Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 9.4.2025 pidetystä kokouksesta

Saamenkielisten palvelujen saatavuus on parantunut. Merkittiin tiedoksi tammi-helmikuun talousraportti.

Saamenkielisten palvelujen saatavuus on parantunut

Merkittiin tiedoksi saamenkielisten palvelujen vuosikertomus vuodelta 2024 ja esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto tekisi samoin. Hyvinvointialueen saamenkielisten palvelujen saatavuus on parantunut esimerkiksi Karigasniemen saamenkielisen palvelutalon sekä valtionavustuksen mahdollistamien uusien toimintojen myötä. Iso merkitys on ollut myös työntekijöiden saamenkielten intensiivikoulutuksilla ja kaksikielisten työntekijöiden rekrytoinnilla.

Merkkejui tiättun sämikielâlij palvâlusâi ihemuštâlus ivveest 2024 já iävtuttuvvoo kuávluváldustiivrân, ete kuávluváldustivrâ porgâččij siämmáá. Pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlij palvâlusâi finnimvuotâ lii puáránâm ovdâmerkkân Kärigâsnjaargâ sämikielâlii palvâlemtáálu já staatâtoorjâ máhđulâžžân toohâm uđđâ tooimâi vuáđuld. Stuorrâ merhâšume lii lamaš meid pargei sämikielâi intensiivškovliittâsâin já kyevtkielâlii pargei rekrytistmijn.

Mieʹrǩǩeeš teâttan sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi eeʹǩǩčiõlǥtõõzz eeʹjjest 2024 da eʹtǩǩeet vuʹvddvälddõʹsse, što vuʹvddvälddõs tuejjeʹči seämmanalla. Pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi vuäǯǯmõš lij puârrnam ouddmiârkkân Karigasnjaarǥ sääʹmǩiõllsaž kääzzkõspõõrt di riikkveäʹǩǩvuõđ vueiʹtlvâsttam ođđ toiʹmmjummši mieʹldd. Jõnn miârktõs lij leämmaž še tuâjjlai sääʹmǩiõli intensiivlaž škooultõõzzin da kueiʹtǩiõllsaž tuâjjlai rekrytâsttmõõžžin.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti panna täytäntöön aluevaltuuston 10.2.2025 tekemät päätökset.

Aluehallitus hyväksyi esityksen, mihin palveluihin saamenkielisten palvelujen valtionavustusta haettaisiin vuodelle 2027. Ensisijaisesti hyvinvointialue pyrkii turvaamaan nykyiset saamenkieliset palvelut. Hyvinvointialue tiedottaa samalla Saamelaiskäräjiä ja valtiota, että rahoitustarve olisi nykyistä suurempi.

Kuávlustivrâ tuhhiittij iävtuttâs, moid palvâlussáid sämikielâlij palvâlusâi staatâtorjuu uccuuččii ihán 2027. Vuosâsajasávt pyereestvaijeemkuávlu viggá turviđ tááláid sämikielâlijd palvâlusâid. Pyereestvaijeemkuávlu tieđeet siämmást Sämitige já staatâ, ete ruttâdemtárbu ličij stuárráb ko tááláš ruttâdem.

Vuʹvddhalltõs priimi eʹtǩǩõõzz tõʹst, koon kääzzkõõzzid sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi riikkveäʹǩǩvuõđ ooʒʒčeš ekka 2027. Vuõss-sââʹjest pueʹrrvââjjamvuʹvdd pârgg staaneed ânnʼjõž sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid. Pueʹrrvââjjamvuʹvdd teâđat seämma vuâra Sääʹmteeʹǧǧ da riikk, što teäggtemtarbb leʹčči šuurab ko ânnʼjõž teäggtõs.

Päätettiin hakea saamen kielilain mukaista valtionavustusta vuodelle 2025 yhteensä 100 000 euroa. Summasta noin 70 000 euroa käytettäisiin sijaiskustannuksiin, joita syntyy, kun työntekijät opiskelevat saamea. Noin 30 000 euroa varataan käännös- ja tulkkauskuluihin. Hyvinvointialue tiedottaa oikeusministeriötä todellisesta rahoitustarpeesta ja että valtionavustuksen leikkaaminen vaikeuttaa saamen kielilain toteuttamista hyvinvointialueella.

Meridui uuccâđ säämi kielâlaavâ miäldásii staatâtorjuu ihán 2025 ohtsis 100 000 eurod. Summeest suulân 70 000 eurod kevttuuččii sajasâškoloid, moh šaddeh, ko pargeeh loheh sämikielâ. Suulân 30 000 eurod väriduvvoo jurgâlem- já tulkkumkoloid. Pyereestvaijeemkuávlu tieđeet riehtiministeriö tuođâlii ruttâdemtáárbust já ete staatâtorjuu kepidem vádásmit säämi kielâlaavâ olášuttem pyereestvaijeemkuávlust.

Tuʹmmješ ooccâd sääʹmǩiõll-lääʹjj meâldlaž riikkveäʹǩǩvuõđ ekka 2025 õhttseʹžže 100 000 euʹrred. Tieʹǧǧin nuʹtt 70 000 euʹrred âânčeš sâjjsažkoolaid, kook šâʹdde, ko tuâjjla mättʼtâʹtte sääʹmǩiõl. Nuʹtt 30 000 euʹrred vaʹrrjet jåårǥlâʹttem- da tuʹlǩǩeemkoolaid. Pueʹrrvââjjamvuʹvdd teâđat vuõiggâdvuõttministeria tuõđmeâldlaž teäggtemtaarbâst da što riikkveäʹǩǩvuõđ čuõppmõš vaigsmâtt sääʹmǩiõll-lääʹjj čõõđ viikkmõõžž pueʹrrvââjjamvuuʹdest.

Muutettiin kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja vammaisten henkilöiden työtoiminnan kilpailutuksen sopimuskausi kestämään vuoden 2026 loppuun. Lisäksi sopimukseen sisältyy kaksi optiokautta, vuosille 2027 ja 2028.

Vahvistettiin muutokset palvelusetelisääntökirjan yleiseen osioon. Uusi PSOP-palvelusetelijärjestelmä korvaa nykyisen Vaana-järjestelmän, ja hyvinvointialue päivittää sääntökirjat vastaamaan muutosta. Kaikissa sääntökirjoissa on yleinen osa, joka koskee kaikkia palvelusetelillä tuotettuja sosiaalipalveluja. Hyvinvointialue päivittää palvelukohtaiset sääntökirjat myöhemmin.

Merkittiin tiedoksi tammi-helmikuun talousraportti. Toimintatuottoja ei ole kertynyt arvion mukaisesti, sillä asiakaslaskutuksessa on jonkin verran viivettä. Toisaalta myös toimintakulut ovat olleet arvioitua pienemmät. Hyvinvointialue kehittää taloudenennakointia ja varautuu loppuvuoden muuttuviin kuluihin. Lisäksi aluehallitus edellyttää, että talouden sopeuttamistoimia jatketaan edelleen suunnitelmallisesti, rohkeasti ja ripeästi.

Määrättiin tukipalvelujen toimialajohtajan sijaisiksi hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen ja tietohallintojohtaja Mikko Päkkilä.

Hyväksyttiin aluehallituksen päätäntävaltaan liittyviä paikallisten erien kohdentamiseen ja palkkoihin liittyviä muutoksia.

Lisätietoja medialle

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 26.3. pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialueen talous on kääntymässä oikeaan suuntaan Hyvinvointialue päätti ja toteutti viime vuonna isoja säästötoimia, mutta osa tuloksista näkyy vasta myöhemmin.

Lapin hyvinvointialueen talous on kääntymässä oikeaan suuntaan

Hyvinvointialue päätti ja toteutti viime vuonna isoja säästötoimia, mutta osa tuloksista näkyy vasta myöhemmin.

Lapin hyvinvointialueen toinen varsinainen toimintavuosi oli alijäämäinen. Talouden suunta on kuitenkin oikea, sillä tulos on hieman parempi kuin ensimmäisenä vuonna. Vuonna 2023 alijäämää kertyi noin 90 miljoonaa ja viime vuonna 87 miljoonaa.

Viime vuonna toimintakulut olivat noin 1,1 miljardia. Valtionrahoitus oli noin 920 miljoonaa ja toimintatuotot noin 150 miljoonaa.

Hyvinvointialue laati keväällä talouden sopeuttamisohjelman ja toimeenpani useita säästötoimia. Kaikkiaan tavoitteena olivat 98 miljoonaan euron säästöt, joista 47 miljoonaa euroa tavoiteltiin jo viime vuonna. Tavoitteesta toteutui viime vuonna noin 13 miljoonaa. Eniten säästöjä hyvinvointialue sai henkilöstöorganisaatiota keventämällä sekä vuodeosastoverkostoa ja vuodeosastojen toimintaa muuttamalla ja kotisairaalatoimintaan panostamalla.

Palvelurakenteen keventäminen toi säästöjä jopa arvioitua enemmän. Hyvinvointialue vähensi esimerkiksi ikääntyneiden ympärivuorokautisia tehostettuja asumispalvelupaikkoja ja panosti sen sijaan muun muassa yhteisölliseen asumiseen ja kotihoitoon. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen ja raskaimmista palveluista säästäminen on pitkäjänteistä työtä, jonka säästövaikutukset esimerkiksi mielenterveys- ja lastensuojelutyössä näkyvät vasta myöhemmin.

Palveluverkon keventämistä koskevat päätökset viivästyivät. Keväällä tehdyt päätökset täytyi valmistella ja päättää uudestaan loppuvuodesta, sillä valmisteluun oli osallistunut esteellisiä luottamushenkilöitä. Hyvinvointialue jatkaa säästötoimien toteuttamista tänä vuonna, ja osa tuloksista näkyy vasta ensi vuoden taloudessa. Palveluverkkomuutosten säästövaikutukset ovat noin 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Talouden suunnittelu on ollut edelleen todella vaikeaa. Sopeuttamistoimien oli tarkoitus pienentää viime vuoden talousarviossa arvioitua alijäämää, mutta sopeuttamisesta huolimatta alijäämää kertyikin vajaa kaksi miljoonaa alkuperäistä arviota enemmän.

Siirtymätasaus ja henkilöstön eläköityminen vaativat muutoksia jatkossakin

Tänä vuonna talouden sopeuttamistoimista odotetaan kaikkiaan noin 32 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2025 on ensimmäistä kertaa vuositasolla tasapainossa, eli rahoitus riittää kattamaan toiminnan kulut. Talousarvion saaminen tasapainoon on ollut iso ponnistus. Uutta alijäämää ei kerry, mutta aikaisempien vuosien alijäämien kattamiseen tulos ei vielä riitä.

Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu niin sanotusta siirtymätasauksesta. Hyvinvointialueen valtionrahoitusta leikataan, sillä Lapin kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi. Osa kunnista on järjestänyt palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta osa on hoitanut lakisääteisiä tehtäviä puutteellisesti.

Lapin aluevaltuusto on päättänyt, että hyvinvointialue kattaa valtion asettamaan määräaikaan eli vuoteen 2026 mennessä ne alijäämät, jotka johtuvat muusta kuin siirtymätasauksesta. Kaikkien alijäämien kattaminen vaatisi sellaisia sopeuttamistoimia, jotka vaarantaisivat riittävien sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisen.

Suurin osa hyvinvointialueista on päätymässä tilanteeseen, jossa ne joutuvat rikkomaan lakisääteistä alijäämän kattamisvelvollisuutta lakisääteisen palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tai päinvastoin.
-Näin ei pitäisi oikeusvaltiossa olla, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa tilinpäätöksen katsauksessaan.

Muutospaineita luovat liian pienen rahoituksen lisäksi myös väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu sekä edessä oleva työvoimapula. Laskelmien mukaan yli 1200 Lapin hyvinvointialueen työntekijää jää eläkkeelle vuoteen 2028 mennessä.

Aluehallitus esittää sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan perustamista

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuustolle muutoksia hyvinvointialueen poliittiseen organisaatioon. Aluehallitus esittää, että hyvinvointialue luopuisi osallisuus- ja asiakkuuslautakunnasta ja hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnasta. Tilalle hyvinvointialue perustaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan, tulevaisuuden ja ennakoinnin yhteistyöelimen sekä aluehallituksen alaisen konserni- ja tilajaoston.

Aluehallitus esittää, että vasta uusi aluevaltuusto päättäisi uuden tulevaisuus- ja ennakointitoimielimen toiminnasta. Mahdollisen järjestöneuvottelukunnan tai -neuvoston perustaminen valmisteltaisiin aluevaltuuston käsiteltäväksi tämän vuoden aikana.

Muita päätöksiä

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi muutoksia hallintosääntöön. Muutokset liittyvät enimmäkseen luottamushenkilöorganisaation muutoksiin. Lisäksi nuorisovaltuustolle sekä vammais- ja vanhusneuvostoille esitetään valtuustoaloitteen tapaista aloiteoikeutta.

Hyväksyttiin aluehallintoviraston pyytämä selvitys, joka koskee muistutusten käsittelyä Lapin hyvinvointialueella.

Päätettiin käynnistää kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja vammaisten henkilöiden työtoimintaa koskeva kilpailutus. Varsinainen sopimuskausi olisi vuoden 2027 loppuun, ja hankinnan kokonaisarvo olisi arviolta noin 7,5 miljoonaa euroa.

Hyväksyttiin muutoksia asiakasmaksuihin liittyviin toimivalta-asioihin.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski aluehallituksen aiemmin tekemää tehtäväkohtaiseen palkkaan liittyvää päätöstä.

Hylättiin oikaisuvaatimus, joka koski ICT-suunnittelijan valintaa.

Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston päätös hyvinvointialueneuvottelukunnan asettamisesta. Lapin hyvinvointialueen edustaja on hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela ja varajäsen terveysjohtaja Miia Palo.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön aloite hyvinvointialueiden yhteistyösopimusten muuttamiseksi. Suomessa on viisi hyvinvointialueiden yhteistyöaluetta eli YTA-aluetta. Kaikkien YTA-alueiden yhteistyösopimukset eivät ole nykyään lainsäädännön edellyttämällä tasolla.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyy muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Muutokset ovat lähinnä organisaatiomuutoksiin liittyviä teknisiä korjauksia eivätkä vaikuta toimintakatteeseen.

Päätettiin ottaa käyttöön mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelujen ostamista koskevien sopimusten optiokausia.

Päätettiin käynnistää tekstiilihuoltopalvelujen kilpailutus lounaisella palvelualueella. Hankinta on arvoltaan noin 6,7 miljoonaa euroa.

Lisätietoja medialle

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 19.3.2025 pidetystä kokouksesta

Hyvinvointialue käynnistää suunnitelmien mukaisia rakennushankkeita.

Hyvinvointialue käynnistää suunnitelmien mukaisia rakennushankkeita

Lapin aluehallitus päätti käynnistää investointisuunnitelmaan ja talousarvioon sisältyviä rakennushankkeita. Hankkeet ovat myös valtiovarainministeriön hyväksymiä.

Kemijärven pelastusaseman kustannusarvio on reilu 18 miljoonaa. Asemalle sijoittuu myös ensihoitopalvelut. Asema valmistuu vuoden 2028 alkupuoliskolla kunnan vuokratontille.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen omia kiinteistöjä hyvinvointialue muuttaa ja remontoi vajaalla 16 miljoonalla. Länsi-Pohjan keskussairaalaan tehdään vesi- ja viemäriverkoston perusparannuksia sekä Sauvosaaren sairaalan ja Simon vuodeosaston muuttoihin liittyviä tilamuutoksia. Tilamuutoksilla on tarkoitus säästää jatkossa noin 600 000 euroa vuodessa. Lapin keskussairaalassa hyvinvointialue tekee vanhojen rakennusten peruskorjausta ja kehittää helikopterikenttää. Tilamuutoksilla on tarkoitus säästää jatkossa noin 250 000 euroa vuodessa. Lisäksi tehdään tilamuutoksia ja perusparannuksia Kolpeneen tiloihin.

Hallitus päätti myös käynnistää hankesuunnittelun pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla toteutettavista kohteista. Hankesuunnittelu käynnistetään Enontekiön Hetan ensihoidon uusien toimitilojen ja Sodankylän pelastusaseman uuden kalustosuojan osalta. Sosiaalipalveluissa hankesuunnittelu käynnistetään Kemiin rakennettavan kehitysvammaisten asumisyksikön ja Rovaniemelle rakennettavan kehitysvammaisten lasten ja nuorten asumisyksikön osalta. Kemin uudistilat korvaisivat palvelukoti Apilan, Kivikankaan ja Kivikon pirtin toimimattomat tilat. Rovaniemen 14-paikkaisessa yksikössä järjestettäisiin sekä pitkäaikaista asumista että esimerkiksi omaishoitajien vapaita mahdollistavaa lyhytaikaista asumista.

Muita päätöksiä

Aluehallitus muutti vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston toimikausia. Jatkossa toimikaudet alkavat aluevaalivuotta seuraavan vuoden alusta ja päättyvät valtuustokauden päättymisvuonna vuoden viimeisenä päivänä.

Päätettiin pyytää Saamelaiskäräjiä ja Kolttien kyläkokousta nimeämään jäsenensä ja varajäsenensä hyvinvointialueen saamen kielen lautakuntaan. Saamelaiskäräjien täytyy nimetä viisi jäsentä ja kyläkokouksen yksi. Nimeämisiä pyydetään 1.5. mennessä, jotta saamen kielen lautakunta pääsee aloittamaan toimintansa aluevaalien jälkeen samaan aikaan muiden hyvinvointialueen toimielinten kanssa.

Mearriduvvui, ahte bivdit Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima nammadit lahtuid ja várrelahtuid buresveadjinguovllu sámegiela lávdegoddái. Sámediggi ferte nammadit vihtta lahtu ja siidačoahkkin ovtta. Bivdit, ahte nammadeamit bohtet maŋimustá 1.5., vai sámegiela lávdegoddi beassá álggahit doaimmas guovlluválggaid maŋŋel oktanaga buresveadjinguovllu eará doaibmaorgánaiguin.

Meridui, ete táttup Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim nomâttiđ jesânijd já värijesânijd pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikoodán. Sämitigge ferttee nomâttiđ vittâ jeessân já sijdâčuákkim oovtâ. Táttup nomâttâsâid majemustáá 1.5., vâi sämikielâ lävdikodde piäsá algâttiđ tooimâs kuávluvaaljâi maŋa siämmáá ääigi pyereestvaijeemkuávlu eres toimâorgaanijguin.

Esitetään aluevaltuustolle, että se myöntäisi Jari Huotarille eron pelastus- ja valmiuslautakunnan jäsenyydestä ja lautakunnan puheenjohtajan tehtävästä ja valitsisi lautakuntaan uuden jäsenen ja puheenjohtajan.

Hyväksyttiin valtuustoryhmien raportit valtuustoryhmien toiminnan tukirahojen käytöstä vuodelta 2024.

Hylättiin sosiaalityöntekijän virkavalintaa koskeva oikaisuvaatimus perusteettomana.

Merkittiin tiedoksi, että markkinaoikeuteen valituksen tehnyt yritys on peruuttanut potilasvalvontajärjestelmien hankintaa koskevan valituksensa.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön päätös, jonka mukaan se hyväksyy hyvinvointialueen investointisuunnitelman sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän osuuden.

Merkittiin tiedoksi lokakuussa pidetyn hyvinvointialueneuvottelun pöytäkirja.

Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston julkaisu julkisen johtamisen arvoista ja periaatteista.

Merkittiin tiedoksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportti hyvinvointialueiden tilannekuvista ja päättäjille suunnattu ”Hyvinvointialueille pitää antaa mahdollisuus onnistua” -uutiskirje.

Lainsäädännöstä johtuvia muutoksia koskeva pykälä numero 121 poistettiin listalta jatkovalmistelua varten.

Valtuustoaloitetta koskeva pykälä numero 131 päätettiin palauttaa jatkovalmisteluun.

Lisätietoja medialle

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 26.2.2025 pidetystä kokouksesta

Lapin hyvinvointialue: Helsingin siirtymätasauksesta saama hyöty on jaettava rahoitusvajeesta kärsiville hyvinvointialueille.

Lapin hyvinvointialue: valtion pitäisi ohjata toimintaa ylätasolla eikä puuttua hyvinvointialueiden toimintaan

Lapin aluehallitus hyväksyi valtioneuvostolle toimitettavan lausunnon, joka koskee hyvinvointialueiden valtakunnallisia tavoitteita. Valtioneuvosto on valmistelemassa tavoitteita vuosille 2025-2029.

Lapin hyvinvointialueen mukaan päätavoitteet ovat oikean suuntaisia, mutta niiden pitäisi ohjata hyvinvointialueita palvelujen järjestämisen tasolla eikä puuttua liikaa hyvinvointialueiden toimintaan. Valtion esittämää mittarikokonaisuutta tulisi supistaa ja järkeistää hyvinvointialueiden, ministeriöiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Valtion esittämät mittarit vaativat hyvinvointialueilta erillistä tiedonkeruuta eivätkä kuvaa sote- ja pelastuspalvelujen todellista onnistumista.

Lausunnon mukaan palvelujen yhdenvertaisuus on hyvä tavoite, mutta sitä arvioidessa täytyy huomioida alueiden erityispiirteet ja huomioida erilaisuus myös rahoituksessa.

Hyvinvointialue pitää hyvänä, että valtio suunnittelee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamista ja kustannusten hillitsemistä. Hyvinvointialue perää valtiolta kuitenkin tarkempia suunnitelmia, jotta niihin olisi mahdollista ottaa kantaa.

Lapin hyvinvointialue: Helsingin siirtymätasauksesta saama hyöty on jaettava rahoitusvajeesta kärsiville hyvinvointialueille

Lapin aluehallitus hyväksyi valtioneuvostolle toimitettavan lausunnon, joka koskee hyvinvointialueiden rahoitusta. Valtioneuvosto on valmistelemassa muutoksia hyvinvointialueiden rahoituslakiin.

Valtio suunnittelee kertaluontoisia leikkauksia vuosina 2026 ja 2027 Helsingin kaupungin saamaan siirtymätasauslisään. Lapin hyvinvointialue ehdottaa, että Helsingin rahoituksesta leikattava 35 miljoonaa kohdennetaan niille alueille, joiden saamaa rahoitusta siirtymätasaus leikkaa.

Hyvinvointialueiden tekemällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöllä olisi aiempaa suurempi merkitys rahoituksessa. Lapin hyvinvointialueen mukaan uudistuksessa täytyy huomioida hyvinvointialueiden erilaiset lähtötilanteet. Esimerkiksi tehdyn hyte-työn kirjaaminen on hankalaa alueilla, joilla on edelleen useita potilastietojärjestelmiä. Myös kuntien kanssa tehtävän hyte-työn mahdollisuudet vaihtelevat kuntien määrästä ja lähtötilanteesta riippuen.

Lausunnon mukaan on positiivista, että pelastustoimen rahoituksessa huomioitaisiin jatkossa esimerkiksi loma-asuntojen määrä, lentokentät, voimalaitokset ja muut erityiskohteet.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti muuttaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntaosuuksien perimistä koskevan aiemman päätöksensä sanamuotoa. Sairaanhoitopiirin edellisten vuosien alijäämät laskutetaan jäsenkunnilta peruspääoman jäsenkuntaosuuksien suhteessa. Kemin kaupunki ja Tervolan kunta ovat valittaneet aiemmasta päätöksestä. Aluehallitus päätti hylätä oikaisuvaatimukset muilta osin. Aluehallitus päätti myös, että jos jäsenkunnat eivät kata vanhoja alijäämiä huhtikuun puoliväliin mennessä, hyvinvointialue vie asian hallinto-oikeuteen. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Päätettiin pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valitus, joka koskee aluevaltuuston tekemiä vammaispalvelujen asiakasmaksupäätöksiä.

Nimettiin Jari Huotari aluehallituksen edustajaksi hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon.

Hyväksyttiin hankintalakien muutosesityksiin kantaaottava lausunto.

Hyväksyttiin täytäntöönpanolupahakemus, jolla haetaan markkinaoikeudelta lupaa hankkia teho-osaston ja sydänpajan potilasvalvontajärjestelmät.

Päätettiin käynnistää sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukipalvelujen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Taustalla ovat muun muassa organisaatiouudistus, johtamisrakenteen keventäminen, toiminnan tehostaminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen yhdeksi toimialaksi.

Päätettiin hylätä sosiaaliohjaajan virkavalintaa koskeva oikaisuvaatimus perusteettomana.

Päätettiin vuokrankorotuksia ja asukasvalintaa koskevista periaatteista. Hyvinvointialue on vuokrannut noin 1200 asuinhuoneistoa erityisryhmien ympärivuorokautiseen palveluasumiseen. Vuokrien täytyy jatkossa kattaa hyvinvointialueelle aiheutuvat kulut. Vuosittaiset korotukset voivat olla korkeintaan 15 prosenttia tai 60 euroa kuukaudessa.

Merkittiin tiedoksi tammikuun talousraportti. Aluehallitus edellyttää, että hyvinvointialue jatkaa talouden sopeuttamistoimia suunnitelmallisesti ja ripeästi.

Hyväksyttiin tämän vuoden käyttösuunnitelma. Aiemmin aloitettuja ja päätettyjä investointeja jatketaan, mutta uusien rakennusinvestointien aloittamisesta päätetään aina erikseen.

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski niin sanotun Lean-menetelmän käyttöönottoa palvelujen kehittämisessä.

Merkittiin tiedoksi osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan päätökset, jotka koskivat Pol.is-osallisuusalustan hankintaa ja osallisuusnäkökulman huomioimista päätöksenteko-organisaation uudistamisessa.

Päivitettiin asiakasmaksuihin liittyviä toimivalta-asioita.

Lisätietoja medialle

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998 
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 19.2.2025 pidetystä kokouksesta

Valtiovarainministeriö hyväksyi Lapin hyvinvointialueen sopeuttamisohjelman: lainanottovaltuudet varmistuivat. Päätettiin kilpailuttaa lapsiperheiden sosiaalipalveluja.

Valtiovarainministeriö hyväksyi Lapin hyvinvointialueen sopeuttamisohjelman: lainanottovaltuudet varmistuivat

Valtiovarainministeriö on hyväksynyt Lapin hyvinvointialueen päivitetyn talouden sopeuttamisohjelman. Sopeuttamisohjelman hyväksyminen oli ehtona, jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuudet. Päätöksen myötä Lapin hyvinvointialueella on yhteensä 74 miljoonan euron lainanottovaltuudet, josta 17 miljoonaa on käytettävissä investointeja vastaaviin pitkäaikaisiin sopimuksiin. Lainaa on mahdollista ottaa vain välttämättömiin investointeihin, joita ei ole mahdollista rahoittaa muuten.

Valtiovarainministeriö muistuttaa, että hyvinvointialueen täytyy jatkaa ripeästi aiemmin laadittujen säästösuunnitelmien toimeenpanoa. Lisäksi hyvinvointialueen täytyy valmistella uusia sopeuttamistoimia. Hyvinvointialue aikoo valmistella sopeuttamistoimien seuraavan vaiheen tänä vuonna ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.

Ministeriö muistuttaa myös, että hyvinvointialueen täytyy kattaa aiempina vuosina kertyneet alijäämät viimeistään vuonna 2026. Lain mukaan valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei kata alijäämiä määräajassa.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti, paljonko se maksaa jäsenkuntalaskujen oikaisuina kullekin Lapin sairaanhoitopiirin entiselle jäsenkunnalle. Maksut jaetaan kuntien toivoman jakoperiaatteen mukaan. Palautusta on jaettavana yhteensä 4,7 miljoonaa.

Nimettiin Lapin hyvinvointialueen ehdokkaat hyvinvointialueneuvottelukuntaan. Varsinaiseksi jäseneksi esitetään hyvinvointialuejohtaja Jari Jokelaa ja varajäseneksi terveysjohtaja Miia Paloa. Valtioneuvoston asettama neuvottelukunta käsittelee muun muassa hyvinvointialueisiin liittyviä laki- ja tehtävämuutoksia.

Päätettiin virat, joiden osalta palvelussuhteeseen ottamisesta päättää aluehallitus.

Hyväksyttiin Potilasvakuutuskeskuksen velkakirjat ja merkittiin tiedoksi korvausvastuissa tapahtuneet muutokset.

Hyväksyttiin Lapin hyvinvointialueen osalta Maakuntien tilakeskus Oy:n omistajastrategian keskeinen sisältö. Tilakeskus on valtion ja hyvinvointialueiden omistama yhtiö, joka ylläpitää yhteistä tilatietojärjestelmää ja tuottaa muita tilojen hallintaan liittyviä palveluja.

Merkittiin tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö, joka koskee julkisten hankintojen lainsäädäntöuudistusta.

Päätettiin kilpailuttaa lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon palvelut sopimuskaudelle 2025–2034. Hankinnan arvo on arviolta 177 miljoonaa euroa.

Päätettiin kilpailuttaa lapsiperheiden sosiaalipalveluja ja lastensuojelun avopalveluja sopimuskaudelle 2025–2034. Hankinnan arvo on arviolta 51 miljoonaa euroa.

Merkittiin tiedoksi yhteistyösopimus, joka koskee työllistymisen monialaista edistämistä Lapissa. Nimettiin työllisyyttä edistävän yhteistyön johtoryhmään varsinaiseksi jäseneksi perheiden ja työikäisten palveluiden johtaja Johanna Korteniemi ja varajäseneksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen sekä varsinaiseksi jäseneksi sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja Tuula Saukkonen ja varajäseneksi terveysjohtaja Miia Palo.

Päätettiin asiakasmaksuihin liittyvistä toimivaltasäännöksistä.

Merkittiin tiedoksi Lapin hyvinvointialueen henkilöstökertomus vuodelta 2024 ja esitetään, että aluevaltuusto merkitsee henkilöstökertomuksen tiedoksi. Hyvinvointialue on onnistunut muun muassa vähentämään vuokratyövoiman käyttöä ja pitkiä sairaspoissaoloja.

Hyväksyttiin vastaukset valtuustoaloitteisiin, jotka koskivat yli sukupolvien periytyviä ongelmia, opetussairaalan perustamista, mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointia, lastensuojelun palveluverkkoa sekä heikoimmassa asemassa olevien tarpeita.

Merkittiin tiedoksi Lapin hyvinvointialueen, Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun solmima kumppanuussopimus.

Merkittiin tiedoksi kuuden hyvinvointialueen yhteinen kannanotto, joka liittyy hyvinvointialueiden valtionrahoituksen uudistamiseen. Useiden hyvinvointialueiden taloutta kurittava niin sanottu siirtymätasaus täytyy korjata.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311  
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Valtiovarainministeriö on hyväksynyt Lapin hyvinvointialueen päivitetyn talouden sopeuttamisohjelman. Sopeuttamisohjelman hyväksyminen oli ehtona, jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuudet.