Takaisin edelliselle sivulle

Kansallinen stigmatyöryhmä vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin stigman vähentämiseksi

Stigmatyöryhmän ideana on toimia keskustelevana foorumina, joka jalkauttaa stigman ja syrjinnän vähentämisen suosituksia käytännön tasolle päihde- ja mielenterveystyöhön hyvinvointialueille ja järjestöihin.

Päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvä stigmojen vähentämisen yhteistyö on käynnistynyt tammikuussa 2024 A-klinikkasäätiön koordinoimassa stigmatyöryhmässä. Stigmatyöryhmään kuuluu niin hyvinvointialueiden ja järjestöjen edustajia kuin myös yhteistyössä mukana oleva THL. 

Lapin hyvinvointialueelta mukana työryhmässä ovat VASA 2 -hankkeesta erityisasiantuntija Jonna Lindholm ja alueellisista mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluista ylihoitaja Virpi Tuomaala. 

Työryhmän toiminta perustuu syksyllä 2023 julkaistuihin stigman ja syrjinnän vähentämisen kansallisiin suosituksiin, jotka on valmistellut kansanterveyden neuvottelukunnan alainen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto.  Kyseessä ovat ensimmäiset kansalliset suositukset stigman ja syrjinnän vastaisen työn tueksi. 

Stigmatyöryhmän ideana on toimia keskustelevana foorumina, joka jalkauttaa stigman ja syrjinnän vähentämisen suosituksia käytännön tasolle päihde- ja mielenterveystyöhön hyvinvointialueille ja järjestöihin. 

Stigmatyöryhmä kokoontui tammikuussa ensimmäistä kertaa keskustelemaan suosituksista ja kehittämistarpeista hyvinvointialueiden ja järjestöjen näkökulmasta. Stigmatyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran huhtikuussa 2024. Tapaamisia on vuoden aikana yhteensä neljä kertaa. 

Lisätietoa VASA 2 -hankkeen erityisasiantuntija Jonna Lindholmilta, jonna.lindholm@poske.fi sekä A-klinikkasäätiön verkkosivuilta.

Takaisin edelliselle sivulle

Hyvinvointialuejohtajat: Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa

Valviran muuttunut tulkinta sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuudesta ja vuodenvaihteessa voimaan astuvat lakimuutokset vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen useilla hyvinvointialueilla.

Hyvinvointialueiden henkilöstöpula kärjistyy entisestään myös sosiaalihuollossa. Valviran muuttunut tulkinta sosiaalityöntekijän sijaiskelpoisuudesta ja vuodenvaihteessa voimaan astuvat lakimuutokset vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen ja riittävyyteen useilla hyvinvointialueilla.

Muuttuneet tulkinnat sijaiskelpoisuudesta hankaloittavat sosiaalihuollon lakisääteisten tehtävien hoitamista.

Valviran heinäkuussa 2023 julkaiseman tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Valvira tulkinnan mukaan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskelu edellyttää kirjoilla olemista yliopistossa. Tulkinnassa opintonsa väliaikaisesti keskeyttäneet opiskelijat tai avoimessa yliopistossa opiskelevat eivät täytä edellytyksiä.

Hyvinvointialueilla työskenteli syksyn 2023 aikana sosiaalityöntekijän tilapäisenä sijaisena yhteensä yli 500 henkilöä. Heistä noin puolet ei enää muuttuneen tulkinnan myötä voisi toimia tehtävässään.

Sosiaalihuollon henkilöstötarvetta kasvattaa esimerkiksi vuoden 2024 alusta voimaan astuva muutos lastensuojelulaissa. Lakimuutoksen myötä yhdellä lasten asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saa jatkossa olla asiakkaanaan korkeintaan 30 lasta nykyisen 35 sijaan.

Hyvinvointialuejohtajat: Vakiintuneen sijaiskäytännön muuttamiselle ei perusteita

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki on ollut voimassa jo vuodesta 2015. Sen puitteissa on voitu rekrytoida sijaisiksi esimerkiksi sosionomeja tai soveltuvaksi katsotun ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka ovat avoimessa yliopistossa tehneet sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.

Hyvinvointialuejohtajat painottavat, että toiminnassa ei ole havaittu riskejä, jotka edellyttäisivät jo kahdeksan vuoden ajan vakiintuneena olleen sijaiskäytännön muuttamista.

Hyvinvointialuejohtajat vaativat, että lain epäselvä tulkinta on pikaisesti selkiytettävä asetuksella, jotta hyvinvointialueet voivat palkata sosiaalityöntekijöiden sijaisia ja turvata lakisääteiset palvelunsa.

H23-verkoston jäsenet:

Sanna Svahn H23 verkoston puheenjohtaja
Marina Kinnunen H23-verkoston 1. varapuheenjohtaja
Ilkka Luoma H23-verkoston 2. varapuheenjohtaja
Tarmo Martikainen
Kirsi Varhila
Olli Naukkarinen
Marina Erhola
Petri Virolainen
Harri Hagman
Sally Leskinen
Santeri Seppälä
Marko Korhonen
Kirsi Leivonen
Jan Tollet
Tero Järvinen
Minna Korkiakoski-Västi
Jukka Lindberg
Jari Jokela
Max Lönnqvist
Mikko Komulainen
Timo Aronkytö
Juha Jolkkonen
Matti Bergendahl