Takaisin edelliselle sivulle

Yhteistyöprojektilla kartoitetaan saamelaisten perheiden lastensuojelun ja perheneuvonnan palveluiden saantia

Ovttasbargoprošeavttas čielggadit sámi bearrašiid mánáidsuodjalusa ja bearašrávvema balvalusaid oažžuma

Valtioiden välinen raja voi vaikeuttaa saamelaisten perheiden lastensuojelun ja perheneuvonnan palveluiden saantia, jos vanhemmat tai muut perheenjäsenet asuvat eri puolilla rajaa. Suomen ja Norjan lait eriävät monessa, ja tämä vaikeuttaa rajat ylittävää yhteistyötä.

Lapin hyvinvointialue (Lapha, FIN), Norjan kansallinen saamelaisten osaamiskeskus (NASAK, NOR) ja Kaarasjoen kunnan lasten, nuorten ja perheiden yksikkö (NOR) ovat käynnistäneet projektin, jonka aikana kartoitetaan rajat ylittävään yhteistyöhön liittyviä ongelmia ja ehdotetaan niille ratkaisuja. Tarkoituksena on löytää tapoja rajat ylittävien palveluiden järjestämiselle sekä yhteistyölle saamelaisten lasten ja perheiden parhaaksi. Työn on tarkoitus toimia esiprojektina tulevalle suuremmalle projektille, jonka päämääränä on saamelaisten lasten ja perheiden rajat ylittävien palveluiden pilotointi.

Projekti toteutetaan aikavälillä 2.1.2025-30.6.2025 ja se on osittain Interreg Auroran rahoittama. Hankkekumppanit tekevät yhteistyötä Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien kanssa.

Ovttasbargoprošeavttas čielggadit sámi bearrašiid mánáidsuodjalusa ja bearašrávvema balvalusaid oažžuma

Riikarájit sáhttet váddudit sámebearrašiid mánáidsuodjalusa ja bearašrávvema bálvalusaid oažžuma, jos vánhemat dahje eará bearašlahtut ásset guovtte bealde ráji. Suoma ja Norgga lágat sierranit máŋgga áššis, ja dát vádduda rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu.

Lappi buresveadjinguovlu (LAPHA, FIN), Norgga našunála sámi gealboguovddáš (NASAK/NASÁG, NOR), ja Kárášjoga gieldda mánáid, nuoraid ja bearrašiid ovttadat (NOR) leat álggahan prošeavtta, mii čielggada rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu čuolmmaid ja evttoha čovdosiid. Dárkkuhussan lea gávdnat vugiid, mo lágidit rádjerasttildeaddji bálvalusaid ja ovttasbarggu sámi mánáide ja bearrašiidda buoremussan. Dan barggu ulbmilin lea doaibmat ovdaprošeaktan boahttevaš prošektii, mii lea stuorit ja man ulbmilin lea iskat sámi mánáid ja bearrašiid rájiid rasttildeaddji bálvalusaid.

Prošeakta bistá 2.1.2025-30.6.2025 ja das lea oasi ruhtadan Interreg Aurora. Prošeaktaovttasbargoguoimmit barget ovttas Suoma ja Norgga sámedikkiiguin.

Yhteystiedot/ Oktavuođadieđut:

Heini Huhtamella, projektiasiantuntija, Lapin hyvinvointialue/
prošeaktaáššedovdi, Lappi buresveadjinguovlu
+358 40 677 1381
heini.huhtamella@lapha.fi

Trine Solbakk, projektiasiantuntija / asiantuntijapsykologi, NASAK
prošeaktaáššedovdi / erenoamášpsykologa, NASÁG
+47 466 16 253
trine.solbakk@bufetat.no

Karen Marie Joks-Nasr, lastensuojelun johtaja, Karasjoen kunta
mánáidsuodjalusa jođiheadji, Kárášjoga gielda
+47 930 20 769
karen.marie.joks@karasjok.kommune.no

Takaisin edelliselle sivulle

Kehitämme lastenvalvojan palveluja

Ilmoittaudu asiakasraatiin 17.3.2025 mennessä!

Ovatko perheoikeudelliset palvelumme tulleet tutuiksi? Mielipiteesi on tärkeä! Ovatko verkkosivumme toimivat, sisältö riittävää ja linkit helppokäyttöisiä? Entä onko ohjeistus ja neuvonta riittävää ennen vanhempien välistä neuvottelua elatus-, huolto- ja tapaamissopimuksista? Miten tämän pitäisi mielestäsi mennä?

Kehitämme lastenvalvojan palveluja koko Lapin alueella ja kutsumme nyt asiakasraatiin palvelujen käyttäjiä. Tule mukaan tai vinkkaa eteenpäin!

Pidämme Teamsin välityksellä asiakasraadin tapaamisia, joissa käydään läpi käytännönläheisiä, mutta palvelujen kehittämiselle olennaisia aiheita. Asiakasraadin ensimmäiset kaksi tapaamista ovat samansisältöisiä. Voit osallistua sinulle sopivaan aikaan joko 28.3. klo 13–15 tai 8.4. klo 16–18.

Jos kiinnostuit tai haluat kuulla lisää, laita rohkeasti sähköpostia Jari Savikujalle, jari.savikuja@lapha.fi. Ilmoittauduthan viimeistään 17.3.2025.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueella avautuu uusi digihoitopolku tyypin 2 diabeetikoille

Digihoitopolkua on rakennettu ammattilaisten yhteistyöllä vuoden ajan. Kuvassa digihoitopolun Kemijärven kehittäjätiimi: vasemmalla terveyskeskusylilääkäri Johanna Niskala, keskellä diabeteshoitaja Riitta Varrio ja oikealla sairaanhoitaja Riitta Pauna.

Lapin hyvinvointialueella otetaan käyttöön helmikuun aikana uusi digihoitopolku, joka on suunniteltu tyypin 2 diabeetikoiden hoitoon.

Digihoitopolku tarjoaa kattavan tietopaketin diabeteksesta, sen hoidosta ja liitännäissairauksista, ja auttaa sinua hallitsemaan sairauttasi entistä paremmin. Digihoitopolku sisältää Viestit -toiminnon, jonka avulla voit helposti ottaa yhteyttä hoitavaan ammattilaiseesi kiireettömissä asioissa. Viesteihin vastataan 1–3 työpäivän kuluessa, joten saat tarvitsemasi avun ja ohjeet nopeasti ja tietoturvallisesti.  

Ennaltaehkäisy ja elämänlaatu avainroolissa polun kehittämistyössä  

Lapin hyvinvointialueella on kokeneita diabetesammattilaisia, joilla on laaja asiantuntemus hoidon eri osa-alueista. Digihoitopolkua on kehittänyt moniammatillinen tiimi, johon kuului diabeteshoitajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä eri puolilta Lappia. Hyvinvointialueen yhteisen kehittämistyön ansiosta paikallisia hoito- ja seurantakäytäntöjä on saatu yhtenäistettyä. Digihoitopolun avulla yhtenäinen hoitoprosessi saadaan laajennettua ja jalkautettua koko Lapin hyvinvointialueen alueelle.  

Digihoitopolku otetaan ensin pilottikäyttöön Kemijärvellä, Sodankylässä ja Inarissa, ja myöhemmin myös Kittilässä. Digihoitopolku on suunniteltu koko hyvinvointialueen kattavaksi, yhtenäiseksi prosessiksi ja vuoden 2025 aikana polku otetaan käyttöön koko hyvinvointialueella. 

- Tavoitteena on saada Lapin alueen asiakkaille tasa-arvoista hoitoa ja tasalaatuista tietoa sekä elintapaohjausta yhdestä paikasta, Diabetes digihoitopolulta. Enää ei tarvitse tulostaa paperisia kyselyjä tai seurantalomakkeita, kun ne löytyvät kaikki digitaalisina ja näkyvät sekä asiakkaalle että ammattilaiselle. Tiedot jäävät myös talteen digihoitopolulle, kertovat Kemijärven kehittämistiimistä diabeteshoitaja Riitta Varrio ja sairaanhoitaja Riitta Pauna. 

Digihoitopolku on käytössä myös esidiabeetikoilla ja raskausdiabetes-asiakkailla synnytyksen jälkeen. Heille ei ole ollut yhtenäistä hoitoprosessia aiemmin. Tämä mahdollistaa entistä paremman elintapaohjauksen ja seurannan. 

- On tärkeää vahvistaa ja tukea diabetes- ja esidiabetesasiakkaiden omahoitoa. Jokainen vuosi, jolla tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan siirtää eteenpäin, sekä jokainen vuosi hyvällä hoitotasapainolla diabeteksen ja sen riskitekijöiden hallinnassa, voi parantaa elämänlaatua ja ennustetta, kertoo terveyskeskusylilääkäri Johanna Niskala. 

Tietoturvallinen ja mobiili hoitopolku 

Sinulla täytyy olla lähete tai hoitosuhde digihoitopolkua käyttävään yksikköön, jotta saat digihoitopolun käyttöösi.   

Digihoitopolkujen alustana toimii tietoturvallinen, vahvaa tunnistautumista käyttävä Terveyskylän Omapolku –verkkopalvelu ja alustan ICT-palveluntuottajana toimii HUS tietohallinto.  

Lapha Diabetes -digihoitopolku on nyt saatavilla myös Terveyskylän Omapolku-mobiilisovelluksessa, joten hoitosi seuraaminen on entistä helpompaa ja joustavampaa.  

Lataa Omapolku-mobiilisovellus puhelimeesi GooglePlay-kaupasta tai AppStoresta! 

Lisätietoja saat omasta hoitoyksiköstä.  

Terveyskylän levittäminen ja juurruttaminen toteutetaan VASA 2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle-hankkeen ja Lapin hyvinvointialueen Digitaaliset palvelut yksikön yhteistyönä. Hanke on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä. 

Takaisin edelliselle sivulle

Talousneuvola palvelee Rovaniemellä joka kuukauden kolmas keskiviikko

Tule pienen tai suuren talouskysymyksesi kanssa – etsitään ratkaisuja yhdessä!

Talousneuvolatoiminta Lapin hyvinvointialueella jatkaa toimintaansa ensi vuonnakin. Talousneuvolassa voit keskustella ilman ajanvarausta arjen raha-asioistasi sekä saada neuvoja ja pohtia tilannettasi asiantuntijoiden kanssa.

Kaikenikäisille tarkoitettu palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Halutessasi voit asioida anonyymisti. Talousneuvolassa voit tavata eri alojen ammattilaisia. Toiminnassa on mukana Kela, Lapin hyvinvointialueen sosiaalityö, talous- ja velkaneuvonta sekä Ulosottolaitos.

Talousneuvola toimii Rovaniemellä osoitteessa Valtakatu 16, 2. kerros. 

Talousneuvola on avoinna joka kuukauden kolmas keskiviikko klo 13.30–15.30.

Miten voit asioida Talousneuvolassa?

•    Tule käymään osoitteessa Valtakatu 16, 2. kerros,
•    soita 040 684 9992 tai
•    lähetä yhteydenottopyyntö sähköpostilla talousneuvola@lapha.fi.

Lisätietoja

Maija Vaara
sosiaaliohjaaja
maija.vaara@lapha.fi
050 315 1274

Takaisin edelliselle sivulle

Sodankylän Nutukkaassa järjestettiin kaksi asukkaiden ja omaisten iltapäivää tuleviin muutoksiin liittyen

Sodankylän palveluasumisyksikkö Nutukkaan asukkaat ja omaiset keskustelivat Nutukkaan lopettamiseen liittyvistä käytännön asioista hyvinvointialueen järjestämässä omaisten iltapäivässä torstaina 30. tammikuuta. Vastaava tilaisuus on järjestetty myös aiemmin tammikuussa.

Lakkauttaminen tapahtuu asiakkaat huomioiden

Hyvinvointialueen aluevaltuuston päätöksen mukaan Nutukkaan toiminta lopetetaan vuoden loppuun mennessä. Hyvinvointialueen pääperiaate on, että ikääntyvien asumispalvelut järjestetään pääsääntöisesti kotipaikkakunnalla, ellei asiakas itse toivo palvelun järjestämistä muualla. Asumispalvelu voidaan järjestää myös toisen hyvinvointialueen alueella, jos esimerkiksi omaisia asuu siellä.

Kaikille halukkaille järjestetään vastaava asumispaikka hyvinvointialueen omista yksiköistä eli Hannuksenkartanosta ja Helmikodista tai ostopalveluna Esperin Kellokkaasta. Uutta paikkaa voi halutessaan hakea jo nyt.

Jos syksyllä näyttää siltä, että Nutukkaan sulkeminen ei ole mahdollista vielä tänä vuonna, viranhaltijat hakevat yksikölle jatkoaikaa hyvinvointialueen poliittisilta päättäjiltä. Näin nykyisten asukkaiden ei tarvitsisi muuttaa toiseen yksikköön, jos he eivät jostakin syystä itse sitä toivo.

Taustalla yhdenvertaisuuden periaate

Asumispalveluihin ja muihin palveluihin on tullut ja tulee muutoksia kaikkiin kuntiin ympäri Lappia. Asumisyksikköjen muutosten taustalla on yhdenvertaisuuden periaate, jota hyvinvointialueen täytyy noudattaa. Tähän asti Sodankylässä asumispalveluissa on ollut jopa 12,8 prosenttia ikäihmisistä, kun vastaava luku koko Lapissa on 8 prosenttia. 

Hyvinvointialueen valtiolta saama rahoitus ei riitä kattamaan nykyistä palvelutasoa, minkä vuoksi sen täytyy supistaa toimintaa lähemmäs valtion suosituksia. Sodankylän osalta täytyisi vähentää 36 ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkaa ja 11 yhteisöllisen tai perhehoidon paikkaa sekä lisätä 1 intervallipaikka. Yhteisöllisen tai perhehoidon paikkoja ei kuitenkaan vähennetä tässä vaiheessa.

Nutukkaan sulkeminen tarkoittaa 32 paikan vähenemistä. Lisäksi Hannuksenkartanosta 4 paikkaa muutetaan lyhytaikaispaikoiksi. Hannuksenkartanon 12-paikkaista Veikiä hyödynnetään jatkossa intervallijaksoihin, omaishoitajien vapaiden järjestämiseen ja koko Itä-Lapin niin sanottuihin kriisipaikkoihin. Kriisipaikkoja tarvitaan esimerkiksi, jos omaishoitaja joutuu äkillisesti sairaalaan. Perhekoti Metsätähteen varataan yksi paikka muun muassa omaishoitajien vapaiden järjestämiseen. Helmikodin toiminta säilyy ennallaan.

Miksi suljetaan juuri Nutukas

Esimerkiksi Esperin Kellokkaan 15 paikan ostamatta jättäminen ei olisi riittänyt kattamaan vähentämistarvetta. On taloudellisesti järkevämpää sulkea yksi yksikkö kokonaan kuin vähentää paikkoja sieltä täältä. Aluevaltuusto on päättänyt, että yksikköjen valinnassa täytyy huomioida kustannukset sekä kiinteistöjen kunto ja soveltuvuus palveluasumiseen. Nutukas ei ole huonokuntoinen kiinteistö, mutta Helmikoti on vasta remontoitu ja siellä on muun muassa ilmastointi ja kattonostureita.

Kehitysvammaistenyksikkö Mesikämmen on huonokuntoinen, joten Mesikämmenen toiminta siirtyy Nutukkaan tiloihin, kun tilat vapautuvat. Lisäksi tiloihin tulee mahdollisesti hyvinvointialueen toimistotiloja. Mesikämmenen ja toimistotyöntekijöiden tilantarve ei kuitenkaan ole syy, miksi Nutukas lakkautetaan, vaan lakkauttaminen tulee tehdä joka tapauksessa. Mutta on järkevää, että tilat tulevat kokonaan hyvinvointialueen käyttöön, ja huonokuntoisista tiloista voidaan luopua ja tilakustannuksista säästää muualla. Kun tilat olisivat osaksi toimistotiloina hyvinvointialueen käytössä, tarpeen tullessa niitä olisi helppo ottaa asiakaskäyttöön. Tilojen muuttaminen kehitysvammayksikön ja työntekijöiden käyttöön vaatii luvan rakennusta aikanaan rahoittaneelta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta.

Täyttyykö vuodeosasto ja pitenevätkö jonot

Nutukkaan paikkoja ei enää täytetä, jotta lakkauttaminen sujuisi loppuvuodesta sujuvasti ja ilman turhia muuttoja. Hyvinvointialue seuraa aktiivisesti, onko vuodeosastolla ihmisiä, jotka jonottavat asumispalvelupaikkaa. Sopukassa on tällä hetkellä pari myönteisen päätöksen pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon saanutta jonottajaa.

Palveluasumisen paikkaa voidaan odottaa myös muualla kuin vuodeosastolla, ja jonottajissa voi olla myös ulkopaikkakuntalaisia. Tällä hetkellä odottajia on yhteensä kymmenen, mikä on Sodankylän kokoisessa kunnassa kohtuullinen määrä. Pääsääntöisesti palveluasumisen paikka löytyy lain mukaisesti kolmen kuukauden sisällä. Poikkeuksiakin voi kuitenkin olla. Esimerkiksi jos ikäihminen haluaa tiettyyn yksikköön, jonotusaika saattaa pidentyä.

Hyvinvointialue on hyväksynyt ympärivuorokautiseen hoitoon pääsyn kriteerit vuonna 2022 ja ne ovat edelleen samat koko Lapissa.

Onko Sodankylän erityispiirteet huomioitu

Sodankylän ikääntyvän väestön lisääntyminen on huomioitu laskelmissa. Hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää palvelut, vaikka ikäihmisten määrä kasvaa.

Myös pitkät matkat on huomioitu, ja siksi palveluasumista, kotihoitoa ja kotisairaalatoimintaa järjestetään Sodankylässä oman kunnan alueella.

Paikkakunnan lähihoitajaopiskelijoille löytyy harjoittelupaikkoja, vaikka Nutukas lakkautetaan.

Vaikka Sodankylän kunta on vakavarainen, lain mukaan kunta ei voi enää tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätietoja: ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala, annukka.marjala@lapha.fi, 040 836 0821