Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue helpottaa järjestöjen toiminta-avustuksen hakemista harvaan asutuilla alueilla

Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta on yksimielisellä päätöksellä muuttanut järjestöjen toiminta-avustusten ehtoja vuodelle 2027.

Yleensä toiminta-avustusta voidaan myöntää toimintaan, jota järjestetään useamman kuin yhden Lapin kunnan alueella. Jatkossa avustusta voidaan kuitenkin myöntää myös yhden kunnan alueella toteutettavaan toimintaan, jos kunnan asukastiheys on enintään viisi asukasta neliökilometrillä.  

Käytännössä muutos koskee Lapissa muita kuntia kuin Rovaniemeä, Torniota, Kemiä ja Keminmaata. Näissä kunnissa toiminta-avustuksen saamisen edellytyksenä on edelleen toiminnan toteutuminen useamman kuin yhden kunnan alueella. 

Muutoksen tarkoituksena on ottaa huomioon Lapin pitkät välimatkat ja harva asutus. Kaikilla alueilla toiminnan järjestäminen usean kunnan alueella ei ole aina mahdollista tai tarkoituksenmukaista. 

Muutoksen ansiosta myös yhden kunnan alueella toteutettava toiminta voi saada avustusta, jos se tukee sosiaali- ja terveyspalvelua sekä edistää lappilaisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. 

Lisäksi hyvinvointialue myöntää kumppanuusavustuksia. Kumppanuusavustusten myöntämisperiaatteisiin ei tehty muutoksia, vaan ne säilyvät ennallaan. 

Avustuksia voivat hakea yksittäiset järjestöt tai useampi järjestö yhdessä. Harkinnanvaraiset avustukset myönnetään vuosittain yhteisessä avustushaussa. Avustushaku avataan loka-marraskuun vaihteessa. 

Lisätietoja: 
Marika Mathlein, asiantuntija 
Lapin hyvinvointialue 
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen (HYTE) 
marika.mathlein@lapha.fi 

Takaisin edelliselle sivulle

Järjestökirje kokoaa ajankohtaiset kuulumiset järjestöyhteistyöstä

Arkistokuva: Lapin materiaalipankki, Rayann Elzein

Järjestökirjeeseen on koottu ajankohtaiset uutiset, yhteistyön kuulumiset ja tulevat tapahtumat Lapin järjestötoimijoille. Tutustu kirjeeseen, poimi kiinnostavat sisällöt ja tilaa järjestökirje omaan sähköpostiisi, jotta pysyt ajan tasalla järjestöyhteistyön ajankohtaisista asioista.

Uusimmassa järjestökirjeessä kerrotaan muun muassa vuoden 2026 järjestöavustuksista, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta, kuntien ja järjestöjen hyte-yhteistyöstä sekä uudistuneesta järjestöneuvottelukunnasta. Lisäksi kirjeeseen on koottu syksyn ajankohtaisia tapahtumia ja tilaisuuksia.

Tutustu järjestökirjeeseen ja jaa se eteenpäin omissa verkostoissasi. Jos et vielä saa järjestökirjettä sähköpostiisi, voit tilata sen Lapin hyvinvointialueen uutiskirjeiden tilaussivulta. 

Lue järjestökirje:

Tilaa uutiskirje: Lapin hyvinvointialueen uutiskirjeet

Lue tuorein järjestökirje.

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialue, kunnat ja järjestöt neuvottelivat yhteistyöstä lappilaisten terveellisten elintapojen edistämiseksi

Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen vuosittaiset, lakisääteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut toteutettiin huhti-toukokuussa 2026. Neuvotteluissa sovittiin yhteistyöstä lappilaisten terveellisten elintapojen tukemiseksi.

Hyvinvointialueella ja kunnilla on lakisääteinen velvoite tehdä yhteistyötä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yksi yhteistyön muodoista on vuosittain toteutettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöneuvottelu, joka toteutetaan Lapin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Neuvottelujen tavoitteena on sopia yhteisistä suuntaviivoista ja päämääristä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tänä vuonna neuvotteluprosessia kehitettiin hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä jo ennen neuvottelupäivää. Yhteiskehittämisen tuloksena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelut päätettiin rajata Lapin alueellisen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2026–2029 painopisteiden mukaisesti. Aihetta rajaamalla tavoitteena oli helpottaa neuvotteluihin valmistautumista, päästä lähemmäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön konkretiaa ja sopia aidosti yhteistyön linjauksista ja toimenpiteiden jatkotyöstöstä.  

Yhteistyöllä vahvempi tuki terveellisille elintavoille

Kevään 2026 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelujen teemaksi valittiin yhteisen kehittämistyön tuloksena elintavat. Neuvottelussa käsiteltiin terveellisten elintapojen merkitystä väestön hyvinvoinnille hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen ajankohtaiskatsausten sekä molempien rahoitukseen vaikuttavan hyte-kerroin yhteistyön näkökulmasta. Lisäksi neuvottelussa sovittiin sekä lasten että aikuisten elintapaohjauksen yhteistyön jatkotoimista, jotta hyvinvointialueen ja kunnan toteuttama elintapaohjaus sekä järjestöjen palveluihin ja toimintoihin toteutettava hyvinvointiohjaus olisi jatkossa yhä useamman lappilaisen hyödynnettävissä. Järjestöjen neuvotteluissa käsiteltiin lisäksi Lapin maakunnallista järjestöneuvottelukuntaa koskevaa yhteistyörakennetta, joka on kevään aikana päivitetty niin, että uusi järjestöneuvottelukunta pääsee järjestäytymään uudella kokoonpanolla syksyllä.

Yhteisen valmistelun kautta neuvottelutilanteessa saavutettiin aiempaa yhtenäisempi ja monitoimijainen näkökulma väestön hyvinvointiin. Neuvottelujen teeman rajaamisen koettiin lisänneen neuvottelujen selkeyttä, vaikuttavuutta ja vuorovaikutuksellisuutta.

– Mielestäni hytetu-neuvotteluiden kehittämisen tavoitteeseen on päästy, sillä tänä keväänä hytetu-neuvottelut olivat vuorovaikutteiset ja keskustelua oli ihan eri tavalla kuin aiempina vuosina. Teeman rajaaminen oli minusta onnistunut ratkaisu ja nyt oltiin aidosti yhteisen asian äärellä. Mietittiin oikeasti yhteistyön paikkoja ja oltiin nimenomaan yhdyspinnalla kehittämässä toimintaa vastakkainasettelun sijaan, Kemijärven kaupungin hyvinvointikoordinaattori Essi Maaninka-Mäkinen kuvaili hytetu-neuvotteluiden onnistumista.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö jatkuu hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen yhdyspinnalla toimivissa teemaverkostoissa sekä paikallisesti osana arjen yhteistyötä. Keskeinen osa työskentelyä on johdon ja päättäjien sitouttamiseksi tehtävät toimet lappilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Ensi vuoden neuvotteluissa seuraamme yhteistyön kehittymistä, tehtyjä toimia sekä asukkaiden hyvinvoinnin kehittymistä indikaattoritiedon valossa. 

Lisätiedot:

Miia Länsitie, erityisasiantuntija hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, miia.lansitie@lapha.fi, 040 514 7676

Hanna Marttila, asiantuntija hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hanna.marttila@lapha.fi, 040 509 6294

Marika Mathlein, asiantuntija järjestöyhteistyö, marika.mathlein@lapha.fi, 040 487 3478
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue on jakanut vuoden 2026 järjestöavustukset

Lapin hyvinvointialue on jakanut vuoden 2026 avustukset järjestöille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta jakoi alkuvuoden kokouksissaan toiminta-avustuksia 32 eri avustuskohteeseen yhteensä 150 000 euroa ja kumppanuusavustuksia 31 eri avustuskohteeseen yhteensä 600 000 euroa. Avustuksen saamisen ehtoina oli, että yhdistyksen yleishyödyllinen toiminta edistää lappilaisen väestön osallisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta sekä tukee sote-palvelujen järjestämistä. Hakemuksia saatiin kaikkiaan 65 kappaletta.

Avustuksilla toteutetaan ennaltaehkäisevää ja korjaavaa hyvinvointityötä

Toiminta-avustuksia jaettiin yhdistyksille mm. vertaistukeen ja eri ikäisten lappilaisten yhteisöllisyyttä ja terveitä elintapoja edistävään toimintaan.

Kumppaneiksi voidaan valita järjestöjä, joiden toiminta tukee olennaisesti hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Kumppanuusavustus on täydentävää julkista rahoitusta, jota voidaan myöntää esimerkiksi hankerahoituksella tai merkittävällä omarahoituksella toteutettavaan toimintaan.

Avustuksilla tuetaan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaedellytyksiä ja ne kohdennetaan Lapin alueellisen hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen. Avustuskäytänteiden mukaisesti avustushakemukset on pisteytetty huomioiden avustettavan toiminnan sisältö, laajuus, vaikutukset ja suunnitelmallisuus sekä hakija aikaisempien vuosien toiminnan tuloksellisuus suhteessa hyvinvointialueen ja muiden yhteisöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lisäksi avustusvalmistelussa on huomioitu avustusten alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen eri väestöryhmien hyvinvointia edistävään työhön.

Vuoden 2027 avustushaku avataan syksyllä.

Takaisin edelliselle sivulle

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto: Avustusleikkauksista on luovuttava

Hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön verkosto on yhdessä tarkastellut järjestöille kohdistuvien avustusleikkausten vaikutuksia kansallisen järjestökyselyn perusteella. Järjestöiltä saadut vastaukset osoittavat, että vaikutukset ovat laajoja, vakavia ja kohdistuvat erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin sekä paikalliseen, ennaltaehkäisevään toimintaan. Verkosto vaatii, että avustusleikkauksista luovutaan.

Järjestöjen toteuttama paikallinen toiminta – vertaistuki, kohtaamispaikat, ryhmä- ja harrastustoiminta, kriisityö ja arjen tukipalvelut – on olennainen osa hyvinvointialueiden toimivaa palvelukokonaisuutta. Juuri nämä toiminnot ehkäisevät raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta.

Kyselyyn vastasi 452 järjestöä eri puolilta Suomea. Vastaukset muodostavat yhtenäisen ja huolestuttavan kokonaiskuvan: toimintoja on jo supistettu, keskeytetty tai lopetettu kokonaan. Leikkaukset vaikuttavat voimakkaimmin pienillä paikkakunnilla, mikä heikentää alueellista yhdenvertaisuutta. Järjestöt raportoivat vapaaehtoisten uupumisesta ja työntekijöiden irtisanomisista, lomautuksista ja osa-aikaistuksista. Kun järjestöjen ennaltaehkäisevä työ vähenee, ihmiset ohjautuvat yhä useammin raskaampiin julkisiin palveluihin.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista

Avustusleikkaukset eivät ole vain talouskysymys. Ne heikentävät ihmisten arjen tukea, rapauttavat ennaltaehkäisevää työtä ja siirtävät kustannuksia tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueilla on paras tieto alueellisista tarpeista, toimivista palveluketjuista ja siitä, missä vaikutukset ovat kaikkein kriittisimpiä. Siksi verkosto pitää välttämättömänä, että hyvinvointialueet otetaan mukaan avustusten valmisteluun ja kokonaisvaikutusten arviointiin.

Hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil ottivat aiemmin lähetetyssä tiedotteessa kantaa valmisteilla oleviin avustusleikkauksiin. Tiedotteessa korostettiin järjestöjen merkitystä hyvinvointialueiden palvelukokonaisuuksissa sekä ennaltaehkäisevässä työssä.

Avustusleikkausten ennakoidaan kohdistuvan laajasti ero kohderyhmien toimintaan, erityisesti ohjaukseen ja neuvontaan, koulutuksiin, tilaisuuksiin ja kursseihin, ryhmätoimintaan ja kerhoihin sekä vertais-, ystävä- ja tukihenkilötoimintaan. Muutokset lisäävät asiakkaiden turvattomuutta ja huolta sekä alueellista epätasa-arvoisuutta.

Lapissa järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki

Lapissa avustusleikkaukset ovat kyselyn mukaan vaikuttaneet jo laajasti (80 % vastanneista) järjestöjen toimintoihin, joita on supistettu tai jopa keskeytetty. Lapissa pitkät välimatkat ja harva-asutus korostavat järjestöjen roolin kriittisyyttä, sillä monilla paikkakunnilla järjestöt ovat usein ainoa lähellä oleva tuki. Leikkausten vaikutukset ovat voimakkaampia, koska vaihtoehtoisia palveluja ei ole. Lapissa toimivat järjestöt ovat myös pienempiä ja siksi haavoittuvampia.

Vastausten perusteella avustusten leikkaukset iskevät erityisen rajusti ennaltaehkäisevien toimintojen supistumiseen ja vapaaehtoistoiminnan vähenemiseen. Pitkät etäisyydet, kasvava kuormitus ja ammatillisen tuen vähentyminen ovat johtaneet siihen, että vapaaehtoisten määrä laskee ja osa toiminnoista on vaarassa lakata kokonaan. Leikkaukset osuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ehkäisevät raskaampien palvelujen tarvetta sekä haavoittuviin ryhmiin, joista monille järjestötoiminta on ainoa saatavilla oleva tuki.

Kansallinen järjestöyhteistyön verkosto on valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka kokoaa hyvinvointialueilla toimivat järjestöyhteistyön asiantuntijat. Verkoston tavoitteena on tukea järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä vahvistaa järjestöjen ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä.

Nostoja lappilaisten järjestöjen avoimista vastauksista

“Leikkaukset kohdistuvat juuri niihin, joilla on vähiten vaihtoehtoja ja vaikuttamismahdollisuuksia.”

“Pienellä järjestöllä euromääräisesti pienetkin leikkaukset vaikuttavat suoraan toiminnan laajuuteen – tai siihen, jatkuuko toiminta lainkaan.”

“Ennaltaehkäisevän työn väheneminen tulee näkymään kasvavina kustannuksina hyvinvointialueilla.”

“Vapaaehtoistoiminta ei toimi ilman ammatillista tukea. Vapaaehtoiset väsyvät ja toiminta hiipuu.”

“Järjestöjen palveluiden alueellinen epätasa-arvo kasvaa – pienillä paikkakunnilla toiminta katoaa ensin.”

“Vapaaehtoiset tekevät ilmasta työtä, mutta eivät voi maksaa polttoaineita, tilavuokria ja toimintakuluja omasta pussistaan.”

“Leikkaukset eivät ole vain talouskysymys – ne muuttavat koko järjestökentän toimintaympäristöä ja ihmisten arkea.”