Määräaikaisten palkanmaksu onnistui Lapin hyvinvointialueella
Tuoreimmat ajankohtaiset H2
Tuoreimmat ajankohtaiset
Sisältöjulkaisija
-
Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksiHyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...
Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
18.4.2024
Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
18.4.2024
Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.
Suomen taloudellinen tilanne on tiukka, ja hyvinvointialueet osallistuttavat osaltaan talouden tasapainottamiseen. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.
Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat huomattavia, ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin. Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonaa euroa vuonna 2025 ja noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2028.
- Rahoituksen määrä oli jo toiminnan alussa liian vähäinen ja se on muuttunut uudistuksen jälkeen useasti. Alueiden alijäämät ovat merkittäviä, ja lisäsäästöt tulevat väistämättä kasvattamaan paineita alueellisten lisämuutosohjelmien toteuttamiseen, sanoo H23-verkoston puheenjohtaja Sanna Svahn.
Velvoittavan lainsäädännön purkaminen on oikea suunta, mutta rahoituksen leikkauksista koituvat muutokset on vaikea toteuttaa
Keinoja säätelevien normien purku ja velvoittavan lainsäädännön väljentäminen ovat oikea suunta antaa hyvinvointialueille liikkumavaraa kehittää palveluja. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen väljentäminen 0,65:stä 0,6:een on tervetullut linjaus, jota tulee kuitenkin samanaikaisesti vahvistaa tarkastelemalla sitä, keiden muiden kuin sote-ammattilaisten työpanos on laskettavissa mitoitukseen ja kuinka huomioidaan teknologiaa hyödyntävät ratkaisut. Mitoitusmuutokset johtavat sopimusten tarkasteluun palveluntuottajien kanssa ja muutokset eivät tuo helpotusta välittömästi.
Kehysriihessä ehdotetut julkisten palveluiden rajaukset ovat pienimuotoisia, ja toteutettavissa tällä hetkellä lähinnä jonoon asettamisella. Suomessa ei ole julkisten palveluiden palveluvalikoimaa ja jatkokeskustelu julkisilla varoilla tuotettavista palveluista tarvitaan.
Hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien muutokset vähentävät merkittävästi hyvinvointialueiden valtion rahoitusta. Erityisesti hoitotakuun keventämisellä tavoiteltu kustannusvaikutus, 132 milj. euroa, on merkittävä.Perusterveydenhuollon hoitotakuun pääsyn kriteereitä pitäisi uudistaa laajasti, mutta hoitoon pääsyä perustasolla ei pidä pitkittää. Uudet palveluiden tuotantotavat, kuten digitaaliset vastaanotot pitää huomioida osana hoitotakuun toteuttamista.
Lainsäädännön muutosten tulisi mahdollistaa perustason palvelujen vahvistaminen
Osa kaavailluista muutoksista on ristiriidassa hyvinvointialueille asetettujen tavoitteiden kanssa. Hyvinvointialuejohtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.
Nyt tehdyillä linjauksilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun, eivätkä päätökset tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen.
Palvelujärjestelmän suurimmat kustannukset ovat ympärivuorokautisissa toiminnoissa kuten erityisryhmien asumispalveluissa ja sairaaloiden vuodeosastohoidossa. Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen.
Hyvinvointialuejohtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä lakisääteisten tehtävien suorittamisen keinovalikoima on nykyistä joustavampi ja uusien palvelumuotojen kokeilu helpompaa. Ainoastaan tätä kautta hyvinvointialueet voivat onnistua niille asetuissa tavoitteissa.
H23-verkoston jäsenet:
Timo Aronkytö, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Matti Bergendahl, HUS-yhtymä
Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue
Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue
Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue
Juha Jolkkonen, Helsinki
Tommi Niemi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue
Kristiina Kariniemi-Örmälä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Katja Virta, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Jukka Lindberg, Kainuun hyvinvointialue
Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue
Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue
Kirsi Varhila, Satakunnan hyvinvointialue
Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialueHyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
18.4.2024Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan...Hyvinvointialuejohtajat: Perustason palvelujen vahvistaminen ei saa vaarantua lisäsopeutuksien vuoksi
Hyvinvointialuejohtajat kannattavat sitä, että palvelujen järjestämisen edellytyksiä parannetaan esimerkiksi henkilöstömitoituksia helpottamalla. Alueet tarvitsevat nyt työrauhaa kehittää ja uudistaa asukkaiden tarvitsemia palveluja.
-
Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminenLapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian...
Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
4.3.2024
Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
Kuva: STM
4.3.2024
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian vuosille 2024–2030. Hankintastrategia on osa hyvinvointialueen strategia- ja ohjelmakokonaisuutta. Hankintastrategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee hyvinvointialueen toimintaa sekä miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään.
Hankintastrategia on jaettu viiteen teemaan, jotka ovat samat kuin hyvinvointialueen päästrategiassa: asiakaskokemus, henkilöstökokemus, hyvä johtaminen, talouden tasapaino ja vaikuttavuus. Nämä teemat tukevat hyvinvointialuestrategian toteutusta sekä kehittävät hankintatoimintaa asiakastarpeiden mukaisiksi.
– Keskeisenä tavoitteena hankintastrategiassa on asiakkaiden tarpeiden huomioiminen hankinnoissa, jotta hankinnoilla saavutetaan toivottu laatu ja vaikuttavuus, hankintapäällikkö Hilkka Neuvonen kertoo.
Hyvinvointialueen keskitetty hankintapalveluyksikkö tarjoaa laadukasta asiantuntijatukea koko organisaatiolle. Hankinnat valmistellaan toimialojen ja hankintapalveluiden yhteistyönä hyödyntäen henkilöstön laaja-alaista asiantuntijaosaamista.
– Hankintoihin valitaan sopivimmat menettelytavat ja ehdot, jotka edistävät kilpailua, innovaatioita, asiakaslähtöisyyttä ja vastuullisuutta. Tavoitteena on tehdä hankintoja, jotka vähentävät ympäristökuormitusta, edistävät sosiaalista hyvinvointia ja tukevat taloudellista kestävyyttä, Neuvonen jatkaa.
Hankintastrategia valmisteltiin laajassa verkostossa
Hyvinvointialueen eri yksiköiden asiantuntijat osallistuivat aktiivisesti hankintastrategian valmisteluun. Jokaisella hyvinvointialueen työntekijällä ja myös organisaation ulkopuolisilla henkilöillä oli mahdollisuus alkusyksystä antaa mielipiteensä valmisteluun avoimen verkkoaivoriihen kautta. Strategialuonnosta on valmistelun aikana esitelty aluehallitukselle sekä aluevaltuustolle ja ennen päätöksentekoa on myös pyydetty lausunnot alueen kunnilta, muilta keskeisiltä sidosryhmiltä ja yhteistyökumppaneilta sekä hyvinvointialueen eri lautakunnilta.
– Yhteistyö toimittajiemme ja sidosryhmiemme kanssa edistää innovaatioita ja luottamusta. Valmisteltua strategialuonnosta on päivitetty valmistelun edetessä saadun palautteen ja lausuntojen pohjalta, Hilkka Neuvonen sanoo.
Hankintastrategiaan voi tutustua hyvinvointialueen verkkosivuilla: Lapha.fi. Hyvinvointialueen hankinnat ilmoitetaan Hilma-järjestelmässä ja suunnitellut hankinnat ennen niiden virallista julkaisua hankintakalenterissa.
Hyvinvointialueen hankinnat vuonna 2023
Lapin hyvinvointialue osti vuonna 2023 ulkoisia resursseja yhteensä 555 miljoonalla eurolla. Suurimmat ostovolyymit olivat sosiaali- ja terveyspalvelut toimialojen asiakaspalvelujen ostoissa sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa ja rakennusten ja alueiden ylläpidossa. Investointeja tehtiin 26 miljoonalla eurolla.
Ostot 555 miljoonaa euroa
Ostolaskuja 175 800 kpl
Toimittajia 4260 kpl
Toimittajista 83 % pk-sektorin toimittajia (Y-tunnus)
Toimittajista 23 % yhden kerran toimittaneita
Toimittajista 40 % Lapin maakunnan alueelta
Hiilijalanjälki 138 miljoonaa CO2-ekv.kgHilkka Neuvonen
Hankintapäällikkö, hankintapalvelut yksikön johtaja
p. 040 657 4855
hilkka.neuvonen@lapha.fiLapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
4.3.2024Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian...Lapin hyvinvointialueen hankintastrategian tavoitteena on asiakastarpeiden huomioiminen
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto hyväksyi kokouksessaan 19.2.2024 hyvinvointialueen hankintastrategian vuosille 2024–2030. Hankintastrategia on osa hyvinvointialueen strategia- ja ohjelmakokonaisuutta. Hankintastrategiassa kuvataan, miten hankintatoimi tukee hyvinvointialueen toimintaa sekä miten hankintoja johdetaan, toteutetaan ja kehitetään. Hankintastrategia on jaettu viiteen teemaan, jotka ovat samat kuin hyvinvointialueen päästrategiassa: asiakaskokemus, henkilöstökokemus,...
-
Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteestaHyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi...
Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
7.2.2024
Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
7.2.2024
Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
Vuoden 2023 tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella hyvinvointialueet ovat päätymässä 1,35 miljardia euroa alijäämäiseen tulokseen. Tulos kertoo ennen kaikkea sote-uudistuksen vaikeasta lähtötilanteesta, jossa 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyivät sellaisenaan kuntapohjaisen järjestelmän palvelut ja sopimukset.
Sote-uudistus on tuonut sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden kustannukset julki. Vielä muutama vuosi sitten tulosten ja ennusteiden julkaiseminen yhtä kattavasti ja läpinäkyvästi koko maan osalta ei olisi ollut mahdollista. Tässä vaiheessa vuoden 2023 tulosta kuvaavat luvut ovat alustavia ja voivat päivittyä yksittäisten alueiden kohdalla tilinpäätösten lopullisen valmistumisen yhteydessä, mutta kansallinen kokonaiskuva on selvillä.
Hyvinvointialuejohtajat pitävät tärkeänä sitä, että talouslukuja tarkastellaan nyt ja jatkossakin huolellisesti.
”On tärkeää, että hyvinvointialueiden kustannusten ja rahoituksen kehitystä seurataan tarkkaan. Yhtä läpinäkyvästi ja yhtenevästi tulee kuitenkin seurata myös alueille kohdistettuja vaatimuksia ja ohjausta”, kommentoi H23-verkoston puheenjohtaja, hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn.
Kaikki hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet vaikeita päätöksiä talouden tasapainottamisesta. Jo toteutetuilla ja valmistelussa olevilla toimenpiteillä pyritään kaikilla alueilla talouden tasapainoon vuoteen 2026 mennessä. Siksi alueiden taloutta tulee tarkastella myös ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
Vuoden 2023 rahoituksen taso ei vastannut siirtyneiden toimintojen kustannuksia
Vuoden 2023 rahoitus ei ole vastannut hyvinvointialueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia. Rahoituslainsäädäntö ei toiminut poikkeuksellisessa talouden tilanteessa siten, kuin sen oli tarkoitus toimia.
Vuonna 2023 ostopalvelujen hinnanmuutokset, yleinen inflaatiokehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon yleistä palkkatason nousua korkeammat palkankorotukset aiheuttivat alueille merkittäviä ennakoimattomia kustannuksia. Alueet aloittivat toimintansa, kun Suomi oli toipumassa koronapandemiasta, ja esimerkiksi hoitojonot olivat kasvaneet.
Hyvinvointialuejohtajat korostavat, että kustannustason korjaukseen ei riitä yksinomaan toiminnan tehostaminen. Palvelutarpeen ja rahoituksen välisen tasapainon saavuttaminen edellyttää suuria alueellisia muutoksia palveluiden järjestämisessä. Hyvinvointialueiden poliittiset päättäjät ovat keskeisessä roolissa laajoissa ja vaikeissa muutoksissa.
Hyvinvointialuejohtajien tavoitteena on, että hyvinvointialueiden talouden, toiminnan, rahoituksen ja lainsäädännön kokonaisuus kyetään sovittamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevina vuosina siten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata. Pitkästä lainsäädännön valmisteluvaiheesta huolimatta suurimmalla osalla alueilla sote-uudistus on vasta alkumetreillä.
H23-verkoston jäsenet
Sanna Svahn
H23 verkoston puheenjohtajaMarina Kinnunen
H23-verkoston 1. varapuheenjohtajaIlkka Luoma
H23-verkoston 2. varapuheenjohtajaTarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl
Jukka LindbergH23-verkosto on hyvinvointialuejohtajien ammatillinen verkosto.
Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
7.2.2024Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi...Hyvinvointialuejohtajat: Alueiden 1,35 miljardin euron alijäämäennuste vuodelle 2023 kertoo vaikeasta lähtötilanteesta
Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 aikana tehneet talouden tasapainottamisen vaikeita päätöksiä. Siksi alueiden talouden tasapainottamisen toteutumista tulee tarkastella ensimmäistä tilinpäätösvuotta pidemmällä aikavälillä.
-
Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuuttaLapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta...
Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta
22.1.2024
Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa.
Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja valtiovarainministeriö seuraa sen toteutumista puolivuosittain. Ministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos hyvinvointialue ei tee riittäviä toimia lainanhoitokyvyn varmistamiseksi.
Aluehallitus päätti samalla, että hyvinvointialueelle aiemmin myönnetystä valtionavustuksesta voidaan käyttää enintään 180 000 euroa sopeuttamisohjelman valmistelua tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan.
Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta
22.1.2024Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta...Valtio myönsi Lapin hyvinvointialueelle 77 miljoonaa lainanottovaltuutta
Lapin aluehallitus merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta tälle vuodelle 77 miljoonaa euroa. Summaan sisältyy varsinaista lainanottoa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia kuten pitkäkestoisia leasing- ja vuokrasopimuksia 45 miljoonaa euroa. Lainanottovaltuuden ehtona on, että hyvinvointialue laatii talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma pitää toimittaa valtiovarainministeriölle 23. helmikuuta mennessä, ja...
-
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluillaHyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden...
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
22.1.2024
Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
22.1.2024
Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus.
Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia.
Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon paikkoihin tai palvelussuhteen ehtoihin. Neuvottelujen sisältö tarkentuu myöhemmin, kun hyvinvointialue valmistelee neuvotteluesityksen. Päätöksiä mahdollisista muutoksista ei tehdä yhteistoimintaneuvotteluiden aikana, vaan niistä päätetään erikseen neuvotteluiden päättymisen jälkeen.
Lisätietoja:
henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen
040 757 6530
marjo.kuittinen@lapha.fiHenkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
22.1.2024Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden...Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet talouden sopeuttamisohjelman valmisteluun turvataan mm. yhteistoimintaneuvotteluilla
Hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintaneuvottelut, sillä talouden sopeuttamisohjelman, palvelustrategian sekä ensimmäisen vuoden aikana havaittujen muutos- ja kehitystarpeiden toimenpiteillä voi olla oleellisia henkilöstövaikutuksia. Asiasta päätti aluehallitus. Yhteistoimintaneuvotteluiden ensisijainen tarkoitus ei ole toteuttaa irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomautuksia. Muutoksia voisi tulla esimerkiksi työnkuviin tai työaikamuotoihin, työnteon...