin aluetta. Suomen laajuisesti koulutusyhteistyöhön lähti mukaan 38 työterveysyritystä, mikä sisälsi 99 toimipistettä eri puolilla Suomea. 

Työterveyden ja mielenterveyspalvelujen yhteistyö tiivistyy

Työelämässä olevan henkilön psykososiaalisen tuen ja hoidon palvelut sijaitsevat usein hajallaan sekä työterveyshuollossa että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa. Hankkeessa pyrittiin selkeyttämään ja sujuvoittamaan asiakkaiden ohjautumista toimijalta toiselle, mikä tarkoitti mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden ja työterveyshuoltojen välisen yhteistyön ja palvelupolkujen kehittämistä. Hanketyöstä poikineet toimet ovat muutoksia, joilla tavoitellaan ensisijaisesti hyötyä apua tarvitseville työssä käyville lappilaisille:

–Palvelupolkujen selkeytyminen, päällekkäisen työn ja samojen asioiden kertomisen vähentyminen ja yhteistyön tiivistyminen eri hoitotahojen välillä auttavat siinä, että asiakkaat tulevat saamaan parempaa hoitoa, kiteyttää Lapin hyvinvointialueen johtava työterveyslääkäri Ilkka-Petri Välitalo.

Käytännössä hankkeen pohjatyön avulla tullaan uudistamaan toimijoiden yhteistyöfoorumin rakennetta ja kehittämään yhteydenpidon ja tiedon välittymisen keinoja. Toimijaverkostolle perustetaan monialainen ohjausryhmä sekä vahvistetaan alueellisia yhteistyön rakenteita. Lisäksi hankkeen avulla tuotettiin palveluprosesseja selkeyttävää materiaalia jatkokehittämistä varten ja ideoitiin toimivampia tiedon välittymisen keinoja. Kehittämistoimien taustalla on hankkeen aikana tunnistettu tarve parantaa olennaisen tiedon välittymistä eri toimijoiden välillä erityisesti perustason palveluissa.

Kansallisella hankkeella on tehty historiaa

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyden tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä -hanke on ollut suomalaisessa terveydenhuollon palveluverkossa ainutlaatuinen projekti. Julkisten mielenterveyspalveluiden ja pääosin yksityisten työterveystoimijoiden välisiä palvelupolkuja ei systemaattisesti ole koskaan aiemmin yhteensovitettu.

– Hankkeella on tehty historiaa – sen avulla on Suomen laajuisesti tuotu hyvinvointialueiden ja työterveyden palveluiden tuottajat yhteen samaan foorumiin keskustelemaan mielenterveyden asiakkaan palvelupolun sujuvoittamisesta, hankkeen projektipäällikkö Kati Peitsara-Haataja HUS psykiatrialta kommentoi.

Hankkeen pioneerimaisuudesta kertoo myös se, että Terapiat etulinjaan työterveyden tukena -hankkeelle on myönnetty marraskuussa kaksi tunnustuspalkintoa. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys myönsi hankkeelle vuoden Työterveysteko -tunnustuksen ja Suomen Työterveyshoitajaliitto on myöntänyt hankkeelle Ruth Säynäjärven tunnustuspalkinnon.

Peitsara-Haatajan mukaan yhteistyön kehittämisellä ja palvelupolkujen yhteensovittamisella on jatkumoa, sillä 11:sta hankkeeseen osallistuneista 13:sta hyvinvointialueesta palveluiden yhteiskehittäminen jatkuu hyvinvointialueiden koordinoimana hankkeen päättymisen jälkeen. Näin tapahtuu myös Lapin hyvinvointialueella.

Terapiat etulinjaan -toimintamalli työterveyshuollon tukena ja hyvinvointialueyhteistyön edistäjänä on vuoden 2025 aikana toteutettava yhteiskehittämishanke. Sen tavoitteena on vähentää mielenterveyssyistä johtuvaa työkyvyttömyyttä Suomessa. Hanke toteuttaa STM:n Työelämän mielenterveysohjelmaa (Suomen kestävän kasvun ohjelma), ja se saa rahoituksensa Euroopan unionin kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Hanke toteutetaan laajassa kansallisessa yhteistyössä hyvinvointialueiden, työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa. Hanketta koordinoi HUS Psykiatrian Terapiat etulinjaan -toimintamalli.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Suun terveys ikääntyvien omaishoidossa – nykytilaselvitys toi esiin kehittämiskohteita

Nykytilaselvityksen mukaan Lapissa tarvitaan selkeä toimintamalli ja moniammatillisen yhteistyön vahvistamista, jotta ikääntyvien omaishoidettavien ja -hoitajien suun terveydentilaa saataisiin kohennettua ja suun terveydenhuoltoon ohjautuminen oikea-aikaiseksi.  Kyselyiden ja vuorovaikutteisten haastattelujen perusteella voidaan todeta, että suun hoidon ja arvioinnin käytännön toteutuksessa on parantamisen varaa.

Kysely paljasti omahoidon haasteet ja yhteistyön puutteet

Suun terveys omaishoidossa – ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittäminen Lapissa -hanke toteutti Lapin alueella yli 65-vuotiaille omaishoidettaville ja heidän hoitajilleen, sekä suun terveydenhuollon ja asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisille kyselyt nykytilanteen kartoitusta varten. Kysely toteutettiin pääosin sähköisillä Webropol-kyselylomakkeilla 1.-31.10.2025 välisenä aikana. Vastauksia tuli kaikilta hyvinvointialueen palvelualueilta. Omaishoitajilta ja -hoidettavilta vastauksia saatiin yhteensä 208 kpl, joista 18 kpl ei kuulunut kohdejoukkoon. Suun terveydenhuollon sekä asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisten vastauksia kertyi yhteensä 44 kpl.

Omahoidon puutteita esiintyi erityisesti omaishoidettavien kohdalla. Vaikka suun hoidon tärkeys ymmärretään hyvin, käytännön toteutus ontuu: vain 47 % omaishoidettavista harjaa hampaat kahdesti päivässä, vaikka lähes kaikki tietää, kuinka hampaita ja suuta tulee hoitaa. Kyselyn mukaan noin puolet omaishoidettavista tarvitsee tukea omahoidon toteuttamisessa, joten myös omaishoitajille olisi hyvä tarjota tehostettua omahoidon ohjausta omaishoidettavien lisäksi. Omahoidon parantumiseen tarvitaan selkeästi konkreettisia tukitoimia. Lisäksi kyselyssä nousi esille erityisesti kuivan suun haaste, jota koki 47 % vastaajista. Kuivan suun hoitoon liittyvää ohjausta tarvitsee lisätä, koska kuiva suu on riskitekijä niin hampaiden reikiintymisessä kuin iensairauksissa. Kuiva suu vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin ja ravinnosta nauttimiseen, joka puolestaan voi johtaa aliravitsemustilaan.

Ammattilaiskyselystä nousi esille, että moniammatillinen yhteistyö on vähäistä: 83 % asiakas- ja palveluohjaajista ja 65 % suun terveydenhuollon vastaajista totesi, ettei heidän välillään ole yhteistyötä. Nykytilaselvityksen mukaan palveluiden saavutettavuus ja tiedon lisääminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Asiakas- ja palveluohjauksessa suun terveydentilan arviointikäytännöt ovat hajanaisia, ja tukimateriaalia käytetään vain harvoin.  Kehittämistarpeet kohdistuvat tietoisuuden lisäämiseen, ohjausmateriaalien ja konsultaatiokanavien luomiseen, moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen sekä palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Yhteistyön puute heikentää kokonaisvaltaista hoitoa.

Suun terveys omaishoidossa -hankkeessa siirrytään toimintamallin kehittämisvaiheeseen. Pilottipaikkakunniksi on valittu Rovaniemi, Pello ja Sodankylä. Moniammatilliseen työryhmään on kutsuttu koolle asiantuntijoita suun terveydenhuollosta, ikääntyvien asiakas- ja palveluohjauksesta ja omaishoitoyhdistyksestä. Tahtotilana on edistää omaishoidon piirissä olevien asemaa kohti parempaa suun terveyttä ja parempia palveluita ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvitaan selkeä toimintamalli, moniammatillisen yhteistyön vahvistamista, omaishoitajien ja -hoidettavien suun omahoidon ohjausta, palveluiden saavutettavuuden parantamista ja suun terveydentilan arviointityökalujen käyttöönottoa. Näillä keinoilla voidaan saada ikääntyvien omaishoidettavien ja -hoitajien suun terveydentilaa kohennettua ja suun terveydenhuoltoon ohjautuminen oikea-aikaiseksi.

Lue lisää: Nykytilaselvitysraportti 2025