Takaisin edelliselle sivulle

Ikääntyneiden perhehoidon toimintaohjetta päivitetään – tutustu luonnokseen ja kerro mielipiteesi

Lapin hyvinvointialue on päivittämässä ikääntyneiden perhehoidon toimintaohjetta. Perhehoito tarkoittaa ikääntyneen henkilön hoivan ja huolenpidon järjestämistä kodinomaisessa ympäristössä perhehoitajan kodissa.

Toimintaohjeessa määritellään perhehoidon käytännöt, toimintatavat sekä eri osapuolten vastuut. Tavoitteena on varmistaa laadukas ja yhdenmukainen perhehoito koko Lapin alueella.

Toimintaohjeen luonnos on nyt kommentoitavana otakantaa.fi sivustolla. Voit käydä tutustumassa luonnokseen ja kommentoimassa dokumenttia 17.9.2026 saakka.

Takaisin edelliselle sivulle

Perhehoito tarjoaa ikäihmiselle kodin, yhteisön ja turvaa

Perhekoti Mummola Torniossa.

Perhehoito tarjoaa ikäihmiselle turvallisen ja kodinomaisen vaihtoehdon, jossa arki rakentuu yhdessäolon, yksilöllisen hoivan ja tuttujen ihmisten ympärille. Lapissa toimii viisi perhekotia eri puolilla hyvinvointialuetta.

Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä osa- tai ympärivuorokautisesti perhehoitajan kotona, ammatillisessa perhekodissa tai hoidettavan kotona kiertävän perhehoitajan avulla. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennuksen käymistä ja soveltuvuutta tehtävään.

Perhehoidon vahvuuksia ovat muun muassa pysyvät ihmissuhteet, jatkuvuus ja koti elinympäristönä. Perhehoidossa on mahdollista antaa yksilöllistä hoivaa ja huolenpitoa, koska hoidettavien määrä on pieni ja hoitaja tai hoitajat pysyvät samoina.

Kenelle ikäihmisten perhehoito sopii?

Perhehoito sopii ikäihmiselle, joka tarvitsee tukea arkeen ja yhdessäoloa, mutta ei vielä tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista tai laitoshoitoa. Perhehoito voi olla sopiva vaihtoehto silloin, kun kotona asumista tukevista palveluista huolimatta arjessa selviytyminen tai turvallisuuden tunne on heikentynyt.

Perhehoito voi sopia esimerkiksi ikäihmiselle,

• joka kokee yksinäisyyttä tai joutuu olemaan paljon yksin
• kokee turvattomuutta
• jonka elämänlaatu on heikentynyt
• jolla on muistisairaus, mutta joka ei tarvitse huolenpitoa ympäri vuorokauden
• jolla on vaikeuksia osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan tai hyödyntää järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintaa
• joka pystyy osallistumaan ryhmätoimintaan 
• joka pystyy liikkumaan itsenäisesti apuvälinein.

Perhehoitoon haetaan Lapin hyvinvointialueen ikääntyneiden palvelujen kautta. Perhehoidon soveltuvuus arvioidaan aina yhdessä ikäihmisen kanssa hänen yksilöllisen tilanteensa, tarpeidensa ja toiveidensa perusteella. 

Viisi perhekotia palvelee ikäihmisiä eri puolilla Lappia 

Lähtökohtaisesti perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti neljää henkilöä perhehoitajan kanssa samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina.

Perhekodit ovat koko Lapin hyvinvointialueen yhteisiä, ja niihin voi hakeutua alkuperäisestä asuinpaikkakunnasta riippumatta ikääntyneiden palveluiden kautta hakemuksella.

Lapin alueella toimivat tällä hetkellä seuraavat perhekodit:

• Perhekoti Helmeri, Kemi
• Perhekoti Väikkölä, Kolari
• Perhekoti Korvatunturin Kotikontu, Savukoski
• Perhekoti Mummola, Tornio
• Perhekoti Salmiset, Tornio

Tutustu Lapin alueen ikääntyneiden perhekoteihin

Perhekoti Salmiset - Tornio

Perhekoti Salmiset sijaitsee Tornion Laivaniemessä, rauhallisen metsän ympäröimänä. Perhekoti tarjoaa lyhytaikaista ja osavuorokautista ikäihmisten perhehoitoa. Perhekoti noutaa arkisin osavuorokautiseen perhehoitoon osallistuvat Torniosta, Kemistä ja Keminmaasta. Iltapäivällä heidät palautetaan takaisin kotiovelle.

Perhekotia pyörittävät Merja ja Marko Salminen. Heillä on kokemusta perhekodista kotonaan jo useamman vuoden ajalta. Siitä on muodostunut heidän mukaansa heille jo elämäntapa sillä välillä heidän kodissaan on myös asunut ikäihmisiä.

Perhekodin tavoitteena on kodinomainen ja rento tunnelma. Perhekodissa vaihdetaan kuulumisia ja käydään läpi ajankohtaiset uutiset. Päivään kuuluu visailuja, laulua ja muistelua, ulkoilua tehdään sään salliessa. Myös retkiä esimerkiksi museolle on tehty porukalla. Perhekoti Salmisilla panostetaan hyvään ja monipuoliseen ruokaan.

Aika kuluu rattoisasti ja asiakkaiden toiveet perhehoidon sisällöstä otetaan huomioon. Salmisten perhehoitokodissa on pieni villakoira Nuka, joka tuo kävijöille iloa päivään kiipeämällä syliin rapsutettavaksi. 

Perhekoti Mummola - Tornio

Perhehoitaja Marianne Häkkinen tarjoaa osavuorokautista ja lyhytaikaista ikäihmisten perhehoitoa Tornion Yliliakassa yhdessä tyttärensä Alisan kanssa. Perhekodissa asuu myös Mariannen poika Eetu ja usein kylässä käyvät myös lapsenlapset.

Perhekoti sijaitsee rauhallisessa maalaisympäristössä veden äärellä, jossa arki kulkee kodikkaassa ja turvallisessa ilmapiirissä. Pihapiiri on avara ja viihtyisä, jossa arkea ilahduttavat pieni koira ja maatiaiskanat. Pihapiiri mahdollistaa rauhallisen ja luonnonläheisen ulkoilun ja yhdessäolon. 

Perhekodissa eletään tavallista kotielämää, jossa jokainen voi osallistua arjen askareisiin ja yhteiseen tekemiseen oman jaksamisensa ja kiinnostuksensa mukaan. Perhekodin arkeen kuuluu ulkoilua pihapiirissä sekä toisinaan pieniä retkiä kodin ulkopuolelle. Tavoitteena on tarjota lämmin, kodinomainen ympäristö, jossa ikäihminen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja kuulua yhteisöön. 

Korvatunturin Kotikontu – Savukoski

Kotikontu tarjoaa pitkäaikaista, lyhytaikaista ja osavuorokautista ammatillista ikäihmisten perhehoitoa Savukosken Martin kylässä. Kotikontu sijaitsee rauhallisessa ympäristössä luonnon keskellä, ja kodin yhteydessä on suuri piha-alue nuotiopaikkoineen ja kotineen.

Kotikonnussa korostuvat yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen sekä kuntouttava ja toimintakykyä ylläpitävä työote. Asukkaat voivat osallistua kodin askareisiin omien voimavarojensa mukaan. Päivittäiseen tekemiseen kuuluvat esimerkiksi ulkoilu ja retket lähiluontoon, käsityöt, askartelu, ruoanlaitto ja leipominen. Tarjolla on säännöllisesti monipuolista kotiruokaa, jossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita.

Kotikontu sopii myös omaishoidettaville omaishoitajan vapaan ajaksi. Kotikontu voi tarjota turvallisen vaihtoehdon myös sairaalasta kotiutumisen tueksi. Kotikonnun toiminnasta vastaavat kokeneet terveydenhuollon ammattilaiset: Maria on sairaanhoitaja ja Jarmo lähihoitaja sekä kokki.

Perhekoti Helmeri – Kemi

Perhekoti Helmeri sijaitsee Syväkankaalla Kemissä. Perhekoti Helmeri tarjoaa pitkäaikaista ikäihmisten perhehoitoa. Helmerissä tarjotaan inhimillistä, kotoisaa ja turvallista arkea, jossa lähtökohtana ovat yhteisöllisyys ja ikäihmisen omien tarpeiden huomioiminen. Helmerissä eletään leppoisaa ja kodinomaista arkea asukkaiden ehdoilla, toinen toisiamme huomioiden.

Helmerissä päivittäiseen arkeen voi kuulua esimerkiksi piirtämistä, värittämistä, yhdessä pelaamista ja erilaisia visailuja. Perhekodissa vierailee myös diakoniatyöntekijä, ja asukkaille on saatavilla muita palveluja. Perhekodissa valmistetaan itse ruoka paikan päällä ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään lähiruoka-aineksia.

Pienenä perhekotina Helmeri pystyy huomioimaan asukkaat yksilöllisesti. Yhteisöllisyys on kodissa vahvaa, ja parhaimmillaan perhekoti voi tarjota ikäihmiselle turvallisen kodin jopa vuosiksi. 

Perhekodissa on neljä paikkaa, joista yksi huone on muita suurempi ja voidaan tarvittaessa tarjota pariskunnalle. Tällöin asukkaita voidaan ottaa yhteensä viisi. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jonka sisustamiseen voi vaikuttaa omien tarpeiden ja toiveiden mukaan. 

Perhehoitajina Helmerissä toimivat lähihoitajat Raija Keränen sekä Katja Laakkonen. 

Perhekoti Väikkölä - Kolari

Perhekoti Väikkölä tarjoaa osavuorokautista ja lyhytaikaista ikäihmisten perhehoitoa sekä tukiperhetoimintaa lapsille ja nuorille. Perhekoti sijaitsee Kolarin Nuottavaarassa rauhallisessa maalaisympäristössä luonnon keskellä.

Väikkölässä asiakkaat saavat turvallista ja kodinomaista hoivaa sekä mahdollisuuden osallistua yhteiseen arkeen omien voimavarojensa mukaan. Arkeen kuuluu yhdessä tekemistä, ulkoilua, eläinten seuraa sekä tilan askareita. Pihapiirissä on muun muassa hevosia, kanoja, kaneja, koiria ja kissa. Myös omasta puutarhasta, kasvimaalta ja lähimetsistä saatavat raaka-aineet ovat osa perhekodin arkea.

Perhekotia ylläpitää Filpan perhe. Satu Filpalla on fysioterapeutin ja lähihoitajan koulutus sekä pitkä kokemus hoiva-alalta. Perheen vahva osaaminen ja lämminhenkinen ympäristö tukevat asiakkaiden hyvinvointia ja toimintakykyä.

Kotoisa ilmapiiri, luonnon läheisyys ja yhteisöllisyys tekevät Väikkölästä paikan, jossa eri sukupolvet voivat kohdata ja viettää merkityksellistä arkea yhdessä

Kommentteja perhehoidosta

– Toiminta on erinomaisen hyvää. Äiti on tyytyväinen, kun pääsee joka viikko perhekotiin. Saa jutella ja on toimintaa. Muuten olisi hyvin pitkiä viikot, kun yksin asustelee. Myös omaisena on hyvin tyytyväinen palveluun.

– Ihanaa, ettei isoja ryhmiä, Silloin jokainen saa huomiota, mikä on tärkeää.

– Aamuisin kotoa voi vaikea lähteä, mutta heti, kun auto tulee ja nauru kuuluu, tapahtuu huima ero miehessä. Kotiin saapuu niin reipas ja iloinen, kuin uudesti syntynyt mies, joten tosi kiva ja hyvä paikka.

– Perhekodissa on kiva käydä, on vähän erilaista tekemistä kuin kotona, ja on juttukaveria ja yhteisöllisyyttä.

Ikääntyneiden perhehoidosta verkkosivuillamme: lapha.fi/ikaantyneiden-perhehoito

Takaisin edelliselle sivulle

Vie vanhus ulos -kampanja kannustaa yhteisiin ulkoiluhetkiin – Lapin hyvinvointialue mukana

Kuva: Ikäinstituutti

Lapin hyvinvointialue on mukana valtakunnallisessa Vie vanhus ulos -kampanjassa, joka järjestetään 7.–20.9.2026 Ikäinstituutin koordinoimana teemalla ”Ulkoilun ilo kuuluu kaikille”.

Vuosittaisen kampanjan tavoitteena on lisätä iäkkäiden ulkoilua omaisten, läheisten, henkilökunnan ja vapaaehtoisten tukemana.

Monet ikäihmiset tarvitsevat ulkoilukaverin tueksi ja seuraksi. Heikentynyt liikkumiskyky, kaatumisen pelko, hankalat portaat, raskaat ulko-ovet, yksinäisyys tai muistipulmat voivat estää itsenäistä ulkoilua. Usein jo pelkästään toisen ihmisen läsnäolo riittää luomaan turvallisuuden tunnetta ja rohkaisee ulos. 

Ulkoilu tukee iäkkäiden fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja tuo mielekästä vaihtelua arkeen. 

Hyvinvointialueen yksiköt mukana kannustamassa ulkoiluun

Mukana on useita alueen yksiköitä ikääntyneiden palveluista, jotka innostavat omaisia, vapaaehtoisia ja henkilökuntaa tukemaan iäkkäiden ulkoilua. Kampanja-aikana lasketaan ja kerätään ulkoilukertoja yhteiseen pottiin. Vuonna 2025 tehtiin ennätys, 76 770 kirjattua ulkoilua.

Kampanja tuo iloa ja yhteisöllisyyttä

Kampanjaa voi seurata ja tukea myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #VieVanhusUlos. Yksiköt jakavat omissa somekanavissaan kampanjan aikana tarinoita, kuvia ja ulkoilun iloa alueen yksiköistä. Voit myös itse käyttää tunnistetta #VieVanhusUlos omissa somepostauksissasi.

Lisätietoa kampanjasta www.vievanhusulos.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Inarin palvelukodin puutteet eivät liity henkilöstömitoitukseen vaan työn organisointiin ja kirjaamiseen

Hyvinvointialueen mielestä Lupa- ja valvontaviraston tulkinnat ovat ristiriidassa Laphan noudattamien valtakunnallisten käytäntöjen kanssa.

Lapin hyvinvointialueen mukaan Inarin palvelukoti Männikön toiminnan puutteet eivät johdu henkilöstömitoituksesta vaan ovat ratkaistavissa työn organisoinnilla sekä kirjaamiskäytäntöjä ja omavalvontaa kehittämällä. Lupa- ja valvontaviraston mielestä asiakkaiden turvallisuus sekä ulkoilu- ja virikemahdollisuudet vaarantuisivat sekä ruokailut viivästyisivät henkilökunnan vähyyden vuoksi.

57-paikkaisessa ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä työskentelee aamu- ja iltavuoroissa 11 hoitajaa sekä yövuoroissa 3 hoitajaa. Paikkamäärään ei ole suunnitteilla lisäystä.

Yksikön henkilöstömitoitus on 0,61. Lain vaatiman 0,6 minimimitoituksen lisäksi laskelmissa on huomioitu asiakkaiden palveluntarve sekä rakennuksen ominaisuuksista johtuvat lisätarpeet. Mitoituksesta on vähennetty aika, joka yhteisen arvion mukaan kuluu välilliseen työhön eli esimerkiksi ruokailun järjestämiseen, siistimiseen tai pyykkihuoltoon. Välilliseen työhön käytettävä työaika aiotaan kellottaa, ja tarvittaessa hoitajien tekemää välillistä työtä vähennetään.

Lupa- ja valvontaviraston yleisesti hyväksymä linjaus on, että palvelukodeissa on yksi yöhoitaja noin 31 asukasta kohden.

–Männikön kolme yöhoitajaa 57 asiakasta kohden on korkea mitoitus. Se on katsottu tarpeelliseksi, sillä rakennus koostuu useammasta osiosta, ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala toteaa.

Aamu- ja iltavuoroissa on 4,5-5,1 asukasta hoitajaa kohden, riippuen siitä, ovatko kaikki lyhytaikaispaikat käytössä. Aamu- ja iltavuoron vaihteessa on päällekkäistä työaikaa, jolloin on mahdollisuus asiakkaan ulkoiluun, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja muuhun mieluisaan toimintaan.

–Ymmärrän hyvin, että henkilöstö kokee riittämättömyyden tunnetta. Lähes kaikissa meidän yksiköissämme on nykyään vähemmän henkilökuntaa kuin ennen. Kun henkilöstön määrä muuttuu, se vaatii aina myös toiminnan muutosta ja aiemmista toimintatavoista luopumista. Useissa yksiköissä tämä muutos on meillä vielä kesken, ja siksi työ tuntuu myös raskaammalta.

Kirjaamisen ja omavalvonnan puutteet korjataan

Yksikössä on ollut virheellisiä käsityksiä, kuinka usein pääsääntöisesti vuoteessa olevia asukkaita tulee nostaa sängyistään. Nostaminen tulee tehdä aina asukkaan yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaisesti. Myös rajoituskeinojen, kuten hygieniahaalarien ja sängynlaitojen käytön, sekä virkistystoiminnan kirjaamisessa on ollut puutteita, ja virkistystoiminnan viikko-ohjelma ei ole ollut esillä, vaikka toimintaa on järjestetty.

Rajoituskeinoja ei määrätä rutiininomaisesti, vaan harkitusti lääkärin päätöksellä viimesijaisena keinona silloin, kun riskitilanteita on tullut esiin. Yksikössä ei ole varalta päätettyjä tai toistaiseksi voimassa olevia rajoituskeinoja.

–Männikön rajoitustoimissa harkitaan aina, ovatko toimet välttämättömiä, vai olisiko tilanteet ratkaistavissa muilla keinoin. Rauhoittavia lääkkeitä eli kemiallista rajoittamista käytetään yksikössä todella vähän, asukkaiden hoidosta vastaava omalääkäri, saattohoitoon erikoistunut ylilääkäri Outi Liisanantti toteaa.

–Otamme lupa- ja valvontaviraston päätöksen vakavasti ja käsittelemme sen asianmukaisella huolellisuudella. Ohjeistukset ovat olleet oikeat, mutta meidän tulee edelleen parantaa sitä, että ne ovat kaikilla tiedossa, sekä varmistaa nykyistä paremmin niiden noudattamisen seuranta ja toiminnan yhtenäinen ja asianmukainen kirjaaminen, ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala toteaa.

Hyvinvointialue kaipaa selkeitä valtakunnallisia linjauksia ristiriitaisiin ohjeisiin

Hyvinvointialue pitää huonona, että samaan aikaan kun asiakkaiden hoidontarve lisääntyy ja muuttuu haastavammaksi, viranomaisten normisto tiukentuu ja ristiriitaistuu.

Esimerkiksi Männikössä pitäisi LVV:n mielestä olla lisää henkilökuntaa, jotta asukkaiden aamupalan tarjoilussa ei kestä liian pitkään. Kyse ei kuitenkaan ole aamuhenkilöstön riittävyydestä, vaan hyvinvointialue haluaa noudattaa asukkaiden lakisääteistä itsemääräämisoikeutta.

–Meistä ikäihmisellä on oikeus nukkua aamiaisajan yli ja syödä sitten kun herää. Meillä itsemääräämisoikeuteen kuuluu, että ruokaa on saatavissa oman rytmin mukaan, vaikka yöllä, vastuuyksikköjohtaja Anne Mattila toteaa.

Toinen ristiriitainen esimerkki liittyy liikuntakyvyttömien asukkaiden turvallisuuteen. Muut asukkaat eivät häiritsisi heidän nukkumistaan, jos ovi lukittaisiin yön ajaksi. Oven lukitseminen ei kuitenkaan LVV:n ohjeistuksiin pohjautuvan hyvinvointialueiden yleisen käsityksen mukaan ole sallittua, vaikka asukas olisi liikuntakyvytön, sillä se rajoittaisi hänen liikkumisvapauttaan. Esimerkiksi Männikössä on otettu käyttöön erilaista teknologiaa kuten ovihälyttimiä asiakkaiden turvallisuuden lisäämiseksi.

LVV:n omissa ohjeissa todetaan, että rajoitustoimia voi käyttää myös muiden kuin ikäihmisen oman turvallisuuden varmistamiseksi. Männiköstä tekemässään päätöksessä LVV kuitenkin toteaa, että se ei pidä rajoitustoimien käyttöä hyväksyttävänä, jos toimenpiteillä pyritään varmistamaan muiden asukkaiden turvallisuus.

–Lainsäädäntö ja normisto ei huomioi tarpeeksi meidän yhä kasvavaa muistisairasta väestöämme. Heidän turvalliseen ja hyvään hoivaansa kaivattaisiin tilaa inhimillisyydelle ja mahdollisuuksia ihmislähtöiseen tulkintaan. Omaiset sekä päivittäin asukasta hoitavat hoitajat tuntevat muistisairaan toiveet ja hyvän elämänlaadun parhaiten, Marjala toteaa.

Hyvinvointialue toivoo myös selkeää linjausta, miten asukkaiden henkilökohtaisten palvelutarvearviointien RAI-tuloksia pitäisi tulkita yksikön henkilöstömitoitusta määritettäessä. Tällä hetkellä hyvinvointialue laskee mitoituksen niin, että jos RAI-arvioinnin RUG-luokitus eli asiakasrakenteen ja resurssitarpeen arvo ylittää 1,0, niin mitoituksen tulee olla yli 0,6.

–THL:n suosittelemaa RAI-arviointia käytetään valtakunnassa laajasti tiedolla johtamiseen, ja myös Männikön mitoitus perustuu sen hyödyntämiseen. Nyt kuitenkin toinen viranomainen ohjeistaa, että tällä mallilla laskettu mitoitus ei olisi tässä yksittäisessä yksikössä välttämättä riittävä, Marjala ihmettelee.

Tiedote koltansaameksi

Tiedote pohjoissaameksi

Tiedote inarinsaameksi

Takaisin edelliselle sivulle

Palveluntuottajaksi hakeutuminen ikääntyneiden lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen on avattu

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue on avannut palveluntuottajille mahdollisuuden hakeutua ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelituottajaksi. Haku tehdään PSOP-järjestelmässä (Parasta palvelua -järjestelmä).

Palveluntuottajaksi hakeudutaan palveluun Ikääntyneiden lyhytaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka sisältää:

• lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämiseksi (myönnetään 3 vrk/kk)
• muun lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen.

Palvelusetelin kattohinta palveluntuottajalle on vuonna 2026 enintään 227 euroa vuorokaudessa.

Asiakkaan omavastuuosuus määräytyy Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuhinnaston mukaisesti:

• omaishoidon tuen vapaan aikainen palvelu 13,70 euroa vuorokaudessa
• muu lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoiva 42,50 euroa vuorokaudessa.

Palveluntuottajaksi hakeutumisessa noudatetaan palvelusetelisääntökirjaa, joka sisältää tarkemman palvelukuvauksen sekä palveluntuottajille asetetut vaatimukset.

Tutustu palvelusetelisääntökirjaan: Ikääntyneiden lyhytaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelisääntökirja Lapin hyvinvointialue

Lisätietoja ja yhteyshenkilöiden tiedot löytyvät sivulta Palvelusetelituottajalle - Lapin hyvinvointialue