Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 9.7.2025

Ministeriö ei muuta niin sanottua sairaalalakia tai myönnä Lapille lisäaikaa
Aluehallitus: Sairaalalain toimeenpanokysymyksiä valmistellaan aluevaltuuston elokuun kokoukseen

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus päätti, että niin sanotun sairaalalain toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä käsitellään aluehallituksessa 11. elokuuta, jolloin aluevaltuusto voi käsitellä asiaa 18. elokuuta. Kokouksia ei voi järjestää aiemmin, sillä viranhaltijoiden lomien perumiseen tai siirtämiseen pitäisi olla työsuojelulainsäädännön mukaan erittäin painava syy.

Samalla aluehallitus päätti, että sairaaloiden palveluverkkomuutoksen valmistelussa huomioidaan aluevaltuuston päätökset palveluiden saatavuudesta, taloudesta, henkilöstövaikutuksista ja tilainvestoinneista.

19 aluevaltuutettua on pyytänyt kiireellistä aluevaltuuston koollekutsumista, sillä he haluavat saada selvityksen niin sanotun sairaalalain toimeenpanon valmistelusta sekä muutoksien talous- ja toimintavaikutuksista. Aluevaltuuston puheenjohtaja voi päättää kokouksen kutsumisesta joko itsenäisesti, tai jos sitä pyytää aluehallitus tai vähintään neljäsosa aluevaltuutetuista.

Lokakuun alussa voimaantuleva laki määrittää, minkälaista toimintaa Länsi-Pohjan keskussairaalassa voidaan järjestää. Jo aiemmin hyvinvointialue on päättänyt, että Länsi-Pohjan toimipisteessä järjestetään jatkossakin kaikki ne palvelut, jotka tuleva laki sallii.

Hyvinvointialue on vedonnut sosiaali- ja terveysministeriöön, että hyvinvointialue saisi itse päättää sairaaloiden työnjaosta, sillä lain esittämät muutokset tuovat lisäkuluja ja heikentävät palvelun laatua. Ministeriö ei aio tehdä lakiin muutoksia tai myöntää hyvinvointialueen vaatimaa lisäaikaa lain toimeenpanolle. Terveyspalvelujen virkajohto on jo tehnyt tarvittavia käytännön toimeenpanosuunnitelmia, jotta lain vaatimat muutokset voitaisiin toteuttaa turvallisesti syys-lokakuun vaihteessa. Toimeenpanon valmistelua ohjaa aluehallituksen nimeämä ohjausryhmä.

Lisätietoja:
lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 23.6.2025 pidetystä kokouksesta

Arviointiryhmä aloittaa työnsä syksyllä ja antaa toimenpide-ehdotukset ensi kesänä, Lapin hyvinvointialue tukee asetusta, joka mahdollistaa kevyet leikkaukset ilman ympärivuorokautista päivystystä, Lapin hyvinvointialue vetoaa ministeriöihin: Sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueella

Arviointiryhmä aloittaa työnsä syksyllä ja antaa toimenpide-ehdotukset ensi kesänä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön päätöksen Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.

Aluehallitus nimeää arviointiryhmään edustajan elokuussa sekä antaa lausunnon valtiovarainministeriön esittämästä arviointiryhmän puheenjohtajasta.

Lapin hyvinvointialue tukee asetusta, joka mahdollistaa kevyet leikkaukset ilman ympärivuorokautista päivystystä

Hyväksyttiin sosiaali- ja terveysministeriölle annettava lausunto, joka koskee terveydenhuoltolain nojalla annettavan niin sanotun päiväkirurgia-asetuksen luonnosta. Lapin hyvinvointialue pitää asetusta selkeänä ja kannatettavana, koska se mahdollistaa nykyaikaisen, alle 23 tuntia seurantaa edellyttävän leikkaustoiminnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa ilman monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä.

Asetus sallii potilaan yöpymisen sairaalassa toimenpiteen jälkeen, jos se on tarpeen, mutta raskaammat leikkaukset rajataan pois. Asetus huomioi erityisryhmien, kuten lasten ja kehitysvammaisten, tarpeet ja vaatii riittävää osaamista heidän hoidossaan. Leikkauksia saa tehdä vain, jos niihin ei liity suuria riskejä ja potilas voi kotiutua viimeistään seuraavana aamuna. Lopullinen päätös potilaan soveltuvuudesta päiväkirurgia- tai heräämöstä kotiin -toimintaan jää lääkäreille, mikä on Lapin hyvinvointialueen mielestä oikea ratkaisu.

Lapin hyvinvointialue vetoaa ministeriöihin: Sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueella

Aluehallitus hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hakemuksen, jossa pyydetään lisäaikaa vuoden 2025 loppuun saakka 1.10.2025 voimaantulevan lainsäädännön edellyttämien sairaaloiden muutosten toimeenpanemiseksi. Lisäksi Lapin hyvinvointialue vetoaa valtioneuvostoon, että sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueellisesti, ei valtakunnallisesti.

Hyvinvointialueen mukaan valtakunnallinen malli aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia ja heikentää palveluita verrattuna alueen itse kehittämään ja demokraattisesti hyväksyttyyn työnjakomalliin. Vetoomuksessa korostetaan, että paikallinen itsehallinto ja alueen erityispiirteet on huomioitava päätöksenteossa. Lapin hyvinvointialue pyytää valtioneuvostoa muuttamaan lainsäädäntöä niin, että alueet voivat itse päättää sairaalaverkon rakenteesta.

Aluehallitus nimesi erikoissairaanhoidon ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun toteuttamista Lapin hyvinvointialueella osana Pohjois-Suomen yhteistyöalueen erikoissairaanhoidon kokonaisuutta sekä lainsäädännöstä ja talouden sopeuttamisesta aiheutuvia muutoksia Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidossa.

Ryhmän puheenjohtajana toimii aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa. Ryhmään nimettiin aluehallituksesta Tuomas Koskiniemi, Heli Trög, Terje Juutilainen, Antti Liikkanen, Pekka Rainio ja Piia Kilpeläinen-Tuoma. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta nimeää ryhmään yhden jäsenen. Ryhmään nimettiin myös tarvittavat viranhaltijat Lapin hyvinvointialueelta. Ryhmä raportoi säännöllisesti työskentelystään aluehallitukselle ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalle.

Konserni- ja tilajaoston puheenjohtajaksi Outi Keinänen

Aluehallitus valitsi konserni- ja tilajaoston puheenjohtajaksi keskustan Outi Keinäsen ja varapuheenjohtajaksi vasemmiston Piia Kilpeläinen-Tuoman. Jaoston muut jäsenet ovat Eija Ahola, Jussi Vaara, Antti Liikkanen, Heidi Jauhojärvi ja Timo Alaräisänen. Aluehallitus nimesi heille myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenvalinnat ovat voimassa kaksi vuotta kuten aluehallituksen jäsenvalinnatkin.

Muita päätöksiä

Valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen myönnettiin loppuvuodelle 2025 enintään 1706,25 euroa valtuutettua kohden.

Myönnettiin Henri Muotkalle ero aluehallituksen varajäsenyydestä, sillä hänet on valittu kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi. Aluehallitus ehdottaa aluevaltuustolle, että valtuusto valitsee Muotkan tilalle uuden varajäsenen.

Aluehallitus palautti sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan jäsenten valinnan osittain takaisin aluevaltuuston päätettäväksi. Lautakuntaan oli nimetty hallintosäännön vastaisesti varajäseniksi henkilöitä, jotka eivät olleet aluevaltuutettuja tai varavaltuutettuja.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi lausuntopyynnön, joka on tullut hyvinvointialueelle koskien hyvinvointialue- ja maakuntajakolakia. Lain muuttamisen tarkoituksena on erottaa maakuntajako ja hyvinvointialuejako toisistaan lainsäädännössä. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistämisen.

Päätettiin käynnistää yhteistoimintaneuvottelut koskien koko ensihoitopalvelujen henkilöstöä. Neuvottelut liittyvät ensihoitopalveluissa tehtävään organisaatiouudistukseen, jolla selkeytetään vastuualueen johtamisjärjestelmää sekä siirretään palvelujen ja talouden vastuu palvelualueille sekä parannetaan lähiesihenkilöiden työskentelyä.

Aluehallitus päätti siirtää neljä lähihoitajan toimea ikääntyneiden palveluista tilannekeskuspalveluihin ja muuttaa nimikkeen sote-koordinaattoriksi. Kelpoisuusvaatimuksena oikeus harjoittaa sairaanhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Aluehallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen koskien osastonhoitajan viran täyttämistä.

Aluehallitus valitsi sosiaali- ja terveyspalveluihin Johanna Korteniemen lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palvelujen vastuualuejohtajaksi sekä Antti Alaräisäsen sotekeskuspalvelujen vastuualuejohtajaksi vuoden 2026 alusta alkaen. Aluehallitus määräsi nämä vastuualuejohtajat vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisen edellyttämistä vastuualuejohtajan tehtävistä jo elokuusta 2025 alkaen.

Hyväksyttiin professiojohtamisen linjaukset Lapin hyvinvointialueelle. Professiojohtajat ovat oman ammattialansa ylimmät viranhaltijat hyvinvointialueella ja vastaavat sosiaalityön, lääketieteellisen työn ja hoitotyön kehittämisestä Lapin hyvinvointialueella. Aluehallitus nimesi sosiaalityön johtajaksi vuoden 2026 alusta sosiaalijohtaja Liisa Niirasen.

Aluehallitus päätti, että Lapin hyvinvointialue on valmis toimimaan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnasta vastaavana hyvinvointialueena, jos yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa asiasta näin sovitaan.

Hyväksyttiin muutoksia asiakasmaksujen toimivaltaan talouspalvelujen organisaatiomuutoksen takia.

Aluehallitus palautti uudelleen vastattavaksi valtuustoaloitteet, jotka koskivat määräaikaisen laitos- ja ryhmäkuntoutuksen palauttamisesta sekä vammaisneuvoston ja järjestöjen mukaan ottamista suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin.

Lisätietoja:

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta

Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. 

Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja

Aluehallitus valitsi henkilöstöjaoston puheenjohtajaksi SDP:n Sari Auvisen ja varapuheenjohtajaksi keskustan Pekka Rainion. Muut jäsenet ovat Helena Kaikkonen-Tiensuu, Antti Kerkelä, Maria-Riitta Mällinen, Annika Sipola ja Pertti Hemminki. Jäsenvalinnat ovat voimassa kaksi vuotta kuten aluehallituksen jäsenvalinnatkin.

Muita päätöksiä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi aluevaltuuston päätöksen aluehallituksen kokoonpanosta ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle 2025-2027. 

Nimettiin konserni- ja tilajaoston esittelijöiksi lakiasiainjohtaja Miikka Ruokamo ja tekninen johtaja Anne Korhonen, henkilöstöjaoston esittelijäksi henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen ja toimialajohtaja Miia Palo, yksilöasioiden jaoston esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, pelastus- ja valmiuslautakunnan esittelijöiksi pelastusjohtaja Markus Aarto ja johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila ja saamen kielen lautakunnan esittelijäksi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.

Nimettiin aluehallituksen edustajat lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnassa aluehallituksen edustaja on Raija Kerätär, pelastus- ja valmiuslautakunnassa Marja-Leena Laitinen, saamen kielen lautakunnassa Maria-Riitta Mällinen, nuorisovaltuustossa Jarmo Siivikko, vammaisneuvostossa Tuomas Koskiniemi ja vanhusneuvostossa Antti Liikkanen. 

Nimettiin hyvinvointialueen ehdokkaita jäseniksi ja varajäseniksi yhtiöiden hallituksiin. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi esitetään Terhi Heikkilää ja jäseniksi Nina Niittyvuopiota ja Matti Henttusta. LapIT Oy:n varapuheenjohtajaksi esitetään Laura Laksoa. Lappica Oy:n puheenjohtajaksi esitetään Raija Kerätärtä ja jäseniksi Kimmo Suopajärveä ja Akseli Erkkilää. Meri-Lapin kuntapalvelut Oy:n jäseneksi esitetään Jani Kalasniemeä, Pohjois-Lapin Ruoka Oy:n jäseneksi Karoliina Harjuojaa ja Pellon Serviisi Oy:n jäseneksi Jonna Pekkalaa. Oulunkaaren Työterveys Oy:n jäseneksi esitetään Helvi Hamaria ja Muonion Ruoka- ja Siivouspalvelut Oy:n jäseneksi Sannukka Martikaista. Tervia Logistiikka Oy:n jäseniksi esitetään Maarit Alalahtea ja Minna Muukkosta.

Valittiin NordLab hyvinvointiyhtymän yhtymäkokousedustajiksi Outi Rämö, Heli Trög ja Miikka Alajääskö.

Nimettiin Susanna Viitala, Viivi Järvelä, Pekka Rainio ja Terje Juutilainen ehdokkaiksi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan eli Tervian hallintoneuvostoon.

Nimettiin aluehallituksen kokouksiin osallistuvat viranhaltijat.

Hyväksyttiin työterveyspalveluja koskeva sopimus Lappica Oy:n kanssa.

Hyväksyttiin tukipalveluja koskevia nimikemuutoksia. Muutokset liittyvät päättyneisiin yt-neuvotteluihin ja koskevat 13 työntekijää. 

Merkittiin tiedoksi tammi-huhtikuun talousraportti. Tämänhetkisen tilipäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous jäisi tänä vuonna noin 22 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

Hyväksyttiin aluehallituksen kokousaikataulu. Kokoukset ovat jatkossa pääsääntöisesti maanantaisin.

Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 7. huhtikuuta tekemät päätökset.

Lisätietoja:

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 28.5.2025 pidetystä kokouksesta

Valtion muutostukiprojekti osoitti sekä onnistumisia että kehittämiskohtia.

Aluehallituksen väistyvä puheenjohtaja Tapani Melaluoto: ”Luottamushenkilöiden tärkein tehtävä on tavoitteiden asettaminen ja tulosten arvioiminen”

Lapin kautta aikain ensimmäinen aluehallitus kokoontui tänään viimeistä kertaa. Aluehallituksella on ollut kolmen vuoden aikana 91 kokousta ja 1856 päätettävää asiaa. Puheenjohtaja Tapani Melaluoto kiitti kokoussihteereitä, virkajohtoa ja luottamushenkilöitä yhteistyöstä ja kertoi pyrkineensä toimielimen johdossa yhdenvertaisuuteen ja yhdessä tekemiseen.

-Kun priimaa tulee, niin kyllä siinä on aina taustalla luottamushenkilöiden ja virkahenkilöstön yhteinen tekeminen ja hyvä yhteistyö, Melaluoto toteaa.

Melaluodon mielestä luottamushenkilöiden tärkein tehtävä on tavoitteiden asettaminen. Viranhaltijoilla täytyy olla oikeus vapaaseen valmisteluun, minkä jälkeen luottamushenkilöt tekevät päätökset. Erityisen tyytyväinen Melaluoto on ollut organisaation uudistamistyöhön.

-Vielä missään vaiheessa ei ole päädytty umpikujaan, vaan aina on ollut reitti, mitä pitkin mennä eteenpäin, Melaluoto kertaa mennyttä kautta.

Lapin aluevaltuusto kokoontuu 9. kesäkuuta ja valitsee uuden aluehallituksen.

Valtion muutostukiprojekti osoitti sekä onnistumisia että kehittämiskohtia

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtioneuvoston julkaiseman Hyvinvointialueiden muutostukiprojektin loppuraportin. Ministeriöiden ja Työ- ja hyvinvoinnin laitoksen edustajista koostuneen työryhmän mukaan Lapin hyvinvointialue on uudistanut palvelurakenteita oikeaan suuntaan. Palvelut toimivat varsin hyvin, ja kokonaiskustannusten kasvukäyrä on taittunut eikä poikkea muista alueista.

Lapin hyvinvointialueen vuosien 2023-2024 asukaskohtainen alijäämä on maan korkeimpia. Alue tavoittelee alijäämien kattamista vasta vuoteen 2030 mennessä. Hyvinvointialueen näkemyksen mukaan rahoitusjärjestelmä, erityisesti siirtymätasaus, kohtelee Lappia epäedullisesti.

Loppuraportissaan työryhmä kannustaa hyvinvointialuetta jatkamaan määrätietoisesti palveluverkkomuutoksia ja tilojen karsimista. Lapin hyvinvointialueen asukaskohtainen tilakanta on maan viidenneksi suurin. Lisäksi tilavuokrat ovat kalliit erityisesti niissä sopimuksissa, jotka siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille. Keskimääräinen vuokrataso voisi säästää useita miljoonia vuodessa.

Esimerkiksi iäkkäiden kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun sekä perustason vastaanottopalvelujen yksikkökustannukset ja asiakaskontaktien määrät ovat muuta maata korkeammat. Jos eroja on jatkossakin, Lapin tulee vertailla prosessejaan tarkemmin verrokki-alueiden kanssa.

Kiitosta pienten asiointialueiden yhdistelmäpalveluille

Työryhmä tunnisti monia Lapin erityisolosuhteita. Esimerkiksi pitkät välimatkat, ikääntyvä väestö ja runsas matkailu haastavat aluetta.

-Lappi hakee tuottavuutta suuruuden ekonomian, sektoroitumisen ja erikoistumisen sijaan pienestä, joustavasta ja laaja-alaisesta toiminnasta, raportti kiittelee.

Lapissa on toimivia ratkaisuja, joissa pieni, mutta hyvin ammattitaitoinen henkilökunta pystyy vastaamaan monipuolisesti paikallisiin tarpeisiin. Yhteisiä tiloja ja työntekijöitä hyödynnetään monipuolisesti esimerkiksi perinteisten vuodeosastojen korvaamisessa sekä perusterveydenhuollon järjestämisessä.

-Palveluja täydennetään etäpalveluilla ja liikkuvilla palveluilla sekä naapuripaikkakunnalta saatavilla palveluilla. Ammattilaisresursseja jaetaan ja tasataan etätyön ja liikkuvan työn avulla. Myös variaatio palvelutuotannon malleissa sallitaan, työryhmä kuvailee.

Kiitosta saavat myös kotisairaalatoiminnan lisääminen sekä hoidonjatkuvuuden parantaminen omalääkäreiden avulla.

Sairaaloiden työnjaon tarkastelua jatkettava

Työryhmä suosittelee, että hyvinvointialue arvioi Länsi-Pohjan keskussairaalan roolia sekä palveluverkon että ulkoistuksen tuottavuuden kannalta. Kummankin keskussairaalatoimipisteen tuottavuus sekä niiden väliset potilasvirrat vaativat tarkempaa selvittelyä. On tärkeää todentaa, miten uuden niin sanotun sairaalalain keskittämisvaatimukset näkyvät potilasvirroissa ja kustannuksissa.

Oulun yliopistollinen sairaala tuottaa merkittävän osan erikoissairaanhoidon palveluista. Siksi Lapin tulisi edistää hyvinvointialueiden välisten laskutusperiaatteiden kehittämistä ja laskutuksen läpinäkyvyyttä.

Lapin hyvinvointialue osallistui valtioneuvoston vapaaehtoiseen muutostukiprojektiin viime talven ajan. Muita hyvinvointialueita olivat Itä-Uusimaa, Keski-Suomi, Satakunta sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.

Muita päätöksiä

Merkittiin tiedoksi Rovaniemen alueen vuokratiloista ja Muurolan entisestä sairaala-alueesta tehty tarveselvitys. Toimitiloja koskevat päätökset tehdään myöhemmin osana palveluverkkomuutoksia.

Esitetään, että uusi aluehallitus hyväksyisi aluehallituksen loppuvuoden kokousaikataulut ja että aluevaltuusto hyväksyisi aluevaltuuston kokousaikataulut.

---

Esitetään, että aluevaltuusto merkitsee tiedoksi Saamelaiskäräjien kirjeen saamen kielen lautakuntaan liittyen. Hyvinvointialue on pyytänyt Saamelaiskäräjiä nimeämään saamen kielen lautakuntaan tasa-arvolain mukaiset edustajat. Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto arvioi, onko sen mahdollista päättää saamen kielen lautakunnan valinnasta vielä 9. kesäkuuta.

Evttohuvvo, ahte guovllustivra merke diehtun Sámedikki reivve, mii guoská sámegiela lávdegotti. Buresveadjinguovlu lea bivdán Sámedikki nammadit dássearvolága mielde sámegiela lávdegoddái ovddasteaddjiid. Evttohuvvo guovllustivrii, ahte guovllustivra árvvoštallá, leago vejolaš mearridit sámegiela lávdegotti válljemis vel geassemánu 9. beaivve.

---

Päätettiin esittää valtioneuvoston kanslialle, että saamelaisten kansallinen psykososiaalisen tuen palveluyksikkö Uvjan käyttämättä jäävä rahoitus siirretään vuodelle 2026. Lapin hyvinvointialue tuottaisi palvelun myös vuonna 2026 rahoituksen mahdollistamassa laajuudessa.

Mearriduvvui evttohit stáhtaráđi kansliijai, ahte sirdit jahkái 2026 ruhtadeami, mii sámi našuvnnalaš psykososiála doarjaga bálvalanovttadat Uvjjas báhcá geavatkeahttá. Lappi buresveadjinguovlu buvttadivččii maiddái jagis 2026 bálvalusa dan mielde, man ollu dan várás lea ruhtadeapmi.

---

Hyväksyttiin hoitotyön johtaja Leena Karjalaisen irtisanoutumispyyntö, sillä hän on jäämässä eläkkeelle vuodenvaihteessa. Jatkotoimenpiteistä päätetään erikseen.

Päätettiin osittain oikaista teknisen johtajan tekemää palkkauksen muutokseen liittyvää päätöstä.

Hylättiin palkan takaisin perintää koskeva oikaisuvaatimus.

Hylättiin johdon assistentin valintaa koskeva oikaisuvaatimus.

Aluehallitus merkitsi osaltaan tukipalvelujen organisaatiouudistukseen liittyneet yhteistoimintaneuvottelut päättyneiksi. Neuvottelujen aikana mahdollisten irtisanomisten määrä pieneni 55 henkilöstä 15 henkilöön. Palvelussuhteen ehtojen olennaiset muutokset voivat koskea enintään 27 henkilöä. Lomautuksia ei toteuteta. Tukipalvelujen vastuualueet vähenevät kolmeen vuoden alusta lähtien. Järjestämisen tuen vastuualuejohtajana toimii vuoden alusta lähtien toimialajohtaja Mikko Häikiö, hallinnon tuen vastuualuejohtajana henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen ja tuotannon tuen vastuualuejohtajana tekninen johtaja Anne Korhonen.

Aluehallitus merkitsi osaltaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistymiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut päättyneiksi vastuualuetason osalta. Irtisanomiset ovat mahdollisia enintään kymmenen esihenkilön tai johtajan osalta. Palvelussuhteen ehtojen olennaiset muutokset voivat koskea enintään 64 henkilöä. Aluehallitus päätti käynnistää uudet yhteistoimintaneuvottelut vastuuyksikkö- ja alayksikkötason osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuualueet vähenevät neljään vuoden alusta lähtien. Vastuualueet ovat jatkossa lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palvelut, sote-keskuspalvelut, ikääntyneiden palvelut sekä somaattinen erikoissairaanhoito.

Hyväksyttiin LapIT Oy:n Titania-pääkäyttäjäpalvelun henkilöstön siirtyminen liikkeenluovutuksena Lapin hyvinvointialueelle. Palvelun tuottaminen omana toimintana on edullisempaa kuin ostopalvelun hankkiminen.

Päätettiin oikeuttaa viranhaltijat tekemään toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset tarvittavien logistiikkapalvelujen työntekijöiden kanssa. Sopimukset ovat olleet aiemmin määräaikaisia.

Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston tekemä päätös, jonka mukaan Lapin hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta vuodelle 2026. Hyvinvointialueella on kuitenkin investointitarpeita, joten hyvinvointialue esittää valtiovarainministeriölle neuvottelujen käynnistämistä lainanottovaltuuksien saamiseksi.

Hyväksyttiin talousarviokehys vuoden 2026 talousarviolle ja tulevien vuosien taloussuunnitelmille. Tavoite on, että vuosikate on vuonna 2026 vähintään 52 miljoonaa ja vuosien 2023-2024 alijäämät katetaan viimeistään vuonna 2030. Talousarviokehystä tarkennetaan vastuualuetasolle myöhemmin.

Päätettiin ottaa pitkäaikaista lainaa investointeja varten enintään noin 65 miljoonaa euroa.

Merkittiin tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö, joka koskee terveydenhuoltolain asetusluonnoksia. Ensimmäinen asetusluonnos määrittää, missä sairaaloissa voidaan tehdä tiettyjä leikkauksia ja toimenpiteitä. Toinen määrittää, miten erikoissairaanhoidon tehtävät tulisi jakaa tai keskittää sairaaloiden välillä. Kolmas asetus liittyy kiireelliseen hoitoon ja päivystykseen liittyviin määräyksiin. Aluehallitus päättää erikseen Lapin hyvinvointialueen lausunnon hyväksymisestä. 

Hyväksyttiin vastaus valtuustoaloitteeseen, joka koski osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa.

Merkittiin tiedoksi valtioneuvoston julkaisu hyvinvointialuemuutoksen etenemisestä ja alueiden ohjaamisen kehittämisestä.

Merkittiin tiedoksi hyvinvointialueiden puheenjohtajien yhteinen kannanotto, jonka mukaan hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle.

Lisätietoja esityslistasta/pöytäkirjasta: https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat: Hyvinvointialueiden tulevaisuus rakennetaan luottamukselle

Kuva: Siun sote / Antti Pitkäjärvi

Hyvinvointialueiden ensimmäiset vuodet ovat olleet monella tapaa poikkeuksellisia. Historiallisen rakenteellisen muutoksen ohella olemme kohdanneet nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, kiihtyvän kustannuskehityksen, kasvavan palvelutarpeen, henkilöstöpulan sekä asukkaiden kasvavat odotukset. Vaikka olemme vasta alkutaipaleella, on selvää, että alueuudistus on tullut jäädäkseen. Samalla hyvinvointialueiden pitkäjänteinen kehittäminen vaatii realistisia ja kestäviä edellytyksiä sekä puoluerajat ylittävää yhteistä näkemystä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tulevaisuudesta.

Ensimmäisten vuosien taloudellinen paine on ollut kova. Hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvoite nykymuodossaan ei vastaa alueiden käynnistyksessä ilmenneisiin haasteisiin eikä huomioi toimintaympäristön nopeita muutoksia. Kaikilla alueilla olemme käynnistäneet rakenteellisia uudistuksia ja kustannusvaikuttavuuden parannuksia, mutta vaikutukset realisoituvat viiveellä. Siksi alijäämien kattamisvelvoitteen aikajänteen pidennys olisi perusteltu, kustannusneutraali ja mahdollistaisi hallitun muutoksen ilman hallitsemattomia säästötoimia. Äkkijyrkät säästötoimet voivat vaarantaa palvelujen perustuslaillisen saatavuuden, yleistä luottamusta ja luottamuksen romahtaessa lopulta koko yhteiskunnan turvallisuuden. 

Samanaikaisesti on tärkeää tunnustaa rahoituksen muutosta määrittävän hyvinvointialueindeksin merkitys alueiden rahoituksen vakauden turvaamisessa. Henkilöstökulujen kasvu on ollut ja tulee uuden työehtosopimuksen myötä olemaan nopeampaa kuin indeksin korotusvara. Tämä muodostaa riskin alueiden taloudelliselle tasapainolle ja kyvylle ylläpitää palvelujen laatua ja saatavuutta. Tarvitsemme järjestelmää, joka tunnistaa ja reagoi dynaamisesti henkilöstökulujen sekä palveluostojen hintojen todelliseen kehitykseen, jotta alueiden toimintaedellytykset säilyvät kestävällä pohjalla.

Hyvinvointialueiden perustamisen keskiössä on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa palvelujen kehittämistä asukkaiden tarpeista käsin, moniammatillisesti ja saumattomasti – ei organisaatiolähtöisesti ja siiloutuen. Alueet ovat jo käynnistäneet rohkeita kokeiluja ja uudistuksia, mutta alueilla tarvitaan liikkumatilaa ja tukea asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen. Tähän liittyy kiinteästi asukkaiden osallisuuden ja luottamuksen vahvistaminen. Meidän on yhdessä osoitettava, että rakennamme muutosta ihmisten parhaaksi – kuunnellen, osallistuen ja läpinäkyvästi.

Ensimmäiset vuodet ovat olleet oppimista, luottamuksen rakentamista ja muutoksiin sopeutumista. Nyt on aika vahvistaa edellytyksiä pitkäjänteiselle, vaikuttavalle ja taloudellisesti kestävälle kehittämiselle hyvinvointialueilla. Yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa löydämme ratkaisut, jotka varmistavat, että hyvinvointialueet voivat täyttää lupauksensa asukkaille – nyt ja tulevaisuudessa.

Ensimmäisen valtuustokauden aluehallituksien puheenjohtajat kokoontuivat kokoukseen Kolilla 15.–16.5.2025.

Hyvinvointialueiden aluehallitusten puheenjohtajat

Lisätietoja:

Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311