Takaisin edelliselle sivulle

Kehitämme lastenvalvojan palveluja

Ilmoittaudu asiakasraatiin 17.3.2025 mennessä!

Ovatko perheoikeudelliset palvelumme tulleet tutuiksi? Mielipiteesi on tärkeä! Ovatko verkkosivumme toimivat, sisältö riittävää ja linkit helppokäyttöisiä? Entä onko ohjeistus ja neuvonta riittävää ennen vanhempien välistä neuvottelua elatus-, huolto- ja tapaamissopimuksista? Miten tämän pitäisi mielestäsi mennä?

Kehitämme lastenvalvojan palveluja koko Lapin alueella ja kutsumme nyt asiakasraatiin palvelujen käyttäjiä. Tule mukaan tai vinkkaa eteenpäin!

Pidämme Teamsin välityksellä asiakasraadin tapaamisia, joissa käydään läpi käytännönläheisiä, mutta palvelujen kehittämiselle olennaisia aiheita. Asiakasraadin ensimmäiset kaksi tapaamista ovat samansisältöisiä. Voit osallistua sinulle sopivaan aikaan joko 28.3. klo 13–15 tai 8.4. klo 16–18.

Jos kiinnostuit tai haluat kuulla lisää, laita rohkeasti sähköpostia Jari Savikujalle, jari.savikuja@lapha.fi. Ilmoittauduthan viimeistään 17.3.2025.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueella avautuu uusi digihoitopolku tyypin 2 diabeetikoille

Digihoitopolkua on rakennettu ammattilaisten yhteistyöllä vuoden ajan. Kuvassa digihoitopolun Kemijärven kehittäjätiimi: vasemmalla terveyskeskusylilääkäri Johanna Niskala, keskellä diabeteshoitaja Riitta Varrio ja oikealla sairaanhoitaja Riitta Pauna.

Lapin hyvinvointialueella otetaan käyttöön helmikuun aikana uusi digihoitopolku, joka on suunniteltu tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon.

Digihoitopolku tarjoaa kattavan tietopaketin diabeteksesta, sen hoidosta ja liitännäissairauksista, ja auttaa sinua hallitsemaan sairauttasi entistä paremmin. Digihoitopolku sisältää Viestit -toiminnon, jonka avulla voit helposti ottaa yhteyttä hoitavaan ammattilaiseesi kiireettömissä asioissa. Viesteihin vastataan 1–3 työpäivän kuluessa, joten saat tarvitsemasi avun ja ohjeet nopeasti ja tietoturvallisesti.  

Ennaltaehkäisy ja elämänlaatu avainroolissa polun kehittämistyössä  

Lapin hyvinvointialueella on kokeneita diabetesammattilaisia, joilla on laaja asiantuntemus hoidon eri osa-alueista. Digihoitopolkua on kehittänyt moniammatillinen tiimi, johon kuului diabeteshoitajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä eri puolilta Lappia. Hyvinvointialueen yhteisen kehittämistyön ansiosta paikallisia hoito- ja seurantakäytäntöjä on saatu yhtenäistettyä. Digihoitopolun avulla yhtenäinen hoitoprosessi saadaan laajennettua ja jalkautettua koko Lapin hyvinvointialueen alueelle.  

Digihoitopolku otetaan ensin pilottikäyttöön Kemijärvellä, Sodankylässä ja Inarissa, ja myöhemmin myös Kittilässä. Digihoitopolku on suunniteltu koko hyvinvointialueen kattavaksi, yhtenäiseksi prosessiksi ja vuoden 2025 aikana polku otetaan käyttöön koko hyvinvointialueella. 

- Tavoitteena on saada Lapin alueen asiakkaille tasa-arvoista hoitoa ja tasalaatuista tietoa sekä elintapaohjausta yhdestä paikasta, Diabetes digihoitopolulta. Enää ei tarvitse tulostaa paperisia kyselyjä tai seurantalomakkeita, kun ne löytyvät kaikki digitaalisina ja näkyvät sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Tiedot jäävät myös talteen digihoitopolulle, kertovat Kemijärven kehittämistiimistä diabeteshoitaja Riitta Varrio ja sairaanhoitaja Riitta Pauna. 

Digihoitopolku on käytössä myös esidiabeetikoilla ja raskausdiabetes-asiakkailla synnytyksen jälkeen. Heille ei ole ollut yhtenäistä hoitoprosessia aiemmin. Tämä mahdollistaa entistä paremman elintapaohjauksen ja seurannan. 

- On tärkeää vahvistaa ja tukea diabetes- ja esidiabetesasiakkaiden omahoitoa. Jokainen vuosi, jolla tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan siirtää eteenpäin, sekä jokainen vuosi hyvällä hoitotasapainolla diabeteksen ja sen riskitekijöiden hallinnassa, voi parantaa elämänlaatua ja ennustetta, kertoo terveyskeskusylilääkäri Johanna Niskala. 

Tietoturvallinen ja mobiili hoitopolku 

Sinulla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta saat digihoitopolun käyttöösi.   

Digihoitopolkujen alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku –verkkopalvelu ja alustan ICT-palveluntuottajana toimii HUS tietohallinto.  

Lapha Diabetes -digihoitopolku on nyt saatavilla myös Terveyskylän Omapolku-mobiilisovelluksessa, joten hoitosi seuraaminen on entistä helpompaa ja joustavampaa.  

Lataa Omapolku-mobiilisovellus puhelimeesi GooglePlay-kaupasta tai AppStoresta! 

Lisätietoja saat omasta hoitoyksiköstä.  

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. 

Takaisin edelliselle sivulle

Talousneuvola palvelee Rovaniemellä joka kuukauden kolmas keskiviikko

Tule pienen tai suuren talouskysymyksesi kanssa – etsitään ratkaisuja yhdessä!

Talousneuvolatoiminta Lapin hyvinvointialueella jatkaa toimintaansa ensi vuonnakin. Talousneuvolassa voit keskustella ilman ajanvarausta arjen raha-asioistasi sekä saada neuvoja ja pohtia tilannettasi asiantuntijoiden kanssa.

Kaikenikäisille tarkoitettu palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Halutessasi voit asioida anonyymisti. Talousneuvolassa voit tavata eri alojen ammattilaisia. Toiminnassa on mukana Kela, Lapin hyvinvointialueen sosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta sekä Ulosottolaitos.

Talousneuvola toimii Rovaniemellä osoitteessa Valtakatu 16, 2. kerros. 

Talousneuvola on avoinna joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 13.30–15.30.

Miten voit asioida Talousneuvolassa?

•    Tule käymään osoitteessa Valtakatu 16, 2. kerros,
•    soita 040 684 9992 tai
•    lähetä yhteydenottopyyntö sähköpostilla talousneuvola@lapha.fi.

Lisätietoja

Maija Vaara
sosiaaliohjaaja
maija.vaara@lapha.fi
050 315 1274

Takaisin edelliselle sivulle

Sodankylän Nutukkaassa järjestettiin kaksi asukkaiden ja omaisten iltapäivää tuleviin muutoksiin liittyen

Sodankylän palveluasumisyksikkö Nutukkaan asukkaat ja omaiset keskustelivat Nutukkaan lopettamiseen liittyvistä käytännön asioista hyvinvointialueen järjestämässä omaisten iltapäivässä torstaina 30. tammikuuta. Vastaava tilaisuus on järjestetty myös aiemmin tammikuussa.

Lakkauttaminen tapahtuu asiakkaat huomioiden

Hyvinvointialueen aluevaltuuston päätöksen mukaan Nutukkaan toiminta lopetetaan vuoden loppuun mennessä. Hyvinvointialueen pääperiaate on, että ikääntyvien asumispalvelut järjestetään pääsääntöisesti kotipaikkakunnalla, ellei asiakas itse toivo palvelun järjestämistä muualla. Asumispalvelu voidaan järjestää myös toisen hyvinvointialueen alueella, jos esimerkiksi omaisia asuu siellä.

Kaikille halukkaille järjestetään vastaava asumispaikka hyvinvointialueen omista yksiköistä eli Hannuksenkartanosta ja Helmikodista tai ostopalveluna Esperin Kellokkaasta. Uutta paikkaa voi halutessaan hakea jo nyt.

Jos syksyllä näyttää siltä, että Nutukkaan sulkeminen ei ole mahdollista vielä tänä vuonna, viranhaltijat hakevat yksikölle jatkoaikaa hyvinvointialueen poliittisilta päättäjiltä. Näin nykyisten asukkaiden ei tarvitsisi muuttaa toiseen yksikköön, jos he eivät jostakin syystä itse sitä toivo.

Taustalla yhdenvertaisuuden periaate

Asumispalveluihin ja muihin palveluihin on tullut ja tulee muutoksia kaikkiin kuntiin ympäri Lappia. Asumisyksikköjen muutosten taustalla on yhdenvertaisuuden periaate, jota hyvinvointialueen täytyy noudattaa. Tähän asti Sodankylässä asumispalveluissa on ollut jopa 12,8 prosenttia ikäihmisistä, kun vastaava luku koko Lapissa on 8 prosenttia. 

Hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus ei riitä kattamaan nykyistä palvelutasoa, minkä vuoksi sen täytyy supistaa toimintaa lähemmäs valtion suosituksia. Sodankylän osalta täytyisi vähentää 36 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa ja 11 yhteisöllisen tai perhehoidon paikkaa sekä lisätä 1 intervallipaikka. Yhteisöllisen tai perhehoidon paikkoja ei kuitenkaan vähennetä tässä vaiheessa.

Nutukkaan sulkeminen tarkoittaa 32 paikan vähenemistä. Lisäksi Hannuksenkartanosta 4 paikkaa muutetaan lyhytaikaispaikoiksi. Hannuksenkartanon 12-paikkaista Veikiä hyödynnetään jatkossa intervallijaksoihin, omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja koko Itä-Lapin niin sanottuihin kriisipaikkoihin. Kriisipaikkoja tarvitaan esimerkiksi, jos omaishoitaja joutuu äkillisesti sairaalaan. Perhekoti Metsätähteen varataan yksi paikka muun muassa omaishoitajien vapaiden järjestämiseen. Helmikodin toiminta säilyy ennallaan.

Miksi suljetaan juuri Nutukas

Esimerkiksi Esperin Kellokkaan 15 paikan ostamatta jättäminen ei olisi riittänyt kattamaan vähentämistarvetta. On taloudellisesti järkevämpää sulkea yksi yksikkö kokonaan kuin vähentää paikkoja sieltä täältä. Aluevaltuusto on päättänyt, että yksikköjen valinnassa täytyy huomioida kustannukset sekä kiinteistöjen kunto ja soveltuvuus palveluasumiseen. Nutukas ei ole huonokuntoinen kiinteistö, mutta Helmikoti on vasta remontoitu ja siellä on muun muassa ilmastointi ja kattonostureita.

Kehitysvammaistenyksikkö Mesikämmen on huonokuntoinen, joten Mesikämmenen toiminta siirtyy Nutukkaan tiloihin, kun tilat vapautuvat. Lisäksi tiloihin tulee mahdollisesti hyvinvointialueen toimistotiloja. Mesikämmenen ja toimistotyöntekijöiden tilantarve ei kuitenkaan ole syy, miksi Nutukas lakkautetaan, vaan lakkauttaminen tulee tehdä joka tapauksessa. Mutta on järkevää, että tilat tulevat kokonaan hyvinvointialueen käyttöön, ja huonokuntoisista tiloista voidaan luopua ja tilakustannuksista säästää muualla. Kun tilat olisivat osaksi toimistotiloina hyvinvointialueen käytössä, tarpeen tullessa niitä olisi helppo ottaa asiakaskäyttöön. Tilojen muuttaminen kehitysvammayksikön ja työntekijöiden käyttöön vaatii luvan rakennusta aikanaan rahoittaneelta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta.

Täyttyykö vuodeosasto ja pitenevätkö jonot

Nutukkaan paikkoja ei enää täytetä, jotta lakkauttaminen sujuisi loppuvuodesta sujuvasti ja ilman turhia muuttoja. Hyvinvointialue seuraa aktiivisesti, onko vuodeosastolla ihmisiä, jotka jonottavat asumispalvelupaikkaa. Sopukassa on tällä hetkellä pari myönteisen päätöksen pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon saanutta jonottajaa.

Palveluasumisen paikkaa voidaan odottaa myös muualla kuin vuodeosastolla, ja jonottajissa voi olla myös ulkopaikkakuntalaisia. Tällä hetkellä odottajia on yhteensä kymmenen, mikä on Sodankylän kokoisessa kunnassa kohtuullinen määrä. Pääsääntöisesti palveluasumisen paikka löytyy lain mukaisesti kolmen kuukauden sisällä. Poikkeuksiakin voi kuitenkin olla. Esimerkiksi jos ikäihminen haluaa tiettyyn yksikköön, jonotusaika saattaa pidentyä.

Hyvinvointialue on hyväksynyt ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerit vuonna 2022 ja ne ovat edelleen samat koko Lapissa.

Onko Sodankylän erityispiirteet huomioitu

Sodankylän ikääntyvän väestön lisääntyminen on huomioitu laskelmissa. Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää palvelut, vaikka ikäihmisten määrä kasvaa.

Myös pitkät matkat on huomioitu, ja siksi palveluasumista, kotihoitoa ja kotisairaalatoimintaa järjestetään Sodankylässä oman kunnan alueella.

Paikkakunnan lähihoitajaopiskelijoille löytyy harjoittelupaikkoja, vaikka Nutukas lakkautetaan.

Vaikka Sodankylän kunta on vakavarainen, lain mukaan kunta ei voi enää tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätietoja: ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala, annukka.marjala@lapha.fi, 040 836 0821

Takaisin edelliselle sivulle

Tiedotteet: Lappi ja viisi muuta hyvinvointialuetta vaativat valtiolta siirtymätasauksen poistamista

Lappi osallistuu kuuden hyvinvointialueen kannanottoon: Siirtymätasaus on poistettava – Kuuden hyvinvointialueen yhteinen tiedote: Hyvinvointialueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan

Lappi osallistuu kuuden hyvinvointialueen kannanottoon: Siirtymätasaus on poistettava

60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lapin hyvinvointialue tavoittelee tänä vuonna nollatulosta. Käytännössä Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.

Kahtena ensimmäisenä vuonna valtion siirtymätasaus leikkasi Lapin rahoitusta yli viisikymmentä miljoonaa vuodessa. Seuraavina vuosina vaikutus pienenee asteittain niin, että vuodesta 2029 lähtien menetettävä summa olisi vielä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Summa vastaa laskennallisesti noin 350 hoitajan tai noin 200 lääkärin työpanosta.

Suomen hallitus vaatii hyvinvointialueita kattamaan aiemmat alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Jos Lapin hyvinvointialueen tämän ja ensi vuoden talous toteutuu suunnitelmien mukaan, Lappi saa katettua omat alijäämänsä siirtymätasauksesta johtuvia rahoitusmenetyksiä lukuun ottamatta.

Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.

Lapin lisäksi siirtymätasauksen poistamista vaativat valtiolta Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.

Lue Lapin hyvinvointialueen muistio siirtymätasauksesta

Lisätietoja medialle:
Lapin hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998

Kuuden hyvinvointialueen yhteinen tiedote: 

Hyvinvointialueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa.

Rahoitusleikkurista pysyvästi kärsimään ovat jäämässä Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Alueiden yhteisessä kannanotossa vaaditaan rahoitusmallin korjaamista siten, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen täysimääräisenä, eikä mikään alue jää pysyvästi muita heikompaan asemaan.

Kuuden alueen hyvinvointialuejohtajat luovuttivat kannanoton torstaina 13.2.2025 valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majaselle.

Kannanotto: epäoikeudenmukainen rahoitusmalli on korjattava

Kuuden hyvinvointialueen yhteisessä kannanotossa todetaan, että väestön tarpeisiin perustuva rahoitusmalli on ainoa oikeudenmukainen ja kestävä rahoituksen laskentaperuste. Tavoitteena tulee olla, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen rahoituksen täysimääräisenä ja rahoituslaskelmia päivitetään väestön palvelutarpeiden muuttuessa.

Kannanotossa esitetään siirtymäajan lyhentämistä niillä alueilla, joilla rahoitus on pienempi kuin väestön laskennallinen palvelutarve ja pysyvän siirtymätasauksen poistamista rahoituslaista.

• Nykyinen rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. On väärin olettaa, että osalla hyvinvointialueista voitaisiin oleellisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla järjestää yhdenvertaiset palvelut verrattuna niihin alueisiin, joiden rahoitus vastaa väestön tarvetta, kannanotossa todetaan.
• Siirtymätasausjärjestelmän seurauksena alueelliset terveyserot ovat vaarassa kasvaa edelleen ja kansalaisten yhdenvertaisuus romuttua.

Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on säädetty siirtymätasauksesta, jonka tarkoitus on korjata kaikkien hyvinvointialueiden rahoitusta kohti tarveperusteisuutta. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Jos alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.

Kuuden hyvinvointialueen rahoitukseen on jäämässä pysyvä, yhteensä 85 miljoonan euron leikkaus, joka vastaa noin 1500 hoitajan tai noin 850 lääkärin työpanosta.

• Rahoitusmallin korjaaminen on mahdollista ja täysin välttämätöntä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille.

Lue kuuden hyvinvointialueen yhteinen kannanotto täältä

Lisätietoja: 

• Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist, max.lonnqvist@itauusimaa.fi, puh. 040 503 0818
• Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite: hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen, mikko.komulainen@soite.fi, puh. 040 804 4333
• Lapin hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, puh. 040 532 3998
• Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote: hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen, kirsi.leivonen@siunsote.fi, puh. 013 330 8590
• Päijät-Hämeen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, petri.virolainen@paijatha.fi, puh. 050 438 3662
• Varsinais-Suomen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen, tarmo.martikainen@varha.fi, puh. 050 558 4579 (matkoilla 12.2.-18.2.2025)