Tervetuloa synnyttämään Lapin keskussairaalaan

Latenssivaiheessa supistukset ovat kestoltaan lyhyitä ja supistusväli voi vaihdella.
Latenssivaiheen supistuksia voit seurata kotona. Latenssivaiheessa supistuskipua voit lievittää esimerkiksi lämpimällä suihkulla, lämpöpussilla, erilaisilla asennoilla, hieronnalla, paracetamolilla ja tens-laitteella.

Kun supistukset muuttuvat säännöllisiksi (eli tulevat alle 10 minuutin välein ja kestävät noin minuutin) ja voimistuvat, eikä kotikonstit kivunlievitykseen enää riitä, on aika lähteä sairaalaan. Ensisynnyttäjällä säännöllisiä supistuksia on hyvä seurata kotona vähintään kahden tunnin ajan.

Jos epäilet lapsiveden menneen, laita side ja kun side kunnolla kastuu, on syytä tulla sairaalaan.
Lapsivesi on tavallisesti kirkasta tai vaaleanpunaista. Limatulpaksi kutsutaan vereslimaista vuotoa, jota voi tulla pitkäänkin ennen synnytyksen käynnistymistä. Limatulpan vuoksi ei tarvitse tulla sairaalaan.

Mikäli sikiö on perätilassa tai pää ei ole kiinnittynyt lantioon, tule sairaalaan makuuasennossa ambulanssilla. Jos saavut sairaalaan lapsivedenmenon takia eikä synnytyksesi ole vielä käynnissä, sinun voi olla vielä mahdollista kotiutua. Tilanne arvioidaan yksilöllisesti.

Verinen vuoto

Kuukautisvuotoon verrattavissa oleva verinen tai hyytymäinen vuoto on aina poikkeavaa. Tule tällöin viivyttelemättä ambulanssilla sairaalaan. Niukka verensekainen limavuoto emättimestä on sen sijaan normaalia ja liittyy kohdunsuun avautumiseen supistuksien yhteydessä.

Sikiön vähentyneet liikkeet

Loppuraskaudesta sikiön liikkeitä on hyvä seurata päivittäin. Tarkemmat liikelaskentaohjeet saat neuvolan terveydenhoitajalta. Mikäli liikelaskenta ei täyty, on syytä tulla sairaalaan.

Jos mietit tai olet epävarma sairaalaan lähtemisestä, voit soittaa meille. Kätilöt mielellään auttavat sinua vuorokauden ympäri.

Sairaalaan tullessa tarkistamme sinun ja vauvasi voinnin.

Seulomme kaikilta synnyttäjiltä pumpulipuikolla otettavan streptokokkinäytteen emättimestä.

Muita yleisiä tutkimuksia ovat muun muassa ulko-ja sisätutkimus, sikiön sydänäänikäyrä, verikokeet.

Tilannearvion jälkeen voit siirtyä tarkkailu-tai synnytyshuoneeseen tai kotiutua.

Tarkkailuhuoneessa hoidamme esimerkiksi latenssivaiheessa olevia synnyttäjiä, silloin kun kotikonstit eivät enää riitä kivunlievitykseksi.

Tarkkailuhuoneessa puoliso/tukihenkilö voi vierailla, mutta yöpyminen ei ole mahdollista.

Synnytyssaliin siirrytään synnytyksen ollessa kunnolla käynnissä. Puoliso tai tukihenkilö voi olla tukenasi ympäri vuorokauden. Synnytyssalissa perheen vointia seurataan vähintään kaksi tuntia synnytyksen jälkeen.

Kaikissa synnytyssaleissa on käytössä joogaliina, jumppapallo ja muita välineitä sopivien asentojen löytämiseksi. Lisäksi saleissa on mikro, WC ja suihku.

Vauvan syntymän jälkeen tuemme ihokontaktiin ja ensi-imetykseen sekä tarkistamme vauvan voinnin.

Puolison tai tukihenkilön rooli

Tukihenkilön rooli synnytyksessä on merkittävä. Tukihenkilöstä on paljon sekä henkistä että konkreettista apua. Kätilöt mielellään auttavat myös tukihenkilöä tärkeässä tehtävässä. Muun muassa seuraavilla lauseilla voit aktiivisesti tukea synnyttäjää:

• Jännittää. Pitäisikö kysyä kätilöltä neuvoa?
• Nyt minäkin voisin levähtää
• Voisinko hieroa sinua?
• Voisinko minäkin saada vauvan ihokontaktiin?
• Haluaisitko juotavaa?
• Haluaisitko syötävää?
• Meillä menee hyvin
• Pärjäät hienosti
• Haluaisitko kuunnella jotain musiikkia?
• Saanko ottaa sinusta kuvan?
• Tarvitsetko apua vessaan?
• Taidan syödä itsekin

Tukihenkilön täytyy olla terve, kipeänä ei voi toimia tukihenkilönä. Synnytykseen voi tulla mukaan pääsääntöisesti yksi tukihenkilö. Tukihenkilön lisäksi synnytykseesi voi osallistua myös doula. Joskus synnyttämään voi päätyä myös yksin tai se voi olla oma toiveesi, tälllöin kätilöt ovat tukenasi.

Lääkkeettömät

• Guasha-kampa
• Hieronta
• Lämpö/suihku/amme
• Rebozo-liina
• Aqua-rakkulat
• TENS
• Erilaiset asennot
• Jumppapallo
• CUBE
• Ilmajoogaliina
• Liike
• Äänenkäyttö ja synnytyslaulu
• Valaistus
• Musiikki

Lääkkeelliset

• Panadol
• Oxanest
• Ilokaasu
• Kohdunkaulanpuudute (PCB-puudutus)
• häpyhermon puudutus (pudendaali)
• Epiduraalipuudutus
• Spinaalipuudutus

Synnytyksen avautumisvaiheen aikana vauva kulkeutuu luisen lantion läpi kohdun supistumisen vaikutuksesta ja kohdunsuu avautuu 10 senttimetriin, kohdunsuu on silloin ”täysin auki”. Kohdun supistukset ovat rytmisiä ja voimakkaita.

Synnytyskivulle on monta syytä: kohdunsuun avautuminen, lantion kudosten venyttyminen, hermoihin ja niveliin kohdistuva paine ja kudoksen hapenpuute. Synnytyskivun voimakkuus ja kivunsietokyky ovat yksilöllistä.

Kipua voidaan lievittää sekä lääkkeettömillä että lääkkeellisillä menetelmillä, näitä voidaan käyttää myös yhtä aikaa.

Synnytys lasketaan käynnistyneeksi kun säännölliset, alle 10 minuutin väliajoin tulevat supistukset alkavat.

Kun kohdunsuu on avautunut täyteen mittaansa, alkaa synnytyksen toinen vaihe. Vauvan odotellaan laskeutuvan supistusten ja rentoutumisesi ansioista tarpeeksi alhaalle ennen kuin aktiivinen ponnistaminen aloitetaan.

Tässä vaiheessa on tärkeää pysyä rentona, hengitellä tehokkaasti ja tehdä tilaa vauvan laskeutumiselle avaamalla lantiota. Jos tässä vaiheessa koet työntämisen tarvetta, voit kätilön ohjaamana työntää vauvaa alaspäin kevyesti uloshengityksen aikana.

Kätilö ohjaa sinua ponnistusvaiheessa toimimaan oikein ja löytämään sopivan asennon. Hyvin usein asentoa vaihdetaan ponnistusvaiheen aikana. Loppuvaiheessa kätilö tukee välilihaa ja kontrolloi samalla vauvan pään syntymistä antaen sinulle suullisesti ohjeita.

Ponnistusvaiheen pituus on yksilöllistä mutta keskimäärin se kestää 30-60 minuuttia.

Vauvan syntymähetkellä huoneeseen pyydetään toinen kätilö. Vauva kuivataan ja nostetaan äidin rinnan päälle ihokontaktiin. Napanuoran annetaan sykkiä loppuun asti ja sen jälkeen puolison/tukihenkilön on mahdollista katkaista napanuora.

Synnytys päättyy jälkeisten syntymiseen 15 minuutin–1 tunnin kuluessa. Vauvan syntymän jälkeen saat kohtua supistavaa lääkettä, oksitosiinia, jolla istukan syntyminen varmistetaan. Istukan syntyessä voit tuntea tarvetta ponnistaa tai kätilö painaa istukan vatsan päältä ulos.

Istukan syntymisen jälkeen kätilö ompelee mahdolliset repeämät tai leikkaushaavan. Ommeltava alue puudutetaan, jotta et tuntisi kipua. Kohdun supistumista seurataan synnytyksen jälkeen vatsan päältä painaen, sekä synnytyssalissa että osastolla.

Olet vauvasi kanssa synnytyssalissa seurattavana noin kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Sinä aikana voit rauhassa puolisosi tai tukihenkilösi kanssa tutustua vauvaan, aloittaa imetyksen, levätä ja kerätä voimia.

Veteen synnyttäminen on mahdollista,kun kriteerit täyttyvät (mm. rv 37+0 -41+3, normaali raskaus ja mahdollinen edellinen synnytys on ollut säännöllinen).

Kätilö käy kanssasi yhdessä läpi vesisynnytyksen kriteerit ja käytännöt.

Vesisynnytyksessä voidaan käyttää tietyin edellytyksin kohdunkaulapuudutuksia, pudendaalipuudutuksia ja muita kipulääkkeitä. Selkäpuudutukset eivät ole vesisynnytyksessä mahdollisia.

Synnytys on tarpeen käynnistää mikäli raskaus on kestänyt rv 41+3 tai raskauden kulussa on ilmennyt jotain poikkeavaa.

Terveydenhoitajasi tekee tarvittaessa lähetteen äitiyspoliklinikalle.

Äitiyspoliklinikalla lääkäri arvioi käynnistämistarpeen ja käynnistystavan.

Käynnistysmenetelmät

• Misoprostoli
• Ballonki
• kalvojen puhkaisu
• oksitosiini-infuusio

Rv 38+0 jälkeen voit halutessasi aloittaa käsinlypsyn oman oksitosiinierityksen tehostamiseksi.

• Keisarileikkaus
  • Suunniteltu
  • Kiireellinen ja hätä
• Imukuppiavusteinen synnytys
• Perätilasynnytys
• Kaksossynnytys
• Runsas vuoto synnytyksessä
• Istukan käsinirrotus

Terveyskylän videoilla kerrotaan erilaisista synnytykseen liittyvistä erityistilanteista. Videoilla ei näytetä oikeaa synnytystä.

Terveyskylä Naistalo - Erityistilanteet synnytyksessä

Lapsivuodeosastolla saat ohjausta vauvan hoitoon ja imetykseen ja tuemme sinua toipumaan synnytyksestä. Osastolla sinua hoitaa kätilöiden lisäksi lastenhoitajia ja terveydenhoitajia. Tarvittaessa lastenlääkäri on aina paikalla.

Synnytyssalissa alkanutta ihokontaktia on hyvä jatkaa myös osastolla. Osastolla toteutamme ympärivuorokautista vierihoitoa. Tämä mahdollistaa parhaiten vauvantahtisen imetyksen.

Pyrimme järjestämään mahdollisuuksien mukaan perhehuoneita, ilmaisethan toiveesi synnyttämään tullessa. Perhehuoneita annetaan vain koko hoitojakson ajalle. Tuemme perhehuoneessa sekä sinua että tukihenkilöäsi osallistumaan aktiivisesti vastasyntyneen hoitoon ympäri vuorokauden. Perhehuone on maksuton, mutta tukihenkilölle ei kuulu aterioita. Jos lapsivuodeosastolla on täyttä, emme pysty tarjoamaan perhehuoneita, mutta niiden vapautumista voi jäädä jonottamaan. Joskus vastasyntyneitä saapuu maailmaan useampia samana päivänä ja voimme tällöin joutua purkamaan perhehuoneita varmistaaksemme riittävät tilat.

Seuraamme vauvasi vointia säännöllisesti tekemällä mittauksia. Lastenlääkäri tarkistaa vauvasi noin kahden vuorokauden ikäisenä. Kotiutuminen on yksilöllistä. Siihen vaikuttavat sekä äidin että vauvan vointi. Yleensä osastolla ollaan 2-3vrk synnytyksen jälkeen.

Joskus synnytyksen jälkeen vastasyntynyt voi tarvita tiiviimpää seurantaa ja tehostettua hoitoa. Näissä tilanteissa vastasyntynyttä voidaan hoitaa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla, joka sijaitsee lapsivuodeosaston tiloissa. Vanhemmat saavat ohjausta ja tukea vauvan hoitoon ja imetykseen myös teho- ja tarkkailuosastolla vauvan vointi huomioiden.

Pääsääntöisesti hoito kotiutumisen jälkeen jatkuu neuvolassa, mutta esimerkiksi imetyshaasteissa voit ottaa yhteyttä imetyspoliklinikkaan p. 040 846 2062.

Täältä löydät kootusti Lapin keskussairaalan asiakas- ja potilasohjeet