Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston päätöstiedote 22.4.2024 pidetystä kokouksesta

Lapin aluevaltuusto: Isoja säästöjä täytyy tehdä, mutta tärkeimmät peruspalvelut pysyvät jatkossakin lähipalveluina. Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan. Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle.

Lapin aluevaltuusto hyväksyi talouden sopeuttamisohjelman sekä palveluiden järjestämisohjelman ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Aluevaltuusto päätti ensin äänin 39-20, että sopeuttamispäätös käsiteltiin tämänkertaisessa kokouksessa eikä siirretty kesäkuun kokoukseen.

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkoston muodostamisen periaatteet tarkemman jatkovalmistelun pohjaksi. Periaatteena on, että tärkeimmät peruspalvelut tuotetaan jatkossakin lähipalveluna.

Aluevaltuusto päättää talousarviomuutoksista ja tulevien vuosien talousarvioista sekä palveluverkostoa koskevista ylätason muutoksista. Aluehallitus taas päättää sopeuttamisohjelman toimeenpanosta sekä tekee palveluverkkoa koskevista strategisen tason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Aluevaltuusto myös merkitsi tiedoksi palvelustrategiaa ja talouden sopeuttamisohjelmaa koskeneet lausunnot, kannanottojen koosteet ja lapsivaikutusten arvioinnin.

Johtamisjärjestelmä ja luottamushenkilöiden palkkiot tarkistetaan

Aluevaltuusto teki säästösuunnitelmiin useita yksimielisiä lisäyksiä. Kesäkuun kokoukseen täytyy valmistella esitys kokouspalkkioiden ja muiden luottamushenkilökulujen muutoksista. Aluevaltuusto edellyttää toimenpidepohjaisen rahoituspohjan tarkastamista toukokuun loppuun mennessä. Hyvinvointialueen täytyy olla säästöjen toimeenpanossa suunnitelmallinen, ja toimialojen täytyy tehdä tiivistä yhteistyötä. Korvaavat palvelut täytyy olla toiminnassa ennen kuin nykyisiä palveluja voidaan karsia. Osana ensi vuoden talousarvion laadintaa hyvinvointialueen täytyy valmistella esitys organisaation sekä esihenkilö- ja johtamisrakenteen madaltamisesta.

Aluevaltuusto hylkäsi tehdyn vastaesityksen äänestyksen jälkeen. Vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että hyvinvointialue tarkentaa synnytystoiminnan keskittämistä koskevia kustannuslaskelmia ja osallistaa asukkaita ennen säästöpäätöksiä.

Hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla eli noin 10 prosentilla ensi vuodesta lähtien. Jo tänä vuonna säästöjä täytyy löytyä 47 miljoonan euron edestä. Hyvinvointialueen täytyy toimittaa sopeuttamisohjelma valtiovarainministeriölle jo tällä viikolla. Aluehallitus täydentää talouden sopeuttamisen laskelmia myöhemmin saapuvilla valtionrahoituslaskelmilla.

 
Vammaispalvelujen kuluja karsitaan maan keskiarvon tasolle

Aluevaltuusto päätti, että vammaispalvelujen rakennetta kevennetään niin, että kustannukset laskevat maan keskiarvon tasolle vuoteen 2034 mennessä.

Pitkäaikainen laitoshoito korvataan ympärivuorokautisella palveluasumisella tai muilla kevyemmillä palveluilla. Muita keinoja ovat muun muassa palvelujen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen ja viranomaistoimintojen keskittäminen. Kaakkoisen palvelualueen palveluista ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen toiminnasta vammaispalvelut tekee erilliset selvitykset.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Ikääntyneiden laitoshoidon tilalle edullisempia asumismuotoja

Aluevaltuusto hyväksyi ikääntyneiden palvelujen rakenteen keventämiseen liittyvät linjaukset. Ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan vuoden 2026 loppuun mennessä. Tilalle tulee muita asumismuotoja kuten ympärivuorokautista palveluasumista.

Ikääntyneiden palvelut vähentää myös ympärivuorokautista palveluasumista, mutta jokaisessa kunnassa on jatkossakin vähintään yksi yksikkö. Ympärivuorokautista palveluasumista korvataan yhteisöllisellä asumisella. Muutoksissa hyvinvointialue huomioi palvelutarpeen, kiinteistöjen soveltuvuuden, voimassa olevat sopimukset, yksiköiden optimaalisen koon ja henkilöstön saatavuuden. Asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit käynnistetään heti päätöksenteon jälkeen.

Hyvinvointialue varaa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteyteen lyhytaikaispaikkoja niillä paikkakunnilla, joissa ei ole jatkossa omaa terveyspalvelujen vuodeosastoa. Hyvinvointialue testaa mallia Kolarissa ja hyödyntää toiminnan kehittämisessä Kolarissa saatavia kokemuksia.

Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle. 

Seitsemän perinteistä vuodeosastoa korvataan muilla palveluilla

Aluevaltuusto päätti, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen toimintaa muutetaan niin sanotun lähisairaalamallin mukaisesti. Lähisairaalamallissa Lapissa on jatkossa 16 vuodeosastoa 12 paikkakunnalla. Hyvinvointialue korvaa Pelkosenniemen, Sallan, Utsjoen, Kolarin, Posion, Tervolan ja Simon vuodeosastojen toiminnan muilla palveluilla ja lähikuntien suuremmilla osastoilla.

Osastojen yhdistämisessä ja muutosten aikataulussa terveyspalvelut huomioi palvelujen saavutettavuuden, henkilöstön saatavuuden, tilojen sijainnin, kunnon ja investointitarpeet sekä muiden palvelujen toimivuuden ja kehittymisen.

Lisäksi terveyspalvelut lisää sairaansijoja viidellä eri osastolla ja vähentää sairaansijoja viidellä eri osastolla. Yhteensä sairaansijat vähenevät noin 20 prosenttia vuoden 2023 tasosta. Vuodeosastoilta vähenevät paikat huomioidaan ikääntyneiden erilaisten asumispalvelujen kokonaispaikkamäärissä.

Paikkakunnilla, joilla ei ole omaa vuodeosastoa, saattohoitoa kehitetään joka tapauksessa lähipalveluna. Niin sanotussa yhdistelmäpalvelussa ympärivuorokautisen palveluasumisen yhteydessä tarjotaan lyhytaikaista hoivaa ja saattohoitoa kotisairaalan tuella. Perinteistä vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ensisijaisesti kotipaikkakuntaa lähimmällä vuodeosastolla. Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa potilasta on tarpeen hoitaa hänen tarpeeseensa erikoistuneella osastolla tai hoitoa ei ole saatavilla lähiosastolla.

Kotisairaalatoiminta otetaan käyttöön kaikilla paikkakunnilla, ja myös ensihoito tukee sairaanhoitoa. Henkilöstön osaamista laajennetaan, mikä mahdollistaa eri palvelujen yhdistämisen.

Vuodeosastojen muutoksilla hyvinvointialue aikoo säästää ensi vuonna 6,2 miljoonaa euroa. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ylätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Sairaalapalveluihin tulee kaksi toimipistettä ja yksi leikkausjono

Aluevaltuusto hyväksyi erikoissairaanhoidon palvelurakenteen muuttamislinjaukset. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. 33 aluevaltuutettua äänesti aluehallituksen alkuperäisen esityksen puolesta ja 26 jäsentä kannatti vastaesitystä. Hävinneessä vastaesityksessä esitettiin muun muassa, että asia olisi käsitelty vasta kesäkuussa ja sitä ennen olisi selvitetty, miten ministeriön tuoreet sairaalaverkkosuunnitelmat vaikuttavat Lappiin.

Vuodesta 2025 alkaen Lapissa on yksi sairaalapalvelujen kokonaisuus, joka toimii Kemin ja Rovaniemen toimipisteissä. Tämä tarkoittaa yhtä jonoa leikkauksiin sekä muihin toimenpiteisiin kuten kirurgian ja kardiologian toimenpiteisiin ja mahasuolikanavan tähystyksiin.  

Tavoite on keskittää toimenpidemääriltä pieniä ja erityisosaamista vaativia toimenpiteitä sairaalakohtaisesti. Sellaista suunniteltua leikkaustoimintaa, jossa toimenpidemäärät ovat suuria, jatketaan molemmissa toimipisteissä.

Päivystävien erikoisalojen lääkärintyö siirtyy Mehiläinen Länsi-Pohjalta hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2025 alussa. Samassa yhteydessä synnytykset keskitetään Lapin keskussairaalaan. Muutokset tarkoittavat, että Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnoista noin yksi prosentti siirtyy Lapin keskussairaalaan.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että kesäkuun aluevaltuuston kokoukseen valmistellaan keskussairaaloiden työnjakosuunnitelma ja molempien keskussairaaloiden talouden sopeuttamisohjelma.

Hyvinvointialue noudattaa valtakunnallisia velvoittavia linjauksia siltä osin kuin ne ovat hyvinvointialueen suunnitelmia tiukempia. Aluehallitus vastaa tarkempien suunnitelmien ja aikataulujen hyväksymisestä sekä tekee palveluverkkoa koskevista muutoksista ja ýlätason linjauksista päätösesitykset aluevaltuustolle.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Juha Bergille hänen pyynnöstään eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja aluehallituksen varajäsenyydestä. Aluevaltuusto myönsi eron äänestyksen jälkeen äänin 50 puolesta ja viisi vastaan. Neljä aluevaltuuston jäsentä äänesti tyhjää. Uudeksi aluevaltuutetuksi kutsuttiin Heikki Maaninka (keskusta) ja aluehallituksen varajäseneksi valittiin Kari Askonen (Yl. sit.).

Aluevaltuusto myönsi Anna-Katariina Feodoroffille hänen pyynnöstään eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Hänen tilalleen saamen kielen lautakuntaan valittiin Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden kolttaneuvostojen esittämä Teemu Titola.

Guovllustivra mieđihii Anna-Katariina Feodoroffii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas nugo ieš lei bivdán. Su sadjái sámegiela lávdegoddái válljejuvvui Teemu Titola, gean Njellim-Keväjávrri ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiid ledje evttohan.

Kuávlustivrâ mieđettij Anna-Katariina Feodoroffân iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst nuuvtko jieš lâi pivdám. Suu sajan sämikielâ lävdikoodán väljejui Teemu Titola, kiäm Njellim-Keväjäävri já Njiävđám kuávlui nuorttâlâšraađijd lijjii iävtuttâm.

Vuʹvddvälddõs miõđi Anna-Katariina Feodoroʹffe suu raukkmõõžžâst rätkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäʹzzlažvuõđâst. Suu sâjja sääʹmǩiõl luʹvddkådda vaʹlljeeš Njeäʹllem-Keväjääuʹr da Njauddâm vuuʹdi sääʹmsuåvtõõzzi eʹtǩǩääm Teemu Titola.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Kotisairaalan asiakasmaksut yhtenäistettiin koko hyvinvointialueella. Lisäksi jatkossa asiakkaan ulosotto- ja velkajärjestelykulutkin otetaan huomioon, kun lasketaan asiakkaan tuloja asumispalvelujen maksuista päätettäessä. Kolmannessa muutoksessa aluevaltuusto asetti tukipalveluihin ja asumiseen liittyvien ryhmäkuljetusten hinnat.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Nyt tehdyt muutokset kattavat noin 11,5 miljoonaa euroa tämän vuoden säästötavoitteesta, joka on 47 miljoonaa.

Aluevaltuusto hyväksyi päivityksiä tämän vuoden investointisuunnitelmaan. Muutokset sisältävät vähennyksiä ja lisäyksiä eri rakennushankkeisiin ja pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Sekä Rovaniemen pelastusaseman että Näsmä 2:n rakennushankkeiden on arvioitu kasvavan 6 miljoonalla. Suunnitelmaan lisättiin myös Sodankylän mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Kiepin 2,5 miljoonan euron pitkäaikainen vuokrasopimus. Muutokset ovat jo mukana tämän vuoden talousarvioluvuissa. Investoinnit voivat edetä vasta, jos valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet.

Lisätietoja:

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluevaltuuston päätöksiä 19.2.2024 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

Aluevaltuusto päätti säästölinjauksista: synnytykset ja osa ympärivuorokautisesta päivystyksestä keskitetään Lapin keskussairaalaan

Lapin aluevaltuusto päätti hyvinvointialueen talouden sopeuttamisen päälinjauksista.

Aluevaltuusto äänesti, jätetäänkö suunnitelmista pois kohdat, jotka koskevat synnytysten ja tiettyjen ympärivuorokautisten päivystystoimintojen keskittämistä Lapin keskussairaalaan. Aluehallituksen alkuperäinen esitys jäi voimaan äänin 31-28, eli toiminnot keskitetään Lapin keskussairaalaan. Tarkemmat suunnitelmat ja aikataulut tarkentuvat myöhemmin.

Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii ennaltaehkäisemään työtapaturmia vielä nykyistä aktiivisemmin. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti myös, että suunnitelmiin ei kirjata lukumääräistä tavoitetta, minkä verran kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrää pyritään vähentämään.

Valtuusto ohjeisti jatkovalmistelua, että yksityiskohtaisemmat säästötoimenpiteet täytyy valmistella yhteistyössä henkilöstön kanssa ja että valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota lähipalvelujen säilyttämiseen. Seuraavaksi sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Lappilaisilla on aikaa vaikuttaa

Nyt tehty päätös oli vasta periaatteellinen ja otti kantaa vasta säästömahdollisuuksien ylätason linjauksiin. Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta. Sitä ennen työntekijöillä, lappilaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmiin. Jo nyt alustavista säästösuunnitelmista voi kysyä lisätietoja ja kommentoida niitä sivustolla https://lapha.fi/palvelustrategia.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitää olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus on noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyy, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito puretaan ja vammaisten laitoshoitoa vähennetään. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään. Tilalle sosiaalipalvelut etsii edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukee kotona asumista ja lisää kuntouttavaa toimintaa. Samalla uudelleenarvioidaan myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelujen rooli. Hyvinvointialue perustaa myös omais- ja perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostetaan varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentää kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisää vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistää palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkistaa asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta keskitetään vammaispalvelujen sisällä yhteiseksi toiminnaksi ja ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin ikääntyneiden palveluissa yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentää vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentää vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaa kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestetään ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyy myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä voidaan vähentää keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksistä Lapin keskussairaalaan. Näin saadaan vähennettyä päällekkäistä lääkäri- ja hoitajavalmiutta. Muutos on mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Toisaalta Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan lisätä kiireetöntä leikkaustoimintaa. Samalla terveyspalvelut pyrkii vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulee esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei oteta useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisää hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisätään yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaa järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaa lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

4. Palveluverkosto ja tilat

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue luo kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpannaan vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostetaan muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkii neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisää kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittää mahdollisuudet madaltaa organisaatiota ja selkeyttää maantieteellisten palvelualueiden roolia. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoidaan, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkastellaan ja henkilöstöä kohdennetaan entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenevät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Henkilöstöpulan hillitsemiseksi hyvinvointialue muun muassa luo oman varahenkilöjärjestelmän, hyödyntää eläköityvien työntekijöiden osaamista ja syventää yhteistyötä oppilaitosten kanssa.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Päätöksiä yt-neuvottelujen tuloksista on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun lopussa.

6. Hankinnat, sopimukset ja logistiikka

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsii sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaa suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitetään sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Mehiläinen Länsi-Pohjan osalta selvitetään niin sanotun sisäisen ulkokuntalaskutuksen vaikutus erikoissairaanhoidon työnjaon kustannuksiin.

Välinehuolto keskitetään työmäärät huomioiden ja maantieteellisesti järkevästi, ja myös hoitotarvikejakelu on jatkossa keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsii ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otetaan täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä on mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Aluevaltuusto hyväksyi Pohjois-Suomen pelastustoiminnan yhteistoimintasopimuksen

Aluevaltuusto hyväksyi pelastustoiminnan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen eli YTA:n yhteistyösopimuksen. Pelastuslaitokset ovat neuvotelleet sopimuksen, joka määrittää puitteet Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden pelastustoimen yhteistyölle. Yhteistoimintasopimuksessa pelastustoimen keskeisiä tehtäviä voidaan tarvittaessa siirtää yksittäiselle hyvinvointialueelle sekä tuottaa Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Näitä keskeisiä tehtäviä ovat tilanne- ja johtokeskusjärjestelyiden erityisvalmius, kemiallisten ja säteilytilanteiden ja muun vaativan pelastustoiminnan erityisvalmius, merellinen pelastustoiminta, merialueen öljyvahinkojen torjunta, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen erityisvalmius sekä pelastustoimen poikkeusolojen valmistelevat tehtävät.

Pohjoisen YTA-alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Leena Palojärvelle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä. Palojärvi on valittu osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan joulukuussa 2023, ja hän pyysi eroa aiemmasta luottamustehtävästään ajankäytön vuoksi. Aluevaltuusto nimesi Palojärven tilalle tarkastuslautakuntaan Petri Mujen.

Aluevaltuusto täsmensi valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteita. Valtuustoryhmien tulee maksaa hyvinvointialueelle takaisin käyttämättä jäänyt tuki. Aiemmin takaisinmaksupäivä on ollut tammikuussa. Jatkossa takaisinmaksuaikaa on kesäkuuhun asti, mutta valtuustoryhmien tulee toimittaa käyttämättä jääneestä tuesta ennakkotieto tammikuun loppuun mennessä. Uutta tukea ei makseta, ennen kuin käyttämättä jäänyt tuki on maksettu takaisin hyvinvointialueelle.

Aluevaltuusto hyväksyi muutoksia sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuihin. Aluevaltuuston joulukuussa tekemän asiakasmaksupäätöksen jälkeen ilmeni, että kotiin annettavat turvapalvelut kuten turvapuhelin- ja kaatumisanturipalvelut ovat menossa kilpailutukseen tammikuussa 2024. Sopimukset ja hinnat päivittyvät siis myöhemmin, joten tässä vaiheessa maksuja ei kannata korottaa, vaan käyttää edelleen viime vuoden hintoja.

Aluevaltuusto hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian. Strategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee toimintaa ja miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.  

Aluevaltuusto hyväksyi muutetun talousarvion vuodelle 2024. Uusi talousarvio jää alijäämäiseksi 37,3 miljoonaa euroa. Aiempi talousarvio oli alijäämäinen 38,5 miljoonaa euroa. Talousarvion muutokset eivät vaikuta hyvinvointialueen toiminnan tavoitteisiin.  

Lisätietoja

aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Takaisin edelliselle sivulle

Talouden sopeuttamisohjelmalla haetaan ratkaisuja samalla sekä talouden alijäämään että henkilöstöpulaan

Lapin hyvinvointialue on laatinut alustavan suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Aluehallitus käsittelee talouden sopeuttamislinjauksia keskiviikon kokouksessaan ja tekee esityksen aluevaltuustolle.

Aluevaltuusto päättää sopeuttamislinjauksista maanantaina 19. helmikuuta. Sopeuttamisohjelma toimitetaan valtiovarainministeriölle, joka arvioi, ovatko toimenpiteet riittäviä lainanottovaltuuden saamiseksi.

Aluevaltuusto päättää tarkemmista säästötoimista sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategiasta 22. huhtikuuta.

Tavoitteena 98 miljoonan pysyvät säästöt

Lapin hyvinvointialueen pitää sopeuttaa talouttaan pysyvästi 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Käytännössä kulujen pitäisi olla ensi vuonna ja jatkossa 98 miljoona tämän hetken kustannustasoa alempana. Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin miljardi euroa vuodessa, joten säästöjä täytyy löytyä lähes 10 prosentin verran. Vuoden 2023 ja tämän vuoden alijäämät on katettava viimeistään vuonna 2026. Viime vuonna hyvinvointialueen talousarvio oli noin 86 miljoonaa alijäämäinen. Viime vuoden lopulliset tilinpäätösluvut eivät ole vielä tiedossa.

Jo tänä vuonna hyvinvointialueen taloutta pitää sopeuttaa 47 miljoonan euron edestä. Monet rakenteelliset muutokset tuovat säästöjä vasta pidemmällä aikavälillä, joten rakennemuutosten lisäksi tänä vuonna on tehtävä myös nopeita ja kertaluonteisia toimenpiteitä, jotka tuovat säästöä heti.

Seitsemän sopeuttamiskärkeä

Sopeuttamisohjelmassa on seitsemän kärkeä. Sopeuttamiskärkien säästövaikutus olisi noin 100 miljoonaa euroa vuonna 2025.

1. Palvelurakenteiden keventäminen

Palvelurakenteen keventämisellä hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna reilun 12 miljoonan euron säästöjä. Säästöjä syntyisi, kun ikääntyneiden pitkäaikainen laitoshoito purettaisiin ja vammaisten laitoshoitoa vähennettäisiin. Lisäksi ikääntyneiden, vammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennettäisiin. Tilalle sosiaalipalvelut etsisi edullisempia asumismuotoja kuten yhteisöllistä asumista sekä tukisi kotona asumista ja lisäisi kuntouttavaa toimintaa. Samalla selvitetään myös Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen palvelut tulevaisuudessa. Hyvinvointialue perustaisi myös omais-, perhehoidon ja henkilökohtaisen avun keskuksen tukemaan kotona asumista.

Lapsiperheiden palveluissa panostettaisiin varhaisen tuen palveluihin ja moniammatilliseen työhön kuten perheneuvolaan, opiskeluhuoltoon ja perhesosiaalityöhön. Myös lastensuojelun osalta hyvinvointialue vähentäisi kodin ulkopuolelle ja laitoshoitoon sijoitettavien lasten määrää ja lisäisi vuorostaan perhehoidon osuutta.

Sosiaalipalvelut yhtenäistäisi palvelujen myöntämisen perusteet ja tarkastaisi asiakkaiden palvelupäätöksiä tarpeen mukaan. Lisäksi muun muassa vammaispalvelujen viranomaistoiminta sekä ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjaus keskitettäisiin hyvinvointialueen yhteisiksi toiminnoiksi.

2. Terveydenhuollon integraatio ja hoitoketjujen kehittäminen

Terveydenhuollon integraatiolla ja hoitoketjujen kehittämisellä tavoitellaan jo tänä vuonna vajaan yhdeksän miljoonan ja ensi vuonna vajaan 23 miljoonan euron säästöjä.

Terveyspalvelut vähentäisi vuodeosastojen käyttöä odotuspaikkana muihin palveluihin sekä lyhentäisi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastojen hoitojaksoja. Toisaalta hyvinvointialue panostaisi kuntoutukseen ja sujuviin kotiutusprosesseihin. Pienimmillä paikkakunnilla palvelut järjestettäisiin ilman erillistä vuodeosastoa uudenlaisella yhteistyömallilla.

Säästöjä syntyisi myös lisäämällä Lapin ja Länsi-Pohjan keskussairaalojen työnjakoa ja yhteistyötä. Päällekkäisyyttä vähennettäisiin keskittämällä synnytykset ja osa päivystyksestä Lapin keskussairaalaan. Muutos olisi mahdollinen niillä erikoisaloilla, joiden osalta lakisääteinen velvoite poistuisi synnytystoiminnan lakkaamisen myötä tai joiden päivystysaikainen potilasmäärä on vähäinen. Näitä voisivat olla esimerkiksi naistentaudit, lastentaudit, radiologia ja kirurgian erikoisalat.
Kiireettömän hoidon osalta hyvinvointialue hyödyntäisi molempien sairaaloiden kapasiteettia aiempaa tehokkaammin kaikkien lappilaisten palveluihin. Samalla terveyspalvelut pyrkisi vähentämään Oulun yliopistollisen sairaalan käyttöä.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito karsisivat päällekkäiset toimenpiteensä. Säästöä tulisi esimerkiksi, kun samoja laboratoriokokeita ei otettaisi useissa yksiköissä erikseen. Perusterveydenhuollossa hoidon jatkuvuuden parantaminen lisäisi hoidon vaikuttavuutta, joka vähentää raskaiden palvelujen tarvetta. Ennaltaehkäisevää työtä lisättäisiin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa.

3. Palvelujen järjestämistavat

Palvelujen järjestämistavan valintoja arvioimalla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna vajaan 7 miljoonan ja ensi vuonna vajaan 17 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue selvittäisi, onko laajimpien palvelukokonaisuuksien kuten ikääntyneiden asumispalvelujen ja vammaispalvelujen järjestäminen omana toimintana nykyisiä ostopalveluja edullisempaa. Jo aiemmin on todettu, että omana toimintana kannattaisi järjestää ainakin lastensuojelun laitospalvelua, jalkautuva erikoissairaanhoito ja Lapin keskussairaalan alueen hengityshalvauspotilaiden hoito. Lisäksi omaa tuotantoa kannattaisi lisätä ainakin ammatillisessa perhehoidossa, opiskeluhuollossa ja lastensuojelun laitoshoidossa. Vastaavasti hyvinvointialue arvioisi myös omana toimintana järjestettävien palvelujen ulkoistamista.

4. Palveluverkosto ja tilat

Palveluverkostoa ja tiloja karsimalla tavoitellaan jo tänä vuonna reilun kahden miljoonan ja ensi vuonna vajaan 12 miljoonan euron säästöjä. Hyvinvointialue loisi kaikista palveluista palveluverkkosuunnitelmat, jotka toimeenpantaisiin vaiheittain. Nykyisten tilojen käyttöä tehostettaisiin muun muassa toimistotilojen osalta. Lisäksi toimitilapalvelut pyrkisi neuvottelemaan vuokranalennuksia nykyisistä vuokrasopimuksista. Toisaalta hyvinvointialue lisäisi kotiin vietäviä palveluja sekä erilaisten digipalvelujen tarjontaa. Esimerkiksi etäkotihoito maksaa 30 prosenttia vähemmän kuin perinteinen kotikäynti.

5. Henkilöstö- ja organisaatio

Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksilla hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna viiden miljoonan ja ensi vuonna 16 miljoonan euron säästöjä. Lääkäreiden sanelujen purkaminen automatisoitaisiin, esihenkilö- ja johtajamäärää tarkasteltaisiin ja henkilöstöä kohdennettaisiin entistä tehokkaammin hyvinvointialueen sisällä. Henkilöstökulut pienenisivät myös sairauspoissaoloja, vaihtuvuutta ja kalliimpaa vuokratyövoimaa vähentämällä.

Aluehallitus on jo aiemmin päättänyt koko hyvinvointialueen laajuisista yhteistoimintaneuvotteluista. Hyvinvointialue jättää neuvotteluesityksensä tämän viikon lopulla, ja päätöksiä on odotettavissa näillä näkymin huhtikuun loppupuolella. Neuvotteluesityksessä selviää, voidaanko joitakin henkilöstöryhmiä rajata jo kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle.

6. Hankinnat ja sopimukset

Hankinnoista ja sopimuksista hyvinvointialue tavoittelee jo tänä vuonna reilun neljän miljoonan ja ensi vuonna reilun 11 miljoonan euron säästöjä. Hankintapalvelut karsisi sopimusten ja ostojen päällekkäisyydet ja kilpailuttaisi suuret sopimukset uudestaan. Hankintoja keskitettäisiin sekä hyvinvointialueen sisällä että muiden pohjoisten hyvinvointialueiden kesken. Lapin keskussairaalan toiminta-alueen välinehuolto olisi keskitetty Lapin keskussairaalaan, ja myös hoitotarvikejakelu olisi keskitetty ja automatisoitu. Logistiikkapalvelut karsisi ylimääräiset toimintonsa, ja apuvälinekeskus otettaisiin täysimittaisesti käyttöön.

7. Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen

Muu toiminnan kehittäminen ja sopeuttaminen sisältää pienempiä ja yksittäisiä toimenpiteitä, joista säästöjä olisi mahdollisesti saatavissa jo nopeasti. Tällaisia keinoja arvioidaan valmistelun edetessä.

Rakenteiden muuttaminen ja säästäminen on välttämätöntä

Hyvinvointialueen täytyy tehdä rakenteellisia muutoksia, jotta se saa talouden kuntoon ja pystyy vastaamaan sekä palvelutarpeen kasvuun että henkilöstön saatavuusongelmiin. Lapissa on muuta Suomea ikääntyvämpi ja sairastavampi väestö, ja lisäksi alueella on kertynyt aiempaa hoito- ja palveluvelkaa. Toisaalta lakimuutokset lisäävät henkilöstömitoitusta ja henkilöstön tarvetta, samalla Lapissa on maan suurin työntekijöiden eläköitymisprosentti. Inflaation nostamat hinnat ja palkankorotukset kasvattavat kuluja entisestään. Valtio päättää hyvinvointialueen rahoituksesta, joten hyvinvointialueen pitää sopeuttaa toimintansa käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Jotta hyvinvointialue voi saada lainanottovaltuuksia ja tehdä välttämättömiä investointeja, sen täytyy toimittaa valtiovarainministeriölle suunnitelmat talouden sopeuttamisesta. Hyvinvointialue tarvitsee lainanottovaltuuksia tulevia investointeja kuten tietojärjestelmiä ja toimitilaremontteja varten. Jos hyvinvointialue ei pysty huolehtimaan taloudestaan, se voi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettelyssä ministeriöt arvioivat muun muassa, pitääkö hyvinvointialue yhdistää toisen hyvinvointialueen kanssa.

Tarkemmat päätökset valmistuvat huhtikuun lopulla

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus tekee esityksen talouden sopeuttamisen päälinjauksista kokouksessaan keskiviikkona 14. helmikuuta. Aluevaltuusto päättää linjauksista kokouksessaan maanantaina 19. helmikuuta. Aluevaltuuston kokousta voi seurata paikan päällä Rovaniemellä tai suorana lähetyksenä hyvinvointialueen Youtube-kanavalta.

Tarkemmat sopeuttamislinjaukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelun palvelustrategia ovat päätöksenteossa aluehallituksessa keskiviikkona 10.4. ja aluevaltuustossa maanantaina 23. huhtikuuta.

Lappilaisilla on monia tapoja vaikuttaa

Talouden säästökeinot ja palvelujen järjestämisen suunnitelmat tarkentuvat koko ajan, ja samalla tietoa kootaan hyvinvointialueen internet-sivuille. Sivustolla voi myös jättää kommentteja ja kysymyksiä.

Tarvittaessa hyvinvointialue järjestää asukkaille ja henkilöstölle kuulemistilaisuuksia. Ensimmäinen kuulemistilaisuus on Kolarissa torstaina 29. helmikuuta ja keskittyy erityisesti Kolarin vuodeosaston toimintaan.

Lisäksi hyvinvointialue pyytää suunnitelmiinsa kannanotot muun muassa lautakunnilta, vaikuttamistoimielimiltä, Saamelaiskäräjiltä ja Lapin kunnilta.

Lisätietoja

• aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
• hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
• sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, liisa.niiranen@lapha.fi, 040 541 8237
• terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
• pelastusjohtaja Markus Aarto, markus.aarto@lapinpelastuslaitos.fi, 040 484 4000
• hallintojohtaja Harri Tiuraniemi, harri.tiuraniemi@lapha.fi, 040 665 9734
• kehitysjohtaja Mikko Häikiö, mikko.haikio@lapha.fi, 040 772 7211
• henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi, 040 757 6530

Aluehallituksen 14.2.2024 esityslista luettavissa: Esityslista (tweb.fi)

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin

Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa.

Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Hyvinvointialue ei ota näitä varten velkaa vaan tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset, jotka rinnastetaan investointeihin. Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. 

Taustaa lainanottovaltuudesta

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön esityksestä pitkäaikaisen lainan määrästä, jonka hyvinvointialue voi vuosittain ottaa. Lainaa voi ottaa investointisuunnitelmassa olevien investointien rahoittamiseen. Lainanottovaltuuden muuttamista koskeva arviointi perustuu hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon. 

Lainanottovaltuuksiin liittyy ehtoja, jotka koskevat investointien välttämättömyyden varmistamista sekä talouden tasapainottamisohjelman laadintaa tai päivittämistä. Ehtojen tarkoituksena on varmistaa, että pitkäaikaisella lainalla rahoitettavat ja toteutettavat investoinnit ovat laissa tarkoitetulla tavalla välttämättömiä ja että hyvinvointialueen lainanhoitokyky 
ei vaarannu. Hyvinvointialue vastaa itse lainojen takaisinmaksusta yleiskatteisella rahoituksellaan.

 

Lisätietoja:

hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston päätöksiä 18.12.2023 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion ja valmistautuu merkittäviin lisäleikkauksiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin kymmenen prosentin korotus.

Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion ja valmistautuu merkittäviin lisäleikkauksiin

Lapin aluevaltuusto hyväksyi maanantain kokouksessaan hyvinvointialueen ensi vuoden talousarvion sekä lähivuosien taloussuunnitelman.

Kevääksi hyvinvointialue valmistelee talouden sopeuttamisohjelman, jolla taloutta sopeutetaan pysyvästi vähintään 98 miljoonalla eurolla vuodessa. Jo ensi vuonna sopeuttamista täytyy toteutua 47 miljoonan euron edestä. Talouden sopeuttamisohjelma vaatii suuria toiminnan muutoksia, jotka tuodaan aluevaltuuston päätöksentekoon huhtikuussa. Aluevaltuusto äänesti, voiko määrällisestä tavoitteesta, eli 47 miljoonasta, jo päättää, vaikka kaikki keinot eivät ole vielä tiedossa. Voimaan jäi aluehallituksen alkuperäinen esitys, että talousarvio sisältää leikkauksia 47 miljoonan edestä.  

Aluevaltuusto päätti lisäksi yksimielisesti, että säästötoimet eivät saa vaarantaa pelastuslaitoksen operatiivista toimintaa ja että osavuosikatsaukset tuodaan jatkossa tiedoksi myös aluevaltuustolle.

Aluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen, että valtuustoryhmien ryhmäraha pienennetään 3250 euroon per aluevaltuutettu. Aiemmin tuen määrä on ollut 5000 euroa per aluevaltuutettu.

Hyvinvointialueen tavoite on investoida ensi vuonna rakennushankkeisiin 18 miljoonaa, laite- ja kalustohankintoihin 16 miljoonaa ja ICT-järjestelmiin 14 miljoonaa. Suurimmat investoinnit ovat Lapin keskussairaalan laajennuksen ensimmäisen vaiheen lopputyöt, muiden sosiaali- ja terveyspalveluyksiköiden tilamuutokset ja perusparannukset, vuokramallilla toteutettava Rovaniemen pelastusasema, asiakas- ja potilasjärjestelmien yhtenäistäminen sekä pelastuslaitoksen erilaiset ajoneuvohankinnat.

Työvoimapula on Lapin hyvinvointialueelle rahoituksen riittävyyttäkin suurempi ongelma. Ensi vuoden talousarvioon ei sisälly tässä vaiheessa sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia. Hyvinvointialue ei siis hae säästöjä vakituista henkilöstöä vähentämällä, vaan jossain määrin jopa vakituista henkilökuntaa lisäämällä ja vuokratyövoiman käyttöä vähentämällä. Talouden sopeuttamisohjelman palvelurakennemuutokset ja työn organisointiin liittyvät muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa henkilöstön työsuhteisiin ja tehtävänkuviin.

Tämän vuoden alijäämäennuste on noin 86 miljoonaa. Alijäämä johtuu sekä toimintakulujen lisääntymisestä että valtion rahoituksen riittämättömyydestä. Valtion rahoitus on riittämätön myös ensi vuonna. Tämänhetkisten tietojen mukaan ensi vuoden rahoitus pienenee lisää noin 16 miljoonalla aiemmin luvatusta noin 932 miljoonasta noin 916 miljoonaan.  

Hyvinvointialueen toimialat ovat karsineet ensi vuoden budjettia jo 25 miljoonaa euroa. Sosiaalipalvelut muun muassa poistaa päällekkäisiä toimintoja omais- ja perhehoidossa ja henkilökohtaisen avun palveluissa, vähentää ostopalveluja, hyödyntää oppisopimuskoulutusta, siirtää avustavaa työtä hoitajilta ja lähihoitajilta hoiva-avustajille sekä karsii kotiin myönnettäviä tukipalveluja. 

Terveyspalvelut panostaa tiukasta taloustilanteesta huolimatta ennaltaehkäisyyn, erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen sekä hoitotakuun toteutumiseen. Toisaalta terveyspalvelut karsii hoitotarvikkeiden kustannuksia ja siirtää useita kalliita ostopalveluja omaksi toiminnaksi. Ensihoidon parempi työvuorosuunnittelu taas vähentää maksettavien lisien määrää.

Hyvinvointialue pyrkii myös vähentämään sairaspoissaoloja, jättää täyttämättä useita hallinnon ja laitoshuollon tehtäviä ja karsii kuluja tietohallinnon ostopalveluista.  

Lähivuosien investointisuunnitelmissa on rakennuskohteita eri puolilla Lappia

Lapin aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen investointisuunnitelman vuosille 2025-2028. Investointisuunnitelma on vuodelle 2025 noin 95 miljoonaa euroa ja koko suunnitelmakaudelle 2025-2028 noin 244 miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät myös investointeja vastaavat sopimukset kuten pitkäaikaiset vuokrasopimukset ja leasingit. 

Vuoden 2025 merkittävimmät investoinnit ovat muutostyöt hyvinvointialueen omistamiin tiloihin (Lapin keskussairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala ja Kolpene), Lapin keskussairaalan laajennushankkeen jälkityöt, erilaiset it-järjestelmien yhtenäistämiseen liittyvät hankinnat, ikääntyneiden palveluasunnot Torniossa, ikääntyneiden palvelutalo Kolarissa ja asumisyksikkö Keminmaassa sekä pelastuslaitoksen ja ensihoidon tilat Ivalossa. 

Muita vuoden 2025 investointeja ovat esimerkiksi kehitysvammaisten asumisyksikkö Rovaniemellä, Luppokoti Enontekiöllä sekä pelastusaseman kalustosuoja Sodankylässä. Kouluterveyden ja opiskelijahuollon tiloja vuokrataan uusista koulutiloista Sevettijärvellä ja Kittilän lukiolla sekä Rovaniemen Vaaranlammella ja Napapiirillä. Pelastuslaitoksen ja ensihoidon kalustoa sekä terveyspalvelujen lääkintälaitteita hyvinvointialue uusii pikkuhiljaa vuosittain sitä mukaa, kun on tarvetta.  

Investoinnit on mahdollista toteuttaa vain, jos valtio myöntää hyvinvointialueelle lainanottovaltuudet. Investointien toteuttamisesta tehdään erikseen päätökset, joissa huomioidaan kevääksi valmistuva palvelujen järjestämisohjelma sekä palveluverkkopäätökset ja muut selvitykset.  

Aluevaltuusto äänesti: sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuihin kymmenen prosentin korotus  

Lapin aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut vuodelle 2024. Asiakasmaksut nousevat lain salliman enimmäismäärän eli 10 prosenttia.

Aluevaltuusto äänesti korotuksista kaksi kertaa. Ensimmäisellä äänestyskierroksella vaihtoehdot olivat, että tasasuuruisia maksuja korotettaisiin 10 prosentin sijaan vain viidellä prosentilla, tai että korotuksia ei tehtäisi lainkaan vaan maksut olisivat ensi vuonna samat kuin tänä vuonna. Maksujen korottaminen viidellä prosentilla voitti.

Toisessa äänestyksessä vastakkain olivat aluehallituksen alkuperäinen esitys, eli maksujen korottaminen 10 prosentilla, sekä tasasuuruisten maksujen korottaminen vain viidellä prosentilla. Päätökseksi tuli, että maksuja korotetaan 10 prosentilla.

Esimerkiksi terveysasemien käyntimaksu nousee 23 euroon. Maksu peritään enintään kolme kertaa vuodessa. Käyttämättä jätetyn palvelun maksu nousee 56,7 euroon, poliklinikkakäynnin maksu 46 euroon ja terveyskeskuksen ilta- ja viikonloppuaikainen päivystyskäynti 31,6 euroon. Hammaslääkärikäynti maksaa jatkossa 14,6 euroa ja suuhygienistillä käyminen 11,3 euroa.

Omaishoidon tuen lakisääteisestä vapaasta perittävä maksu on jatkossa 12,8 euroa. Samalla maksukatto eli tiettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen enimmäismäärä nousee 762 euroon vuodessa. 

Lain mukaan tietyt palvelut ovat maksuttomia. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut ovat nähtävissä kokouksen esityslistan/pöytäkirjan liitteenä: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Muutoksia aluevaltuuston varapuheenjohtajiin sekä aluehallituksen jäseniin ja varapuheenjohtajiin

Johanna Ojala-Niemelä jatkaa Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtajana ja Tapani Melaluoto aluehallituksen puheenjohtajana. Aluevaltuuston aloittaessa puheenjohtaja- ja jäsenvalinnat tehtiin vain valtuustokauden puoliväliin asti. Nyt Lapin aluevaltuuston tekemät henkilövalinnat ovat voimassa aluevaltuuston toimikauden loppuun saakka. Seuraavat aluevaalit ovat vuoden 2025 kevättalvella.  

Aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja on jatkossa Petteri Salmijärvi, toinen varapuheenjohtaja Jonna Parviainen, kolmas varapuheenjohtaja Matti Henttunen ja neljäs varapuheenjohtaja Heikki Autto.

Aluehallituksen puheenjohtajan tehtävä on jatkossakin päätoiminen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii Antti Kaarlela ja toisena varapuheenjohtajana Outi Rämö.  

Aluehallituksen jäsenet ovat loppukauden ajan
Tapani Melaluoto (pj.), Kesk., varajäsen Jussi Vaara, Kesk.
Outi Keinänen, Kesk., varajäsen Tanja Joona, Kesk.
Raija Kerätär, Kesk., varajäsen Laura Lakso, Kesk.
Tommi Lepojärvi, Kesk., varajäsen Ismo Urpilainen, Kesk.
Mari Palolahti, Kesk., varajäsen Eeva Maria Maijala, Kesk.
Timo Peisa, Kesk., varajäsen Antti Haukipuro, Kesk.
Antti Kaarlela (1. varapj.), Kok., varajäsen Auvo Kilpeläinen, Kok.
Ilkka-Petri Välitalo, Kok., varajäsen Jari Huotari, Kok.
Piia Kilpeläinen-Tuoma, Vas., varajäsen Anni Ahlakorpi, Vas.
Pertti Hemminki, Vas., varajäsen Pekka Honkanen, Vas.
Eemeli Kajula, SDP, varajäsen Jukka Ikäläinen, SDP
Outi Rämö (2. varapj.), SDP, varajäsen Marjo Rundgren, SDP
Sara Seppänen, PS, varajäsen Heli Trög, PS
Jari Hast, PS, varajäsen Juhana Kelloniemi, PS
Inkeri Yritys, Ylsit., varajäsen Juha Berg , Ylsit.

Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakuntaan jäsenmuutoksia

Aluevaltuusto asetti hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan jäsenet aluevaltuuston toimikauden loppuun asti. Aiemmat valinnat olivat voimassa vain tämän vuoden loppuun saakka. Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan tehtävänä on muun muassa hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistäminen sekä yhdyspintatyö kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.  

Lautakuntaan valittiin 15 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajana jatkaa Pekka Pelttari, ja varapuheenjohtajana toimii Antti Väänänen.

Pekka Pelttari (pj.), Kesk., varajäsen Juha Taanila, Kesk.
Päivi Alanne-Kunnari, Kesk., varajäsen Kirsi-Maria Korhonen, Kesk.
Toni Jänkälä, Kesk., varajäsen Anita Ruokamo, Kesk.
Helena Kaikkonen-Tiensuu, Kesk., varajäsen Karoliina Harjuoja, Kesk.
Tuire Kourula, Kesk., varajäsen Marjo Appelgren, Kesk.
Tapio Lintula, Kesk., varajäsen Tapio Hietala, Kesk.
Anu Avaskari, Kok., varajäsen Eeva Harmanen, Kok.
Timo Alaräisänen, KD, varajäsen Aki Lautamo, KD
Reijo Viitala, Vas., varajäsen Jarkko Kotilaine, Vas.
Pirkko Kallaanvaara, Vas., varajäsen Ira Pääkkölä, Vas.
Antti Väänänen (varapj.), SDP, varajäsen Reijo Sulasalmi, SDP
Katja Juopperi, SDP, varajäsen Pirjo Kairakari, SDP
Tuomas Koskiniemi, PS, varajäsen Juha Puro, PS
Heli Trög, PS, varajäsen Anne Hakkarainen, PS
Leena Palojärvi, Ylsit., varajäsen Jutta Pasma, Ylsit.

Osallisuus- ja asiakkuuslautakuntaan jäsenmuutoksia

Aluevaltuusto asetti osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan jäsenet toimikauden loppuun asti.  Aiemmat valinnat olivat voimassa vain tämän vuoden loppuun saakka. Osallisuus- ja asiakkuuslautakunta edistää hyvinvointialueen asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumista ja vaikuttamista hyvinvointialueen toimintaan sekä pitää huolta monipuolisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.  

Lautakuntaan valittiin 15 jäsentä ja jokaiselle henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajana jatkaa Riitta Liinamaa, ja varapuheenjohtajana toimii Juhana Kelloniemi.

Maarit Alalahti., Kesk., varajäsen Toini Kärenlampi, Kesk.
Merja Korva, Kesk., varajäsen Jenni Jutila, Kesk.
Pertti Lakkala, Kesk., varajäsen Rauno Rantaniemi, Kesk.
Olavi Lehtiniemi, Kesk., varajäsen Veli-Matti Junnola, Kesk.
Matti Myllykangas, Kesk., varajäsen Kalevi Keskitalo, Kesk.
Tuula Ylisaukko-oja, Kesk., varajäsen Eine Heikkinen, Kesk.
Ninni-Ingrid Kokkonen, Kok., varajäsen Annika Sipola, Kok.
Marko Lescelius, Kok., varajäsen Jukka Mäyrä, Kok.
Helge Niva, Vas., varajäsen Reijo Kontinen, Vas.
Albana Mustafi, Vas., varajäsen Sisko Korrensalo, Vas.
Riitta Liinamaa (pj.), SDP, varajäsen Tiitu Kemppainen, SDP
Marika Kaniin, SDP, varajäsen Katri Larinen, SDP
Juhana Kelloniemi (varapj.), PS, varajäsen Vesa Ylinampa, SDP
Tiina Puotiniemi, PS, varajäsen Heli Trög, PS
Jonna Pakisjärvi, Ylsit., varajäsen Jaana Kotkansalo, Ylsit.

Pelastus- ja valmiuslautakuntaan jäsenmuutoksia  

Aluevaltuusto asetti pelastus- ja valmiuslautakunnan jäsenet toimikauden loppuun asti. Aiemmat valinnat olivat voimassa vain tämän vuoden loppuun saakka. Puheenjohtajana jatkaa Jari Huotari, ja varapuheenjohtajana toimii Janne Kaisanlahti.

Jäsenet ja varajäsenet ovat jatkossa
Janne Kaisanlahti (vpj.), Kesk., varajäsen Pekka Rajala, Kesk.
Anitta Ylitörmänen, Kesk., varajäsen Mirja Anttila, Kesk.
Elli-Maria Kultima, Kesk., varajäsen Tuula Ylisaukko-oja, Kesk.
Heikki Maaninka, Kesk., varajäsen Mikko Pyhäjärvi, Kesk.
Esko Tavia, Kesk., varajäsen Jaakko Pelimanni, Kesk.
Jussi Vaara, Kesk., varajäsen Olavi Maansaari, Kesk.
Jari Huotari (pj.), Kok., varajäsen Petri Keihäskoski, Kok.
Minna Back, Kok., varajäsen Terhi Salmela, Kok.
Toni Keränen, Vas., varajäsen Henri Ramberg, Vas.
Merja Aalto, Vas., varajäsen Sari Ekorre, Vas.
Sakari Silèn, SDP, varajäsen Jani Kalasniemi, SDP
Sari Honkanen, SDP, varajäsen Tanja Metsävainio, SDP
Tiina Paakki, PS, varajäsen Merja Heikka, PS
Hannu Peurasaari, PS, varajäsen Väinö Ekorre, PS
Unto Friman, Ylsit., varajäsen Jyrki Rasmussen, Ylsit.

Muita päätöksiä

Merkittiin tiedoksi luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset.

Hyväksyttiin aluevaltuuston kokouspäivät ensi vuoden alkupuolelle.
Kokousajat ovat
ma 12.2.2024 aluevaltuuston seminaari
ma 19.2.2024 aluevaltuuston kokous
ma 22.4.2024 aluevaltuuston kokous
ma 10.6.2024 aluevaltuuston kokous.

Hyväksyttiin tarvittavat muutokset virkistysrahastoon sekä opinto- ja tutkimusrahastoon. Lapin sairaanhoitopiiriltä siirtyneet rahastot toimivat jatkossa koko hyvinvointialueen laajuisesti. Varojen käytöstä päättää aluehallitus.  

Hyväksyttiin hyvinvointialueen viides talousarviomuutos tälle vuodelle. Valtuusto edellyttää kaikilta toimialoilta, vastuualueilta ja vastuuyksiköiltä tiukkaa talouskuria ja kokonaistaloudellisesti järkeviä toimenpiteitä. Taloutta pitää seurata tarkasti joka kuukausi. Alun perin tämän vuoden talousarvion arvioitiin olevan noin 43 miljoonaa alijäämäinen, mutta nyt tarkentuneiden tietojen mukaan alijäämää kertyisi noin 86 miljoonaa.

Todettiin, että aluevaalilautakuntaan on valittu Jari Leskinen eikä Jari Leskelä.  

Hyväksyttiin konserniohje ja omistajaohjauksen periaatteet. Tällä hetkellä Rovaniemen Keskuspesula Oy on Lapin hyvinvointialueen ainoa tytäryhteisö.  

Hyväksyttiin hyvinvointialueen henkilöstöohjelma. Aluevaltuusto voi seurata henkilöstöohjelman tavoitteiden toteutumista talousarvion laadinnan yhteydessä.

Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä, johanna.ojala-niemela@lapha.fi
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998  
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat