Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialueelle myönnettiin lainanottomahdollisuus investointitarpeisiin

Lapin hyvinvointialue on saanut valtioneuvostolta lainanottovaltuutta 77 miljoonaa euroa, johon sisältyy varsinaista lainaa 32 miljoonaa euroa ja investointeja vastaavia sopimuksia 45 miljoonaa euroa.

Merkittävä osa lainanottovaltuuteen vaikuttavista investointitarpeista muodostuu uusista rakennusten ja tilojen pitkäaikaisista vuokrasopimuksista. Kustannuksiltaan näistä suurimmat ovat Rovaniemen pelastusasema (22 miljoonaa euroa) sekä Rovaniemelle toteutettava ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen yksikkö (16 miljoonaa euroa). Hyvinvointialue ei ota näitä varten velkaa vaan tekee pitkäaikaiset vuokrasopimukset, jotka rinnastetaan investointeihin. Lainanottovaltuutta käytetään myös laite- ja kalustoinvestointeihin.

Vuoden 2024 lainanottovaltuutta voidaan käyttää myös myöhempinä vuosina, kun kyseessä on vuoden 2024 aikana käynnistettäviä hankkeita varten nostettavista pitkäaikaisista lainoista. Lainamäärästä arvioidaan nostettavan vuoden 2024 aikana 25 miljoonaa euroa.

Lainanottovaltuuden saamisen ehtona on, että hyvinvointialueen on laadittava talouden tasapainottamisohjelma lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. Ohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 23.2.2024 mennessä, ja sen toteutumista seurataan puolivuosittain. Valtiovarainministeriö voi hylätä ohjelman tai edellyttää ohjelman täydentämistä, jos toimenpiteet eivät ole riittäviä lainanhoitokyvyn varmistamiseksi. 

Taustaa lainanottovaltuudesta

Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan valtioneuvosto päättää valtiovarainministeriön esityksestä pitkäaikaisen lainan määrästä, jonka hyvinvointialue voi vuosittain ottaa. Lainaa voi ottaa investointisuunnitelmassa olevien investointien rahoittamiseen. Lainanottovaltuuden muuttamista koskeva arviointi perustuu hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon. 

Lainanottovaltuuksiin liittyy ehtoja, jotka koskevat investointien välttämättömyyden varmistamista sekä talouden tasapainottamisohjelman laadintaa tai päivittämistä. Ehtojen tarkoituksena on varmistaa, että pitkäaikaisella lainalla rahoitettavat ja toteutettavat investoinnit ovat laissa tarkoitetulla tavalla välttämättömiä ja että hyvinvointialueen lainanhoitokyky 
ei vaarannu. Hyvinvointialue vastaa itse lainojen takaisinmaksusta yleiskatteisella rahoituksellaan.

 

Lisätietoja:

hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

Takaisin edelliselle sivulle

Palkankorotuksia HYVTES:n alaisiin sopimuksiin

Kuva: Terhi Vanha.

Aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen ja pääsopijajärjestöjen saavuttamat neuvottelutulokset paikallisesti sovittavien palkanerien kohdentamisesta HYVTES-sopimuksen osalta.

HYVTES-sopimukseen kuuluvia suurimpia henkilöstöryhmiä ovat hallinnon ja kehittämisen, ruokapalvelujen, tekniikan ja logistiikan sekä pelastuspalvelujen työntekijät.  

Nyt jaettavilla erillä HYVTES-sopimukseen kuuluvien palkat nousevat yhteistyössä määritellyille tavoitetasoille, ja tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointi on tämän myötä pitkällä. Neuvottelujen tuloksena valtaosalla HYVTES:n henkilöstöstä tehtäväkohtaiseen palkkaan tulee korotus. Korotuksen suuruus vaihtelee muutamista euroista useampaan sataan euroon. Kenenkään palkka ei harmonisoinnin vuoksi laske. Tavoiteaikataulun mukaan korotukset maksetaan työntekijöille 29.9.2023 takautuvasti 1.6.2023 lähtien.  

Pelastuslaitoksen osalta korotukset koskevat pääosin tehtäväkohtaisia palkkoja sekä henkilökohtaisia lisiä.  
Esihenkilöiden ja muiden hinnoittelujen ulkopuolisten osalta paikallisten erien neuvottelut käydään syyskuussa. 
  
Lisätietoja medialle: 
neuvottelupäällikkö Hanna Hyvönen, hanna.hyvonen@lapha.fi, 040 661 3762
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998   
 

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue tasapainottaa taloutta

Lapin hyvinvointialue asettaa tavoitteeksi, että ensi vuoden talousarviossa vuosikate olisi nollassa tai plussalla. Lisäksi vuosien 2023-2025 alijäämät pyritään kattamaan viimeistään vuonna 2026.

Hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvio on noin miljardi euroa, ja tuloksen ennustetaan jäävän 58,6 miljoonaa miinukselle. Talouden tasapainottamiseksi aluehallitus päätti, että syksyn 2023 ja alkuvuoden 2024 aikana valmistellaan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jolla hyvinvointialue pienentää kustannuksiaan pysyvästi 45 miljoonalla eurolla per vuosi. Aluehallitus antaa valmistelutyölle ohjeita ja linjauksia harkintansa mukaan. 

Hyvinvointialue valmistelee hakemusta muutokseksi lainanottovaltuuteen vuodelle 2024. Lainanottovaltuuksia tarvitaan suunniteltujen investointien toteuttamiseen. Valtioneuvoston 1.6.2023 tekemän päätöksen perusteella Lapin hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta vuodelle 2024. 

Lapin aluehallitus hyväksyi keskiviikon kokouksessaan talousarviokehyksen ensi vuoden talousarviolle ja vuosien 2025-2026 taloussuunnitelmille. Samalla aluehallitus hyväksyi ensi vuoden talousarvion laadintaohjeet ja päätti tarkentaa kehystä, sopeuttamistavoitteita ja ohjeita myöhemmin tänä vuonna, kun taloustiedot ja toimintasuunnitelmat tarkentuvat.
 

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitus esittää muutoksia tämän vuoden talousarvioon

Lapin aluehallitus hyväksyi omalta osaltaan muutoksia hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvioon. Suurimpia positiivisia muutoksia ovat viime vuodelta säästynyt 4,5 miljoonan euron valtion rahoitus sekä valtion rahoituksen niin sanottu kertakorvaus 23,9 miljoonaa euroa. Toisaalta muun muassa Mehiläinen Länsi-Pohjan ostopalveluihin on syksyllä jäänyt budjetoimatta noin 9 miljoonaa euroa, joka nyt lisätään talousarvioon. Muutosten myötä tämän vuoden arvioitu alijäämä pienentyisi 43 miljoonasta noin 32 miljoonaan euroon.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi muutokset.

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue arvioi taloutta ja palvelujen nykytilannetta

Lapin aluehallitus hyväksyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja ministeriöille toimitettavat selvitykset sote- ja pelastuspalvelujen taloudesta ja palvelujen nykytilanteesta.

Selvityksen mukaan hyvinvointialue kokee haasteikseen muun muassa osaavan henkilöstön riittävyyden. Keskimääräistä paremmin Lappi taas kokee onnistuneensa muun muassa palvelujen yhdenvertaisuudessa, kuraattoripalvelujen riittävyydessä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen monipuolisuudessa.

Ministeriöt ovat pyytäneet selvitykset kaikilta hyvinvointialueilta. Selvitys sisältää myös hyvinvointialueen investointisuunnitelman.