Takaisin edelliselle sivulle

Barnahus-vartit päättyivät – keskiössä lasten ja nuorten väkivallan tunnistaminen ja tuki

Barnahus-varttien sarja käynnistyi tiistaina 12.8.2025 ja huipentui päätösvarttiin tiistaina 2.6.2026. Viimeisimmät tallenteet ovat vielä hetken katsottavissa, mutta jo nyt vartit ovat keränneet yli 800 katselukertaa.

Varttien ytimessä olivat eri alojen ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään lapsia ja nuoria ja toimivat tarvittaessa hoidon, tuen tai tutkimusten tarjoajina tilanteissa, joissa lapsi tai nuori on joutunut väkivallan kohteeksi. Mukana oli lisäksi asiantuntijoita, jotka kehittävät väkivaltatyötä ja jakavat käytännön tietoa väkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja tilanteissa toimimisesta.

Lämmin kiitos jokaiselle katsojalle ja erityiskiitos asiantuntijavieraille! Panoksenne lasten, nuorten ja perheiden turvallisuuden edistämiseksi sekä hoidon, psykososiaalisen tuen ja tutkintaprosessien kehittämiseksi on äärimmäisen arvokasta.

Varteissa nähtiin ja kuultiin seuraavia aiheita

• Barnahus, -hanke ja verkkokoulut 
• Avoimet kysymykset ja johdattelun välttäminen + Lapsen haastattelun verkkokoulu
• Monialainen yhteistyö eri alojen välillä
• LANKA-tiimi – Työmuodot ja menneitä konsultoinnin/yhteistyön aiheita
• Lastensuojelun palvelutarpeenarvio – Prosessi, kun konsultaatio tai lastensuojeluilmoitus saapuu aiheella: Epäily alaikäiseen kohdistuneesta väkivallasta
• SERI-keskus kätilön työnkuva – Miten prosessi etenee, kun seri-puhelin soi --> Mm. mitä puhelussa tapahtuu, mitä sen jälkeen, keitä rikoksen uhriksi joutunut kohtaa ja miten psykososiaalisen tuen tarve kartoitetaan ja traumasensitiivisyys huomioidaan läpi prosessin
• Lapsirikostutkinnan prosessimalli lapsiin kohdistuvien väkivaltarikosten selvittämisen välineenä – esimerkki caset
• Barnahus hyvinvointialueella nyt ja tulevaisuudessa
• Barnahus ammattilaisille - työkaluja työn tueksi
• Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö, sosiaalityöntekijän työnkuva Oikkarilla, OYS
• Uvjj – Uvjâ – Uvja: saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö
• Rikosuhripäivystys
• Lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluohjaus ja neuvonta – Lapin keskussairaala ja Länsi-Pohjan sairaala
• Poliisin konsultoiminen ja lapsirikostutkinta
• Syyttäjän työ lapsirikostutkinnassa
• Lapsilähtöinen väkivaltatyö (7-17 v.), Lapin ensi- ja turvakoti ry
• Tyttöjen ja Poikien Talot nuorten tukena, Rovaniemi

Viimeisen kahden vartin tallenteet ovat katsottavissa vielä hetken

Lapsilähtöinen väkivaltatyö (7-17v.), Lapin ensi- ja turvakoti ry.: Tallenne katsottavissa 12.6. saakka.

Tyttöjen ja Poikien talot (Rovaniemi) nuorten tukena: Tallenne katsottavissa 18.6. saakka.

Linkit tallenteisiin löydät sivulta Barnahus-hanke - Lapin hyvinvointialue.

Vastaathan loppukyselyyn

Vastaathan pohjoisen Barnahus-hankkeen loppukyselyyn. Kyselyllä kartoitetaan kehittämistyön vaikutuksia - kuten ammattilaisten osaamisen vahvistumista ja Barnahus-mallin tunnettuutta. Vaikutusten arviointiin hyödynnetään mm. 2024 syksyllä teetätettyä kyselyä ammattilaisille. Tästä kyselyyn: Barnahus-hankkeen loppukysely

Takaisin edelliselle sivulle

Sosiaalialan osaamiskeskus vahvistaa pohjoisen yhteistyöalueen tutkimus- ja kehittämistyötä

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskus on aloittanut toimintansa osana uutta yhteistyöalueisiin perustuvaa rakennetta. Osaamiskeskus kokoaa yhteen pohjoisen yhteistyöalueen sosiaalialan tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatyön ja toimii tukena hyvinvointialueiden arjen työssä.

Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskuksella on lakisääteinen valtakunnallinen erityistehtävä saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvässä sosiaalialan kehittämisessä. Saamelaisväestön palvelutarpeiden tunnistamista, arviointia ja huomioon ottamista koskevissa kysymyksissä vastuullisena toimijana on Saamelaiskäräjät. 

Osaamiskeskuksen tavoitteena on vahvistaa tieto- ja tutkimusperusteista sosiaalihuoltoa sekä tukea ammattilaisten osaamisen kehittymistä. Käytännössä tämä tarkoittaa tutkimus- ja kehittämishankkeita, verkostoja, selvityksiä, kokeiluja ja yhteistä oppimista, jotka palvelevat suoraan asiakas- ja ammattilaistyötä.  

Toiminta perustuu yhteistyöhön korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Osaamiskeskuksen kautta vahvistetaan myös vaativien palvelujen kehittämistä, monialaista yhteistyötä sekä alueellista yhteistä osaamista. Tavoitteena on tukea vaikuttavia toimintamalleja ja yhdenvertaisia sosiaalipalveluja koko pohjoisen yhteistyöalueella. 

Toiminta kokoaa yhteen pohjoisiä tekijöitä

Osaamiskeskuksen työ perustuu laajaan yhteistyöhön ja sopimuksellisuuteen. Sopimusosapuolia ovat Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde), Lapin hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, Kainuun hyvinvointialue, Lapin yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Saamelaiskäräjät. Lapin hyvinvointialue hallinnoi ja koordinoi toimintaa vuoden 2026 loppuun. Sopimuskauden aikana selvitetään myös tuleva sijoittuminen mahdollisesti YTA-konttorin yhteyteen. 

Kevään 2026 aikana osaamiskeskus on kartoittanut tapaamisissa ja kyselyllä pohjoisen sosiaalihuollon kehittämis-, tutkimus ja osaamistarpeita. Tämä työ antaa suunnan sille, mihin yhteistä osaamista ja kehittämisresursseja kohdennetaan. 

Työtä tukee ohjausryhmä, joka varmistaa sopijapuolten yhteistä näkemystä, alueiden välistä yhdenvertaisuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Käytännön tietoa ja yhteistyötä kokoaa työryhmä, joka tuo esiin hyvinvointialueiden kehittämisen ja tutkimuksen tarpeita. Työryhmässä ovat mukana Kainuusta Marja-Liisa Ruokolainen, Pohteelta Leena Tikkala, Soitesta Tuija Tuorila, Laphalta Mirja Kangas ja Saamelaiskäräjiltä Riitta Lehtola-Kosonen, Lapin yliopistolta Jari Lindh ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksesta Niina Rantamäki.  

Vuoden 2026 hankevalmistelussa on laitettu verkkoja vesille eli olemme hakeneet yhdessä hyvinvointialueiden kanssa hankkeita Hyvän työn ohjelmasta, VTR-tutkimushankehausta ja Suomen Akatemian kliinisen tutkimuksen hausta. Hankeaihiot kytkeytyvät sosiaalialan työnjaon kehittämiseen sekä tutkimusperusteiseen palvelujen vahvistamiseen ja mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden käytön tutkimiseen. Parhaillaan on myös menossa Suomen Akatemian rahoittama NorthDigi-konsortiohanke (2026–2028), jossa tutkitaan ja kehitetään digitaalisia, asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja Pohjois-Suomen alueella. Hankkeessa pyritään parantamaan palvelujen saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Valmistelemme parhaillaan lausuntoa sosiaalihuoltolain ja siihen liittyvien lakien muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.  

Verkkosivut: Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskus

Ole meihin yhteydessä:  
Liisa Niiranen, sosiaalijohtaja 
Sanna Hautala, professori 
Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehittämispäällikkö 
Marja Sundqvist, suunnittelija 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Elintapaohjaushanke edistää hyvinvointia ja yhteistyötä Lapissa

Tukea jaksamiseen elintapaohjauksen keinoin -hanke käynnistyi toukokuussa 2024.

Hanke on edennyt kohti päätavoitettaan: vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia ennaltaehkäisevän elintapaohjauksen avulla ja rakentaa yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli kuntien ja terveydenhuollon välille. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.

Hankkeen toimenpiteinä on:  

• Kartoittaa elintapaohjauksen sidosryhmät Lapissa
• Selvittää elintapaohjauksen nykytila Lapin kunnissa
• Kehittää liikkumisen ja ravitsemuksen edistämisen (elintapaohjaus) koordinaatio- ja yhdyspintarakenne maakunnallisella ja paikallisella tasolla
• Käynnistää elintapaohjauksen yhteistyömalli Lapin hyvinvointialueen ja alueen kuntien välille. 

Verkostot ja vertaisoppiminen luovat vahvan perustan

Hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin verkostojen rakentamiseen ja tiedonvaihtoon. Lapin 21 kunnan elintapaohjauksen yhteyshenkilöt kartoitettiin, jonka myötä perustettiin elintapaohjauksen yhteistyöverkosto. Verkosto kokoontuu kuukausittain ja jatkaa edelleen aktiivista toimintaansa. Verkostoon ovat osallistuneet kaikki Lapin kunnat, ja tapaamiset ovat vakiintuneet tärkeäksi foorumiksi, jossa jaetaan kokemuksia ja kehitetään Lapin elintapaohjauksen toimintamallia yhdessä.

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin myös kuntakierrokset ja nykytilan kartoitus elintapaohjauksen osalta. Nykytilankartoitus -kyselyyn vastasivat kaikki Lapin kunnat. Tulokset antoivat arvokasta tietoa elintapaohjauksen nykytilasta ja yhdyspintarakenteista. Näiden pohjalta täsmennettiin hankkeen toimintasuunnitelmaa ja käynnistettiin Lapin elintapaohjauksen toimintamallin rakentaminen. Toimintamallin kehittämisen tueksi selvitettiin hyväksi todettuja kansallisia käytäntöjä ja ohjeistuksia sekä tutkimustietoa vaikuttavasta elintapaohjauksesta. Tehdyn selvitystyön perusteella Lapin elintapaohjausmalli rakennettiin kansallisen ohjauksen sekä vaikuttavaksi osoitettujen toimintamallien pohjalle.  

Hanketta on esitelty useissa eri verkostotapaamisissa, ja yhteistyö on laajentunut niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Mukana hankkeen toiminnassa ovat mm. Lapin Liikunta ry ja Suomenselän muisti Ry / MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023–2025. Hanke toimii osana Laphan hytetu-tiimiä. Hankkeen sisäisiä sidosryhmiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon palvelut, terveyden edistämisen koordinaattorit, ravitsemusterapeutit sekä VASA2-hanke.  

Toimintamallin pilotointi käynnistymässä

Hankkeessa on kehitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä Lapin elintapaohjauksen toimintamalli. Osana elintapaohjausmallia yhdyspinnalla on kehitetty muun muassa asiakkaan ohjautumiseen ja tietosuojakäytäntöihin liittyviä kokonaisuuksia sekä hankkeen vaikutusten arviointia.

Hyvinvointialueen ja hankekuntien välille laaditaan elintapaohjaussopimukset. Sekä hyvinvointialueen terveysasemien työntekijät että kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan elintapaohjausmallin käyttöönottoon ennen pilotoinnin käynnistymistä. Pilotointisopimukset ovat parhaillaan hyväksyntäkierroksella. Kun pilotointisopimukset on saatu allekirjoitettua kunnan ja hyvinvointialueen välillä, Lapin elintapaohjausmallin pilotointi käynnistyy n. kuudessa Lapin kunnassa. 

Katse juurruttamiseen ja vaikuttavuuden varmistamiseen

Elintapaohjauksen mallia kehitetään pilottikuntien kokemusten pohjalta. Näin varmistetaan mallin käytännön toimivuus, selkeys ja käyttöönottamisen helppous hyvinvointialueen sekä kuntien yhdyspinnalla. Elintapaohjauksen pilotoinnin vaikutuksia seurataan kuukausittain yhdessä sovituilla mittareilla sekä kerran vuodessa toteutettavalla kyselyllä. Pilotoinnin onnistuminen varmistetaan tukemalla toimijoita elintapaohjauksen verkostossa sekä tarvittaessa esimerkiksi kuntakohtaisilla tapaamisilla.

Lapin elintapaohjauksen toimintamallin ja polun juurruttamiselle laaditaan erillinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan kuvataan pilotoinnin toteutus ja pilotin pohjalta tehdyt tarkennukset. Lisäksi kartoitetaan kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat tukea elintapaohjausta Lapin alueella ja kunnissa.

Hankkeen päämääränä on, että Lapin asukkailla on mahdollisuus saada tukea terveellisiin elintapoihin ja oppia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi tavoitteena on, että elintapaohjauksen palvelupolku kunnan ja terveydenhuollon välillä on selkeä, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat tiedossa, ja asiakkaan ohjaus toimivaa. 

Lue lisää hankkeesta: Tukea jaksamiseen -hanke - Lapin hyvinvointialue

Ennaltaehkäisevä työ vähentää sairastuvuutta, parantaa elämänlaatua ja tuo merkittäviä säästöjä sekä terveydenhuollon, että kuntien kustannuksiin – Elintapaohjaus on investointi Lapin tulevaisuuteen!