Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajien kannanotto: Talous korjataan palveluja uudistamalla – ei karttaharjoituksilla

Hyvinvointialueiden talous kohenee ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen.

Rakenteiden uudistaminen aiheuttaisi lisää kustannuksia samalla tavoin kuin hyvinvointialueuudistuksen alussakin. Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa. Lisäksi yhdistämiseen liittyvä johtamisrakenteeseen säästöpotentiaali on marginaalinen. Esimerkiksi Pohjoisen yhteistyöalueen toimivan johdon kokonaispalkkakustannukset ovat alle 1 % henkilöstömenoista ja noin 0,5 % toimintakuluista. Vaikka alueen toimivan johdon henkilöstömäärä puolitettaisiin, säästö jäisi noin 0,2 %:iin kokonaismenoista. Yhdistämisten lasku taas voi koko Suomen osalta olla yhdestä kahteen miljardia euroa.

Alueitten yhdistämisen hintalappu syntyy muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Lisäksi heijastevaikutuksina jo pelkkä yhdistämisen uhka pysäyttäisi kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet monilta alueilta aiheuttaen mittavia kustannuksia.

Hyvinvointialueiden väliarvion raportin mukaan alueiden talousongelmat eivät myöskään johdu aluerakenteesta:

”Rahoituksen tason määräytymisperusteet eivät ole alkuvaiheessa vastanneet toteutunutta palvelutarpeen ja kustannusten kehitystä. Rahoituksen jälkikäteistarkistuskaan ei nosta rahoituksen tasoa pysyvästi yllättävän kustannusshokin jälkeen, eikä täytä alkuvaiheen rahoituspohjan vajetta.”

Tuottavuuden kasvattaminen onnistuu nykyalueilla ja niiden yhteistyöllä. Palvelutavoitteet tulee määritellä kansallisesti. Palveluvelvoitteiden ja rahoituksen tason tulee olla keskenään tasapainossa.

Nyt ei ole aika pysäyttää kehitystä, vaan kasvattaa tuottavuutta. Karttaharjoitusten aika ei ole nyt.

Lisätietoja

Raija Kontio
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Jari Jokela
Hyvinvointialuejohtaja, Lapin hyvinvointialue

Mikko Komulainen
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Kirsi Leivonen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Ilkka Luoma
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Max Lönngvist
Hyvinvointialuejohtaja, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Marina Kinnunen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue

Piia Vuorela
Hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue

Sami Mäenpää
Hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue

Olli Naukkarinen
Hyvinvointialuejohtaja, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Tero Mäkiranta
Hyvinvointialuejohtaja, Satakunnan hyvinvointialue

Tero Järvinen
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Petri Virolainen
Hyvinvointialuejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Sally Leskinen
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Harri Hagman
Hyvinvointialuejohtaja, Kymenlaakson hyvinvointialue

Marko Korhonen
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Santeri Seppälä
Hyvinvointialuejohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialue

Takaisin edelliselle sivulle

Huijausviestejä liikkuu hammashuollon nimissä – älä avaa viesteissä olevia linkkejä

Sosiaali- ja terveyspalveluista lähetetä ajanvarauksiin liittyviä linkkejä tekstiviestillä tai sähköpostilla, eikä viesteissä pyydetä pankkitunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja.

Lapin hyvinvointialue on saanut ilmoituksia hammashuollon nimissä lähetetyistä huijausviesteistä. Huijausviestit voivat näyttää aidoilta ajanvarausmuistutuksilta. Huijausviestien linkit ohjaavat verkkosivuille, jotka eivät ole Lapin hyvinvointialueen tai muiden viranomaisten ylläpitämiä.

Jos saat yhteydenoton tuntemattomasta numerosta, älä anna omia yhteystieojasi puhelinkeskustelussa. Huijausviestit muistuttavat usein ulkoasultaan aitoja viranomaisviestejä, mutta sisältävät vääriä linkkejä tai lähettäjätietoja. 

Jos saat huijausviestin:

• Älä avaa viestissä olevaa linkkiä
• Älä syötä henkilötietojasi millekään sivustolle
• Poista viesti.

Esimerkki Lapin hyvinvointialueen asukkaalle tulleesta tekstiviestistä.

Muistutus: Hammaslääkäriaikasi on huomenna. Maksuton peruutus on mahdollista vielä tänään. 

Viestissä on linkki huijaussivustolle.

Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät lähetä linkkejä tekstiviestillä tai sähköpostilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät myöskään pyydä pankkitunnuksia tai muita arkaluonteisia tietoja viestitse.

Jos olet avannut huijauslinkin tai luovuttanut tietojasi

Ole viipymättä yhteydessä pankkiisi ja tee tarvittaessa rikosilmoitus.

Kyberturvallisuuskeskus on varoittanut, että vastaavia huijausviestikampanjoita esiintyy laajasti eri puolilla Suomea. Kyse ei siis ole vain Lapin hyvinvointialueeseen kohdistuvasta ilmiöstä.

Terveisin

Lapin hyvinvointialueen tietosuoja- ja tietoturvapalvelut

Takaisin edelliselle sivulle

Henkilöstökertomus 2025: Hakijamäärät kasvoivat, sairauspoissaolot vähenivät

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Kuva: Lapin materiaalipankki.

Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

Henkilöstökertomuksessa kuvataan vuosittain henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja, esimerkiksi henkilöstömäärään ja rakenteeseen sekä henkilöstön saatavuuteen liittyen. Lisäksi Lapin hyvinvointialueen henkilöstökertomuksessa on kuvaus strategiaan perustuvan henkilöstöohjelman painopisteiden toteutumisesta.

Keskeiset tunnusluvut henkilöstöstä

Lapin hyvinvointialueen henkilöstömäärä vuoden 2025 lopussa pysyi lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna.

Vakituisten palvelussuhteiden määrä kasvoi yli 300 henkilöllä. Samalla määräaikaisten tehtävien määrä väheni samassa suhteessa. Tämä on myönteinen kehitys ja tukee henkilöstön pysyvyyttä.

Hyvinvointialueen henkilöstön keski-ikä pysyi ennallaan eli 45,4 vuodessa. Sukupuolijakaumassa ei tapahtunut muutoksia, henkilöstöstä noin 84 prosenttia on naisia ja 16 prosenttia miehiä.

Vuonna 2025 Lapin hyvinvointialueelta eläköityi yhteensä 253 henkilöä. Määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna.

Hakijoiden määrä avoimia työpaikkoja kohden kasvoi. Vuonna 2025 hakijoita oli keskimäärin 7,5 hakijaa tehtävää kohden, kun vuonna 2024 hakijoita avointa tehtävää kohden oli 5.

Henkilöstön sairauspoissaolot vähenivät jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2025 sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuoteen suhteutettuna laski edellisvuodesta 0,7 päivää henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2024 laskua oli 0,9 päivää henkilötyövuotta kohden.

Johtajamistasoja vähennettiin ja organisaatiota madallettiin

Vuonna 2025 jatkettiin työtä organisaation ja johtamisjärjestelmän madaltamiseksi. Tavoitteena oli selkeyttää johtamista, vähentää päällekkäistä hallintoa ja tukea arjen työtä ja palvelujen järjestämistä.

– Kyseessä on monessa yksikössä iso muutos, ja nyt rakenteiden ollessa valmiit päästään hiomaan esimerkiksi tehtävänkuvia ja työnjakoja, sekä toivon mukaan siirtämään päätöksentekoa lähemmäs yksiköiden arkea, sanoo henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

Vuoden 2025 aikana Lapin hyvinvointialueella tehtiin seuraavat muutokset johtamistasoihin:

• toimialajohtajien määrä väheni kahdella
• vastuualuejohtajien määrä väheni kahdeksalla
• vastuuyksikköjohtajien määrä väheni viidellä
• lisäksi johtamis- ja esihenkilötehtäviä vähennettiin alemmilta organisaatiotasoilta

Käytännössä johtamistasojen vähentämisen yhteydessä vastuita koottiin osin laajemmiksi kokonaisuuksiksi ja organisaatiorakennetta yksinkertaistettiin. Johtamisrakenteiden keventämisellä on haluttu tehdä organisaatiosta selkeämpi ja tukea henkilöstön arjen työtä.

Kun rakenteet ovat yksinkertaisemmat ja vastuut selvemmät, myös yhteistyö ja päätöksenteko sujuvat paremmin, sanoo Kuittinen.

Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamiseen panostettiin haastavissa olosuhteissa

Vuonna 2025 Lapin hyvinvointialueella panostettiin laajasti henkilöstöohjelman painopisteisiin, joiden tavoitteena on mm. lisätä henkilöstön hyvinvointia, osaamista ja osallisuutta, sekä varmistaa esimerkiksi sujuvat ja vaikuttavat työterveyshuollon palvelut.  

Johtamisen tueksi valmistui Jotos-johtamisosaamisen valmennusohjelma. Se on suunnattu esihenkilöille, ja sitä voidaan jatkossakin hyödyntää. 

Työterveyshuollon toimintamalleja uudistettiin. Lisäksi valmisteltiin työkykyjohtamisen järjestelmän käyttöönottoa osana pidemmän aikavälin työkyvyn tuen kokonaisuutta.

Hyvinvointialueelle valmistui oma työnantajabrändi. Myös rekrytointiprosessia uudistettiin. Samalla luotiin uusia toimintamalleja kansainväliseen rekrytointiin sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.

Vuoden alussa palkanlaskentapalvelut siirtyivät hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi. Muutos toteutui hallitusti ja onnistuneesti.

Taloustilanne ja yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat arkeen monella tavalla.

– Vuosi 2025 oli erittäin haastava henkilöstön kannalta tärkeän kehittämistyön edistämiseksi. Siitä huolimatta pidimme tärkeänä, että kehitystyö eteni. Rakensimme työnantajabrändiä, uudistimme rekrytointia ja tuimme esihenkilöitä johtamistyössä. Kehittämistyön tavoitteena on, että Lapin hyvinvointialue on hyvä ja toimiva työpaikka myös tulevaisuudessa, ja olemme sitoutuneet tähän tavoitteeseen pitkäjänteisesti, Kuittinen sanoo.

Lisätietoja: 

Henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, marjo.kuittinen@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilalle Puolustusvoimien Huollon ansioristi

Kuva: Henripekka Kallio

Lapin hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Jyri J. Taskilalle on myönnetty Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä 4.6.2026 Puolustusvoimien Huollon ansioristi.

– Terveydenhuollon rooli osana kokonaismaanpuolustusta ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta edellyttää erityisesti NATO -jäsenyyden myötä tiivistä yhteistyötä turvallisuusviranomaisten kanssa, johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila sanoo ja kertoo olevansa todella otettu saamastaan huomionosoituksesta.

Huollon ansioristi on Pääesikunnan huolto- ja materiaaliosaston sekä Huoltoupseeriyhdistyksen perustama ansioristi, joka voidaan myöntää tunnustuksena henkilölle, yritykselle tai yhteisölle tämän ansioista huollon ja sotilaallisen huoltovarmuuden sekä puolustusvoimien logistiikan hyväksi.

Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia Länsi‑Pohjan sairaalan palveluissa 1.1.2026 alkaen

Uuden terveydenhuoltolain mukaiset muutokset astuvat voimaan 1.1.2026. 
Länsi‑Pohjan sairaalassa jatkuu monia nykyisiä palveluja, mutta vuodeosastohoitoa 
vaativa kirurgia keskitetään muihin sairaaloihin. Tästä löydät tiedon, mitä palveluja Länsi-Pohjaan jää ja mikä muuttuu.

Mitä säilyy Länsi‑Pohjassa 1.1.2026

• Akuuttiklinikka toimii ympäri vuorokauden. Ennen akuuttiklinikalle hakeutumista soita Päivystysapuun 116 117.
• Polikliiniset palvelut, mukaan lukien vastaanotot ja erikoislääkäripalvelut jatkavat toimintaansa.
• Kuvantaminen ja laboratorio palvelevat normaalisti.
• Kuntoutus ja terapiapalvelut jatkuvat.
• Sisätautien ja neurologian vuodeosastot säilyvät.
• Lastenklinikka ja tehovalvonta toimivat edelleen.
• Angioyksikkö ja leikkausosasto jatkavat toimintaansa.

Mitä muuttuu käytännössä

Vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia keskitetään Lapin keskussairaalaan (LKS) tai tarvittaessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Länsi-Pohjan sairaalan leikkausosasto keskittyy päiväkirurgiseen ja lyhytjälkihoitoiseen toimintaan; leikkaukset tehdään pääosin arkipäivisin virka‑aikana. Lauantaisin ja sunnuntaisin tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Jos tarvitset vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen, sinut ohjataan Lapin keskussairaalaan.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalan alueen potilaiden lähes kaikki leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikka- sekä ohjauskäynnit hoidetaan Länsi-Pohjan sairaalassa, vaikka leikkaus tehtäisiin Rovaniemellä. Poikkeuksia leikkausta edeltäviin ja leikkauksen jälkeisiin poliklinikka- ja ohjauskäynteihin on sovittu tietyillä erikoisaloilla niin, että ne tehdään tarvittaessa Lapin keskussairaalassa. Tällaisia erikoisaloja on muun muassa plastiikkakirurgia ja lihavuuskirurgia.

Yöaikaan (klo 22–08) akuutit kirurgiset potilaat ohjataan LKS:aan tai OYS:aan 
sairaaloiden työnjaon mukaisesti.

Ensihoito kuljettaa tietyt kriittiset potilasryhmät suoraan LKS:aan tai OYS:aan.

Miten toimia eri tilanteissa

Hätätilanne: Soita 112.

Kiireellisen hoidon tarve: Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasema. Terveysasemalle saat yhteyden arkisin

• ma–to kello 8–16
• Pe ja arkipyhiä edeltävänä päivänä kello 8–15

Ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin: Soita Päivystysapuun 116 117. Sinulle tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai annetaan hoito-ohjeita.

Sairaalapalvelujen muutoksista on koottu kysymyksiä ja vastauksia
https://lapha.fi/sairaalapalvelujen-muutokset