Takaisin edelliselle sivulle

Tärkeä muutos henkilökohtaisen avun työaikakirjauksissa – Oiman käyttökoulutukset alkavat

Kuva: Ella-Riikka Isometsä / Visma Oima

Henkilökohtaisen avun työnantaja tekee jatkossa kaikki työaikakirjaukset ja tuntien hyväksynnät sähköisesti suoraan Oima-palvelussa. Tämän muutoksen myötä OmaVirtun käyttö päättyy 31.5.2025.

Lapin hyvinvointialue ja Oima järjestävät keväällä neljä etäkoulutusta, jotka on suunnattu henkilökohtaisen avun työnantajille ja työntekijöille. Koulutukset toteutetaan Google Meet -alustalla, ja osallistuminen edellyttää tietokoneen tai muun päätelaitteen käyttöä. Kouluttajina toimivat Oiman asiantuntijat, ja mukana on myös Lapin hyvinvointialueen edustajia vastaamassa kysymyksiin.

Koulutusten tarkoituksena on perehdyttää osallistujat Oima-palvelun käyttöön, sillä henkilökohtaisen avun työnantajat tekevät jatkossa kaikki työaikakirjaukset ja tuntien hyväksynnät sähköisesti Oima-palvelussa. Tämä muutos astuu voimaan 31.5.2025, jolloin OmaVirtun käyttö päättyy. Kirjaukset Oima-palveluun ovat mahdollisia 16.4.2025 alkavasta palkkajaksosta lähtien, jolloin tuntikirjausnäkymä aukeaa Oimassa.

Lapin hyvinvointialue suosittelee kaikkia Oiman käytön aloittavia työnantajia ja työntekijöitä osallistumaan vähintään yhteen kevään käyttökoulutuksista. Lisäksi OimaOppi-oppimisympäristö tarjoaa videoita ja kirjallisia käyttöohjeita palvelun käyttöön. Koulutuksiin osallistuminen ja palveluun tutustuminen ajoissa varmistavat sujuvan siirtymän uuteen järjestelmään.

Oiman etäkoulutuksen sisältö:

• Oiman käytön aloittamisen käytännön asiat
• Sisäänkirjautuminen Oimaan
• OimaOppi-oppimisympäristöön tutustuminen
• Tuntien tarkastelu ja hyväksyntä Oimassa
• Hyvinvointialueen toimintaohjeen mukaiset kirjaukset Oima-palvelussa

Koulutukset työnantajille:

• Työnantajien Oima-koulutus ma 28.4. klo 15.00–16.00. Ilmoittautumislinkki: bit.ly/Lapha1
• Työnantajien Oima-koulutus ti 6.5. klo 16.00–17.00. Ilmoittautumislinkki: bit.ly/Lapha4

Koulutukset työntekijöille:

• Avustajien Oima-koulutus ma 5.5. klo 16.00–17.00. Ilmoittautumislinkki: bit.ly/Lapha3
• Avustajien Oima-koulutus ti 29.4. klo 15.00–16.00. Ilmoittautumislinkki: bit.ly/Lapha2

Osallistumislinkki lähetetään sähköpostitse koulutusta edeltävänä päivänä.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaalit 2025 - Lapin aluevaalien vahvistettu tulos

Lapin aluevaalilautakunta on tänään 16.4.2025 vahvistanut aluevaalien tuloksen.

Lapin hyvinvointialueelle valittiin 59 aluevaltuutettua, jotka tulevat päättämään Lapin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista seuraavan nelivuotiskauden ajan.

Lapin aluevaaleissa äänestysprosentti oli 52,4. Tämä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022. Eniten Lapin kunnista äänestettiin aluevaaleissa Utsjoen kunnassa, jossa äänestysprosentti oli 68,3.

Valituista valtuutetuista 31 ovat uusia tehtävässään. Vanhoista valtuutetuista 28 äänestettiin uudelle kaudelle.

Uudet aluevaltuutetut aloittavat luottamustehtävässään 1. kesäkuuta.

Aluevaltuustoon valitut:

Suomen Keskusta r.p. 

• Markus Lohi 
• Pekka Rainio 
• Timo Peisa 
• Outi Keinänen 
• Mika Riipi 
• Eija Ahola 
• Raija Kerätär 
• Markku Kangas 
• Mari Palolahti 
• Tommi Lepojärvi 
• Susanna Viitala 
• Antti Kerkelä 
• Karoliina Harjuoja 
• Petteri Salmijärvi 
• Helena Kaikkonen-Tiensuu 
• Akseli Erkkilä 
• Eeva-Maria Maijala 
• Esko Tavia 
• Eero Ylitalo 
• Jussi Vaara 
• Mari Penttinen 

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p.

• Johanna Ojala-Niemelä 
• Maria-Riitta Mällinen 
• Outi Rämö 
• Viivi Järvelä 
• Sari Auvinen 
• Pekka Tiitinen 
• Miia Alasaarela 
• Heidi Jauhojärvi 
• Antti Väänänen 
• Kalle Huusko
• Antti Liikkanen

Kansallinen Kokoomus r.p.

• Heikki Autto 
• Anu Avaskari 
• Antti Kaarlela 
• Valtteri Aine 
• Auvo Kilpeläinen 
• Terje Juutilainen 
• Annika Sipola 
• Marja-Leena Laitinen 

Vasemmistoliitto r.p.

• Piia Kilpeläinen-Tuoma 
• Jarmo Siivikko 
• Jonna Parviainen 
• Mari Ikonen 
• Sari Ekorre 
• Merja Aalto 
• Mikko Koivulehto 
• Riitta Hokkanen 

Perussuomalaiset r.p.

• Tuomas Koskiniemi 
• Janne Paksu 
• Juhana Kelloniemi 
• Tapio Lintula 

Suomen Kristillisdemokraatit - Kristdemokraterna i Finland r.p

• Timo Alaräisänen 

Vihreä liitto r.p.

• Ella Partanen 
• Ida Lassila 
• Saana Palovaara 

Lapin Sitoutumattomat

• Heli Trög 
• Inkeri Yritys 
• Janne Olsen 

Varavaltuutetut: 

Suomen Keskusta r.p.

• Tuula Ylisaukko-oja 
• Laura Lakso 
• Maarit Alalahti 
• Anja Keskitalo 
• Anita Ruokamo 
• Hilpi Ahola 
• Seppo Alatörmänen 
• Mikko Lampela 
• Toini Kärenlampi 
• Meeri Linna 
• Päivi Alanne-Kunnari 
• Matti Henttunen 
• Virva Salo 
• Sari Arolaakso 
• Marjo Hautala 
• Tuula Eilittä 
• Henri Muotka 
• Lasse Kontiola 
• Elli-Maria Kultima 
• Ismo Urpilainen 
• Eero Tuokila 

Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p.

• Päivi Salminen 
• Katja Juopperi 
• Ara Aikio 
• Terhi Heikkilä 
• Sakari Silén 
• Rauli Magga 
• Minna Muukkonen 
• Riikka Aheinen-Kiukas 
• Tytti Pernu 
• Laura Maisonvaara 
• Tilda Tuomaala 

Kansallinen Kokoomus r.p. + Suomen Kristillisdemokraatit - Kristdemokraterna i Finland r.p

• Nina Niittyvuopio (KOK) 
• Marko Lescelius (KOK) 
• Veikka Ylitalo (KOK) 
• Riitta-Maija Hokkanen (KD) 
• Kimmo Suopajärvi (KOK) 
• Antti-Pekka Aikkila (KOK) 
• Petri Keihäskoski (KOK) 
• Joni Määttä (KOK) 
• Leena Harju-Autti (KOK) 

Vasemmistoliitto r.p.

• Aino Hyöppinen 
• Henri Ramberg 
• Pekka Honkanen 
• Arja Korrensalo 
• Jarkko Kotilaine 
• Pertti Hemminki 
• Vesa Puuronen 
• Voitto Vaattovaara 

Perussuomalaiset r.p.

• Timo Tolonen 
• Jari Hast 
• Jonna Pekkala 
• Vesa Ylinampa 

Vihreä liitto r.p.

• Petteri Maljamäki 
• Varpu Wiens 
• Mira Metsälehto 

Lapin Sitoutumattomat

• Jonna Pakisjärvi 
• Krista Stauffer 
• Unto Friman

Raportti tarkastuslaskennasta

Raportti sisältää jokaisen valitun ja varavaltuutetun henkilökohtaiset äänimäärät sekä vertausluvun.

***

Guovlluválggat 2025 - Lappi guovlluválggaid nannejuvvon boađus

Lappi guovlluválgalávdegoddi lea odne 16.4.2025 nannen guovlluválggaid bohtosa.

Lappi buresveadjinguvlui guovllustivrii válljejuvvojedje 59 áirasa, geat bohtet mearridit Lappi sosiála-, dearvvašvuođa- ja gádjunbálvalusain čuovvovaš áigodaga, mii bistá njeallje jagi.

Lappi guovlluválggain jienastanproseanta lei 52,4. Dát lei vihtta proseantaovttadaga eambbo go vuosttaš guovlluválggain jagis 2022. Eanemusat Lappi gielddain jienastedje guovlluválggain Ohcejoga gielddas, gos jienastanproseanta lei 68,3.

Guovllustivrii válljejuvvon áirasiin 31 leat ođđa áirasat dán barggus. Guovllustivrra boares áirasiin 28 jienastuvvojedje joatkit ođđa áigodaga.

Guovllustivrra ođđa áirasat álggahit luohttámušbarggus geassemánu 1. beaivve.

Takaisin edelliselle sivulle

Näin varaudut kevättulviin

Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin ja hankkimaan riskialueiden kiinteistöihin tulvasuojausmateriaaleja jo etukäteen.

Lapin kevättulvat eivät ole vielä alkaneet. Kevään tulvaennuste ei vielä tarkkaan kerro tulvien suuruudesta. Pohjois-Lapissa on ollut keskimääräistä enemmän lunta tänä vuonna ja Etelä-Lapissa normaalia vähemmän. Lapin pelastuslaitos kehottaa Lapissa tulvariskialueella asuvia ihmisiä varautumaan jokakeväisiin tulviin hyvissä ajoin. Kiinteistönomistajan vastuulla on suojata rakennuksensa mahdollisilta tulvavaurioilta.

Tulvariskialueella asuvan onkin hyvä varautua ennakkoon, sillä tulvahuipun iskiessä tulvasuojausmateriaalit voivat olla jo loppu rautakaupoista. Suojausmateriaalit säilyvät käyttökelpoisina vuosia ja niiden tulisi kuulua riskialueiden kiinteistöjen omaan varautumiseen.

– Pelastuslaitoksella eikä kunnilla ole mahdollisuuksia suojata yksittäisiä kiinteistöjä, minkä vuoksi omatoiminen varautuminen on erittäin tärkeää. Tulvavahinkoihin varautuminen on omaisuuden normaalia huolenpitoa, kertoo päivystävä päällikkö Mika Hyvärinen Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus vastaavat tulvaennusteen tiedottamisesta. Pelastuslaitoksen ensisijainen tehtävä tulvatilanteessa on turvata ihmisten turvallisuus. Hädässä olevien ihmisten tulee olla yhteydessä hätänumeroon 112, josta välitetään avunpyyntö pelastuslaitokselle.

– Jos oma tulvavarautuminen on kunnossa, kannattaa myös kysyä tarvitseeko naapurin tai lähipiirin ikäihminen apua tulviin varautumisessa, kehottaa Hyvärinen.

Miten suojautua tulvalta?

Seuraa tulvatiedotusta aktiivisesti, jotta tiedät, milloin varautumistoimet tulee aloittaa. Kiinteistön voi suojata tulvalta rakennusmuovilla. Kiinteistön ympärille pitää rakentaa tukirakenteita kriittisimpiin paikkoihin, kuten mataliin kohtiin ja portaikkoihin. Sen jälkeen tukirakenteet ja kiinteistö muovitetaan rakennusmuovilla. Muovin pitää yltää riittävän ylös ja alaosaan jätetään riittävän pitkä helma, joka saadaan pysymään maata vasten murskeella ja hiekalla. Puutalojen seinustan matalimmalle kohdalle on hyvä laittaa uppopumppu ja salaojaputket. Uppopumpulla voi pumpata vettä pois rakennukselta, jos vettä pääsee suojausten läpi.

Tarkemman ohjevideon rakennusten tulvasuojaukseen löydät Lapin pelastuslaitoksen Youtube-tililtä. 

Tulvasuojausvarusteet

• Rakennusmuovia pari rullaa
• Raakalautaa ja trukkilavoja
• Rakennusnitoja, nauloja, vasara, saha
• Soraa ja hiekkaa
• Uppopumppu

Lisätietoa tulviin varautumisesta

Ajankohtaista tietoa tulvista, tulvariskialueista, tulvariskeistä ja tulviin varautumisesta sekä tulvaennuste vesi.fi:ssä. ELY-keskuksen tulvaopas auttaa varautumaan tulviin.

Lapin pelastuslaitoksen ja Lapin hyvinvointialueen tulvaan liittyvät uutiset löydät kootusti lapha.fi:n tulvasivulta.

***

Nääi’t valmštõõđak ǩiddtuuʹlvi vääras

Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn da haʹŋǩǩeed tuʹlvvsuejjeem-materiaalid riskkvuuʹdi ǩiddlmid juʹn ouddǩiõʹtte.

Lappi ǩiđđtuuʹlv jie leäkku võl älggam. Ǩiiđ tuʹlvvoudldõs ij võl mušttâl tuuʹlvi šorradvuõđâst tärkka. Tâʹvv-Lappist lij leämmaž kõskkmieʹrin jeänab muõtt tän eeʹjj da Saujj-Lappist uuʹccben ko takainalla. Lappi peälštemstrooiʹtel auʹǯǯai Lappist tuʹlvvriskkvuuʹdest jälsteei oummuid valmštõõttâd juõʹǩǩ ǩeâđđa šõddi tuuʹlvi vääras ääiʹjbeäʹlnn. Ǩiiddâlmvuäʹmsteei vasttõõzzâst lij suejjeed jiiʹjjes raajlmid vueiʹtlvaž tuʹlvvpååʹmhin.

Seeʹst, ǩeäk jälste tuʹlvvriskkvuuʹdest leʹčči šiõǥǥ valmštõõttâd ouddǩiõʹtte tõn diõtt, ko tuʹlvvsuejjeem-materiaal vueiʹtte juʹn puuttâd ruʹvddkaaupin ko tuuʹlv kõrrsummus podd älgg. Suejjeem-materiaal seilla ââʹnteeʹjen määŋg eeʹjj da tõk õõlǥče kuullâd riskkvuuʹdi ǩiddlmi jiiʹjjes valmštõõttmõõʹšše.

– Peälštemstroiʹttlest ij ni kååʹddin leäkku vuäittmõõžž suejjeed oʹdinakai ǩiddlmid, da tõn diõtt jiõččtååimlaž valmštõõttmõš lij tuõđi vääžnai. Tuʹlvvpååʹmhid valmštõõttmõš lij jällmõõžž takai huõllâânnmõš, mušttal kooʹcci šurr Mika Hyvärinen Lappi peälštemstroiʹttlest.

Lappi JJP-kõõskõs da Lääʹddjânnam pirrõskõõskõs vaʹsttee tuʹlvvoudldõõzz teâđtummšest. Peälštemstroiʹttel vuõss-sâjjsaž tuâjj tuʹlvv-vueʹjjest lij staaneed oummui staanvuõđ. Jeäʹđest åårrai oummu âʹlǧǧe leeʹd õhttvuõđâst jieʹttnââmra 112, koʹst vääʹltet vieʹǩǩraukkmõõžž peälštemstroiʹttla.

– Jõs jiiʹjjes tuʹlvv-valmštõõttmõš lij kudd, käʹnnat kõõččâd še, taarbaš-a naabrest jälsteei leʹbe õõldâs ââʹǩǩooumaž vieʹǩǩ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst, auʹǯǯai Hyvärinen.

Mäʹhtt suõjjõõttâd tuuʹlvest?

Čuâv tuʹlvvteâđtummuž aktiivlânji, što teâđak, kuäʹss valmštõõttâmtååimid âlgg altteed. Ǩiiddâlm vuäitt suejjeed tuuʹlvest raajjâmplastiikkin. Ǩiiddâlm pirr âlgg raajjâd tuäʹrjjrajjsid jeänab kriittlaž paaiʹǩid, mâʹte njeäʹđes paaiʹǩid da puärddsid. Tõn mâŋŋa tuäʹrjjrajjsi da ǩiiddâlm õõl piijât raajjâmplastiikk. Plastikk âlgg vuällad nokk pââjas da vuâlbeälla kueʹđđet nokk kuʹǩes levrdõõǥǥ, koon vuäǯǯat põõššâd määdd vuâstta moʹttjõõzzin da vuõddsin. Muõrrpõõrti seeiʹni njeäʹđmõs päikka lij šiõǥǥ piijjâd puump, koon vuäitt piijjâd čääʹʒʒ vuâlla da määddvuâlažvuäjjpååʹccid. Čääʹʒʒ vuâlla pijjum puumpin vuäitt puʹmppjed čääʹʒʒ meädda raajâlm åʹrnn, jõs čääʹcc piâss suõjjõõzzin čõõđ.

Tääʹrǩab vuäʹppõsvideo raajlmi tuʹlvvsuõjjõõzzâst kaaunak Lappi peälštemstroiʹttel Youtube-tiillâst. 

Tuʹlvvsuejjeemneävv

• Raajjâmplastiikk muäʹdd turaška
• Aaunâsmuõr da trukkilueʹv
• Raajjâmnjõõʹđđi, nääuʹl, vieʹččer, saakkânj
• Šäurrvuõddâs da vuõddâs
• Čääʹʒʒ vuâlla pijjum pumpp

Lââʹssteâđ tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst

Ääiʹjpoddsaž teâtt tuuʹlvin, tuʹlvvriskkvuuʹdin, tuʹlvvriiskin da tuuʹlvi vääras valmštõõttmõõžžâst di tuʹlvvoudldõs vesi.fi:st. JJP-kõõskõõzz tuʹlvv-vueʹppes vieʹǩǩat valmštõõttâd tuuʹlvi vääras.

Lappi peälštemstroiʹttel da Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd tuuʹlv kuõskki ođđsid leät noorrâm lapha.fi tuʹlvvsijddu.

***

Ná ráhkkanat giđđadulvviide

Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa, ja háhkat riskaguovlluid giddodagaid várás dulvesuddjenmateriálaid juo ovddalgihtii.

Lappi giđđadulvvit eai leat vuos álgán. Giđa dulveeinnostus ii vel dárkket muital, man stuorra dulvvit leat vuordimis. Davvi-Sámis lea muohta leamaš dán jagi eambbo go gaskamearálaččat ja Lulli-Lappis unnit go dábálaččat. Lappi gádjunlágádus ávžžuha Lappis dulveriskaguovlluin ássi olbmuid ráhkkanit buori áiggis dulvviide, mat leat juohke giđa. Giddodatoamasteaddji ovddasvástádus lea suddjet iežas vistti eastadan dihte vejolaš dulvevahágiid.

Dulveriskaguovllus ássi ávžžuhit ráhkkanit ovddalgihtii, dasgo dulvvimus áigge dulvesuodjemateriálat sáhttet leat jo nohkan ruovdegávppiin. Suddjenmateriálat seilot anolažžan jahkeviissaid ja dat galggaše leat háhkkojuvvon riskaguovlluid giddodagaid várás.

– Gádjunlágádusas ja gielddain eai leat vejolašvuođat suddjet ovttaskas giddodagaid, man dihte iešheanalaš ráhkkaneapmi lea hui dehálaš. Dulvevahágiidda ráhkkaneapmi lea iežas opmodaga dábálaš fuolaheapmi, muitala gohcci hoavda Mika Hyvärinen Lappi gádjunlágádusas.

Lappi EJB-guovddáš ja Suoma birasguovddáš dieđihit dulveeinnostusain. Gádjunlágádusa deháleamos bargu dulvedilis lea dorvvastit olbmuid dorvvolašvuođa. Olbmot, geat leat heađis, galget váldit oktavuođa heahtenummirii 112 ja dalle veahkkebivdda dieđihuvvo gádjunlágádussii.

– Jus ieš leat bures ráhkkanan dulvviide, gánnáha jearrat maiddái ránnjás dahje vuorasmuvvan lagaš olbmos, ahte dárbbašago son veahki dulvviide ráhkkaneapmái, ávžžuha Hyvärinen.

Mo sáhttá suddjet iežas dulvvis?

Čuovo dulvedieđiheami aktiivvalaččat, vai dieđát, goas berre álggahit ráhkkanandoaimmaid. Vistti sáhttá suddjet dulvvis huksenplastihkain. Vistti birra galgá hukset duvddaráhkadusaid kriittaleamos báikkiide, dego vuollegis sajiide ja ráhppáide. Dan maŋŋá gokčat duvddaráhkadusaid ja vistti huksenplastihkain. Plastihkka galgá ollit doarvái bajás ja vuolildassii galgá guođđit doarvái guhkes healmmi, man nala bordit mollejuvvon geđggiid ja sáddo vai healbmi bissu eatnama vuostá. Muorraviesuid seaidneguora vuollegeamos sadjái lea buorre bidjat čázevuolpumppa (suom. uppopumppu) ja ráigojuvvon eananvuolrevrriid (suom. salaojaputket). Čázevuolpumppain sáhttá pumpet čázi eret, jos čáhci beassá golgat suddjemiid čađa.

Dárkilut rávavideo visttiid dulvesuddjemii gávdno Lappi gádjunlágádusa Youtube-kontos. 

Dulvesuddjenbiergasat

• Huksenplastihkka moadde rulla
• Muorrafiellut ja guorbmevuložat
• Huksennjađđi, spihkárat, veažir, sahá
• Čievrra ja sáddo
• Čázevuolpumpa

Lassedieđut dulvviide ráhkkaneami birra

Áigeguovdilis dieđut dulvviid, dulveriskaguovlluid, dulveriskkaid ja dulvviide ráhkkaneami birra nugo maiddái dulveeinnostus vesi.fi:s. EJB-guovddáža dulverávagihpa veahkeha ráhkkanit dulvviide.

Lappi gádjunlágádusa ja Lappi buresveadjinguovllu ođđasat dulvvi birra leat čohkkejuvvon ja gávdnamis lapha.fi dulvesiiddus.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Uudistuneet ravitsemussuositukset painottavat kestävää terveyttä

Marraskuussa 2024 julkaistut kansalliset ravitsemussuositukset 2024 ehdottavat muutoksia suomalaisten ruokavalioon. Suositukset perustuvat Pohjoismaisten ja Baltian asiantuntijoiden laatimiin Nordic Nutrition Recommendations 2023 (NNR2023), joissa painotetaan terveysvaikutuksia, ravitsemuksellista riittävyyttä sekä ilmaston huomioimista.

Suomalaisten ruokatottumuksissa on monenlaisia haasteita. Punaisen ja prosessoidun lihan määrä on liian suuri ja vastaavasti kasvisten, hedelmien ja marjojen määrä liian pieni. Lähes kaikki syövät myös liian vähän täysjyväviljaa ja liikaa suolaa. 

Lisää kasviksia ja hedelmiä ruokalautaselle

Uudet ravitsemussuositukset korostavat kasvispainotteista ruokavaliota. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi suositusten mukaan syödä 500–800 grammaa päivässä. Viljojen ja viljavalmisteiden osalta suositellaan vähäsuolaisia ja täysjyväviljaisia, runsaskuituisia vaihtoehtoja. Täysjyvän suositeltava saanti on vähintään 90 grammaa päivässä. Ravintorasvojen osalta aikuisille suositellaan vähintään 25 grammaa kasviöljyjä päivässä, jotta varmistetaan alfalinoleenihapon riittävä saanti. Pähkinöitä ja siemeniä suositellaan syötäväksi noin 20–30 grammaa päivässä. Maitotuotteiden määrä on uusissa suosituksissa 3,5–5 desilitraa päivässä. Maitotuotteissa tulisi suosia rasvattomia tai vähärasvaisia vaihtoehtoja. Maitotuotteita voi korvata myös kasvipohjaisilla valmisteilla. 

Ensimmäistä kertaa annettiin suositus myös palkokasvien päivittäisestä käytöstä, joka on 50–100 grammaa päivässä. Kalan osalta suositeltu määrä on 300–450 grammaa viikossa, ensisijaisesti kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Punaisen lihan suositeltu maksimikäyttömäärä kypsennettynä on 350 grammaan viikossa. Prosessoidun lihan osuus tästä tulisi olla mahdollisimman vähäinen. Punaista lihaa ei suositella korvaamaan siipikarjan lihalla, vaan kasviperäisillä vaihtoehdoilla. Myös siipikarjan lihasta tehtyjen prosessoitujen elintarvikkeiden käyttömäärän suositellaan olevan mahdollisimman vähäistä.

Ravintolisien tarve ja suositukset

D-vitamiinilisää suositellaan lapsille 2 viikon ikäisestä 18 vuoteen asti, raskaana oleville ja imettäville sekä 75 vuotta täyttäneille. Muilta osin ravintolisien käyttösuositukset koskevat liian vähäisen saannin riskissä olevia ja erityistilanteita, kuten raskaana olevia.

Uudet ravitsemussuositukset tukevat sekä terveyttä että ympäristöä. Suositusten mukaisen, ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion voi yksilötasolla koostaa usealla eri tavalla.

Lue lisää:

Ruokavirasto: Ravitsemus- ja ruokasuositukset 

Lapha.fi: Ravitsemusterapia

Takaisin edelliselle sivulle

Ivalon akuutti- ja kuntoutusosastolla vierailukielto

Ivalon akuutti- ja kuntoutusosastolle on asetettu vierailukielto tartuntataudin vuoksi 13.4. alkaen ja on voimassa toistaiseksi. Kiellon aikana osastolla ei voi käydä vierailulla. Kerromme, kun vierailukielto on päättynyt.

***

Âʹvvel akutt- da säursmâʹttemvuässõõǥǥâst kõʹllʼjemǩiõld

Âʹvvel akutt- da säursmâʹttemvuässõʹǩǩe leät piijjâm kõʹllʼjemǩiõlddi njuämmamtaaud diõtt 13.4. ääʹljeeʹl da tõt lij viõǥǥâst meäʹrteʹmes ääiʹj. Ǩiõlddi ääiʹj vuässõõǥǥâst ij vueiʹt kõʹllʼjed. Mij mušttlep, ko kõʹllʼjemǩiõld lij puuttâm.

***

Avvila akuhtta- ja veajuidahttinossodagas galledangielddus

Avvila akuhtta ja veajuidahttinossodagas lea galledangielddus njoammundávdda dihte 13.4. rájes ja dat lea fámus doaisttážii. Gildosa áigge ii oaččo fitnat galledeame ossodagas. Mii muitalit, go galledangielddus lea nohkan.

***

Avveel aakuut- já vajoidittemuásáduvâst kollimkiäldu

Avveel aakuut- já vajoidittemuásáduvâst lii kollimkiäldu njuámmootaavdâ tiet 13.4. rääjist já tot lii vyeimist tuáistáážân. Kiäldu ääigi uásáduvâst ij uážu eelliđ kolliimin. Mij muštâlep, ko kollimkiäldu lii nuuhâm.