Hyvinvointialue pyrkii kuromaan ensi vuoden alijäämän kahtena seuraavana vuonna
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää ensi vuodelle talousarviota, joka jäisi 43 miljoonaa...
Kolme hoitajaa seisoo portaikossa. Katsovat ylöspäin kohti kuvaajaa.

Hyvinvointialue pyrkii kuromaan ensi vuoden alijäämän kahtena seuraavana vuonna

12.12.2022

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää ensi vuodelle talousarviota, joka jäisi 43 miljoonaa alijäämäiseksi. Alun perin syyskuussa aluehallitus pyrki nollatulokseen. Marraskuussa tavoitteeksi asetettiin enintään 30 miljoonan alijäämä. Sen jälkeen valtio ilmoitti pienentävänsä Lapin hyvinvointialueelle tulevaa rahoitusosuutta reilulla 10 miljoonalla.

Sekä ensi vuoden talousarvio että vuosien 2023-2025 toiminta- ja taloussuunnitelma menevät aluevaltuuston käsittelyyn 19. joulukuuta. Tässä vaiheessa talousarvio määritetään vastuualuetasolle saakka. Vastuualueiden alaisten vastuuyksiköiden ja niiden alayksiköiden käyttösuunnitelmat päätetään tammikuussa.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että keväällä valmistellaan talouden sopeuttamisohjelma. Tavoitteena on, että viimeistään huhtikuussa on käsittelyssä ensimmäinen esitys talouden tasapainottamisesta. Tällä tähdätään siihen, että aluevaltuustolla on mahdollisuus tehdä tarvittavia päätöksiä talouden tasapainottamisesta viimeistään kesäkuussa. Myös valtio edellyttää, että hyvinvointialueiden pitää saada taloutensa suunnitelmakauden aikana tasapainoon. Aluehallituksen evästyksen mukaan toiminnan ja talouden suunnittelussa tulee jatkuvasti ja järjestelmällisesti hakea keinoja, joilla toiminta sopeutetaan rahoitukseen. Yhtenä toimenpiteenä tähän aluehallitus on päättänyt, että ikääntyneiden palveluista tehdään kokonaisarvio sekä palvelusuunnitelma talousvaikutuksineen mahdollisimman pikaisesti. Ensi vuonna tehtävä palvelustrategia on tärkeässä roolissa toiminnan ja talouden sopeuttamisessa.

Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kertoo, että hyvinvointialueen talousarviota on valmisteltu sumuisissa merkeissä. Tilanne on sama kaikilla hyvinvointialueilla. Valtion lopullinen rahoitusosuus hyvinvointialueille tulee tarkentumaan vasta loppukeväällä, ja tarkentumisen myötä hyvinvointialueelle tuleva valtionrahoitus tullee olemaan nykytietoa suurempi.

– On kuitenkin selvää, ettemme voi jäädä odottamaan, että valtionrahoitus meidät pelastaa. Tarvitaan paljon myös omia toimenpiteitä siihen, että uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuvat, palvelut pelaavat ja talous on kunnossa, Melaluoto toteaa.

Hyvinvointialueen ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden talouden suunnittelu on ollut erityisen vaikeaa. Talousarvio pohjautuu 27 kunnan ja kuntayhtymän talousarvioihin ja yhtenäisten pohjatietojen saaminen on ollut erittäin työlästä. Kustannuspaineet ovat olleet huomattavat mm. palkkaratkaisujen, energiakriisin ja inflaation takia. Sekä menoarvion että tuloarvion epävarmuudesta johtuen talousarviota päivitetään ensi vuoden aikana.

-Vaikka talousarvioesitykseen sisältyy paljon epävarmuuksia ja puutteita, se antaa kuitenkin pohjan turvalliselle siirtymälle. Mikäli talousarvioesitys hyväksytään talousarvioksi, hyvinvointialue on tältä osin valmis ottamaan vastaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuun 1.1.2023, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

Hyvinvointialueen rahoitus on ensi vuonna noin 989 milj. euroa. Valtion rahoitusosuus on 858 miljoonaa, ja loppuosa tuloista muodostuu toiminnan tuotoista, esimerkiksi asiakasmaksuista.

Hyvinvointialueen suurimmat kulut ensi vuonna:
-Henkilöstökulut vajaa 450 miljoonaa
-Palvelujen ostot reilu 390 miljoonaa
-Aineet, tarvikkeet ja tavarat 75 miljoonaa
-Avustukset 36 miljoonaa
-Vuokrat 51 miljoonaa

Toimintakulut jakaantuvat viidelle eri toimialalle:
Terveyspalvelut 43 %
Sosiaalipalvelut 38 %
Hallinto- ja tukipalvelut 10 %
Kehittämis- ja strategiapalvelut 6 %
Pelastuslaitos 3 %

Aluehallitus linjasi marraskuussa, että talousarvioehdotuksessa ei suunnitella sellaisia toimia, jotka aiheuttaisivat henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia tai merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa.

Talousarvioehdotuksen sisällöstä riippumatta liikkeenluovutuksen yhteydessä on kuitenkin mahdollista, että yksittäisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteiden ehdot voivat heikentyä tai yksittäisiä palvelussuhteita täytyy irtisanoa taloudellisin tai tuotannollisin perustein.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto, tapani.melaluoto@lapha.fi, 040 841 0311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 532 3998
talousjohtaja Elisa Kusmin, elisa.kusmin@lapha.fi, 040 758 2762

Kolme hoitajaa seisoo portaikossa. Katsovat ylöspäin kohti kuvaajaa. Hyvinvointialue pyrkii kuromaan ensi vuoden alijäämän kahtena seuraavana vuonna
12.12.2022
Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää ensi vuodelle talousarviota, joka jäisi 43 miljoonaa...