Palkintotilaisuudessa Elen Anne Sara (vas.), pohjoissaamen kielityöntekijä; Mirja Laiti, palvelupäällikkö, saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut; Laura Niittyvuopio-Valle, saamen kielen lautakunnan puheenjohtaja; Tauno Ljetoff, saamen kielineuvoston puheenjohtaja; Anna Lumikivi, koltansaamen kielityöntekijä; Tuuli Miettunen, kehittämispäällikkö, saamenkieliset ja kulttuurinmukaisetpalvelut.

Saamen kieliteko -palkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle

Säämi kielâtahopalhâšume mieđettui Laapi pyereestvaijeemkuávlun. Sámi gielladahku -bálkkašupmi mieđihuvvui Lappi buresveadjinguvlui. Sääʹm ǩiõlltuâjjcistt miõʹtteš Lappi pueʹrrvââjjamvoudda.

Suomeksi alapuolella

***********************

Säämi kielâtahopalhâšume mieđettui Laapi pyereestvaijeemkuávlun

Sämitige Säämi kielârääđi mieđettij Säämi kielâtaho-palhâšume Laapi pyereestvaijeemkuávlun. Palhâšume jyehimtilálâšvuotâ tollui Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist vástuppeeivi 27.10.2023 tme 10.30.

Säämi kielârääđi vuáđustâl miärádâsâs toin, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii tooimâs vuáđudem rääjist váldám sämikielâid huámmášumán ornijdumestis já toimâstis sehe huksee sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid meritiätulávt jieijâs tooimâ já ornijdume fastâ uássin. 
Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii ovdil mainâšum uulmij olášuttem várás vuáđudâm sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedemhoovdâ já palvâlemhoovdâ viirgijd. Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii meid piejâm naavcâid sämikielâi kiävtun pálkkáátmáin nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielâ kielâpargeid. Toos lasseen Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikode toimâ tuárju sämikielâi sajattuv já kielâlij vuoigâdvuođâi olášume. 

Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuáimá pyeri ovdâmerkkân tast, maht puáhtá já kalga väldiđ sämikielâlijd palvâlusâid ornijdume uássin jo tai vuáđudemmuddoost, kuás sämikielâliih palvâlusah šaddeh ornijdume tooimâ luándulâš já fastâ uássin. Mieđeetmáin Säämi kielâtaho -palhâšume, Säämi kielârääđi haalijd movtijdittiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu ain ovdediđ já nanodiđ jieijâs sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid.

Säämi kielârääđi saavâjođetteijee Tauno Ljetoff muštâl, ete palhâšume finnejeijest lâi virkkuus já vijđes savâstâllâm já ääši kuorâttâllii tárkká. - Taan tove palhâšume finnejeijee valjim lâi hästee enâmustáá valjim vaigâdvuođâ keežild. Savâstâlmijn pajanii oovdân maaŋgah tuođâi pyereh iävtukkâsah já lâi-uv suotâs huámmášiđ, ete mon ennuv tááláá ääigi pyevtitteh sämikielâlijd siskálduvâid já palvâlusâid. Maaŋgah tuáimeeh láá porgâškuáttám sämikielâi sajattuv pyeredem oovdân Suomâst, iätá Ljetoff.

- Mun tuáivum vaimustân, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu ovdâmerkkâ movtijdit meid eres virgeomâháid já siärváduvâid väldiđ pargostis huámmášumán sämikielâid já säämi kielâlaavâ kenigâsvuođâid, já ete sämikielâ lii puátteevuođâst eres-uv tuáimein jo aalgâ rääjist siisâhuksejum jiešmeidlist čielgâ äšši. Mun oskom, ete Arto Saijets tuáijim fiijnâ kijssá finnee kunneesaje Lapha tiiliijn já ruokâsmit já movtijdit tobbeen pargeid pyerediđ sämikielâi sajattuv ovdiist, juátká Ljetoff.

Säämi kielâtaho -palhâšume

Säämi kielâtaho -palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâ sajattuv oovdedmân tohhum mávsulii pargoost Suomâst. Palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume finnejeijee pyerediđ ovdiist sämikielâ pyerrin tohhum pargo já movtijdittiđ puoh virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv. 

Palhâšume mieđettuvvoo vuosâsajasávt virgeomâháid já siärváduvváid já tuše sierânâsvuáđustâsâiguin priivaatulmui. Säämi kielâtaho palhâšume lii taaidâpalhâšume, mii kalga spejâlistiđ sämikielâ já -kulttuur riggoduv já maaŋgânálásâšvuođâ. 

 

Sámi gielladahku -bálkkašupmi mieđihuvvui Lappi buresveadjinguvlui

Sámedikki Sámi giellaráđđi mieđihii Sámi gielladahku-bálkkašumi Lappi buresveadjinguvlui. Bálkkašumi juohkindilálašvuohta dollojuvvui Sámekulturguovddáš Sajosis bearjadaga 27.10.2023 dii. 10.30.

Sámi giellaráđđi ákkastallá iežas mearrádusa, nu ahte Lappi buresveadjinguovlu lea dan doaimma álggu rájes vuhtiiváldán sámegielaid iežas organisašuvnnas ja doaimmas ja hukse sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid jearggalaččat ja dan láhkai, ahte dat leat čavga oassin Lappi buresveadjinguovllu doaimma ja organisašuvnna. 

Lappi buresveadjinguovlu lea ovddabealde máinnašuvvon ulbmiliid ollašuhttima várás vuođđudan sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaid ovddidanhoavdda ja bálvalanhoavdda virggiid. Lappi buresveadjinguovlu lea maid bargan sámegielaid geavahusa ovdii go lea bálkkáhan nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegielat giellabargiid. Lassin Lappi buresveadjinguovllu sámegiela lávdegotti doaibma doarju sámegielaid sajádaga ja gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama. 

Lappi buresveadjinguovlu doaibmá buorrin ovdamearkan das, mo sámegielat bálvalusaid sáhttá váldit oassin organisašuvnna jo daid lágidanmuttus, goas sámegielat bálvalusat hápmašuvvet lunddolaš ja čavga oassin organisašuvnna doaimma. Sámi giellaráđđi háliida mieđihemiin Sámi gielladahku-bálkkašumi, movttiidahttit Lappi buresveadjinguovllu ovddidit ain eanet ja nannet sámegielat ja kulturvuđot bálvalusaidis.

Sámi giellaráđi ságajođiheaddji Tauno Ljetoff muitala, ahte bálkkašumi oažžu birra ságastallojuvvui eallasit ja viidát ja ášši árvvoštallojuvvui dárkilit. - Dán háve lei hástaleaddji válljet bálkkašumi oažžu eanaš oassái daningo lei váttis válljet geasa dan addá. Ságastallamiin bohte ovdan máŋggat hui buorit evttohasat ja leige somá fuomášit, man ollu sámegielat sisdoallu ja bálvalusat dálá áigge buvttaduvvojit. Máŋggat doaibmit leat álgán bargat sámegielaid sajádaga buorrin Suomas, dadjá Ljetoff.

- Sávan váimmustan, ahte Lappi buresveadjinguovllu ovdamearkka movttiidahttá maiddái eará eiseválddiid ja servošiid vuhtiiváldit iežaset barggus sámegielaid ja sámegiellalága geatnegasvuođaid, ja ahte sámegiella boahtá leat earáge doibmiin jo álggu rájes diehttelasvuohta, mii lea huksejuvvon sisa doibmii. Mun jáhkán, ahte ebmos giisá, man Arto Saijets lea duddjon, oažžu gudnebáikki Lappi buresveadjinguovllu sajiin ja roahkasmahttá doppe bargiid buoridit sámegielaid sajádaga ovddežis, joatká Ljetoff.

Sámi gielladahku -bálkkašupmi

Sámi gielladahku bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami várás dahkkon ánssolaš barggus Suomas. Bálkkašumi dárkkuhussan lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu buoridit ain ovddežis sámegiela ovdii dahkkon barggu ja movttiidahttit buot eiseválddiid buoridit sámegiela sajádaga. 

Bálkkašupmi mieđihuvvo ovdasajis eiseválddiide ja servošiidda ja dušše sierra vuođustusaiguin priváhtaolbmui. Sámi gielladahku bálkkašupmi lea dáiddabálkkašupmi, mii galgá govvidit sámegiela ja kultuvrra riggodaga ja máŋggahámatvuođa.

 

Sääʹm ǩiõlltuâjjcistt miõʹtteš Lappi pueʹrrvââjjamvoudda

Sääʹmteeʹǧǧ Sääʹm ǩiõllsuåvtõs miõđi Sääʹm ǩiõlltuâjj-ciist Lappi pueʹrrvââjjamvoudda. Ciist juâkkampoodd õʹnneš Sääʹmkulttuurkõõskõs Sajoozzâst piâtnâc 27.10.2023 čiâss 10.30.
Sääʹm ǩiõllsuåvtõs vuâđđtââll tuʹmmstõõǥǥâs tõin, što Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij aivv toiʹmmjummšes alttummuž rääʹjest välddam lokku sääʹmǩiõlid organisaatiost da toiʹmmjummšest di rääjj sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzid vuâđđtõllumnalla ǩiiddõs vueʹssen jiijjâs toiʹmmjummuž da organisaatio. 

Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij ooudâst peäggtum täävtõõzzi teâuddjâttmõššân vuâđđääm sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzi oouʹdeemjååʹđteei da kääzzkõsjååʹđteei veeʹrj. Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd lij še saʹtssjam sääʹmǩiõli âânnmõʹšše vääʹldeeʹl tuõjju nuõrtt-, aanar da tâʹvvsääʹm ǩiõlltuâjjla. Lââʹssen Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd toiʹmmjummuš tuärjjad sääʹmǩiõl sââʹj da ǩiõllʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž. 

Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd tåimm pueʹrren ouddmiârkkân tõʹst, mäʹhtt sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz vueiʹtet da âlgg väʹldded vueʹssen organisaatio juʹn tõi vuâđđeempooddâst, kuäʹss sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzz šâʹdde luâđliʹžžen da ǩiiddõs vueʹssen organisaatio tåimmjummuž. Sääʹm ǩiõllsuåvtõs haaʹlad miõđeeʹl Sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist, smeʹllkâʹtted Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd ooudâsviikkâd veâlâinn ooudâs da raaveed sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž kääzzkõõzzeez.

Sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjååʹđteei Tauno Ljetoff särnn, što ciist vuäǯǯjest saǥstõʹlleš veäʹlkõsnalla da ääʹšš tuʹmmješ tärkka. - Tän vuâra ciist vuäǯai vaʹlljummuš leäi väʹǯǯel âlddsin vaʹlljummuž vaiggâdvuõđ diõtt. Saǥstõõllmõõžžin kaggõʹtte määŋgas tuõđi šiõǥǥ eeʹttǩeei da leäi še hääʹsǩ vuâmmšed, mõõn jiânnai sääʹmǩiõllsaž siiskõõzzid da kääzzkõõzzid ânnʼjõõžžâst puutʼtet. Mäŋggaz tåimmai liâ älggam tuejjeed tuâj sääʹmǩiõli sââʹj ooudâsviikkmõššân Lääʹddjânnmest, särnn Ljetoff.

- Tuäivam čâđđmest, što Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd ouddmiârkk smeʹllkâtt še jeeʹres veʹrǧǧniiʹǩǩid da õutstõõzzid väʹldded tuâjast lokku sääʹmǩiõlid da sääʹm ǩiõll-lääʹjj õõlǥtõõzzid, da što sääʹmǩiõll puätt åårrad še jeeʹres tåimmjin juʹn aalǥâst ääʹljeeʹl sizzrajjum jiõččaildes-seʹlvväʹšš. Ååskam, što Arto Saijets raajjâm mooččâs ǩeäiss vuäǯǯ cisttpääiʹǩ Lapha sõõʹjin da smeʹllkâtt da loŋŋat toʹben tuâjjlaid pueʹreed sääʹmǩiõli sââʹj ääiʹjab ääiʹj verddeeʹl, juätkk Ljetoff.

Sääʹm ǩiõlltuâjj -cistt 

Sääʹm ǩiõlltuâjj -ciist miârktõs lij uʹvdded tobdstõõzz sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sääʹmǩiõl sââʹj ouddnummšen tuejjuum ciʹsttjeei tuâjast Lääʹddjânnmest. Sääʹmǩiõlin juuʹrdet tâʹvv-, aanar-, da nuõrttsääʹmǩiõl. Ciist jurddjen lij smeʹllkâʹtted ciist vuäǯǯai pueʹreed veâl sääʹmǩiõl ouʹdde tuejjuum tuâj da loŋŋted pukid veʹrǧǧniiʹǩǩid pueʹreed sääʹmǩiõl sââʹj. Ciist vuäǯai vueiʹtte eʹtǩǩeed sääʹm ǩiõllsuåvtõõzz vuäzzla da väärrneeʹǩǩ ǩiõllsuåvtõõzz såbbrest. 

Ciist miõđât vuõss-sââʹjest veʹrǧǧniiʹǩǩid da õutstõõzzid da pâi spesiaalvuâđđõõttmõõžžin privattoummuid. Sääʹm ǩiõlltuâjj-cistt lij čeäppõscistt, kååʹtt âlgg sueiʹmkrâʹstted sääʹmǩiõl da kulttuur reeʹǧǧesvuõđ da määŋgnallšemvuõđ. 

 

Saamen kieliteko -palkinto myönnettiin Lapin hyvinvointialueelle

Saamelaiskäräjien Saamen kielineuvosto myönsi Saamen kieliteko -palkinnon Lapin hyvinvointialueelle. Palkinnon jakotilaisuus pidettiin Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa perjantaina 27.10.2023 klo 10.30.

Saamen kielineuvosto perustelee päätöstään sillä, että Lapin hyvinvointialue on toimintansa perustamisesta lähtien ottanut huomioon saamen kielet organisaatiossaan ja toiminnassaan sekä rakentaa saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita johdonmukaisesti kiinteänä osana toimintaansa ja organisaatiota. 

Lapin hyvinvointialue on edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi perustanut saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämispäällikön ja palvelupäällikön virat. Lapin hyvinvointialue on myös panostanut saamen kielten käyttöön palkkaamalla koltan-, inarin ja pohjoissaamen kielityöntekijät. Lisäksi Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan toiminta tukee saamen kielten asemaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista. 

Lapin hyvinvointialue toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka saamenkieliset palvelut voidaan ja tulee ottaa osaksi organisaatiota jo niiden perustamisvaiheessa, jolloin saamenkieliset palvelut muodostuvat luonnolliseksi ja kiinteäksi osaksi organisaation toimintaa. Saamen kielineuvosto haluaa myöntämällä Saamen kieliteko -palkinnon, kannustaa Lapin hyvinvointialuetta kehittämään yhä edelleen ja vahvistamaan saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluitaan.

Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff kertoo, että palkinnon saajasta käytiin vilkasta sekä laajaa keskustelua ja asiaa harkittiin tarkkaan. - Tällä kertaa palkinnon saajan valitseminen oli haastavaa lähinnä valinnan vaikeuden vuoksi. Keskusteluissa nousi esille useita todella hyviä ehdokkaita ja olikin ilahduttavaa huomata, miten paljon saamenkielistä sisältöä ja palveluita nykyään tuotetaan. Useat toimijat ovat alkaneet tekemään työtä saamen kielten aseman edistämiseksi Suomessa, sanoo Ljetoff.

- Toivon sydämestäni, että Lapin hyvinvointialueen esimerkki kannustaa myös muita viranomaisia ja yhteisöjä ottamaan työssään huomioon saamen kielet ja saamen kielilain velvoitteet, ja että saamen kieli tulee olemaan muillakin toimijoilla jo alusta asti sisäänrakennettu itsestäänselvyys. Uskon, että Arto Saijetsin tekemä upea kiisa saa kunniapaikan Laphan tiloista ja rohkaisee ja kannustaa siellä työntekijöitä parantamaan saamen kielten asemaa entisestään, jatkaa Ljetoff.

Saamen kieliteko -palkinto

Saamen kieliteko -palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa. 

Palkinto myönnetään ensisijaisesti viranomaisille ja yhteisöille ja vain erityisperusteluin yksityishenkilöille. Saamen kieliteko palkinto on taidepalkinto, jonka tulee kuvastaa saamen kielen ja kulttuurin rikkautta ja moninaisuutta.