Takaisin edelliselle sivulle

Muutoksia Länsi‑Pohjan sairaalan palveluissa 1.1.2026 alkaen

Uuden terveydenhuoltolain mukaiset muutokset astuvat voimaan 1.1.2026. 
Länsi‑Pohjan sairaalassa jatkuu monia nykyisiä palveluja, mutta vuodeosastohoitoa 
vaativa kirurgia keskitetään muihin sairaaloihin. Tästä löydät tiedon, mitä palveluja Länsi-Pohjaan jää ja mikä muuttuu.

Mitä säilyy Länsi‑Pohjassa 1.1.2026

• Akuuttiklinikka toimii ympäri vuorokauden. Ennen akuuttiklinikalle hakeutumista soita Päivystysapuun 116 117.
• Polikliiniset palvelut, mukaan lukien vastaanotot ja erikoislääkäripalvelut jatkavat toimintaansa.
• Kuvantaminen ja laboratorio palvelevat normaalisti.
• Kuntoutus ja terapiapalvelut jatkuvat.
• Sisätautien ja neurologian vuodeosastot säilyvät.
• Lastenklinikka ja tehovalvonta toimivat edelleen.
• Angioyksikkö ja leikkausosasto jatkavat toimintaansa.

Mitä muuttuu käytännössä

Vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia keskitetään Lapin keskussairaalaan (LKS) tai tarvittaessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Länsi-Pohjan sairaalan leikkausosasto keskittyy päiväkirurgiseen ja lyhytjälkihoitoiseen toimintaan; leikkaukset tehdään pääosin arkipäivisin virka‑aikana. Lauantaisin ja sunnuntaisin tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Jos tarvitset vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen, sinut ohjataan Lapin keskussairaalaan.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalan alueen potilaiden lähes kaikki leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikka- sekä ohjauskäynnit hoidetaan Länsi-Pohjan sairaalassa, vaikka leikkaus tehtäisiin Rovaniemellä. Poikkeuksia leikkausta edeltäviin ja leikkauksen jälkeisiin poliklinikka- ja ohjauskäynteihin on sovittu tietyillä erikoisaloilla niin, että ne tehdään tarvittaessa Lapin keskussairaalassa. Tällaisia erikoisaloja on muun muassa plastiikkakirurgia ja lihavuuskirurgia.

Yöaikaan (klo 22–08) akuutit kirurgiset potilaat ohjataan LKS:aan tai OYS:aan 
sairaaloiden työnjaon mukaisesti.

Ensihoito kuljettaa tietyt kriittiset potilasryhmät suoraan LKS:aan tai OYS:aan.

Miten toimia eri tilanteissa

Hätätilanne: Soita 112.

Kiireellisen hoidon tarve: Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasema. Terveysasemalle saat yhteyden arkisin

• ma–to kello 8–16
• Pe ja arkipyhiä edeltävänä päivänä kello 8–15

Ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin: Soita Päivystysapuun 116 117. Sinulle tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai annetaan hoito-ohjeita.

Sairaalapalvelujen muutoksista on koottu kysymyksiä ja vastauksia
https://lapha.fi/sairaalapalvelujen-muutokset

Takaisin edelliselle sivulle

Joulun ja uudenvuoden ajan muutokset palvelujemme aukioloajoissa

Kuva: Lapin Materiaalipankki | Visit Rovaniemi

Tästä tiedotteesta näet palvelujemme poikkeusaukioloaikoja joulun ja vuodenvaihteen 2025–2026 ajalta.

Tietoja täydennetään ja päivitetään jatkuvasti.

Koko Lappi

Enontekiö

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 20.12.–28.12.

Toimintakeskus Hyrylä suljettuna 22.12.–6.1.

Inari

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 24.12.–4.1.

Kemijärvi

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 22.–23.12.

Kemi

Kemin neuvola suljettuna 2.1–6.1., muina välipäivinä palvelemme normaalisti.   

Kemi-Keminmaan päivätoiminta suljettuna 22.12.–4.1.

Leipätehtaan päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Keminmaa

Kemi-Keminmaan päivätoiminta suljettuna 22.12.–4.1.

Kittilä

Ikääntyneiden päivätoiminta Pihlaja suljettuna 22.12.–7.1.2026

Kehitysvammaisten Päivätoiminta Pääskynpesä suljettuna 19.12.2025-6.1.2026

Kolari

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 20.12.–4.1.

Muonio

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 23.12.–28.12.

Toimintakeskus Naalo suljettuna 22.12.–6.1.

Pelkosenniemi

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 22.12.–28.12. ja 1.1.–6.1.

Toimintapiste suljettuna 19.12.–6.1.

Vastaanotto on joulukuussa avoinna arkisin klo 9–15

Pelkosenniemen ja Savukosken hammashoitolat ovat kiinni ajalla 29.12-2.1.

Pello

Kuntoutus, Pellon tk suljettuna  2.–5.1.

Ranua

Toimintakeskus Niittyvilla suljettuna 22.12.–6.1.

Rovaniemi

Ikäihmisten päivätoiminnat Tapiontupa ja Veitikantupa suljettuna 22.–28.12.

Rovaniemen kotihoidon päivätoiminta suljettuna 22.12.–23.12.

Toimintakeskukset Myllyntähti, Varastotie ja Laajakaista suljettuina 22.12.–6.1.

Tuetun asumisen yksikkö suljettuna 24.–28.12. ja 1.1.

Äitiys- ja lastenneuvolan keskitetty puhelinpalvelu on auki rajoitetusti 22.12.25-5.1.26. Neuvolapalvelut toimivat myös ko. aikana pienin rajoituksin: osa tarvittavista palveluista voidaan järjestää toisissa toimipisteissä. 

Salla

Röntgen suljettuna 22.12.–28.12.

Savukoski

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 22.12.–28.12. ja 1.1.–6.1.

Pelkosenniemen ja Savukosken hammashoitolat ovat kiinni ajalla 29.12-2.1.

Simo

Mielenterveystoimisto suljettuna 31.12.–6.1.

Neuvola suljettuna 2.1–6.1, muina välipäivinä palvelemme normaalisti. 

Tuulenpesän päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Simon kotihoidon päivätoiminta suljettuna 22.12.–11.1.

Sodankylä

Päiväkeskus Päivänpaiste suljettuna 23.12.–6.1.

Röntgen on suljettuna 5.12., 12.12. sekä 22.12.–1.1.

Tervola

Kurjenpajan päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Päivätoiminta suljettuna 22.12.–6.1.

Tervolan kotihoidon päivätoiminta suljettuna 22.12.–4.1.

Tornio

Tornion kotihoidon päivätoiminta suljettuna 15.12.–28.12.

Toukopajan päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Utsjoki

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 20.12.–6.1.

DigiLapha palvelut suljettuna 22.12.–6.1.

Fysioterapia ja apuvälinepalvelut suljettuna 22.12.–6.1.

Hammashuolto suljettuna 22.12.–6.1.

Karigasniemen terveysasema suljettuna 15–16.12. ja 22.12.–6.1.

Karigasniemellä laboratorio auki seuraavan kerran 12.1 ja 19.1.

Neuvolapalvelut, koulu - ja opiskelijaterveydenhuollot suljettuna 22.12.–7.1.

Utsjoen laboratorio suljettuna 22.12.–6.1.

Utsjoen terveysasema suljettuna 24.–26.12., 1.1. ja 6.1.

Ylitornio

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 2.1.–5.1.

Jokipajun päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Ylitornion kotihoidon päivätoiminta suljettuna 22.12.–11.1.

Erikoissairaanhoito

Lapin keskussairaala

Fysiatrian poliklinikka suljettuna 22.–23.12. ja 29.12.–2.1. (ei vastaanottoa)

Ihotautien poliklinikka suljettuna 22.12.–6.1.

Isotooppiyksikkö suljettuna 23.12.–4.1.

Kahvio Kaarnikka lyhennetty aukioloaika 23.12. avoinna klo 7.30–17, suljettuna 24.–26.12., lyhennetty aukioloaika 31.12. avoinna klo 7.30–12, suljettuna 1.1.

Kipupoliklinikka 22.–28.12.

Korvatautien poliklinikka suljettuna 22.12.–23.12. ja 1.1.–5.1.

Kuntoutuspoliklinikka 29.12.–4.1.

Lastenpsykiatrian osasto suljettuna 20.12.–6.1.

Neurologian poliklinikka suljettuna 31.12.–5.1.

Silmäpäiväkirurgia suljettuna 22.12.–23.12. ja 2.1. (silmäpoliklinikka avoinna, ei sulkuja)

Syöpätautien poliklinikka suljettuna 2.1.

Länsi-Pohjan keskussairaala

Terveyssosiaalityö suljettuna 22.12.–31.12.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote talousarviosta, muutosohjelmasta ja investointisuunnitelmasta

Lapin aluehallitus esittää aluevaltuuston hyväksyttäväksi ensi vuodelle 5,8 miljoonan alijäämää ennustavan talousarvion. Toimintakulut ovat kuitenkin laskusuunnassa kasvavasta palvelutarpeesta, palkankorotuksista ja ostopalvelujen hinnankorotuksista huolimatta.

Aluehallitus esittää talousarviota, joka on tässä vaiheessa 6 miljoonaa miinuksella: Toimintakulut laskussa hintojen ja palkkojen noususta huolimatta

Hyvinvointialueen toimintakulut ovat ensi vuonna noin 1,16 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin viime vuonna (1,13 miljardia), mutta vähemmän kuin tänä vuonna (1,17 miljardia). Hyvinvointialue saa siis säästötoimillaan kirittyä kiinni yleistä inflaatiota ja väestön ikääntymisestä johtuvaa palvelutarpeen kasvua. Hyvinvointialueindeksi eli hyvinvointialueiden rahoituksen kasvuprosentti on ensi vuonna 3,25 prosenttia, kun samaan aikaan yleinen hintojen nousuarvio on 4,1 prosenttia.

Osa toimintakulujen alenemisesta selittyy projektirahoitusten päättymisellä, joka näkyy myös tulojen alenemisena. Toimintakate eli toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus kasvaa 1,3 prosenttia tähän vuoteen verrattuna.   

Hyvinvointialueen tuloista noin 1,05 miljardia tulee valtionrahoituksena ja noin 0,13 miljardia toimintatuotoista kuten asiakasmaksuista.

Alijäämää mahdollista kuroa alkuvuoden palveluverkkopäätöksillä ja muilla säästöillä

Hyvinvointialue valmistelee valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset huomioiden tila- ja palveluverkkomuutoksia, jotka tulevat aluevaltuuston käsittelyyn kevään aikana. Palveluverkkomuutosten lisäksi hyvinvointialueen täytyy valmistella myös muita säästöjä.

-Tavoitteena on, että alkuvuonna teemme konkreettisia päätöksiä, joilla saamme tasapainotettua ensi vuoden talouden ja samalla luotua pohjaa vanhojen alijäämien kattamisen. Alijäämien kattamiseen tarvitaan huomattavan pitkä aika sekä merkittäviä muutoksia rahoitukseen, jotta riittävät palvelut pystytään turvaamaan, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa toteaa.

Tältä ja aiemmilta vuosilta hyvinvointialueella on alijäämää noin 205 miljoonaa. Lain mukaan alijäämät pitäisi kattaa viimeistään ensi vuonna, ja hyvinvointialue on aiemmin linjannut kattavansa alijäämät vuoteen 2030 mennessä. Arviointimenettelyn myötä hyvinvointialue on saamassa lisäaikaa kattaa alijäämänsä, jos hyvinvointialue yhdessä ministeriöiden kanssa saa laadittua toimenpideohjelman palvelujen turvaamiseksi ja alijäämien kattamiseksi. Arviointiryhmä ei ole vielä ottanut kantaa lisäajan pituuteen.

-Alijäämän kattamisaikataulu täytyy määritellä toimenpide-ehdotusten toteutusaikataulun mukaisesti eikä päinvastoin, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela evästää.

Aiempien vuosien talousarviot eivät ole pitäneet, mutta Jokelan mukaan ensi vuoden talousarvio on laadittu todella realistiseksi.

Hyvinvointialuejohtaja muistuttaa oikeuskanslerin kannanotosta, jonka mukaan valtion velvollisuus on huolehtia riittävästä rahoituksesta ja hyvinvointialueen velvollisuus huolehtia talouden tasapainottamisesta sopeuttamistoimilla niin, että lakisääteiset palvelut kuitenkin järjestetään.

Jokela harmittelee, että arviointiryhmä ei ole ainakaan vielä tähän mennessä puuttunut lainkaan riittämättömään valtionrahoitukseen ja sen valuvikojen korjaamiseen. Lapin kannalta haitallisin valuvika on niin sanottu siirtymätasaus, joka kattaa noin 60 prosenttia hyvinvointialueen vuosien 2023 ja 2024 alijäämistä. Lapin kunnat ovat aikanaan ilmoittaneet käyttäneensä sote-palveluihin vähän rahaa, minkä vuoksi valtio ”rankaisee” Lapin hyvinvointialuetta vuosittain noin 50 miljoonan rahoitusleikkauksilla.

Muutosohjelman toimenpiteet eivät vielä riitä

Talousarvioon sisältyy muutosohjelma eli päivitetty talouden sopeuttamisohjelma. Tämänhetkisen tilanteen mukaan muutosohjelma toisi 34 miljoonan euron säästöt ensi vuonna, 11 miljoonan säästöt vuonna 2027 ja 4 miljoonan säästöt vuonna 2028.

Muutosohjelman säästöt sisältyvät jo talousarvion lukuihin. Eli vaikka ensi vuonna muutosohjelma toisi säästöjä 34 miljoonaa, talousarvio näyttää silti tällä hetkellä 6 miljoonaa alijäämää. Muutosohjelmaan eivät sisälly mahdolliset palveluverkkomuutokset, joita aluevaltuusto käsittelee vasta alkuvuoden ja kevään aikana. Ohjelmaa täytyy täydentää myös muilta osin ja etsiä lisää säästökeinoja.

Monet muutosohjelman sisällöt ovat tuttuja jo aiemmasta sopeuttamisohjelmasta, ja toimenpiteiden edistämistä jatketaan edelleen. Sote-palvelut panostaisivat muun muassa ennaltaehkäisyyn ja digitaalisiin palveluihin raskaampien palvelutarpeiden hillitsemiseksi. Vuokratyövoiman vähentäminen jatkuisi ja sijaisuuksien täyttämistä pohdittaisiin tarkkaan. Useat vastuualueet panostaisivat myös työvuorosuunnittelun kehittämiseen. Vammaispalveluissa Kanervakodin toiminta korvattaisiin ostopalveluilla, mutta toisaalta esimerkiksi lastensuojelussa omia yksikköjä lisättäisiin.

Ikääntyneiden palvelut muuttaisi avoimia lähihoitajien tehtäviä hoiva-avustajien tehtäviksi. Kotihoidon työntekijät pyrkisivät vähentämään toimistolla kuluvaa aikaa, jotta päivän aikana voisi käydä useamman asiakkaan luona. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja vähennettäisiin kymmenellä paikalla kolmen kuukauden aikana. Toisaalta kotihoito panostaisi esimerkiksi lääkeautomaatteihin ja etäkotihoitoon tarvittaviin laitteisiin.

Laboratorionäytteiden ottamisen kriteerit yhtenäistettäisiin. Suun terveydenhuoltoon tulisi keskitetty ajanvaraus, ja hyvinvointialue kouluttaisi lähihoitajia rokotustyöhön. Lapin keskussairaalassa muun muassa erikoissairaanhoidon sairaansijat vähenisivät ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastoista kehitettäisiin yhtenäinen kokonaisuus. Esimerkiksi hoitotarvikekustannuksia ja lääkehävikkiä vähennettäisiin, ja hoitoa korvaavat etäasioinnit kuten etävastaanotot tai hoitopuhelut olisivat jatkossa maksullisia. Tukipalvelut muun muassa tehostaisi oman henkilöstön työtä ja vähentäisi palvelujen ostoja. 

Muutoksilla tulee olemaan henkilöstövaikutuksia, ja hyvinvointialue on käynyt yhteistoimintaneuvottelut syksyn aikana. Tukipalveluissa irtisanomiset voisivat koskea enintään 103 henkilöä ja sote-palveluissa enintään 262 henkilöä. Määrät laskivat merkittävästi neuvottelujen aikana. Yksi keino talouden sopeuttamiseksi olisi henkilöstön lomauttaminen. Yt-neuvottelujen tuloksena tarkentui, että hyvinvointialue voi harkita kahden tai kolmen viikon lomauttamista. Mahdolliset lomautukset olisi toteutettava niin, että lakisääteisten palvelujen järjestäminen ei vaarantuisi. Lomautusten vuoksi ei saisi syntyä muita kuluja tai lomapalkkavelan kasvua.

Aluehallitus ehdottaa investointien siirtämistä seuraaville vuosille

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle investointisuunnitelmaa, jossa useita hankkeita siirrettäisiin ensi vuodelta tuleville vuosille. Ensi vuoden isoin investointia vastaava sopimus olisi Sodankylän hyvinvointikeskuksen 17 miljoonan leasing-sopimuksen siirtäminen kunnalta suoraan hyvinvointialueelle. Isoimpia varsinaisia investointeja olisivat Rovaniemen uusi pelastusasema, 34 miljoonaa euroa, josta 13 miljoonaa euroa ajoittuu vuodelle 2026, sekä Lounaiselle palvelualueelle suunniteltu lastensuojeluyksikkö, 9 miljoonaa euroa. Sote-toimitilojen muutoksia ja perusparannuksia tehtäisiin 5 miljoonalla.

Investointisuunnitelmiin kuuluu myös erilaisia terveyspalvelujen laitteita, pelastustoimen ja ensihoidon kalustoa sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistämiseen ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyviä järjestelmiä.

Aluehallitus edellyttää, että vuosien 2027-2030 suunnitelmia tarkennetaan alkuvuodesta hyvinvointialueen taloustilanteen ja palveluverkkopäätösten edellyttämällä tavalla. Lisäksi kunkin investoinnin toteuttamisesta päätetään vielä erikseen kyseisen vuoden talousarvion ja lainanottovaltuuksien perusteella.

Lisätietoja:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Saameperheohjaajaan voit nyt ottaa yhteyttä myös DigiLaphassa

Sámebearašbagadallái sáhttá dál váldit oktavuođa maiddái DigiLaphas Sämipeerâstivrejeijei puáhtá tääl väldiđ ohtâvuođâ meid DigiLaphast Sääʹmpiârvuäʹpsteeja vuäitak ââʹn väʹldded õhttvuõđ DigiLaphast še

Lapin hyvinvointialueen saamenkieliseen perheohjaajaan voi nyt ottaa yhteyttä myös DigiLaphassa. Saameperheohjaajan palvelu on matalan kynnyksen palvelua, jolla vahvistetaan perheiden omia voimavaroja ja arkirutiinien hallintaa sekä tuetaan perheen omaa toimintakykyä.

– Voit lähettää viestin silloin, kun sinulle parhaiten sopii. Toivon, että tämä joustava yhteydenottomahdollisuus helpottaa lapsiperheiden arkea, kun viestin voi lähettää ilman, että se on sidottu tiettyyn kellonaikaan. Vastaan yhteydenottoon viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa,” perheohjaaja Heta Inkinen kertoo.

Digitaalinen yhteydenotto perheohjaajalle sopii kiireettömiin asioihin, esimerkiksi jos arki tuntuu kuormittavalta tai kaipaat tukea tai keskusteluapua lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa. Kiireellisissä asioissa otathan yhteyttä hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivystykseen.

Saameperheohjaaja työskentelee koko saamelaisalueella ja tapaa perheitä kaikissa saamelaisalueen kunnissa.

– Perheiden kohtaaminen kasvokkain eteenkin pidemmissä asiakassuhteissa on erityisen tärkeää, mutta joissakin tilanteissa etätapaamisilla voidaan täydentää tai jopa korvata käyntejä. Joskus perheen asia voi olla sellainen, johon etätapaamisella voidaan tarjota riittävä tuki. Tärkeintä on sopia tapaamisista yhdessä, perheen yksilölliset tarpeet huomioiden. Toivon, että DigiLaphan kautta asiointi madaltaa perheiden kynnystä ensimmäiseen yhteydenottoon ja avun hakemiseen” Inkinen sanoo.

Digitaalinen yhteydenottomahdollisuus saamenkieliselle perheohjaajalle on osa saamenkielisten digitaalisten palveluiden kehittämistä. Hyvinvointialueen DigiLapha-asiointialustalla voi perheohjaajan lisäksi ottaa saameksi yhteyttä myös pohjoissaamenkielisiin sairaanhoitajiin.

Sámebearašbagadallái sáhttá dál váldit oktavuođa maiddái DigiLaphas

Lappi buresveadjinguovllu sámegielat bearašbagadallái sáhttá dál váldit oktavuođa maiddái DigiLaphas. Sámebearašbagadalli bálvalus lea vuollegis šielmmá bálvalus, mainna nannejuvvojit bearrašiid iežaset návccat ja árgarutiinnaid hálddašeapmi nugo maiddái dorjojuvvo bearraša iežas doaibmannákca.

– Sáhtát sáddet sáddaga dalle, go dutnje buoremusat heive. Sávan, ahte dát geabbilis oktavuođaváldinvejolašvuohta álkidahttá mánnábearrašiid árgadili, go sáddaga sáhttá sáddet goas beare iige dat leat čadnon dihto diibmoáigái. Mun vástidan oktavuođaváldimii maŋimustá čieža árgabeaivvi siste, bearašbagadalli Heta Inkinen muitala.

Digitála oktavuođaváldin bearašbagadallái heive hoahpuhis áššiide, ovdamearkka dihte jus árgadilli orru noađuheaddji dahje váillahat doarjaga dahje ságastallanveahki máná bajásgeassimii gullevaš áššiin. Jus dus leat hohpolaš áššit de amma válddát oktavuođa buresveadjinguovllu sosiála- ja kriisagohcimii.

Sámebearašbagadalli bargá olles sámeguovllus ja deaivvada bearrašiiguin sámeguovllu buot gielddain.

– Bearrašiid deaivvadeamit njunnálaga eandalii guhkit áigge áššehasgaskavuođain lea hui dehálaš, muhto muhtin diliin gáiddusdeaivvadeamit sáhttet dievasmahttit dahje juobe duddet galledemiid. Muhtumin bearraša ášši lea dakkár, masa bastit doarvái veahki fállat gáiddusdeaivvademiin. Dehálamos lea soahpat deaivvadeami ovttas, nu ahte bearraša oktagaslaš dárbbut vuhtiiváldojuvvojit. Sávan, ahte DigiLapha áššiiddikšuma bokte bearrašat váldet álkibut vuosttaš háve oktavuođa ja ohcet veahki” Inkinen lohká.

Digitála oktavuođaváldinvejolašvuohta sámegielat bearašbagadallái lea oassi sámegielat digitála bálvalusaid ovddideamis. Buresveadjinguovllu DigiLapha-áššiiddikšunvuođus sáhttá bearašbagadalli lassin maiddái davvisámegielat buohccedivššáriidda váldit sámegillii oktavuođa.

Sämipeerâstivrejeijei puáhtá tääl väldiđ ohtâvuođâ meid DigiLaphast

Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâlii peerâstivrejeijei puáhtá tääl väldiđ ohtâvuođâ meid DigiLaphast. Sämipeerâstivrejeijee palvâlus lii vyeligis šiälmá palvâlus, moin nannejeh perrui jieijâs naavcâid já argâruutiinij haldâšem sehe tuárjuh perruu jieijâs toimâmnaavcâ.

– Puávtáh vuolgâttiđ viestâ talle, ko tot tunjin pyeremustáá heivee. Tuáivum, ete taat njyebžilis ohtâvuođâväldimmáhđulâšvuotâ älkkeedit pärniperrui aargâ, ko viestâ puáhtá vuolgâttiđ kuás peri ige tot lah čoonnum tiätu tijmeááigán. Mun västidâm ohtâvuođâväldimân majemustáá čiččâm argâpeeivi siste, peerâstivrejeijee Heta Inkinen muštâl.

Digitaallâš ohtâvuođâväldim peerâstivrejeijei heivee huáputtes aašijd, ovdâmerkkân jis argâ oro nuáđásitten tâi käibidah torjuu tâi savâstâllâmiše päärni pajasšoddâdmân kyeskee aašijn. Huápulijn aašijn vääldi ohtâvuođâ pyereestvaijeemkuávlu sosiaal- já kriisâkocemân.

Sämipeerâstivrejeijee parga oles sämikuávlust já tiävá perruid puoh sämikuávlu kieldâin.

– Perrui teivâm njunáluvâi eromâšávt kuhheeb äššigâskoskâvuođâin lii eromâš tehálâš, mutâ motomijn tiilijn káidusteivâdmijgijn puáhtá tievâsmittiđ kolliimijd teikâ joba leđe káidusin tai saajeest. Motomin perruu äšši sáttá leđe taggaar, moos puáhtá káidusteivâdmijn faallâđ tuárvi torjuu. Tehálumos lii sooppâđ teivâdmijn oovtâst nuuvt, ete váldá vuotân perruu ohtâgâslijd táárbuid. Tuáivum, ete DigiLapha peht ášástâllâm vaaigut nuuvt, ete perruin lii älkkeb väldiđ ohtâvuođâ vuosmuu keerdi já uuccâđ iše Inkinen iätá.

Digitaallâš ohtâvuođâväldimmáhđulâšvuotâ sämikielâlii peerâstivrejeijei lii uási sämikielâlij digitaallij palvâlusâi ovdedem. Pyereestvaijeemkuávlu DigiLapha-ášástâllâmvuáđust puáhtá peerâstivrejeijee lasseen väldiđ sämikielân ohtâvuođâ meid pajekielâlijd pyecceitipšoid.

Sääʹmpiârvuäʹpsteeja vuäitak ââʹn väʹldded õhttvuõđ DigiLaphast še

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõllsaž piârvuäʹpsteeja vuäitt ââʹn väʹldded õhttvuõđ DigiLaphast še. Sääʹmpiârvuäʹpsteei kääzzkõs lij njeäʹđes kõddâz kääzzkös, koin nââneet piârrji jiiʹjjez resuursid da arggrutiini vaaldšummuž di tueʹrjjeet piârri jiiʹjjes tåimmamoodd.

– Vuäitak vuõltteed saaǥǥ teʹl, ko tuʹnne pueʹrmõssân suäpp. Tuäivam, što tät njueʹbǯǯlõs õhttvuõđväʹlddemvuäittmõš hiâlpat päʹrnnpiârrji aarǥ, ko saaǥǥ vuäitt vuõltteed nuʹtt, što tõt iʹlla čõnnum snäätnai čiâssäigga. Vaʹsttääm õhttvuõđvälddmõʹšše mââimõõzzâst čiččâm arggpeeiʹv sest,” piârvuäʹpsteei Heta Inkinen mušttal.

Digitaalʼlaž õhttvuõđvälddmõš piârvuäʹpsteeja suäpp ǩirrsâʹttem aaʹššin, ouddmiârkkân jõs argg lij čuuʹt kuârmteei leʹbe kaiʹbbjak tueʹrj leʹbe saǥstõõllâmvieʹǩǩ päärna peâmm kuõskki aaʹššin. Ǩirrsallaš aaʹššin vääʹld õhttvuõđ pueʹrrvââjjamvuuʹd sosiaal- da kriiskååccmõʹšše.

Sääʹmpiârvuäʹpsteei reâugg puk sääʹmvuuʹdest da vueiʹnnlââtt piârrjivuiʹm pukin sääʹmvuuʹd kååʹddin.

– Piârrji vueiʹnnlõõttmõš õʹhttečõõʹlmi jeäʹrben kuuʹǩǩab äʹššneǩ-kõskkvuõđin lij jeäʹrben vääžnai, leâša kuäʹss-ne ougglõsvueiʹnnlõõttmõõžžin vueiʹtet tiuddeed leʹbe joba koʹrvveed jeällmõõžžid. Måtmešt piârri äʹšš vuäitt leeʹd nåkam, što ougglõsvueiʹnnlõõttmõõžžâst vueiʹtet taʹrjjeed tõõzz riʹjttjeei tueʹrj. Vääžnummuš lij suåppâd vueiʹnnlõõttmõõžžid õõutsââʹjest, piârri individuaalʼlaž taarbid lokku vääʹldeeʹl. Tuäivam, što DigiLapha pääiʹǩ äʹššummuš vaaikat nuʹtt, što piârrjin lij hiâlpab väʹldded õhttvuõđ vuõssvuâra da ooccâd vieʹǩǩ”, Inkinen ceälkk.

Digitaalʼlaž õhttvuõđväʹlddemvuäittmõš sääʹmǩiõllsaž piârvuäʹpsteeja lij vueʹss sääʹmǩiõllsaž digitaalʼlaž kääzzkõõzzi ooudâsviikkmõõžž. Pueʹrrvââjjamvuuʹd DigiLapha-äʹššeemvuâlast vuäitt piârvuäʹpsteei lââʹssen väʹldded säämas õhttvuõđ še tâʹvvsääʹmǩiõllsaž puõccihoiʹddjeejid.

Takaisin edelliselle sivulle

Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 8.12.2025

Čoahkkinbovdehus, guovllustivrra čoahkkin 8.12.2025 Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 8.12.2025 Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 8.12.2025

Kokouskutsu, aluevaltuuston kokous 8.12.2025
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston kokous pidetään 8.12.2025 klo 10 alkaen.
Kokouspaikka on Hotelli Joentalo, Kivirannantie 15, Tornio

Kokouksen esityslista tulee nähtäville hyvinvointialueen verkkosivuille viimeistään neljä päivää ennen kokousta: Esityslistat ja pöytäkirjat 
Kokous striimataan, striimauslinkki ilmoitetaan lähempänä ajankohtaa aluevaltuuston sivuilla.  

Rovaniemellä 4.12.2025
Johanna Ojala-Niemelä, aluevaltuuston puheenjohtaja 
****************** 
 
Čoahkkinbovdehus, guovlostivrra čoahkkin 8.12.2025

Lappi buresveadjinguovllu guovllustivrra čoahkkin dollojuvvo 8.12.2025 dii. 10 rájes. Čoahkkinbáiki lea Hotealla Joentalo/ auditorio, Kivirannantie 15, 95410 Duortnus

Čoahkkima áššelistu boahtá oaidninláhkái buresveadjinguovllu neahttasiidduide maŋimustá njeallje beaivvi ovdal čoahkkima: Áššelisttut 
Čoahkkin streamejuvvo, streamenliŋka almmustahttojuvvo ovdal čoahkkima siiddus Guovllustivra. 

Roavvenjárggas 4.12.2025 
Johanna Ojala-Niemelä, guovlostivrra ságadoalli 
  
****************** 
Čuákkimpovdiittâs, kuávlustiivrâ čuákkim 8.12.2025
 
Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustiivrâ čuákkim tuálloo 8.12.2025 tme 10 rääjist.
Čuákkimsaje lii Hooteel Joentaka / auditorio, Kivirannantie 15, 95410 Tuárnus.

Čuákkim äššilisto puátá uáinimnáál pyereestvaijeemkuávlu nettisijđoid majemustáá nelji peeivi ovdil čuákkim: Äššilistoh 
Čuákkim puáhtá čuávvuđ Stream-vuolgâttâs peht, Stream-liŋkkâalmostittoo ovdil čuákkim siijđost Kuávlustivrâ.  
  
Ruávinjaargâst 4.12.2025
Johanna Ojala-Niemelä, kuávlustiivrâ saavâjođetteijee 
 
****************** 
Sååbbarkåčč, vuʹvddvälddõõzz sååbbar 8.12.2025

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddvälddõõzz såbbar ââʹnet 8.12.2025 č. 10 ääʹljeeʹl.
Sååbbarpäiʹǩǩ lij Hotelli Joentalo / auditorio, Kivirannantie 15, 95410 Tornio. 

Såbbar äʹššlistt puätt vueiʹnnemnalla pueʹrrvââjjamvuuʹd neʹttseeidaid mââimõõzzâst nellj peeiʹv ouddâl såbbar: Äʹššliist
Såbbar striiʹmjet, striiʹmjemliŋkk iʹlmmtet ouddâl såbbar seeidast Vuʹvddvälddõs.

Ruäʹvnjaarǥâst 4.12.2025
Johanna Ojala-Niemelä, vuʹvddvälddõõzz saaǥǥjååʹđteei