Takaisin edelliselle sivulle

Lapissa hoitoon pääsee nopeasti – pitkään hoitoa odottaneita vähiten Suomessa  

Lapin hyvinvointialueella yli 180 vuorokautta hoitoa odottaneita on vähiten koko maassa – vain 3,6 %. HUS-alueella vastaava osuus on 18,2 %, ja korkein lukema löytyy Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa 30,9 % on odottanut hoitoa yli 180 vuorokautta. THL on julkaissut tiedot kuukausittain vuodesta 2021 alkaen.  

Lapin hyvinvointialue pyrkii vähentämään ostopalveluiden käyttöä, mutta hoitojonojen lyhentämiseen ne ovat yksi keino. Merkittävämpi tekijä on ollut kuitenkin henkilökunnan sitoutuminen jonojen purkamiseen toimintaa tehostamalla sekä lisätyösopimuksilla. Tiivistynyt yhteistyö keskussairaaloiden välillä ja paikalliset sopimukset ovat lisänneet lääkärien liikkuvuutta ja mahdollistaneet työskentelyn molemmissa sairaaloissa. 

-Osalla erikoisaloista on saatu onnistuneesti rekrytoitua uusia erikoislääkäreitä ja erikoistumiskoulutukseen on riittänyt jatkuvasti uusia koulutettavia lääkäreitä, joita parhaamme mukaan myös pyrimme sitouttamaan jäämään töihin Lapin hyvinvointialueelle. Leikkaustoiminnassa jonojen purku on tulosta pitkäjänteisestä toiminnan kehittämisestä. Kiitokset tästä hienosta kärkisijasta kuuluvat kaikille päivittäin potilaiden eteen töitä tekeville ammattilaisillemme eri erikoisaloilla, kiittää Lapin hyvinvointialueen somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow 

Takaisin edelliselle sivulle

Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 26.5.2025

Čoahkkinbovdehus, guovllustivrra čoahkkin 26.5.2025 Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 26.5.2025 Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 26.5.2025

Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 26.5.2025 

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous pidetään 26.5.2025 klo 10 alkaen. 
Kokouspaikka on Lapin yliopisto, Fellman-sali, Yliopistonkatu 8, 96300 Rovaniemi.

Kokouksen esityslista tulee nähtäville hyvinvointialueen verkkosivuille viimeistään neljä päivää ennen kokousta: Esityslistat ja pöytäkirjat 
 
Kokous striimataan, striimauslinkki ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa aluevaltuuston sivuilla.  

Rovaniemellä 16.5.2025
Johanna Ojala-Niemelä, aluevaltuuston puheenjohtaja 
****************** 
 
Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 26.5.2025
 
Lappi buresveadjinguovllu guovllustivrra čoahkkin dollojuvvo 26.5.2025 dii 10 rájes.
Čoahkkinbáiki lea Lappi universitehta, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Roavenjárga.

Čoahkkima áššelistu boahtá oaidninláhkái buresveadjinguovllu neahttasiidduide maŋimustá njeallje beaivvi ovdal čoahkkima: Áššelisttut 
 
Čoahkkin streamejuvvo, streamenliŋka almmustahttojuvvo ovdal čoahkkima siiddus Guovllustivra. 

Roavvenjárggas 16.5.2025
Johanna Ojala-Niemelä, guovlostivrra ságadoalli 
  
****************** 
Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 26.5.2025
 
Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ čuákkim tuálloo 26.5.2025 tme 10 rääjist. 
Čuákkimsaje lii Lappi ollâopâttâh, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Ruávinjargâ. 

Čuákkim äššilisto puátá uáinimnáál pyereestvaijeemkuávlu nettisijđoid majemustáá nelji peeivi ovdil čuákkim: Äššilistoh  
 
Čuákkim puáhtá čuávvuđ Stream-vuolgâttâs peht, Stream-liŋkkâalmostittoo ovdil čuákkim siijđost Kuávlustivrâ.  
  
Ruávinjaargâst 16.5.2025
Johanna Ojala-Niemelä, kuávlustiivrâ saavâjođetteijee 
 
****************** 
Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 26.5.2025
 
Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddvälddõõzz såbbar ââʹnet 26.5.2025 č. 10 ääʹljeeʹl. 
Sååbbarpäiʹǩǩ lij Lappi universiteʹtt, Fellman, Yliopistonkatu 8, 96300 Ruäʹvnjargg. 

Såbbar äʹššlistt puätt vueiʹnnemnalla pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidaid mââimõõzzâst nellj peeiʹv ouddâl såbbar: Äʹššliist  
 
Såbbar striiʹmjet, striiʹmjemliŋkk iʹlmmtet ouddâl såbbar seeidast Vuʹvddvälddõs. 

Ruäʹvnjaarǥâst 16.5.2025
Johanna Ojala-Niemelä, vuʹvddvälddõõzz saaǥǥjååʹđteei

Takaisin edelliselle sivulle

Muutos sähköisiin asiointipalveluihin tunnistautumisessa – Suomi.fi-viestien käyttöönottoa ehdotetaan tunnistautumisen yhteydessä

Havainnekuva, miten tunnistautuminen julkisen hallinnon asiointipalveluihin muuttuu keväällä 2025.

12.5.2025 alkaen sinulle ehdotetaan Suomi.fi-viestien käyttöönottoa, kun olet tunnistautumassa vahvasti viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun.

Suomi.fi-viestien käyttöönottoehdotus näytetään kaikille niille täysi-ikäisille, joilla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä. Se tulee näkyviin, kun on tunnistautumassa vahvasti johonkin julkisen hallinnon asiointipalveluun, eli käyttää tunnistautumisessa Suomi.fi-tunnistusta. Viestien käyttöönoton voi tehdä heti tunnistautumisen yhteydessä. Halutessaan Suomi.fi-viestien käyttöönoton voi ohittaa ja jatkaa tunnistautumista normaalisti.  

Suomi.fi-viestien käyttöönotto säästää aikaa sekä kansalaisilta että viranomaisilta, kun viestit kulkevat nopeasti ja varmasti oikealle vastaanottajalle. Samalla se vähentää paperipostin käsittelyyn liittyviä kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.  

Miten käyttöönottoehdotus muuttaa tunnistautumista? 

Keväällä 2025 tehtävässä muutoksessa Suomi.fi-viestit ei tule kenellekään automaattisesti käyttöön, vaan voit itse päättää palvelun käyttöönotosta.   

• Käyttöönottoehdotus näytetään sinulle, jos olet täysi-ikäinen ja sinulla ei vielä ole Suomi.fi-viestit käytössä. 
• Näet ehdotuksen Suomi.fi-viestien käyttöönotosta aina, kun tunnistaudut vahvasti julkisen hallinnon asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksella.  
• Käyttöönotto vaatii sähköpostiosoitteen ilmoittamisen ja vahvistamisen tunnin sisällä. Saat sähköpostiisi ilmoituksen, kun sinulle on saapunut uutta postia Suomi.fi-viesteihin. 
• Voit halutessasi ohittaa Suomi.fi-viestien käyttöönoton ja jatkaa tunnistautumista normaalisti. Suomi.fi-viestit voi ottaa käyttöön myös myöhemmin.  

Miten sähköiset viestit voi lukea?  

• Voit lukea Suomi.fi-viesteihin saapuneet viranomaisviestit Suomi.fi-mobiilisovelluksessa tai kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun ja siirtymällä siellä kohtaan "Viestit". 
• Tunnistautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä varmenteella. 
• Saat ilmoituksen sähköpostiisi aina, kun sinulle saapuu Suomi.fi-viesteihin uusi viesti. Saat ilmoitukset saapuneista viesteistä myös Suomi.fi-mobiilisovelluksessa, jos olet ladannut sovelluksen käyttöösi. 
• Voit ottaa Suomi.fi-viestit käyttöön osoitteessa https://suomi.fi/viestit tai lataamalla käyttöösi Suomi.fi-mobiilisovelluksen. 
• Voit myöhemmin siirtyä takaisin paperipostin vastaanottajaksi muuttamalla Suomi.fi-viestien asetuksia. Ohjeet löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelusta. 

Suomi.fi-viestit -palvelu on käytössä tietopyynnöissä ja muistutuksissa 

Lapin hyvinvointialueella Suomi.fi-viestit -palvelua hyödynnetään tällä hetkellä tietopyyntöihin ja muistutuksiin, jotka asiakas lähettää itse Suomi.fi-viestit -palvelun kautta. Asiakkaalle ei toistaiseksi lähetetä viestejä Suomi.fi-viestit –palveluun ilman hänen omaa yhteydenottoaan. 

Lisätietoja   

Lisätietoja Suomi.fi-viesteistä: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit  

Lisätietoja Suomi.fi-tunnistuksesta: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus  

Dovdán elektrovnnalaš áššiiddikšunbálvalusaide nuppástuvvá: Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldin evttohuvvo dovdáma oktavuođas 

12.5.2025 rájes dutnje evttohit Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldima, go leat dovdán iežat nannosit juogo  dahje juoga eará eiseválddi elektrovnnalaš bálvalussii. Nuppástusa mihttomearrin lea movttiidahttit olbmuid sirdašuvvat vuostáiváldit eiseválddiid poastta vuosttamužžan elektrovnnalaččat.

Suomi.fi-dieđáhusaid atnuiváldinevttohus čájehuvvo buohkaide dáidda dievasahkásaččaide, geain eai leat vel Suomi.fi-dieđáhusat anus. Dat boahtá oidnosii, go lea dovdámin iežat nannosit juoga almmolaš hálddahusa áššiiddikšunbálvalussii, dahje go geavaha Suomi.fi-dovdáma. Dieđáhusaid atnui váldima sáhttá dahkat dalánaga dovdáma oktavuođas. Háliidettiin Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldima sáhttá hilgut ja joatkit dovdáma dábálaččat. 

Fuomášathan, ahte jos divššut áššiid fitnodaga dahje nuppi olbmo beales, evttohus váldit atnui Suomi.fi-dieđáhusaid guoskkaha dutnje sáddejuvvon dieđáhusaid! Go dohkkehat Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldima, Suomi.fi-dieđáhusat bohtet dutnje, eai dan olbmui dahje fitnodahkii, gean beales leat dikšumin áššiid.

Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldin seastá áiggi sihke stáhtaborgáriin ja eiseválddiin, go dieđáhusat johtet jođánit ja sihkkarit rivttes vuostáiváldái. Seammás dat geahpeda báberpoastta gieđahallamii laktásan goluid ja birasváikkuhusaid.

Mo atnuiváldinevttohus nuppástuhttá dovdáma?

Giđđat 2025 dahkkojuvvon nuppástusas Suomi.fi-dieđáhusat eai boađe geasage automáhtalaččat atnui, muhto sáhtát ieš mearridit válddátgo bálvalusa atnui. 

• Atnuiváldinevttohus čájehuvvo dutnje, jos leat dievasahkásaš ja dus eai leat vel anus Suomi.fi-dieđáhusat.
• Oainnat evttohusa Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldimis álo, go dovdát nannosit almmolaš hálddahusa áššiiddikšunbálvalussii Suomi.fi-dovdámiin. 
• Atnui váldin gáibida šleađgapoastačujuhusa almmuheami ja dan nannema diimmu siste. Oaččut šleađgapostii almmuhusa, go dutnje lea boahtán ođđa poasta  Suomi.fi-bálvalussii.
• Háliidettiin sáhtát hilgut Suomi.fi-dieđáhusaid atnui váldima ja joatkit dovdáma dábálaččat. Suomi.fi-dieđáhusaid sáhttá váldit atnui maiddái maŋŋeleappos. 

Mo elektrovnnalaš dieđáhusaid sáhttá lohkat?

• Sáhtát lohkat Suomi.fi-dieđáhusaide boahtán eiseválddiid dieđáhusaid Suomi.fi-mobiilaheivehusas dahje sisačálihemiin Suomi.fi-neahttabálvalussii ja sirdašuvvamin sadjái "Dieđáhusat"
• Dovdát sáhttá báŋkodovddaldagain, mobiilasihkkarastimiin dahje persovdnakoartta elektrovnnalaš sihkkarastimiin.
• Oaččut almmuhusa šleađgapostii álo, go dutnje boahtá ođđa dieđáhus Suomi.fi-dieđáhusaide. Oaččut almmuhusa boahtán dieđáhusain maiddái Suomi.fi-mobiilaheivehusas, jos leat luđen heivehusa atnui alccesat.
• Sáhtát váldit Suomi.fi-dieđáhusaid atnui čujuhusas https://suomi.fi/viestit dahje luđemin alccesat atnui Suomi.fi-mobiilaheivehusa.
• Sáhtát maŋŋeleappos sirdašuvvat ruovttoluotta vuostáiváldit báberpoastta nuppástuhttimin Suomi.fi-dieđáhusaid stellemiid. Rávvagat gávdnojit Suomi.fi-neahttabálvalusas.

Suomi-fi dieđáhusat -bálvalus lea anus diehtobivdagiin ja muittuhusain

Lappi buresveadjinguovllus Suomi.fi-dieđáhusat -bálvalus ávkkástallojuvvo dán muttus diehtobivdagiidda ja muittuhusaide, maid áššehas ieš sádde Suomi.fi-dieđáhusat -bálvalusa bokte. Áššehassii eai doaisttážii sáddejuvvo dieđáhusat Suomi.fi-dieđáhusat –bálvalussii almmá su iežas oktavuođaváldima haga.

Lassedieđut Suomi.fi-dieđáhusain: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 
Lassedieđut Suomi.fi-dovdámis: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus 

Tobddõõttmõš liâđǥlaž äʹššõõttâmkääžžkõõzzid mottai: Suomi.fi -saaǥǥi õnnuvälddmõõžž eʹtǩǩee tobddõõttâm õhttvuõđâst

12.5.2025 ääʹljeen tuʹnne eʹtǩǩee Suomi.fi-saaǥǥi õnnuvälddmõõžžâst, ǥu leäk tobddõõttmen raʹvves tobdldõõǥǥinleʹbe mõõn-ne jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩ liâđǥlõʹžže äʹššõõttâmkääzzkõʹsse. Muttâz täävtõssân lij äjšmâʹtted oummid väʹldded vuâstta veʹrǧǧpååʹštid vuõss-sââʹjest liâđǥlânji.

Suomi.fi saaǥǥi õnnuväʹlddemeʹtǩǩõsõzz puätt pukid tõid tiuddâkksaid, ǩeäin jeäʹla veâl Suomi.fi-saaǥǥ âânnmõõžžâst. Tõt puätt kueʹsttemnalla, ǥu leäk tobddõõttmen raʹvves tobdldõõǥǥin koon-ne õõlmâs vaaldšem äʹššõõttâmkääzzkõʹsse, leʹbe ââʹnned tobddõõttmõõžžâst Suomi.fi-tobddõõttmõõžž. Saaǥǥi õnnuvälddmõõžž vuäitt tuejjeed tâʹlles tobddõõttâm õhttvuõđâst. Haaʹleʹmmen vuäitak še mõõnnâd rääi Suomi-fi -saaǥǥi õnnuvälddmõõžž da juäʹtǩǩed tobddõõttmõõžž takainalla. 

Vuâmmaš, što jõs äʹššõõđâk põrggâz leʹbe nuuʹbb oummu õõudâst, eʹtǩǩõs väʹldded âânnmõʹšše Suomi.fi saaǥǥid kuâskk tuʹnne jiõccad vuõlttuum saaǥǥid! Ǥu priimak Suomi.fi-saaǥǥi õnnuvälddmõõžž, Suomi.fi-saaǥǥ puäʹtte tâʹl ââʹnnemnalla tuʹnne jiõccad, jiâ-ga tõn ooumže leʹbe põrggsa, koon õõudâst leäk mõõnnâm äʹššõõttâd.

Suomi.fi-saaǥǥi õnnuvälddmõš šeäʹštt ääiʹj meerlain da veʹrǧǧniiʹǩǩin, ǥu saaǥǥ jåʹtte jåttlânji da aainâs vuâsttavalddja. Seämma ääiʹj tõt uuʹccad põʹmmaipååʹšt ǩiõttʼtõõllmõʹšše kuulli määusaid da pirrõsvaikktõõzzid.

Mäʹhtt õnnuväʹlddemeʹtǩǩõs mott tobddõõttmõõžž?

Ǩeâđđa 2025 raajjâm muttõõzzâst Suomi.fi-saaǥǥ jiâ puäʹđ ni ǩeäzz automaattlânji ââʹnnemnalla, ǥu vuäitak jiõčč tuʹmmjed kääzzkõõzz ââʹnnemvälddmõõžžâst.

• Õnnuväʹlddemeʹtǩǩõs čuäʹjte tuʹnne, jõs leäk tiuddâkksaž da tuʹst jeäʹla veâl Suomi.fi -saaǥǥ ââʹnnemnalla.
• Vuäinak eʹtǩǩõõzz Suomi.fi -saaǥǥi õnnuvälddmõõžžâst pâi, ǥu tobddõõđak raʹvves tobdldõõǥǥin õõlmâs vaaldšem äʹššõõttâmkääzzkõʹsse Suomi.fi-tobdldõõǥǥin.
• Õnnuvälddmõš õõlǥat neʹttpååʹštaddrõõzz iʹlmmtem- da raʹvvjem diõtt čiâss seʹst. Vuäǯǯak  neʹttpååšta iʹlmmtõõzz, ǥu tuʹnne lij puättam ođđ pääʹšt Suomi.fi-saaǥǥid.
• Vuäitak haaʹleʹmmen mõõnnâd rääi Suomi.fi-saaǥǥi õnnuvälddmõžžâst da juäʹtǩǩed tobddõõttmõõžž takainalla. Suomi.fi-saaǥǥid vuäitt väʹldded ââʹnnemnalla še mâʹŋŋlubust.

Mäʹhtt liâđǥlaid saaǥǥid vuäitt lookkâd? 

• Vuäitak lookkâd Suomi.fi-saaǥǥid puättam veʹrǧǧneǩsaaǥǥid Suomi.fi-mobiilsuåvldõõzzâst leʹbe ǩeʹrjjõõđeeʹl Suomi.fi neʹttkääzzkõʹsse da mõõnnâd tõʹst päikka “Saaǥǥ”.
• Tobddõõttâd âlgg baŋkktobdldõõǥǥin, mobiilraʹvvõõzzin leʹbe identiteeʹttkoort liâđǥlain raʹvvõõzzin. 
• Vuäǯǯak iʹlmmtõõzz neʹttpååšta pâi, ǥu tuʹnne puätt Suomi.fi-saaǥǥid ođđ saakk. Vuäǯǯak iʹlmmtõõzzid puättam saaǥǥin še Suomi.fi-mobiilsuåvldõõzzâst, jõs leäk leäʹmnnam mobiilsuåvldõõzz ââʹnnemnalla.
• Vuäitak mâʹŋŋlubust seʹrdded mååusat põʹmmaipååʹšt vuâsttavalddjen muuʹtteel Suomi.fi-saaǥǥi šiõttõõzzid. Vuäʹppõõzz käunnʼje Suomi.fi -neʹttkääzzkõõzzâst.
• Vuäitak väʹldded Suomi-fi-saaǥǥid ââʹnnemnalla addrõõzzâst https://suomi.fi/viestit leʹbe leäʹmnned ââʹnnemnalla Suomi.fi-mobiilsuåvldõõzz.

Suomi.fi-saaǥǥ -kääzzkõs lij âânnmõõžžâst teâttraukkmõõžžin da mošttʼtõõzzin 

Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd äuʹǩǩad Suomi.fi-saaǥǥ -kääzzkõõzz tän pooddâst teâttraukkmõõžžid da mošttʼtõõzzid, koid äʹššneǩ jiõčč vuõlttad Suomi.fi-saaǥǥ -kääzzkõõzz pääiʹǩ. Äʹššnekka jeäʹt vuõlttâd tän pooddâst saaǥǥid Suomi.fi-saaǥǥ -kääzzkõʹsse suu õhttvuõđvälddmõõžžtää.

Lââʹssteâđ Suomi.fi-saaǥǥin: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 
Lââʹssteâđ Suomi.fi-tobddõõttmõõžžâst: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus 

Tubdâttâttâm mii šleđgâhámásijd ášástâllâmpalvâlussáid muttoo: Suomi.fi-viestâi kiävtun väldim iävtuttuvvoo tubdâttâttâm ohtâvuođâst 

12.5.2025 rääjist tunjin iävtuttuvvoo väldiđ Suomi.fi-viestâid kiävtun, ko lah tubdâttâtmin kievrâht jo-uv tâi mottoom eres virgeomâháá šleđgâhámásii ášástâllâmpalvâlusân. Nubástus ulmen lii movtijdittiđ ulmuid sirduđ vuástáväldiđ virgeomâhâšpoostâ vuosâsajasávt šleđgâhäämist.

Suomi.fi-viestâi kiävtunväldimiävtuttâs čáittoo puohháid toid olesahasijd, kiäin iä lah vala Suomi.fi-viestah kiävtust. Tot itá uáinusân, ko lii tubdâttâtmin kievrâht monnii almos haldâttuv ášástâllâmpalvâlusân, ađai kiävttá tubdâttâtmist Suomi.fi-tubdâttâttâm. Viestâid puáhtá väldiđ kiävtun tállân tubdâttâttâm ohtâvuođâst. Jis haalijd, te Suomi.fi-viestâid puáhtá leđe väldihánnáá kiävtun já juátkiđ tubdâttâttâm táválávt.

Huámmáš, et jis tun ášástâlah irâttâs tâi nube ulmuu peeleest, te iävtuttâs väldiđ kiävtun Suomi.fi-viestâid kuáská tunjin olssâd vuolgâttum  viestáid! Ađai ko tun tuhhiittah Suomi.fi-viestâi kiävtun väldim, te Suomi.fi-viestah puátih tunjin olssâd kiävtun, iä ton ulmui tâi irâttâsân, mon peeleest tun lah monâmin ášástâllâđ. 

Suomi.fi-viestâi kiävtun väldim šiäštá ääigi sehe aalmugjesânijn já virgeomâháin, ko viestah joteh jotelubbooht já vissásávt olmâ vuástáväldei. Siämmást tot keeppid pááppárpoostâ kieđâvušmân lohtâseijee koloid já pirâsvaiguttâsâid.

Maht kiävtunväldimiävtuttâs muttá tubdâttâttâm?

Kiđđuv 2025 šaddee nubástusâst Suomi.fi-viestah iä šoodâ kiässán automatlávt kiävtun, pic tun puávtáh jieš meridiđ palvâlus kiävtun väldimist.

• Kiävtunväldimiävtuttâs čáittoo tunjin, jis tun lah olesahasâš já tust iä lah vala Suomi.fi-viestah kiävtust.
• Tun uáináh iävtuttâs Suomi.fi-viestâi kiävtun väldimist ain, ko tun tubdâttâđah kievrâht almos haldâttuv ášástâllâmpalvâlusân Suomi.fi-tubdâttâtmáin.
• Kiävtun väldim váátá šleđgâpostâčujottâs almottem já nanodem tiijme siste. Tun finniih jieijâd šleđgâpoostân almottâs, ko tunjin lii puáttám uđđâ postâ Suomi.fi-viestáid.
• Jis halijdah, te tun puávtáh leđe väldihánnáá Suomi.fi-viestâid kiävtun já juátkiđ tubdâttâttâm táválávt. Suomi.fi-viestâid puáhtá väldiđ kiävtun meid maŋeláá.

Maht šleđgâhámásijd viestâid puáhtá luuhâđ? 

• Tun puávtáh luuhâđ Suomi.fi-viestáid puáttám virgeomâhâšviestâid Suomi.fi-moobilheiviittâsâst tâi čáládâtmáin Suomi.fi-viermipalvâlusân já sirduumáin tobbeen sajan ”Viestit” (viestah).
• Tubdâttâttâm tábáhtuvá paŋkkitubdâlduvâiguin, moobilnanodâssáin tâi persovnkoortâ šleđgâhámásijn nanodâssáin.
• Tun finniih almottâs jieijâd šleđgâpoostân ain, ko tunjin puátá Suomi.fi-viestáid uđđâ viestâ. Tun finniih almottâsâid puáttám viestâin meid Suomi.fi-moobilheiviittâsâst, jis tun lah luođim heiviittâs jieijâd kiävtun.
• Tun puávtáh maŋeláá sirduđ maasâd pááppárpoostâ vuástávälden muttemáin Suomi.fi-viestâi asâttâsâid. Ravvuuh kávnojeh Suomi.fi-viermipalvâlusâst.
• Tun puávtáh väldiđ Suomi.fi-viestâid kiävtun čujottâsâst https://suomi.fi/viestit tâi luođiimáin jieijâd kiävtun Suomi.fi-moobilheiviittâs.

Lasetiäđuh Suomi.fi-viestâin: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit 
Lasetiäđuh Suomi.fi-tubdâttâtmist: https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/tunnistus/mika-on-suomifi-tunnistus 
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue solmi kumppanuuden Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa 

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, REDU Edu:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Laukkanen. Kuva: Sanna Kumpu.  

Lapin hyvinvointialue on solminut toistaiseksi voimassa olevat kumppanuussopimukset Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n ja Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa. Kumppanuussopimuksen allekirjoittivat hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, REDU Edu:n hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Laukkanen sekä Lappian kuntayhtymän johtaja ja Lappia-koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Virpi Lilja.

Sopimusten tavoitteena on mahdollistaa tiivis yhteistyö ammatillisen koulutuksen työelämässä oppimisessa sekä koulutetun työvoiman saatavuudessa ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä. 

-Kevan ennusteen mukaan neljäsosa Lapin hyvinvointialueen henkilöstöstä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Työikäisten määrä vähenee, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Oppilaitokset kouluttavat uusia työntekijöitä hyvinvointialueelle ja muille työnantajille. Kumppanuus oppilaitosten kanssa on tärkeää, jotta saamme hyvinvointialueelle ammattitaitoisia työntekijöitä, kertoo hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela.

Kumppanuussopimuksien painopistealueita ovat 1.) Yhteistyö opiskelijoiden työelämässä oppimisessa sekä osaamisen arvioinnissa, 2.) Henkilöstön osaamisen kehittäminen työelämän tarpeiden mukaisesti sekä 3.) Ennakointi ja rekrytointi; riittävän ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ammatillisen koulutuksen keinoin. Lapin hyvinvointialueella ja alueen ammattiopistoilla on ollut jo pitkään jatkunutta yhteistyötä samoihin teemoihin liittyen.

-Yhteistyö Laphan ja aikaisempien toimijoiden kanssa on REDUn näkökulmasta ollut jo sangen toimivaa. Uudistettu ja nyt allekirjoitettu sopimus vahvistaa ja vahventaa yhteistyötä entisestään. Tärkeää on löytää myös tulevaisuudessa uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja siltä osin olemme erittäin iloisia, että meillä on toimiva vuoropuhelu ja toimintatavat Laphan toimijoiden kanssa, kertoo Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU:n koulutuskuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti.

Kumppanuussopimus kehittää myös oppilaitosten välistä yhteistyötä.

-Lapin suurin työnantaja ja suurimmat työvoiman kouluttajat jatkavat ja kehittävät yhteistyötään tehdyllä kumppanuussopimuksella, joka toteutuu käytännön tekemisenä ja yhteistyönä. Lappian uunituoreen strategian tavoitteena on myös hyvinvointi ja tällä kumppanuussopimuksella edistämme vahvasti strategiamme toteuttamista. Kumppanuussopimus edistää opiskelijoidemme oppimismahdollisuuksia työelämässä oppimisessa ja näytöissä sekä parantaa myös opiskelijoidemme työllistymistä. Hyvinvointialueen henkilöstön osaamisen kehittämiseen tarjoamme mahdollisuuksia oppilaitoksista. Mahdollisuuksia kehittämiseen meillä on muun muassa osaavan työvoiman varmistamisessa, ennakoinnissa ja hanketoiminnassa. Kiitoksia pitkästä yhteistyöstä ja kiitoksia eteenpäin katsovasta kumppanuudesta, kiittää kuntayhtymän johtaja ja Lappia-koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Virpi Lilja.

Takaisin edelliselle sivulle

Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia — vertaistukijat ovat sairastuneen tukena

Järjestöt tarjoavat vertaistukea moniin eri sairauksiin ja elämäntilanteisiin. Lapin keskussairaalan OLKA-pisteeltä saa tietoa järjestöjen tarjoamasta vertaistuesta ja OLKA välittää vertaistukijoita myös Lapin keskussairaalan yksiköihin. Lisäksi vertaistukea voi etsiä anonyymisti ilmaisesta Toivo-vertaistukisovelluksesta. Saimme ainutlaatuisen tilaisuuden ja pääsimme haastattelemaan kolmea vertaistukijaa.

Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta

Seija, 66 vuotta, suolistosyöpään sairastuneiden ja avanneleikattujen vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Sairastuin perinnölliseen suolistosyöpään (FAP) 35-vuotiaana perheenäitinä. Minulla on ollut ohutsuoliavanne 31 vuotta. Olen nyt 66-vuotias eläkeläinen.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Isälläni on ollut tämä sama sairaus ja paksusuoliavanne. Minulla oli paljon avanteeseen liittyviä kielteisiä mielikuvia. Sain tietää avanteesta vasta leikkausta edeltävänä päivänä. Leikkauksen jälkeen olin järkyttynyt, mutta leikkaus onnistui hyvin ja opin pian avanteen hoidon. Henkinen sopeutuminen avanteeseen kesti kaksi vuotta. Minulle luvattu ikäiseni avanneleikattu tukihenkilö ei päässyt käymään Oyssin kirurgisella osastolla. Vanhempi avanneleikattu tukihenkilö soitti minulle, kun olin kotiutunut. Hän kiirehti lohduttamaan ennen kuin hän kuunteli minun sairaskertomustani. Sopeutumisvalmennuskurssilla sain vertaistukea toisten tarinoista, mutta siellä ei ollut mahdollisuutta henkilökohtaisiin keskusteluihin.

Onko sinulla ollut mieleenpainuvia kokemuksia vertaistukijana? Mitä 
vertaistuen antaminen sinulle merkitsee?

Olen toiminut vertaistukihenkilönä suolistosyöpään sairastuneille ja avanneleikatuille. Tukihenkilönä keskityn kuuntelemaan toisen ihmisen sairaskertomusta. Omasta kokemuksestani kerron vain, jos sitä kysytään. Jaamme yhdessä samoja tunteita, sitä kautta keskustelussa on ihan erityinen yhteys. Emmehän me ihmiset voi ymmärtää syvimmiltään muuta kuin sen, minkä olemme kokeneet. Voimme toki yrittää ymmärtää. Avanneleikatuille kerron tarvittaessa liikuntaan ja ruokavalioon liittyviä käytännön vinkkejä. Vertaistuen antaminen on toisen vierelle asettumista. Koen olevani omalla 
kokemuksellani avuksi. Toisen ihmisen auttaminen tekee hyvää aivoille.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Sairaus muuttaa ihmistä monella tavalla. Joudumme oudoille teille ja vieraille vesille. Läheisemme tukevat meitä parhaansa mukaan, mutta heillä on oma taakkansa, eivätkä he voi ymmärtää niitä tunteita, mitä me koemme. Yksin ei jaksa kukaan. Vertaistuki tuo toipilaan vierelle kuuntelevan ihmisen, jolla on ainakin muutamia samoja kokemuksia. Haavoittuneita käsiä ovat aina voineet lohduttaa ne kädet, joissa on arpia.

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo mukanaan

Eveliina, 43 vuotta, ms-tautia sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen Eve, pian 44 vuotias, Rovaniemeläinen naisihminen. Sairastan ms-tautia, jonka seurauksena sitten liikun pyörätuolilla ja tarvitsen avustajieni apua päivittäisissä toimissani ja arjen pyörittämisessä. Minulla on avustajat koko päivän ja yöllä jos tarvitsen apua, voin hälyttää kotihoidon turvatiimin. Elän tällä hetkellä omannäköistä elämää kahden kissani kanssa, kaikesta huolimatta.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen sairauden alussa löytänyt ja saanut tukea muun muassa sopeutumisvalmennuskurssilta, mutta kun kuntoni romahti, tuntui, että jäin monen asian kanssa yksin. Esimerkiksi asumisjärjestelyitä koskien minulle ei annettu muuta vaihtoehtoa kuin palvelukoti. Monessa käytännön asiassa olisin tarvinnut tukea, kun tuntui ettei mikään asia järjesty. Enkä tarkoita, että jonkun olisi pitänyt ne asiat hoitaa puolestani. Olisin vain tarvinnut olkapään, johon nojata. Ja äänen, joka sanoo, kaikki järjestyy, sekä korvan, joka kuuntelee kaiken, ilot, surut ja murheet.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Uskon, että olen tänä päivänä niin sinut kaiken sairauden tuoman kanssa, että pystyn kuuntelemaan toista ja omien kokemusteni myötä pystyn myös samaistumaan moneen asiaan.

Miksi vertaistukea kannattaa suositella kaikille potilaille?

Kukaan ei saa jäädä yksin niiden omien ajatusten kanssa, joita sairastuminen tuo 
mukanaan. Monesti vaikka olisi paljon läheisiä, joille puhua, he eivät silti ymmärrä asioita samoin kuin vertainen.

Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa

Antti, 70 vuotta, eturauhassyöpää sairastavien vertaistukija

Kerro lyhyesti itsestäsi ja omasta tarinastasi.

Olen 70-vuotias mies. Kävin itsemaksavana asiakkaana vuosittain PSA kokeessa. Arvoissa tapahtui nopea kasvu ja tilasin ajan urologille. Pääsin kuvauksiin ja löydöksenä oli kaksi syöpäpesäkettä. Eturauhanen poistettiin ja nyt olen seurantahoidossa.

Oletko saanut vertaistukea ja koitko sen tärkeäksi? Jos et saanut, niin 
milloin olisit sitä eniten kaivannut?

Olen osallistunut Teräsmiesten kokoontumisiin muutaman kerran. Vertaistukea olisin kaivannut heti diagnoosin saatuani hoitovaihtoehtoihin ja jälkiseurauksiin.

Miksi halusit alkaa tukemaan muita?

Olen ilmoittautunut tukihenkilöksi, koska olen itse kokenut kyseisen sairauden, 
leikkauksen ja jälkimainingit. Suosittelisin lämpimästi potilasta keskustelemaan 
samasta tilanteesta selviytyneen tukihenkilön kanssa.

Haluatko vertaistukijaksi?

Lue lisätietoja vertaistukitoimintaan ryhtymisestä ja vertaistukikoulutuksesta ja ota yhteyttä OLKA-toimintaan.