Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa 

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, REDU Edu:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Kuva: Sanna Kumpu.  

Lapin hyvinvointialue on solminut toistaiseksi voimassa olevat kumppanuussopimukset Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa. Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, REDU Edu:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Laukkanen sekä Lappian kuntayhtymän johtaja ja Lappia-koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Virpi Lilja.

Sopimusten tavoitteena on mahdollistaa tiivis yhteistyö ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisessa sekä koulutetun työvoiman saatavuudessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 

-Kevan ennusteen mukaan neljäsosa Lapin hyvinvointialueen henkilöstöstä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työikäisten määrä vähenee, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Oppilaitokset kouluttavat uusia työntekijöitä hyvinvointialueelle ja muille työnantajille. Kumppanuus oppilaitosten kanssa on tärkeää, jotta saamme hyvinvointialueelle ammattitaitoisia työntekijöitä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela.

Kumppanuussopimuksien painopistealueita ovat 1.) Yhteistyö opiskelijoiden työelämässä oppimisessa sekä osaamisen arvioinnissa, 2.) Henkilöstön osaamisen kehittäminen työelämän tarpeiden mukaisesti sekä 3.) Ennakointi ja rekrytointi; riittävän ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ammatillisen koulutuksen keinoin. Lapin hyvinvointialueella ja alueen ammattiopistoilla on ollut jo pitkään jatkunutta yhteistyötä samoihin teemoihin liittyen.

-Yhteistyö Laphan ja aikaisempien toimijoiden kanssa on REDUn näkökulmasta ollut jo sangen toimivaa. Uudistettu ja nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa ja vahventaa yhteistyötä entisestään. Tärkeää on löytää myös tulevaisuudessa uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja siltä osin olemme erittäin iloisia, että meillä on toimiva vuoropuhelu ja toimintatavat Laphan toimijoiden kanssa, kertoo Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n koulutuskuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti.

Kumppanuussopimus kehittää myös oppilaitosten välistä yhteistyötä.

-Lapin suurin työnantaja ja suurimmat työvoiman kouluttajat jatkavat ja kehittävät yhteistyötään tehdyllä kumppanuussopimuksella, joka toteutuu käytännön tekemisenä ja yhteistyönä. Lappian uunituoreen strategian tavoitteena on myös hyvinvointi ja tällä kumppanuussopimuksella edistämme vahvasti strategiamme toteuttamista. Kumppanuussopimus edistää opiskelijoidemme oppimismahdollisuuksia työelämässä oppimisessa ja näytöissä sekä parantaa myös opiskelijoidemme työllistymistä. Hyvinvointialueen henkilöstön osaamisen kehittämiseen tarjoamme mahdollisuuksia oppilaitoksista. Mahdollisuuksia kehittämiseen meillä on muun muassa osaavan työvoiman varmistamisessa, ennakoinnissa ja hanketoiminnassa. Kiitoksia pitkästä yhteistyöstä ja kiitoksia eteenpäin katsovasta kumppanuudesta, kiittää kuntayhtymän johtaja ja Lappia-koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Virpi Lilja.

Takaisin edelliselle sivulle

Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia — vertaistukijat ovat sairastuneen tukena

Järjestöt tarjoavat vertaistukea moniin eri sairauksiin ja elämäntilanteisiin. Lapin keskussairaalan OLKA-pisteeltä saa tietoa järjestöjen tarjoamasta vertaistuesta ja OLKA välittää vertaistukijoita myös Lapin keskussairaalan yksiköihin. Lisäksi vertaistukea voi etsiä anonyymisti ilmaisesta Toivo-vertaistukisovelluksesta. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden ja pääsimme haastattelemaan kolmea vertaistukijaa.

Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta

Seija, 66 vuotta, suolistosyöpään sairastuneiden ja avanneleikattujen vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Sairastuin perinnölliseen suolistosyöpään (FAP) 35-vuotiaana perheenäitinä. Minulla on ollut ohutsuoliavanne 31 vuotta. Olen nyt 66-vuotias eläkeläinen.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Isälläni on ollut tämä sama sairaus ja paksusuoliavanne. Minulla oli paljon avanteeseen liittyviä kielteisiä mielikuvia. Sain tietää avanteesta vasta leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen olin järkyttynyt, mutta leikkaus onnistui hyvin ja opin pian avanteen hoidon. Henkinen sopeutuminen avanteeseen kesti kaksi vuotta. Minulle luvattu ikäiseni avanneleikattu tukihenkilö ei päässyt käymään Oyssin kirurgisella osastolla. Vanhempi avanneleikattu tukihenkilö soitti minulle, kun olin kotiutunut. Hän kiirehti lohduttamaan ennen kuin hän kuunteli minun sairaskertomustani. Sopeutumisvalmennuskurssilla sain vertaistukea toisten tarinoista, mutta siellä ei ollut mahdollisuutta henkilökohtaisiin keskusteluihin.

Onko sinulla ollut mieleenpainuvia kokemuksia vertaistukijana? Mitä 
vertaistuen antaminen sinulle merkitsee?

Olen toiminut vertaistukihenkilönä suolistosyöpään sairastuneille ja avanneleikatuille. Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta. Omasta kokemuksestani kerron vain, jos sitä kysytään. Jaamme yhdessä samoja tunteita, sitä kautta keskustelussa on ihan erityinen yhteys. Emmehän me ihmiset voi ymmärtää syvimmiltään muuta kuin sen, minkä olemme kokeneet. Voimme toki yrittää ymmärtää. Avanneleikatuille kerron tarvittaessa liikuntaan ja ruokavalioon liittyviä käytännön vinkkejä. Vertaistuen antaminen on toisen vierelle asettumista. Koen olevani omalla 
kokemuksellani avuksi. Toisen ihmisen auttaminen tekee hyvää aivoille.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Sairaus muuttaa ihmistä monella tavalla. Joudumme oudoille teille ja vieraille vesille. Läheisemme tukevat meitä parhaansa mukaan, mutta heillä on oma taakkansa, eivätkä he voi ymmärtää niitä tunteita, mitä me koemme. Yksin ei jaksa kukaan. Vertaistuki tuo toipilaan vierelle kuuntelevan ihmisen, jolla on ainakin muutamia samoja kokemuksia. Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia.

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo mukanaan

Eveliina, 43 vuotta, ms-tautia sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen Eve, pian 44 vuotias, Rovaniemeläinen naisihminen. Sairastan ms-tautia, jonka seurauksena sitten liikun pyörätuolilla ja tarvitsen avustajieni apua päivittäisissä toimissani ja arjen pyörittämisessä. Minulla on avustajat koko päivän ja yöllä jos tarvitsen apua, voin hälyttää kotihoidon turvatiimin. Elän tällä hetkellä omannäköistä elämää kahden kissani kanssa, kaikesta huolimatta.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen sairauden alussa löytänyt ja saanut tukea muun muassa sopeutumisvalmennuskurssilta, mutta kun kuntoni romahti, tuntui, että jäin monen asian kanssa yksin. Esimerkiksi asumisjärjestelyitä koskien minulle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin palvelukoti. Monessa käytännön asiassa olisin tarvinnut tukea, kun tuntui ettei mikään asia järjesty. Enkä tarkoita, että jonkun olisi pitänyt ne asiat hoitaa puolestani. Olisin vain tarvinnut olkapään, johon nojata. Ja äänen, joka sanoo, kaikki järjestyy, sekä korvan, joka kuuntelee kaiken, ilot, surut ja murheet.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Uskon, että olen tänä päivänä niin sinut kaiken sairauden tuoman kanssa, että pystyn kuuntelemaan toista ja omien kokemusteni myötä pystyn myös samaistumaan moneen asiaan.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo 
mukanaan. Monesti vaikka olisi paljon läheisiä, joille puhua, he eivät silti ymmärrä asioita samoin kuin vertainen.

Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa

Antti, 70 vuotta, eturauhassyöpää sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen 70-vuotias mies. Kävin itsemaksavana asiakkaana vuosittain PSA kokeessa. Arvoissa tapahtui nopea kasvu ja tilasin ajan urologille. Pääsin kuvauksiin ja löydöksenä oli kaksi syöpäpesäkettä. Eturauhanen poistettiin ja nyt olen seurantahoidossa.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen osallistunut Teräsmiesten kokoontumisiin muutaman kerran. Vertaistukea olisin kaivannut heti diagnoosin saatuani hoitovaihtoehtoihin ja jälkiseurauksiin.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Olen ilmoittautunut tukihenkilöksi, koska olen itse kokenut kyseisen sairauden, 
leikkauksen ja jälkimainingit. Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan 
samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa.

Haluatko vertaistukijaksi?

Lue lisätietoja vertaistukitoimintaan ryhtymisestä ja vertaistukikoulutuksesta ja ota yhteyttä OLKA-toimintaan.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue tuottaa valtakunnalliseen TV-lähetykseen jumppaohjelmia kolmella saamen kielellä yhteistyössä OnniTV:n kanssa

Ohjelmissa esiintyy Lapin hyvinvointialueella työskentelevä pohjoissaamenkielinen fysioterapeutti Aliisa Katainen.

Lapin hyvinvointialue tuottaa OnniTV:n valtakunnalliseen lähetykseen ikäihmisille suunnattuja jumppaohjelmia kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä yhteistyössä OnniTV:n kanssa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa nähdään TV:ssä saamenkielisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisältöjä. Jumppaohjelmat näkyvät OnniTV:ssä 25.4.2025 alkaen perjantaisin kello 11.45-12.

OnniTV on suomalainen televisiokanava, joka tarjoaa ikäihmisille liikunnallista etäkuntoutusta, virikkeellistä muistikuntoutusta sekä kulttuuria ja ajankohtaista sisältöä. Lapin hyvinvointialueen tuottamat 15 minuutin jumppaohjelmat koostuvat istumajumpasta, seisomajumpasta sekä aivojumpasta. Ohjelmissa puhutaan pohjoissaamea ja ne on tekstitetty koltan- ja inarinsaameksi. Ohjelmissa esiintyy Lapin hyvinvointialueella työskentelevä pohjoissaamenkielinen fysioterapeutti Aliisa Katainen. Materiaalit ovat myös hyvinvointialueen työntekijöiden käytössä, ja niitä tullaan hyödyntämään Lapin hyvinvointialueen palveluissa.

Näin voit katsoa OnniTV:tä

OnniTV:n valtakunnallinen lähetys näkyy antenni-tv:n kanavapaikalla 36 Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Lisäksi OnniTV näkyy Elisan, DNA:n ja Telian kaapeli-tv:n kanavapaikalla 66 sekä Ålcomin kumppanioperaattoreiden kanavapaikalla 99. OnniTV:n valtakunnallista lähetystä voi seurata myös osoitteesta onnitv.fi.

OnniTV:n paikallinen lähetys näkyy koko Lapin hyvinvointialueella kanavapaikalla 36, ja lähetys on arkipäivisin kello 11-13. Paikallisessa lähetyksessä on valtakunnallisten kuntoutus- ja kulttuurisisältöjen lisäksi Lapin hyvinvointialueen ajankohtaisia tiedotteita ikäihmisille.

Lisätietoja OnniTV:n asiakaspalvelusta
p. 050 551 4066 (kello 10-12)
info@onnitv.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Kutsu Lapin hyvinvointialueen TKI-strategian työpajoihin

Lapin hyvinvointialueella on käynnistetty TKI-strategiatyö, jonka tuotoksena valmistuu hyvinvointialueemme ensimmäinen TKI-strategia.

Strategiatyö käynnistyi syksyllä 2024 aineiston keräämisellä, ja olemme nyt edenneet työpajavaiheeseen, jossa yhteistyössä jalostamme eteenpäin TKI-strategiamme suuntaviivoja. Määritämme strategian vision, visiota tukevat strategiset painopisteet sekä toimeenpanosuunnitelman. Työpajoja järjestetään kaksi kappaletta. Tavoitteena on, että strategia valmistuu kevään 2025 aikana ja etenee hyvinvointialueen päätöksentekoon alkusyksystä 2025.

Yhteisen keskustelun ja monitoimijaisen strategiatyön avulla voimme edistää ja vahvistaa tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan yhteistyötä sekä varmistaa, että TKI-strategiamme tulee palvelemaan alueen tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Työpajoihin ovat tervetulleita kaikki yhteistyökumppanit ja Lapin hyvinvointialueen toimijat!

Ensimmäinen työpaja: TKI-strategian tavoitteet, visio ja strategiset painopisteet
ke 23.4.2025 klo 12.00–16.00
Lapin ammattikorkeakoulu, Jokiväylä 11, 96300 Rovaniemi (tila B302)
Lue lisää työpajasta. Ilmoittautuminen ensimmäiseen työpajaan 14.4.2025 mennessä.

Toinen työpaja: Jatkoa työpajalle 1: TKI-strategian toimeenpanosuunnitelma
to 8.5.2025 klo 12.00–15.30
Teams
Lue lisää työpajasta. Ilmoittautuminen etätyöpajaan 5.5.2025 mennessä.

Jaana Leinonen
Tutkimusjohtaja
Tutkimus- ja kehittämispalvelut
Lapin hyvinvointialue
040 593 5775
jaana.leinonen@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat Lapissa

Hyvinvointialueiden hallitusten puheenjohtajat kokoontuivat 20.-21.3.2025 Rovaniemellä. Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto isännöi tapahtumaa.

Tapaamiseen osallistuivat myös valtiovarainministeriön osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen, sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kari Hakari ja hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen toi etäyhteydellä maan hallituksen terveiset aluehallitusten puheenjohtajille.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat ovat kokoontuneet aktiivisesti koko valtuustokauden ajan. Tällä kertaa aiheina olivat muun muassa elinkeinoelämän ja hyvinvointialueen yhteistyö, hyvä johtaminen, hyvinvointialueiden muutostukiprosessi, Pohjoisen yhteistyöalueen yhteistyö, Hyvil Oy:n ajankohtaiset asiat sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön ajankohtaiset terveiset hyvinvointialueille.