Lisää luovuutta ja monikanavaisuutta rekrytointiin – ”perinteinen” rekrytointi ei enää riitä

Töitä tarjolla, tekijää kaivataan -hankkeen päätösseminaari pidettiin keskiviikkona 4.10.2023 Kemin kulttuurikeskuksessa sekä etäyhteydellä. Hanke toimi pääasiassa Länsi-Pohjan alueella Kemissä ja Torniossa.

– Tämä hanke osui kohtaan, jossa alueellamme tapahtui suuri rakennemuutos muun muassa paperitehtaan sulkemisen takia. Hankkeelle oli iso tilaus ja odotukset korkealla. Mahtavasti päästiin tavoitteisiin, lausui Töitä tarjolla, tekijää kaivataan -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Lapin hyvinvointialueen hallintoylihoitaja Maritta Rissanen alkusanoissaan hankkeen päätösseminaarissa Kemissä.

Töitä tarjolla, tekijää kaivataan -hanke kesti kaikkiaan puolitoista vuotta. Hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja sosiaali- ja terveysalan hoitajapulaan vastaamiseksi, lisätä sote-alan veto- ja pitovoimaa sekä edistää työn kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Hanke suunniteltiin jo alusta lähtien vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin.

– Meillä on kilpailua osaavasta työvoimasta, jatkuva sijaispula ja haasteita rekrytoinnissa. Kiinnostus sote-alan koulutuksia kohtaan on matalaa ja alalla on muutenkin negatiivinen julkisuuskuva, totesi hankepäällikkö Tiina Okkonen omassa puheenvuorossaan.

Miten näihin haasteisiin sitten voidaan vastata? Ainakin lisäämällä esihenkilöiden rekrytointiosaamista erilaisin koulutuksin. Lisätään rekrytointiin luovuutta ja monikanavaisuutta, ollaan siellä missä potentiaaliset uudet työntekijätkin ovat. Erilaisten sosiaalisten median kanavien merkitys rekrytoinnissa korostui puheenvuoroissa moneen kertaan. Etsimällä piilotyöntekijöitä, ohjaamalla ihmisiä erilaisten koulutuspolkujen pariin.

On laskettu, että Suomeen tarvitaan 200 000 uutta sote-alan työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan Suomessa on noin 250 000 työtöntä työnhakijaa. Suuri haaste onkin työn ja tekijöiden kohtaamattomuus.

– Hankkeen kautta tavoitimme henkilökohtaisesti yli 100 henkilöä. Pidämme sitä hyvänä saavutuksena tässä Länsi-Pohjan alueella. Kaikki ovat saaneet neuvontaa ja ohjausta, useampi on löytänyt työ- tai koulutuspaikan, totesi Okkonen.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli suunnitella toimintamalli resurssikeskukselle ja alustava malli organisoitumisvaihtoehtoineen tehtiinkin tarjolle. Jatkossa tarvittaisiin myös sijaisten ja sijaistarpeiden koontijärjestelmä. Tarvitaan myös toimintamalli osaamis- ja työvoimatarpeiden systemaattiseen, reaaliaikaiseen ja ennakoivaan selvittämiseen ja seurantaan. 

Oppilaitos-työnantaja yhteistyötä halutaan kehittää jatkossakin

Ammattiopisto Lappian opettajat Ritva Jalosalmi ja Tuula Nietula-Ukonaho toimivat hankkeen kehittäjäopettajina. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä ammattiopiston kanssa muun muassa toteuttamalla yhdessä asiakaskohtaista neuvontaa ja ohjausta oikeaa oppipolkua etsiessä.

– Lisäksi pääsimme mukaan mainoskampanjoiden suunnitteluun, järjestämään tapahtumia ja osallistumaan työntekijävideoiden tekoon. Tavoitteena on edelleen laajentaa ja syventää yhteistyötä yhdessä Lapin hyvinvointialueen kanssa, Jalosalmi ja Nietula-Ukonaho totesivat yhteistuumin.

– Erityiskiitoksen haluamme Lapin hyvinvointialueelle antaa siitä, kuinka mahtavasti teiltä on ilmoittautunut työntekijöitä työpaikkaohjaustoimintaan. Perehdyttämisellä lisätään työpaikkaohjaajien osaamista ja ammattitaitoa ohjata ja arvioida koulutus- ja oppisopimusopiskelijoita, he jatkoivat.

Sosiaalinen media rohkeasti ja aktiivisesti käyttöön

Hankkeessa tehtiin erilaisia työpaikkavideoita ja työnkuvien esittelyitä erityisesti sosiaaliseen mediaan. Hanketyöntekijät Melina Helala ja Ilkka Tölli kertoivat, että kaikkiaan videoilla oli yhteensä 32 000 katselukertaa. Videoiden keskiössä oli työnkuva ja eri työtehtävien hyvät puolet.

Helala ja Tölli kehottivat yksiköitä hyödyntämään sosiaalista mediaa rohkeasti yksiköissä. Some mahdollistaa matalan kynnyksen vuorovaikutuksen seuraajien ja kiinnostuneiden kanssa. Tuotteliaalla sisällöllä myös kasvatetaan alan tietoisuutta, rakennetaan luottamusta ja herätetään mielenkiintoa.

– Ihmisten pitää nähdä työpaikkoihin sisälle, jotta he näkisivät mitä työ oikeasti on, totesivat he painokkaasti kerratessaan hankkeessa tehtyjä toimenpiteitä.

****

Lapin hyvinvointialueen hoitotyönjohtaja Leena Karjalainen oli kuuntelemassa päätösseminaaria Kemissä paikan päällä.

– Tämä oli tärkeä ja hyvin toteutettu hanke. Näkisin, että oppilaitosyhteistyö on äärimmäisen tärkeää myös tulevaisuudessa. Hankkeen työpajoissa tuli esiin myös se, että johtamisen kulttuurin tulee muuttua, ja siihen muutokseen vaikuttaa etenkin nuoret ihmiset. Nuorilla on Tiktokit ja muut kanavat, meidän pitää olla siellä luomassa mielikuvaa itsestämme. Olemme muuttuva, innovatiivinen ja luova työnantaja, ja samalla luotettava. Tätä pitäisi tuoda esiin, Karjalainen kommentoi.