Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston kokoustiedote 8.12.2025 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto teki aluehallituksen esittämään talousarvioon muutamia muutoksia, joista osa lisännee ja osa laskenee kustannuksia. Aluehallituksen esittämä talousarvio oli noin 6 miljoonaa alijäämäinen.

Aluevaltuusto teki muutamia muutoksia talousarvioon ja muutosohjelmaan – säästöjä tarvitaan vielä lisää

Hyvinvointialueen toimintakulut ovat ensi vuonna noin 1,16 miljardia euroa. Hyvinvointialueen tuloista noin 1,05 miljardia tulee valtionrahoituksena ja noin 0,13 miljardia toimintatuotoista kuten asiakasmaksuista. Aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että hyvinvointialue pyrkii korjaamaan hyvinvointialueiden välisiä valtionrahoituksen eroja, jotka johtuvat erilaisista tavoista kirjata pitkäaikaisdiagnooseja.

Pelastus- ja valmiuslautakunta on esittänyt, että valtion myöntämä lisämääräraha matkailuturvallisuuden parantamiseksi osoitetaan pelastuslaitoksen käyttöön. Aluevaltuusto hylkäsi esityksen. Sen sijaan jatkossa sisäministeriön pelastustoimintaan osoittamat varat osoitetaan pelastuslaitoksen käyttöön. Päätökset syntyivät äänestyksien jälkeen.

Aluevaltuusto päätti äänestyksen jälkeen, että poliittisten ryhmien toiminta-avustusta ei ensi vuonna jaeta. Niin sanottuun ryhmärahaan oli varattu alun perin 170 000 euroa.

Alijäämää mahdollista kuroa alkuvuoden palveluverkkopäätöksillä ja muilla säästöillä

Talousarvioon sisältyy muutosohjelma eli päivitetty talouden sopeuttamisohjelma. Aluehallituksen esityksen mukaan muutosohjelma toisi noin 34 miljoonan euron säästöt ensi vuonna, 11 miljoonan säästöt vuonna 2027 ja 4 miljoonan säästöt vuonna 2028.

Muutosohjelmaan eivät sisälly mahdolliset palveluverkkomuutokset, joita aluevaltuusto käsittelee vasta alkuvuoden ja kevään aikana. Ohjelmaa täytyy täydentää myös muilla säästökeinoilla.

Ikääntyneiden palveluissa avoimena olevista lähihoitajan tehtävistä muutetaan hoiva-avustajien tehtäviksi. Hyvinvointialue selvittää Rovaniemellä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tilojen yhdistämismahdollisuuksia myös laajemmin kuin vuodeosastojen osalta, mutta Lapin keskussairaalalle ei aseteta prosenttimääräistä säästötavoitetta. Päätökset syntyivät äänestysten jälkeen.

Aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti toimenpidealoitteet, joiden mukaan hyvinvointialue selvittää sensomotorisen toimintaterapian hyödyntämistä lasten kuntoutuksessa sekä sotekoordinaattorien ja päivystysavun tehtävien yhdistämistä. Yksimielisesti päätettiin myös, että hyvinvointialue pyrkii vaikuttamaan Tervia logistiikan matkojenvälitystoiminnan kehittämiseen ja kustannustehokkuuteen.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto myönsi Riitta Orti-Bergille eron saamen kielen lautakunnan jäsenyydestä. Valittiin tilalle Birit Tornensis. Orti-Berg on pyytänyt eroa muiden luottamustehtävien vuoksi.

Kuávluváldustivrâ mieđettij Riitta Orti-Bergin iäru sämikielâ lävdikode jeessânvuođâst. Suu sajan väljejui Birit Tornensis. Orti-Berg lii táttum iäru suu eres luáttámuštooimâi tet.

Guovllustivra mieđihii Riitta Orti-Bergii earu sámegiela lávdegotti lahttuvuođas. Su sadjái válljejuvvui Birit Tornensis. Orti-Berg lea bivdán earu su eará luohttámušdoaimmaid dihte.

Vuʹvddvälddõs miõđi Riitta Orti-Bergiiʹje rätkkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vuäzzlažvuõđâst. Suu sâjja vaʹlljeeš Birit Tornensis. Orti-Berg lij raukkâm rätkkjummuž jeeʹres oskkumtååimai diõtt.

Myönnettiin Riitta Hokkaselle ero aluevaltuustosta ja kutsuttiin uudeksi jäseneksi Aino Hyöppinen. Lisäksi myönnettiin Hokkaselle ero sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävistä ja valittiin tilalle Jonna Parviainen. Hokkanen pyysi eroa henkilökohtaisista syistä.

Merkittiin tiedoksi tarkastuslautakunnan väliarviointi.

Merkittiin tiedoksi ajantasaiset luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden sidonnaisuusilmoitukset.

Hyväksyttiin muutoksia tämän vuoden talousarvioon. Toimenpidealoite pelastuskopteri Aslakille tänä vuonna maksettavasta tuesta kaatui äänin 47-12.

Hyväksyttiin lähivuosien investointisuunnitelmat. Useita hankkeita on valmistelussa siirretty ensi vuodelta tuleville vuosille. Ensi vuoden isoin investointia vastaava sopimus on Sodankylän hyvinvointikeskuksen 17 miljoonan leasing-sopimuksen siirtäminen kunnalta hyvinvointialueelle. Isoimpia varsinaisia investointeja ovat Rovaniemen uusi pelastusasema ja Lounaisen palvelualueen lastensuojeluyksikkö. Hyvinvointialue tarkentaa vuosien 2027-2030 suunnitelmia alkuvuodesta taloustilanteen ja palveluverkkopäätösten edellyttämällä tavalla. Lisäksi kunkin investoinnin toteuttamisesta päätetään vielä erikseen kyseisen vuoden talousarvion ja lainanottovaltuuksien perusteella. Aluevaltuusto päätti äänin 42-16 ja 1 tyhjä, että Lapin keskussairaalan magneettikuvauslaite on ensi vuoden investointisuunnitelmassa aluehallituksen esityksen mukaisesti.

Hyväksyttiin vuoden 2026 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Maksuttomia palveluja ovat lakisääteisesti maksuttomat sosiaali- ja terveyspalvelut, synnytykseen liittyvät hoitojaksot sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy. Lisäksi aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti, että vammaisten työ- ja päivätoimintamaksu poistetaan. Maksu on ollut yhden euron per päivä.

Merkittiin tiedoksi valtion asettaman arviointiryhmän antamat uusimmat, sosiaalipalveluja koskevat toimenpide-ehdotukset. Hyvinvointialue noudattaa toimenpide-ehdotuksia palvelustrategian ja palveluverkon muutosvaihtoehtojen valmistelussa. Valmistelussa tulee ottaa huomioon myös kustannusvaikutukset ja ennakkovaikutusten arvioinnit. Asumispalvelut suunnitellaan yhdenvertaisesti ja väestön tarpeet huomioiden asukkaiden lähipalveluina. Varsinaisten toimenpide-ehdotusten lisäksi arviointiryhmä on antanut suosituksia sosiaalipalveluille ja pelastuspalveluille.

Päätettiin, että Muurolassa sijaitsevat ikääntyneiden asumispalveluyksiköt suljetaan pysyvästi, osa vuoden lopussa ja kesällä. Valviran mukaan nykyiset tilat eivät sovellu toiminnan järjestämiseen.

Päätettiin, että Keminmaassa sijaitsevat ryhmäkodit Ainola, Tyynelä ja Loviisa suljetaan vuoden lopussa. Tilat eivät täytä kaikkia vaatimuksia, ja paloturvallisuudessa on haasteita. Tilojen vuokrasopimus Keminmaan kunnan kanssa päättyy vuoden lopussa.                          

Päätettiin äänestyksen jälkeen, että Posion vuodeosaston sulkemisesta päätetään keväällä osana uusia palveluverkkoratkaisuja.

Lisätietoja medialle
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia Länsi‑Pohjan sairaalan palveluissa 1.1.2026 alkaen

Uuden terveydenhuoltolain mukaiset muutokset astuvat voimaan 1.1.2026. 
Länsi‑Pohjan sairaalassa jatkuu monia nykyisiä palveluja, mutta vuodeosastohoitoa 
vaativa kirurgia keskitetään muihin sairaaloihin. Tästä löydät tiedon, mitä palveluja Länsi-Pohjaan jää ja mikä muuttuu.

Mitä säilyy Länsi‑Pohjassa 1.1.2026

• Akuuttiklinikka toimii ympäri vuorokauden. Ennen akuuttiklinikalle hakeutumista soita Päivystysapuun 116 117.
• Polikliiniset palvelut, mukaan lukien vastaanotot ja erikoislääkäripalvelut jatkavat toimintaansa.
• Kuvantaminen ja laboratorio palvelevat normaalisti.
• Kuntoutus ja terapiapalvelut jatkuvat.
• Sisätautien ja neurologian vuodeosastot säilyvät.
• Lastenklinikka ja tehovalvonta toimivat edelleen.
• Angioyksikkö ja leikkausosasto jatkavat toimintaansa.

Mitä muuttuu käytännössä

Vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia keskitetään Lapin keskussairaalaan (LKS) tai tarvittaessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Länsi-Pohjan sairaalan leikkausosasto keskittyy päiväkirurgiseen ja lyhytjälkihoitoiseen toimintaan; leikkaukset tehdään pääosin arkipäivisin virka‑aikana. Lauantaisin ja sunnuntaisin tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Jos tarvitset vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen, sinut ohjataan Lapin keskussairaalaan.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalan alueen potilaiden lähes kaikki leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikka- sekä ohjauskäynnit hoidetaan Länsi-Pohjan sairaalassa, vaikka leikkaus tehtäisiin Rovaniemellä. Poikkeuksia leikkausta edeltäviin ja leikkauksen jälkeisiin poliklinikka- ja ohjauskäynteihin on sovittu tietyillä erikoisaloilla niin, että ne tehdään tarvittaessa Lapin keskussairaalassa. Tällaisia erikoisaloja on muun muassa plastiikkakirurgia ja lihavuuskirurgia.

Yöaikaan (klo 22–08) akuutit kirurgiset potilaat ohjataan LKS:aan tai OYS:aan 
sairaaloiden työnjaon mukaisesti.

Ensihoito kuljettaa tietyt kriittiset potilasryhmät suoraan LKS:aan tai OYS:aan.

Miten toimia eri tilanteissa

Hätätilanne: Soita 112.

Kiireellisen hoidon tarve: Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasema. Terveysasemalle saat yhteyden arkisin

• ma–to kello 8–16
• Pe ja arkipyhiä edeltävänä päivänä kello 8–15

Ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin: Soita Päivystysapuun 116 117. Sinulle tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai annetaan hoito-ohjeita.

Sairaalapalvelujen muutoksista on koottu kysymyksiä ja vastauksia
https://lapha.fi/sairaalapalvelujen-muutokset

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 23.6.2025 pidetystä kokouksesta

Arviointiryhmä aloittaa työnsä syksyllä ja antaa toimenpide-ehdotukset ensi kesänä, Lapin hyvinvointialue tukee asetusta, joka mahdollistaa kevyet leikkaukset ilman ympärivuorokautista päivystystä, Lapin hyvinvointialue vetoaa ministeriöihin: Sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueella

Arviointiryhmä aloittaa työnsä syksyllä ja antaa toimenpide-ehdotukset ensi kesänä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön päätöksen Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.

Aluehallitus nimeää arviointiryhmään edustajan elokuussa sekä antaa lausunnon valtiovarainministeriön esittämästä arviointiryhmän puheenjohtajasta.

Lapin hyvinvointialue tukee asetusta, joka mahdollistaa kevyet leikkaukset ilman ympärivuorokautista päivystystä

Hyväksyttiin sosiaali- ja terveysministeriölle annettava lausunto, joka koskee terveydenhuoltolain nojalla annettavan niin sanotun päiväkirurgia-asetuksen luonnosta. Lapin hyvinvointialue pitää asetusta selkeänä ja kannatettavana, koska se mahdollistaa nykyaikaisen, alle 23 tuntia seurantaa edellyttävän leikkaustoiminnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa ilman monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä.

Asetus sallii potilaan yöpymisen sairaalassa toimenpiteen jälkeen, jos se on tarpeen, mutta raskaammat leikkaukset rajataan pois. Asetus huomioi erityisryhmien, kuten lasten ja kehitysvammaisten, tarpeet ja vaatii riittävää osaamista heidän hoidossaan. Leikkauksia saa tehdä vain, jos niihin ei liity suuria riskejä ja potilas voi kotiutua viimeistään seuraavana aamuna. Lopullinen päätös potilaan soveltuvuudesta päiväkirurgia- tai heräämöstä kotiin -toimintaan jää lääkäreille, mikä on Lapin hyvinvointialueen mielestä oikea ratkaisu.

Lapin hyvinvointialue vetoaa ministeriöihin: Sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueella

Aluehallitus hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hakemuksen, jossa pyydetään lisäaikaa vuoden 2025 loppuun saakka 1.10.2025 voimaantulevan lainsäädännön edellyttämien sairaaloiden muutosten toimeenpanemiseksi. Lisäksi Lapin hyvinvointialue vetoaa valtioneuvostoon, että sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueellisesti, ei valtakunnallisesti.

Hyvinvointialueen mukaan valtakunnallinen malli aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia ja heikentää palveluita verrattuna alueen itse kehittämään ja demokraattisesti hyväksyttyyn työnjakomalliin. Vetoomuksessa korostetaan, että paikallinen itsehallinto ja alueen erityispiirteet on huomioitava päätöksenteossa. Lapin hyvinvointialue pyytää valtioneuvostoa muuttamaan lainsäädäntöä niin, että alueet voivat itse päättää sairaalaverkon rakenteesta.

Aluehallitus nimesi erikoissairaanhoidon ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun toteuttamista Lapin hyvinvointialueella osana Pohjois-Suomen yhteistyöalueen erikoissairaanhoidon kokonaisuutta sekä lainsäädännöstä ja talouden sopeuttamisesta aiheutuvia muutoksia Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidossa.

Ryhmän puheenjohtajana toimii aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa. Ryhmään nimettiin aluehallituksesta Tuomas Koskiniemi, Heli Trög, Terje Juutilainen, Antti Liikkanen, Pekka Rainio ja Piia Kilpeläinen-Tuoma. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta nimeää ryhmään yhden jäsenen. Ryhmään nimettiin myös tarvittavat viranhaltijat Lapin hyvinvointialueelta. Ryhmä raportoi säännöllisesti työskentelystään aluehallitukselle ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalle.

Konserni- ja tilajaoston puheenjohtajaksi Outi Keinänen

Aluehallitus valitsi konserni- ja tilajaoston puheenjohtajaksi keskustan Outi Keinäsen ja varapuheenjohtajaksi vasemmiston Piia Kilpeläinen-Tuoman. Jaoston muut jäsenet ovat Eija Ahola, Jussi Vaara, Antti Liikkanen, Heidi Jauhojärvi ja Timo Alaräisänen. Aluehallitus nimesi heille myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenvalinnat ovat voimassa kaksi vuotta kuten aluehallituksen jäsenvalinnatkin.

Muita päätöksiä

Valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen myönnettiin loppuvuodelle 2025 enintään 1706,25 euroa valtuutettua kohden.

Myönnettiin Henri Muotkalle ero aluehallituksen varajäsenyydestä, sillä hänet on valittu kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi. Aluehallitus ehdottaa aluevaltuustolle, että valtuusto valitsee Muotkan tilalle uuden varajäsenen.

Aluehallitus palautti sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan jäsenten valinnan osittain takaisin aluevaltuuston päätettäväksi. Lautakuntaan oli nimetty hallintosäännön vastaisesti varajäseniksi henkilöitä, jotka eivät olleet aluevaltuutettuja tai varavaltuutettuja.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi lausuntopyynnön, joka on tullut hyvinvointialueelle koskien hyvinvointialue- ja maakuntajakolakia. Lain muuttamisen tarkoituksena on erottaa maakuntajako ja hyvinvointialuejako toisistaan lainsäädännössä. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistämisen.

Päätettiin käynnistää yhteistoimintaneuvottelut koskien koko ensihoitopalvelujen henkilöstöä. Neuvottelut liittyvät ensihoitopalveluissa tehtävään organisaatiouudistukseen, jolla selkeytetään vastuualueen johtamisjärjestelmää sekä siirretään palvelujen ja talouden vastuu palvelualueille sekä parannetaan lähiesihenkilöiden työskentelyä.

Aluehallitus päätti siirtää neljä lähihoitajan toimea ikääntyneiden palveluista tilannekeskuspalveluihin ja muuttaa nimikkeen sote-koordinaattoriksi. Kelpoisuusvaatimuksena oikeus harjoittaa sairaanhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Aluehallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen koskien osastonhoitajan viran täyttämistä.

Aluehallitus valitsi sosiaali- ja terveyspalveluihin Johanna Korteniemen lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palvelujen vastuualuejohtajaksi sekä Antti Alaräisäsen sotekeskuspalvelujen vastuualuejohtajaksi vuoden 2026 alusta alkaen. Aluehallitus määräsi nämä vastuualuejohtajat vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisen edellyttämistä vastuualuejohtajan tehtävistä jo elokuusta 2025 alkaen.

Hyväksyttiin professiojohtamisen linjaukset Lapin hyvinvointialueelle. Professiojohtajat ovat oman ammattialansa ylimmät viranhaltijat hyvinvointialueella ja vastaavat sosiaalityön, lääketieteellisen työn ja hoitotyön kehittämisestä Lapin hyvinvointialueella. Aluehallitus nimesi sosiaalityön johtajaksi vuoden 2026 alusta sosiaalijohtaja Liisa Niirasen.

Aluehallitus päätti, että Lapin hyvinvointialue on valmis toimimaan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnasta vastaavana hyvinvointialueena, jos yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa asiasta näin sovitaan.

Hyväksyttiin muutoksia asiakasmaksujen toimivaltaan talouspalvelujen organisaatiomuutoksen takia.

Aluehallitus palautti uudelleen vastattavaksi valtuustoaloitteet, jotka koskivat määräaikaisen laitos- ja ryhmäkuntoutuksen palauttamisesta sekä vammaisneuvoston ja järjestöjen mukaan ottamista suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin.

Lisätietoja:

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä

Kuva: Lapin materiaalipankki.

Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.

Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.

– Monilla on varmasti mielikuva, että arviointimenettely tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueen yhdistämistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Mutta arviointimenettely ei ole sama asia kuin aluejakoselvitys, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela rauhoittelee.

Käytännön työ alkaa syksyllä, ja tavoite on, että ensi kesään mennessä ministeriöiden ja hyvinvointialueen yhteinen arviointiryhmä toimittaa toimenpide-ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Mahdollinen aluejakoselvitys on erillinen prosessinsa, jota ministeriö voi harkita, jos se ei katso joko toimenpide-ehdotuksia tai niiden toimeenpanoa riittäväksi.

Toimivat palvelut, mutta kattamattomat alijäämät

Valtio voi käynnistää arviointimenettelyn joko taloudellisista tai toiminnallisista syistä. Lapin osalta syynä on, että vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut alle 80 prosenttia ja laskennallinen lainanhoitokate alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin. Lisäksi Lapille on myönnetty lainanottovaltuutta.

Toiminnallisia syitä voisivat olla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, laadun, turvallisuuden tai henkilöstön riittävyyden vaarantuminen.

– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, Jokela kertoo.

– Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on linjannut joulukuussa, että jos arviointimenettelyyn joudutaan, se johtuu taloudesta eikä lappilaisten palvelujen vaarantamisesta. Lappi pyrkii kattamaan alkuvuosien alijäämät vasta vuoteen 2030 mennessä, kun lain mukaan ne pitäisi kattaa jo viimeistään vuonna 2026. Näiden linjausten takana on edelleen helppo seistä, Peisa toteaa.

– On tullut varsin selväksi, että valtiovalta ei ole valmis antamaan näin pitkää lisäaikaa alkuvuosina kertyneiden isojen alijäämien kattamiseen muuten kuin arviointimenettelyn kautta, Jokela toteaa.
Lappi on niin sanottu sirpalealue, jossa ei ole taustalla laajoja kuntayhtymiä. Siksi toiminnan yhteensovittaminen, muutokset ja niistä saatavat taloushyödyt ottavat aikansa.

Siirtymätasauksen poistaminen korjaisi talouden

Hyvinvointialue on jo pitkään kritisoinut niin sanottua siirtymätasausta ja vaatinut rahoituslain uudistamista. Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa vuosittain noin 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.

Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että lakisääteisessä aikataulussa vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

– Tämä tavoite on edelleen realistinen, arvioi Jokela.

– Koemme, että Lapin erityisolosuhteet on huomioitu rahoituksessa huonosti, Timo Peisa toteaa.

Peisa nostaa esimerkiksi Lapin hyvin voimakkaan riippuvuuden julkisista palveluista. Käytännössä yksityisiä palveluita ei ole käytettävissä laajoilla alueilla.

Muut arviointimenettelyyn osallistuvat hyvinvointialueet ovat Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa.

– Kaikilla kolmella arvioinnissa olevalla hyvinvointialueella siirtymätasaus on merkittävä syy alijäämiin. Kyllä sekin kertoo selkeästä rakenteellisesta rahoitusongelmasta, Jokela toteaa.

Arviointimenettelystä hyvinvointialuelaissa

Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei ole kattanut alijäämiään vuoteen 2026 mennessä, jos vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin, jos laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai jos hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuus tai valtion lisärahoitusta.

Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeävät jäsenet. Valtiovarainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Arviointiryhmä tekee ehdotuksen talouden tervehdyttämiseksi sekä palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän on käsiteltävä myös ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta eli käytännössä ehdotus yhdistämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.

Aluevaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava aluevaltuuston toimenpidepäätösten pohjalta. Hyvinvointialue raportoi toimenpiteistä neljännesvuosittain ja toimittaa valtiovarainministeriölle selvityksen toimenpiteiden toteutumisesta tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö voi päättää aluejakoselvittäjän asettamisesta joko toimenpide-ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten pohjalta tai jos toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti.

Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen viranomaiset saavat tehdä merkittäviä ja pitkäaikaisia talouspäätöksiä tai toimenpide-ehdotuksien vastaisia päätöksiä vain, jos se on välttämätöntä tai kiireellistä.
 
Lue valtiovarainministeriön tiedote: Hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella
 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston kokoustiedote 18.8.2025 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto kävi keskustelua sairaalalain toimeenpanosta. Arviointimenettely rajoittaa aluevaltuuston toimivaltaa.

Aluevaltuusto kävi keskustelua sairaalalain toimeenpanosta

Lapin aluevaltuusto merkitsi tiedoksi terveydenhuoltolain toimeenpanosta käymänsä keskustelun. Aluevaltuusto on esittänyt aluehallitukselle kysymyksiä toimeenpanosta. Aluehallituksen vastauksia täydennetään ja muutetaan jatkovalmistelussa niin, että kysymyksiin vastataan aluevaltuuston syyskuun kokouksessa. Päätös jatkovalmistelupäätöksen sanamuodosta syntyi äänin 45-14.

Aluevaltuustolle esitetyissä alustavissa vastauksissa korostetaan, että päätösten ja valmistelun taustalla on terveydenhuoltolain muutos, joka velvoittaa hyvinvointialuetta muuttamaan erikoissairaanhoidon palvelurakennetta lokakuun alusta alkaen.

Lain muutoksen jälkeen hyvinvointialueella voi olla vain yksi keskussairaala. Länsi-Pohjan sairaalassa ei saa enää olla monierikoisalaista yöpäivystystä, raskasta kirurgiaa eikä kirurgista vuodeosastoa. Sen sijaan Länsi-Pohjassa on tarkoitus tehdä jatkossa enemmän lyhytjälkihoitoisia toimenpiteitä, joihin potilaita ohjataan myös muualta Lapin alueelta.

Lapin hyvinvointialue on vastustanut lain muutosta, sillä muutos lisää hyvinvointialueen kustannuksia ja osa muutoksista ei ole tarkoituksenmukaisia Lapin erityisolosuhteissa. Ministeriö ei ole huomioinut Lapin hyvinvointialueen näkemyksiä, vaan on velvoittanut hyvinvointialueen toimeenpanemaan lain vaatimat muutokset.

Vaikka osa Länsi-Pohjan sairaalan toiminnoista päättyy tai muuttuu, suurin osa palveluista säilyy edelleen. Muutokset eivät tarkoita palveluiden katoamista, vaan niiden uudelleenjärjestelyä Lapissa. Esimerkiksi ympärivuorokautinen päivystys eli akuuttiklinikka jatkaa toimintaansa Kemissä.

Arviointimenettely rajoittaa aluevaltuuston toimivaltaa

Lapin aluevaltuusto merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön päätöksen hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistymisestä ja arviointiryhmän kokoonpanosta. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialue ei saa tehdä merkittäviä talouspäätöksiä tai päätöksiä, jotka ovat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii Jyrki Myllyvirta. Hyvinvointialueen edustaja on hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, ja aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa on kutsuttu osallistumaan asiantuntijana arviointiryhmän kokouksiin. Lisäksi ryhmässä on edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja sisäministeriöstä.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto valitsi vuosien 2026-2028 tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n.

Myönnettiin Henri Muotkalle ero aluehallituksen varajäsenen tehtävästä ja valittiin tilalle Esko Tavia. Eropyynnön syynä on Muotkan valinta Muonion kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi.

Valittiin Tommi Lepojärvi ja Mika Riipi varajäseniksi sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakuntaan Aarne Jänkälän ja Erkki Virtasen tilalle. Aiemmassa valintapäätöksessä on tapahtunut virhe, sillä lautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla aluevaltuuston jäseniä tai varajäseniä.

Aluevaltuusto valitsi saamen kielen lautakuntaan yhteensä 13 jäsentä ja jokaiselle varajäsenen. Viisi jäsentä nimettiin Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii Ara Aikio ja varapuheenjohtajana Pigga Keskitalo.

Guovllustivra válljii sámegiela lávdegoddái oktiibuot 13 lahtu ja juohkehažžii várrelahtu. Vihtta lahtu nammaduvvojedeje Sámedikki evttohusa vuođul ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusa vuođul. Lávdegotti ságadoallin doaibmá Ara Aikio ja várreságadoallin Pigga Keskitalo.

Kuávluváldustivrâ valjij sämikielâ lävdikoodán ohtsis 13 jesânid já juáhážân värijeessân. Vittâ jeessân nomâttuvvojii Sämitige iävtuttâs vuáđuld já ohtâ Nuorttâlij sijdâčuákkim iävtuttâs vuáđuld. Lävdikode saavâjođetteijen tuáimá Ara Aikio já värisaavâjođetteijen Pigga Keskitalo.

Ara Aikio, puheenjohtaja, varajäsen Riikka Rasmussen
Pigga Keskitalo, varapuheenjohtaja, varajäsen Merja Fofonoff
Raija Lehtola, varalla Riitta Orti-Berg
Jani Guttorm, varalla Urho Guttorm
Niila Laiti, varalla Mauri Laiti
Sammol Lukkari, varalla Väinö Guttorm
Anni Ahlakorpi, varalla Anni-Kristiina Juuso
Saammâl Morottaja, varalla Iiris Kangas
Inga Äärelä, varalla Marjo Magga
Aslak Pieski, varalla Markku Porsanger
Anne-Maria Näkkäläjärvi, varalla Tuomas Aslak Juuso
Tinja Semenoff, varalla Tauno Ljetoff
Jasmin Semenoff, varalla Teemu Titola

Lisätietoja

Esityslistat ja pöytäkirjat