Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioesityksessä talous on tasapainossa, riskeihin varaudutaan ja palvelut varmistetaan
Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioesityksessä talous on tasapainossa, riskeihin varaudutaan ja palvelut varmistetaan
5.12.2024
Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioesityksessä talous on tasapainossa, riskeihin varaudutaan ja palvelut varmistetaan
5.12.2024
Lapin hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2025 on ensimmäistä kertaa vuositasolla tasapainossa eli rahoitus riittää kattamaan toiminnan kulut. Talousarvioesityksen saaminen tasapainoon on vaatinut paljon työtä, kun samanaikaisesti on pyritty varmistamaan lakisääteisten palvelujen saatavuus ja löytämään säästökohteita. Ensimmäinen onnistuminen on ollut uuden alijäämän kasvun pysäyttäminen. Vuoden 2025 esityksellä ei kuitenkaan pystytä kattamaan vuosina 2023 ja 2024 syntynyttä alijäämää.
Lapin hyvinvointialueen alijäämä
Lapin hyvinvointialueen tilinpäätös vuodelta 2023 oli 90,3 M€ alijäämäinen ja vuoden 2024 tilinpäätöksen alijäämäksi arvioidaan noin 88 M€. Kun talousarvioesitys vuodelle 2025 päätyy nollatulokseen, ei uutta alijäämää kerry. Aikaisempien vuosien alijäämien kattamiseen tulos ei vielä riitä.
– Talousarvioesityksen tulojen ja menojen tasapaino on todella iso askel eteenpäin. Se on merkki siitä, että valmistelussa on tehty hyvää työtä ja päätöksenteossa on tehty oikeita päätöksiä. Suunta on oikea ja tästä on hyvä jatkaa, sanoo aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.
Talouden sopeuttaminen
Aluevaltuusto on hyväksynyt huhtikuussa talouden sopeuttamisohjelman, palvelujen järjestämisohjelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian vuosille 2024-2026. Samassa yhteydessä aluevaltuusto hyväksyi sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen keventämiseen ja uudistamiseen liittyvät ohjelmat. Aluevaltuusto on päättänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoon liittyvät muutokset lokakuussa ja aluehallitus esittää seuraavaan aluevaltuuston kokoukseen täydennyksiä itäisen ja lounaisen palvelualueen palveluverkon osalta. Nämä linjaukset ja päätökset ovat luoneet tärkeää pohjaa vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025-2027 taloussuunnitelman valmisteluun. Talousarvioon sisältyy aluevaltuuston huhtikuussa hyväksymän talouden sopeuttamisohjelman mukaisia sopeuttamistoimenpiteitä, joilla alennetaan kustannuksia n. 32 M€ tilinpäätösennusteeseen 2024 verrattuna.
THL ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet, että suurin osa hyvinvointialueista ei kykene kattamaan vuosilta 2023 ja 2024 kertyviä alijäämiä vuonna 2026.
– Lapin hyvinvointialue, kuten suurin osa hyvinvointialueista, on päätymässä tilanteeseen, jossa joudutaan rikkomaan lakisääteistä alijäämän kattamisvelvollisuutta lakisääteisen palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tai päinvastoin. Näin ei pitäisi oikeusvaltiossa olla, toteaa hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela.
Valtionrahoitusta leikkaava siirtymätasaus vaikeuttaa talouden tasapainottamista
Hyvinvointialueen rahoitus perustuu yleiskatteelliseen, laskennalliseen valtion rahoitukseen, osin asiakas- ja käyttömaksuihin sekä hanke- ja projektirahoituksiin. Valtakunnallisesti hyvinvointialueisiin vaikuttaa siirtymätasaus, joka leikkaa valtion rahoitusta ensi vuonna lähes 50 miljoonaa euroa.
Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Lapissa kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, joten siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta.
Hyvinvointialueiden rahoituksissa siirtymätasaus vaikuttaa eri tavoin. Suuri hyötyjä siirtymätasauksesta on Helsingin kaupunki, joka sai siirtymätasauslisää 172 M€ vuonna 2023. Ilman siirtymätasausta Helsingin alijäämä vuodelta 2023 olisi ollut 217 €/asukas, mutta siirtymätasaus nosti Helsingin tilinpäätöksen 44 €/asukas ylijäämäiseksi. Mikäli Lapin hyvinvointialue olisi saanut laskennallisen valtionrahoituksen täysimääräisenä ilman siirtymätasausvähennystä, alijäämä vuodelta 2023 olisi noin 202 €/asukas eli alle hyvinvointialueiden keskiarvon, joka oli 240 €/asukas.
– Lapin hyvinvointialue pystyy kattamaan viimeistään vuonna 2026 alijäämistä sen osuuden, joka on kertynyt muusta kuin siirtymätasauksesta. Vuosina 2023 ja 2024 kertyneistä alijäämistä siirtymätasauksen osuus on n. 60 % eli n. 107,6 miljoonaa euroa. Loppuosa eli n. 70 miljoonaa euroa alijäämästä tulee katettua vuonna 2026, mikäli uutta alijäämää ei vuosina 2025 ja 2026 enää merkittävästi kerry, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.
Tasapainoilua säästöjen, henkilöstön riittävyyden, rakennemuutosten ja palvelujen turvaamisen kanssa
Vuosina 2023 ja 2024 syntynyt alijäämä suunnitellaan katettavaksi viimeistään vuonna 2030. Tämäkin edellyttää tuntuvia sopeuttamistoimenpiteitä vuosina 2026–2030. Talouden tasapainottaminen nopeammalla aikataululla vaarantaisi perustuslaissa määriteltyjen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen sekä perustuslaissa määriteltyjen perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen. Lapin hyvinvointialueen tavoite on edelleen taata lakisääteiset palvelut.
Talousarvion toteutumiseen liittyy riskejä, jotka on kuitenkin hyvin kartoitettu ja niihin on varauduttu mahdollisimman kattavasti. Hyvinvointialueita koskevat virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 30.4.2025 saakka, joten uusien virka- ja työehtosopimusten palkankorotusten vaikutuksia ei pystytä arvioimaan ennakoidusti.
Merkittävä muutos hyvinvointialueen toiminnassa on Länsi-Pohjan keskussairaalan päivystävien erikoisalojen lääkärityön ja akuuttiklinikan toiminnan ja henkilöstön siirtyminen Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:ltä hyvinvointialueen vastuulle. Tämän muutoksen arviointi talousarvioon on ollut vaikeaa ja epävarmuusriski talousarvion toteutumisessa on huomattava.
Jo alkuvuodesta alkaen haetaan yhä uusia sopeuttamiskeinoja, joilla kustannuksia kyetään alentamaan. Talousarvioita muutetaan tarvittaessa.
Yhteyshenkilöt:
Jari Jokela
hyvinvointialuejohtaja
buresveadjinguovlojođiheaddji
+358 40 5323 998
jari.jokela@lapha.fi
Tapani Melaluoto
aluehallituksen puheenjohtaja
+358 40 841 0311
tapani.melaluoto@lapha.fi
Lisätietoa pelastuspalveluista:
Pelastuslaitoksen vuoden 2025 talousarvio on todella tiukka, mutta vuoden 2024 palvelutaso kyetään kuitenkin ylläpitämään. Matkailun supervuosi ja pelastustoimen kasvaneet muut velvoitteet yhdistettynä niukkenevaan budjettiin korostavat entistä enemmän onnettomuuksien ennaltaehkäisyn merkitystä ja siihen panostamista. Lapissa apu saapuu pitkistä etäisyyksistä johtuen usein viiveellä, mikä korostaa oman varautumisen ja huolellisuuden merkitystä ihmisten arjessa. Pelastustoimi ja pelastusasemaverkko säilyvät kuitenkin turvallisuuden lähipalveluina ja ihmiset saavat avun erilaisiin hätätilanteisiin myös jatkossa.
Lisätietoa sosiaalipalveluista:
Varhaiseen tuen omaan tuotantoon panostetaan perheiden ja työikäisten palveluissa. Sosiaalipalvelujen vuoden 2025 talousarvioon sisältyy uutena kokovuotisena toimintana Pohjoisen alueen kasvatus- ja perheneuvolatoiminta. Lisäksi aluehallitus perusti kesäkuussa 7 muuta vakanssia varhaisen tuen palveluihin. Lastensuojeluyksikkömme Tiippanan toiminta käynnistyy kesällä 2025. Muutoksilla tavoitellaan ennalta ehkäisevän työn ja avopalvelujen vahvistamista ja lastensuojelun kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän vähenemistä. Lisäksi tavoitteena on oman tuotannon vahvistaminen ja lastensuojelun kustannusten vähentäminen. TE-uudistukseen ja TYM-lain voimaantuloon varaudutaan perustamalla 11 uutta vakanssia perheiden ja työikäisten palveluihin.
Uuden vammaispalvelulain voimaantuloon varaudutaan
Talousarviossa on varauduttu uuden vammaispalvelulain voimaantuloon ja varattu lisäresursseja viranomaistyöhön sekä palvelujen järjestämiseen. Tutkimus ja kuntoutus siirtyvät vammaispalveluista terveyspalvelujen piiriin toiminta- ja työkyvyn tuen palveluihin.
Palvelurakenteen keventäminen jatkuu
Myös vammaispalvelujen ja ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen keventäminen jatkuu. Vammaispalveluissa valmistellaan muun muassa päivätoimintojen yhdistämistä kaakkoisella alueella. Ikääntyneiden palvelujen talousarvio sisältää aluehallituksen ja -valtuuston hyväksymien toimeenpanosuunnitelmien mukaiset määrärahavaraukset ja talousarviossa on varauduttu henkilöstömitoituksen laskuun. Ikääntyneiden palveluissa varaudutaan lyhytaikaisten hoivapaikkojen lisäämiseen terveyskeskusten vuodeosastopaikkojen vähennysten yhteydessä. Ikääntyneiden palveluihin sisältyy terveyspalvelujen ja ikääntyneiden palvelujen sairaanhoidolliset tiimit niillä paikkakunnilla, joissa ei ole vuodeosastoa. Kotihoitoa vahvistetaan digitaalisten- ja etäkotihoivapalvelujen avulla.
Omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksen toiminta aloitetaan vuoden 2025 aikana. Keskukseen siirtyy 18 henkilöä sosiaalipalvelujen vastuualueilta ja henkilöstöpalveluista. Yksikön tehtävänä on neuvoa ja ohjata, kouluttaa ja valmentaa omais- ja perhehoitajia sekä tukea henkilökohtaisen avun työnantajamallilla toimivia.
Vammaisten palvelujen viranomaistoimintojen ja ikääntyneiden palvelujen asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen keskitetään vuoden 2025 alusta. Tavoitteena on palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen.
Lisätietoa terveyspalveluista:
Ensi vuoden talousarvio on erittäin tiukka, mutta lähtökohtana on, että asukkaiden palvelut pystytään turvaamaan. Talousarviolla pyritään vastaamaan talouden tasapainottamisen haasteisiin niin, että kuitenkin lakisääteiset palvelut turvataan ja edistetään myös hyvinvointialueen strategisia tavoitteita.
Palvelurakennetta kevennetään muun muassa siten, että perusterveydenhuollon vuodeosastojen sairaansijoja vähennetään maltillisesti ja toisaalta lisätään kotisairaalapalveluja sekä parannetaan palvelujen yhteen toimivuutta, muun muassa sote-tilannekeskuksen käynnistämisellä. Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan osalta jatketaan hoidon jatkuvuusmallin kehittämistä niin, että mahdollisimman monella sitä tarvitsevalla olisi omalääkäri ja omahoitaja. Hoitotakuun määräajan pidentymisestä huolimatta tavoitellaan sujuvaa ja nopeaa hoitoon pääsyä. Digitaalisia palveluja lisätään ja siirretään hyvinvointialueen omalle digiasiointialustalle, jonka kilpailutus on tehty syksyllä 2024. Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluita vahvistetaan sekä toimintaa kehittämällä, että hivenen resurssia lisäämällä. Tällä varaudutaan osaltaan myös lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanoon.
Erikoissairaanhoidon osalta synnytykset ja lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta lakkaavat Länsi-Pohjan keskussairaalasta ja ne järjestetään vuoden vaihteen jälkeen Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Lisäksi erikoissairaanhoidon lääkäripäivystykseen tulee muutoksia. Psykiatrian päivystys ja tahdosta riippumaton hoito keskittyvät Lapin keskussairaalaan ja psykiatrian osastohoidon osalta työnjakoa kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että molemmat Lapin hyvinvointialueen sairaalat palvelevat koko alueen väestöä.
Länsi-Pohjan keskussairaalassa sopimusta Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n kanssa on muutettu siten, että päivystävien erikoisalojen lääkärityö ja akuuttiklinikan toiminta siirtyvät hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi vuoden 2025 alussa. Lisäksi varaudutaan eduskunnan käsittelyssä olevan sairaalaverkkoa koskevan terveydenhuoltolain muutoksen toimeenpanoon. Johtamista tiivistetään ja järjestellään uudelleen pääasiassa hyödyntäen luonnollista vaihtuvuutta.
Lisätietoa yhteistoimintaneuvotteluista ja organisaatiomuutoksista:
Neuvottelut käytiin yleisellä tasolla ja niissä käsiteltiin muun muassa organisaation uudelleenjärjestelyitä, kuten kehittämis- ja strategiapalvelujen ja hallinto- ja tukipalvelujen yhdistämistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatiorakenteen madaltamista. Yt-neuvotteluja konkreettisista henkilöstöä koskevista toimenpiteistä jatketaan tarvittavin osin ensi vuonna.
Yhteyshenkilöt:
Jari Jokela
hyvinvointialuejohtaja
buresveadjinguovlojođiheaddji
040 5323 998
jari.jokela@lapha.fi
Liisa Niiranen
sosiaalijohtaja
040 5418 237
liisa.niiranen@lapha.fi
Miia Palo
terveysjohtaja
040 653 2728
miia.palo@lapha.fi
Markus Aarto
pelastusjohtaja
040 484 4000
markus.aarto@lapha.fi
5.12.2024
Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarvioesityksessä talous on tasapainossa, riskeihin varaudutaan ja palvelut varmistetaan
Lapin hyvinvointialueen talousarvio vuodelle 2025 on ensimmäistä kertaa vuositasolla tasapainossa eli rahoitus riittää kattamaan toiminnan kulut. Talousarvioesityksen saaminen tasapainoon on vaatinut paljon työtä, kun samanaikaisesti on pyritty varmistamaan lakisääteisten palvelujen saatavuus ja löytämään säästökohteita. Ensimmäinen onnistuminen on ollut uuden alijäämän kasvun pysäyttäminen. Vuoden 2025 esityksellä ei kuitenkaan pystytä kattamaan vuosina 2023 ja 2024 syntynyttä...
Tuoreimmat ajankohtaiset H2
Aiheeseen liittyvää
Sisältöjulkaisija
-
Ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaanLapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen...
Ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan
Ensimmäinen oma palkka on maksettiin onnistuneesti reilulle 7000 työntekijälle.
17.1.2025
Lapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan 15.1.2025. Tämä on osa laajempaa henkilöstöpalveluiden kehittämistä, joka on tuonut mukanaan uusia toimintamalleja ja järjestelmiä.
Lapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet ison askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen oma palkka on nyt maksettu onnistuneesti. Muutos on osa laajempaa henkilöstöpalveluiden toiminnan kehittämistä, joka on tuonut mukanaan uusia toimintamalleja ja järjestelmiä.
Oma palkanlaskenta on vaatinut henkilöstöpalveluilta paljon uuden opettelua.
Ensimmäinen palkanmaksupäivä oli 15.1.2025, ja Lapin hyvinvointialueen palkanlaskennasta on lähtenyt reilut 7000 palkkalaskelmaa eteenpäin omille työntekijöille.
Uudet palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ovat nyt käytössä, ja ensimmäinen oma palkka on maksettu ajallaan.
– Ihan huikea ponnistus meidän tiimiltä, hehkuttaa palkkapalvelujen päällikkö Tarja Vanhanarkaus.
Tuo merkittäviä säästöjä
Henkilöstöpalvelut organisoituivat viime vuonna uudelleen. Hr-kumppanitoiminta käynnistyi syksyllä ja sen myötä jokainen toimiala sai nimetyn kumppanitiimin, jossa työskentelee asiantuntijoita eri henkilöstöhallinnon osa-alueilta.
Hr-kumppanitoiminnan tavoitteena on syventää yhteistyötä henkilöstöpalveluiden ja toimialojen välillä sekä vastata entistä paremmin henkilöstön ja esihenkilöiden tarpeisiin.
– Hr-kumppanitoiminta on lähtenyt käyntiin viime syksynä. Jokaisesta tiimistä löytyy asiantuntijat, joiden puoleen voi kääntyä erilaisissa hr-asioissa toteaa palvelussuhdepäällikkö Annukka Varjonen.
Uusi palvelumalli on tuonut mukanaan myös merkittäviä säästöjä, noin miljoona euroa vuodessa. Muutosten toimeenpano jatkuu edelleen, ja se konkretisoitui entisestään 15.1.2025, kun ensimmäiset omat palkat maksettiin Lapin hyvinvointialueen palkanlaskennasta.
Lisätietoja:
Tanja Vanhanarkaus, palkkapalvelujen päällikkö
17.1.2025Lapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen...Ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan
Lapin hyvinvointialueen henkilöstöpalvelut ovat ottaneet merkittävän askeleen eteenpäin, kun ensimmäinen oma palkka maksettiin ajallaan 15.1.2025. Tämä on osa laajempaa henkilöstöpalveluiden kehittämistä, joka on tuonut mukanaan uusia toimintamalleja ja järjestelmiä.
-
Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassaLastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa...
Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa
Lue lisää17.1.2025
Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa
17.1.2025
Lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2024. Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa. 1.1.2025 lähtien vuodeosastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan Lapin keskussairaalan lasten ja nuorten osastolla osoitteessa Ounasrinteentie 22 96400 Rovaniemi.
Lapin keskussairaalassa vanhemmat voivat osallistua lapsensa hoitoon ja toinen vanhemmista voi yöpyä osastolla tai potilashotellissa. Muista vierailijoista sovitaan erikseen. Vierailijan infektiosairaus, kuten flunssa, estää vierailun lapsen luona. Vanhempia varten potilashuoneissa on jääkaappi omia eväitä varten ja osastolla on mikro sekä kahvinkeittomahdollisuudet vanhempien taukotilassa. Vanhemmat voivat ruokailla henkilökunnan ruokasalissa 0.kerroksessa
vierailijahintaan. Meillä asiakkaana sivulta löydät tietoa esimerkiksi saapumisesta ja pysäköinnistä, ruokailusta, asiakas- ja potilasohjeita sekä Lapin keskussairaalan potilasoppaan. Lasten osastojen yhteystiedot löydät täältä.Kun alle 16-vuotiaan lapsen kanssa harkitaan lähtöä päivystykseen tai tarvitaan apua äkillisissä terveysongelmissa oman terveysaseman ollessa suljettuna, koko Lapin alueella soitetaan 30.12.2024 lähtien Päivystysapuun 116117. Länsi-Pohjan keskussairaalan akuuttiklinikan toiminta jatkuu ennallaan ja siellä saat kiireellistä hoitoa sekä hoidon tarpeen arviointia ympäri vuorokauden.
Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa
17.1.2025Lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa...Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa
Lastentautien ympärivuorokautinen vuodeosastotoiminta päättyi Länsi-Pohjan keskussairaalassa 31.12.2024. Lasten ja nuorten hoito Länsi-Pohjan keskussairaalassa jatkuu arkisin poliklinikalla ja päiväsairaalassa. 1.1.2025 lähtien vuodeosastohoitoa vaativat potilaat hoidetaan Lapin keskussairaalan lasten ja nuorten osastolla osoitteessa Ounasrinteentie 22 96400 Rovaniemi. Lapin keskussairaalassa vanhemmat voivat osallistua lapsensa hoitoon ja toinen vanhemmista voi yöpyä...
-
Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamistaFoorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja,...
Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista
Lue lisää14.1.2025
Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista
Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja osallisuus luovat turvallista arkea yhdessä meille kaikille.
14.1.2025
Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä työskennellään pienryhmissä.
Tervetuloa ensimmäiseen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden edistämisen foorumiin. Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan alustajien, yhteisen paneelikeskustelun sekä pienryhmätyöskentelyn kautta.
Hytetu- ja osallisuusfoorumi 11.2.2025 kello 8.30-12
Päivän juontaa viestintäasiantuntija Minna Aula
Teema: Tiedolla johtaminen
8.30 – 8.35 Virittäytyminen foorumiin
8.35 – 8.45 Tervetuloa Hytetu- ja osallisuusfoorumiin sekä päivän agenda Erityisasiantuntijat Miia Länsitie ja Heljä Rahikkala
8.45 – 9.15 Mitä tiedolla johtaminen meille tarkoittaa?
Tutkimusjohtaja Jaana Leinonen, puheenvuoro ja kysymyksiä9.15 – 9.50 Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja osallisuus – tiedon merkitys ja vaikutukset
erityisasiantuntijat Miia Länsitie ja Heljä Rahikkala/Anne Luiro9.50 – 10.00 Taukojumppa ja jaloittelutauko
10.00 – 10.45 Tiedolla johtamisen hyvät käytännöt – paneelikeskustelu, luodaan yhteistä ymmärrystä aiheen parissa
Panelistit
- Sivistysjohtaja Anne-Maria Näkkäläjärvi, Enontekiö
- Hyvinvointikoordinaattori Jenny Järvinen, Tornio
- Toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry
- Vastuuyksikköjohtaja Kaisa-Maria Rantajärvi, Lapin hyvinvointialue
- Yhteysjohtaja Heli Knutars, Lapin liitto
- Projektipäällikkö Matti Virtasalo, Lapin Ammattikorkeakoulu, Jäkälä -hanke
- Projektipäällikkö Sari Arolaakso, Lapin Ammattikorkeakoulu, Ennakoi -hanke
- Johtaja – vaikuttaminen ja edunvalvonta Hanna Baas, Lapin kauppakamari
- Kirkkoherra Kimmo Kieksi, Sallan seurakunta
10.45 – 11.05 Pienryhmätyöskentely panelistien tueksi
11.05 – 11.20 Paneelikeskustelun toinen osio
11.20 – 11.35 Tulevaisuusajattelua foorumista pienryhmissä
11.35 – 11.50 Tulevaisuuden nostot pienryhmistä
11.50 – 12.00 Webinaarin päätössanat ja tervetulotoivotus seuraavaan foorumiin
Foorumi on osa Lapin hyvinvointialueen hytetu- ja osallisuusrakenteita. Toivotammekin kaikki hyvinvoinnin ja osallisuuden yhdyspinnoilla toimivat sidosryhmät mukaan yhteiseen työhön.
Ilmoittautua voit tästä
Ilmoittautuneille lähetetään noin viikkoa ennen webinaaria osallistumislinkki sähköpostiin.
Ilmoittautuminen webinaariin päättyy 4.2.2025 kello 23.59.Lisätietoja:
Anne Luiro
erityisasiantuntija, osallisuus ja vaikuttaminen
Marika Mathlein
asiantuntija, järjestötyö
14.1.2025Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja,...Ensimmäinen hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden ja osallisuuden foorumi käsittelee tiedolla johtamista
Foorumi keskittyy tiedolla johtamisen teemaan, ja päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja, paneelikeskustelu sekä työskennellään pienryhmissä.
-
Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälleLapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle. Koko hoitojakso, jonka aikana synnytys...
Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle
13.1.2025
Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle. Koko hoitojakso, jonka aikana synnytys tapahtuu, on potilaalle maksuton. Se, kuinka pitkään ennen synnytystä tai synnytyksen jälkeen potilas joutuu lääketieteellisistä syistä johtuen olemaan vuodeosastolla hoidossa, ei vaikuta maksuttomuuteen. Maksuttomuus koskee kaikkia synnyttäjiä, myös Lapin hyvinvointialueen ulkopuolelta tulevia synnyttäjiä. Kaikki muut raskaudenaikaiset osastohoitoa vaativat hoitojaksot, paitsi hoitojakso minkä aikana synnytys tapahtuu, ovat maksullisia.
Raskauteen liittyvistä polikliinisistä käynneistä maksetaan edelleen normaalisti asiakasmaksuhinnaston mukaisesti.
Naistenklinikan asiakasmaksut vuonna 2025:
Äitiyspoliklinikkamaksu 66,70 €
Naistentautienpoliklinikka 66,70 €
Hoitopäivämaksu 66,90 €/vuorokausi
Neuvonta- ja ohjauskäynti hoitajalle esimerkiksi synnytyspelko-tai kätilöpoliklinikalle 28,30 €
Synnytyksiin liittyvistä hoitojaksoista ei peritä maksua.Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle
13.1.2025Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle. Koko hoitojakso, jonka aikana synnytys...Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle
Lapin hyvinvointialue tarjoaa maksuttoman hoitojakson synnyttäjälle. Koko hoitojakso, jonka aikana synnytys tapahtuu, on potilaalle maksuton. Se, kuinka pitkään ennen synnytystä tai synnytyksen jälkeen potilas joutuu lääketieteellisistä syistä johtuen olemaan vuodeosastolla hoidossa, ei vaikuta maksuttomuuteen. Maksuttomuus koskee kaikkia synnyttäjiä, myös Lapin hyvinvointialueen ulkopuolelta tulevia synnyttäjiä. Kaikki muut raskaudenaikaiset osastohoitoa vaativat hoitojaksot,...
-
Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toive opintomatkasta toteutui joulukuussaLapin hyvinvointialueen Nuorisovaltuusto esitti syksyllä 2024 toiveen opintomatkasta. Asiaa käsiteltiin...
Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toive opintomatkasta toteutui joulukuussa
Lue lisää20.12.2024
Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toive opintomatkasta toteutui joulukuussa
Nuorisovaltuustot Lapin hyvinvointialue ja Etelä-Pohjanmaa
20.12.2024
Lapin hyvinvointialueen Nuorisovaltuusto esitti syksyllä 2024 toiveen opintomatkasta. Asiaa käsiteltiin Nuorisovaltuuston kokouksessa 29.10.2024 §46. Matkan tavoitteena oli päästä verkostoitumaan
muiden hyvinvointialueiden nuorisovaltuustojen kanssa sekä päästä jakamaan tietoa kunkin alueen nuorisovaltuustojen toiminnasta. Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tunnistaa itse suurimmaksi haasteekseen jäsenien sitouttamisen toimintaan.Opintomatka toteutui joulukuussa 9.-13.12.2024. Matkalle lähtivät Nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Ollonen, varapuheenjohtaja Emma Harju sekä jäsenet Rosa Wigley, Sonja Niemi ja Viia Halonen. Opintomatkalle lähtivät myös nuorisovaltuuston valmistelija Mirka Kankaanpää ja sihteeri Marjukka Jänkälä.
Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuusto kutsuttiin tapaamaan Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuustoa. Tapaamisessa oli paikalla Etelä-Pohjanmaan nuorisovaltuuston puheenjohtajisto sekä kolme jäsentä. Myös molempien nuorisovaltuustojen tukiaikuiset sekä valmistelija olivat mukana tapaamisessa.
Tapaamisen aikana he tutustuivat toisiinsa Ystävyyden verkko-leikillä. Nuorisovaltuustolaiset kertoivat omista toimintatavoistaan toisilleen ja jakoivat toimivaksi havaittuja vinkkejä nuorisovaltuustojen toiminnan kehittämiseksi ja jäsenten sitouttamiseksi. Yhteisenä haasteena koetiin nuorisovaltuustojen jäsenien matkustaminen kokouksiin. Päivän aikana he työskentelivät pienryhmissä ’Learning cafe/oppimiskahvila-menetelmää’ hyödyntäen, pohtien seuraavia teemoja:
1. Viestintä: mitä, miten, missä ja kuka?
2. Jäsenten sitouttaminen: millä keinoilla nuoret saadaan aktiivisesti toimintaan mukaan? Mitä tulee tehdä? Mitä pitää välttää?
3. Nuorten osallisuus ja sen vahvistaminen: miten kuulemme oman alueemme nuoria laajemmin? Miten tavoitamme erilaiset nuoret, eri tavoin aktiiviset nuoret? Miten, missä ja kuka?
Päivän päätteeksi osallisuus- ja asiakkuuspäällikkö Jussi Salminen piti esityksen Teamsillä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Soite) osallistuvasta budjetoinnista, jota he kokeilevat ensimmäisenä hyvinvointialueena. Osallistuvassa
budjetoinnissa Keskipohjalaiset voivat tehdä verkon kautta ehdotuksia rahan suuntaamisesta tiettyjen kriteerien mukaan.
Opintomatka jatkui Seinäjoelta Helsinkiin. Keskiviikkona nuorisovaltuusto vieraili Helsingin keskustakirjasto Oodin nuorisotilassa. Oodissa toteutunutta tapaamista organisoi alueellisen osallisuuden asiantuntija Sara Nyman Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:stä. Tapaamiseen osallistui Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston lisäksi nuorisovaltuuston edustajia Päijät-Hämeestä, Keski-Pohjanmaalta sekä Kymenlaaksosta.
Tapahtuman aluksi Oodin nuorisotilan työntekijät; nuoriso-ohjaaja Kasper Pitkänen ja alueohjaaja Melinda Palmgren kertoivat nuorisotilasta ja sen toiminnasta. Nuorisotilan toiminta on suunnattu erityisesti yläkouluikäisille nuorille, mutta kaikki 11-25-vuotiaat ovat tilaan tervetulleita.
Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton (Nuva ry) puheenjohtaja Markus Koski kävi myös Oodissa tapaamassa nuoria. Hän kertoi puheessaan omasta työstään sekä urapolustaan liiton puheenjohtajan rooliin. Hän keskusteli myös nuorten kanssa ajankohtaisista, heitä puhututtavista asioista. Keskusteluissa hän antoi omiin kokemuksiin peilautuvia vinkkejä, miten nuorisovaltuustojen jäseniä voisi sitouttaa toimintaan enemmän. Kosken mielestä live tapaamisten järjestäminen heti toiminnan alkuvaiheessa on isossa roolissa ryhmäytymisen näkökulmasta.
Nuorten välisissä keskusteluissa nousi esille haasteet nuorisovaltuuston kokouksiin/toimintaan osallistumisesta koulupäivien aikana. Ohjeistukset ja toimintatavat ovat vaihtelevia koulujen kesken. Joissain kouluissa nuorisovaltuuston toimintaan osallistuminen tunnistetaan tärkeäsi tehtäväksi, joten lupa mahdolliseen poissaoloon järjestyy helposti, mutta jotkut koulut taas eivät hyväksy poissaoloja, jos ne aiheutuvat nuorisovaltuuston toiminnasta. Myös tuntien korvattavuuteen liittyvät asiat vaihtelevat suuresti alueittain/kouluittain. Tähän nuoret toivovat selvästi yhtenäisempää linjausta ihan maanlaajuisesti. Päijät-Hämeen nuorisovaltuusto on tehnyt asiasta aloitteen kokouksessaan 19.12.2024 §6.
’’Päijät-Hämeen hyvinvointialueen nuorisovaltuusto esittää, että Päijät-Hämeen hyvinvointialueen oppilaitoksissa tunnustetaan nuorisovaltuustojen toiminnan merkitys ja tuetaan aktiivisesti nuorten osallisuutta näissä vaikuttamiselimissä. Oppilaitosten tulee hyväksyä poissaolot niiltä tunneilta, joilta nuori joutuu poistumaan, mikäli syynä on nuorisovaltuuston toimintaan osallistuminen.’’
Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston jäsenet keskustelivat Markus Kosken kanssa maaseutupolitiikan tilannekuvasta. Koski vei nuorten terveiset eteenpäin Valtioneuvoston Maaseutupolitiikan neuvostolle (MANE), jonka kokous järjestettiin samana päivänä.
Oodista matka jatkui kohti Eduskuntataloa. Eduskunnassa Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuusto pääsi tapaamaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista Lapin kansanedustaja Markus Lohen (kesk.) ja Johanna Oja-Niemelän (sdp) kanssa. Keskusteluissa käytiin mm. läpi ajankohtaisia asioita. Lohi esitteli nuorisovaltuustolle Valtiovarainvaliokunnan kokoushuoneen, jossa hän toimii puheenjohtajana ja kertoi sen historiasta.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Auton avustaja Tuomas Stöckel piti kattavan esittelykierroksen Eduskuntatalolla ja Pikkuparlamentissa. Eduskunnan valtiosalissa nuorisovaltuusto tapasi muun muassa Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.), tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) sekä kansanedustaja Sara Seppäsen (ps.), Mari-Leena Talvitien (kok.) ja Ben Zyskowiczin (kok.).
Nuorisovaltuusto seurasi torstaina Eduskunnan kyselytuntia paikan päällä, jossa kansanedustajat kysyivät hallituksen ministereiltä ajankohtaisista asioista. Nuorisovaltuusto pääsi myös vierailemaan Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) Meritullinkadulla. He tapasivat sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson (ps.) erityisavustaja Hannu Peurasaaren, jonka kanssa nuoret keskustelivat mieltä askarruttavista asioista. Keskusteluissa nousi esille mm. palveluverkkomuutokset, valtion tuottavuusohjelma, nuorten mielenterveys/terapiatakuu, turistivero ja kalateiden rakennus.
Opintomatka oli Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston kokemuksen mukaan onnistunut. He saivat paljon hyviä vinkkejä siihen, miten Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toimintaa voidaan kehittää jatkossa. Verkostoituminen myös koettiin merkittäväksi asiaksi.
-Tiedän nyt paljon enemmän käsittelemistämme asioista. Pääsimme vieläpä tapaamaan vanhoja tuttuja ja verkostoitumaan uusien, ihanien ihmisten kanssa myös oman nuvamme keskellä. Sain myös kauan kaipaamaani vertaistukea osallisuuden ja aktiivisuuden kasaantumisen kanssa ja huomasimme ongelman olevan maanlaajuinen, kertoo nuorisovaltuuston jäsen Sonja Niemi
20.12.2024Lapin hyvinvointialueen Nuorisovaltuusto esitti syksyllä 2024 toiveen opintomatkasta. Asiaa käsiteltiin...Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuuston toive opintomatkasta toteutui joulukuussa
Lapin hyvinvointialueen Nuorisovaltuusto esitti syksyllä 2024 toiveen opintomatkasta. Asiaa käsiteltiin Nuorisovaltuuston kokouksessa 29.10.2024 §46. Matkan tavoitteena oli päästä verkostoitumaan muiden hyvinvointialueiden nuorisovaltuustojen kanssa sekä päästä jakamaan tietoa kunkin alueen nuorisovaltuustojen toiminnasta. Lapin hyvinvointialueen nuorisovaltuusto tunnistaa itse suurimmaksi haasteekseen jäsenien sitouttamisen toimintaan. Opintomatka toteutui joulukuussa 9.-13.12.2024....