Lasten ja nuorten hoito ja tuki väkivaltaepäilyn tilanteessa

Millaista väkivaltaa lapsi tai nuori voi kokea

Väkivalta voi olla kertaluonteista tai jatkuvaa, ja se tapahtuu useimmiten yksityisissä tiloissa tutun ihmisen toimesta. Tässä joitain esimerkkejä.

Seksuaalinen väkivalta/seksuaaliväkivalta

Seksuaaliväkivalta tarkoittaa kaikkia niitä tekoja, jotka loukkaavat seksuaalista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta.  Seksuaalista häirintää ja seksuaaliväkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa.

Teot voivat sisältää esim.

• ahdistelua
• lähentelyä
• koskettelua
• pakottamista kosketteluun sekä painostamista tai pakottamista seksuaalisiin tekoihin

Teot voivat tapahtua fyysisessä tai digitaalisessa ympäristössä ja seksuaaliväkivaltaa kokeneen voi olla vaikea heti teon jälkeen ymmärtää, mitä hänelle on tapahtunut.

Fyysinen väkivalta/kuritusväkivalta

Kehoon kohdistuvaa voimaa, kuten tukistaminen, luunappien antaminen, läpisiminen, töniminen, lyöminen, kuristaminen tai tavaroilla heittäminen.

Henkinen väkivalta

Alistamista, mitätöintiä, pelottelua, kuten lyömisellä uhkailua, eristämistä tai kontrollointia. 

Mykkäkoulu/murjottaminen ja jatkuva haukkuminen

Perustarpeiden laiminlyönti lasketaan myös henkisen väkivallan muodoksi ja se voi ilmetä esim. terveydenhoito-ohjeiden noudattamatta jättämistä, terveydenhoitoon hakeutumisen laiminlyöntiä, lapsen hygieniasta huolehtimatta jättämistä, tarjotun ravinnon vähäisyytenä tai emotionaalisten tarpeiden laiminlyöntinä.

Digitaalinen väkivalta

Teknologian, kuten somen, viestipalveluiden, älylaitteiden tai paikkatietosovellusten avulla tehtyä vahingoittavaa tai kontrolloivaa toimintaa, jonka tarkoituksena on usein pelotella, hallita tai satuttaa uhria.

Se voi ilmetä esim. 

• Häirintänä
• Uhkailuna
• yksityisten kuvien/tietojen lähettämiseen painostamisena ja tällaisten tietojen levittämisenä.

Lisätietoa:

Miten tunnistaa seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta? - Mielenterveystalo.fi

Lapsen turvallisuuden varmistaminen ja rikosepäilyn herääminen

Lapsen ja perheen kokonaistilanteen ja avun tarpeen arviointi aloitetaan mahdollisimman varhain. Väkivaltatilanteissa on ensisijaista turvata, ettei lapsi ole riskissä joutua uudelleen väkivallan kohteeksi. Turvaamiseen liittyvissä kysymyksissä sosiaalipalvelut ja poliisi toimivat yhteistyössä.

Alaikäiseen kohdistuvasta väkivallasta on ilmoitettava välittömästi sosiaali- ja/tai poliisiviranomaiselle. Yksityishenkilöllä on myös oikeus tehdä ilmoitus ja se on tärkeää tehdä viipymättä, kun huoli herää. Voit olla yhteydessä hätänumeroon, sosiaalipäivystykseen tai sosiaalityöntekijääsi.

Sosiaalipalveluista otetaan perheeseen yhteyttä ja sovitaan keskusteluajasta viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa yhteydenoton jälkeen, kiireellisissä tapauksissa aiemmin. Sosiaaliviranomaiset arvioivat yhdessä perheen ja lapsen kanssa millaisia palveluita tilanteessa mahdollisesti tarvitaan.

Sosiaalipalveluissa tehdään yhteistyötä myös terveydenhuollon sekä muiden ammattilaisten kanssa.

Lapin sosiaali- ja kriisipäivystys ympäri vuorokauden
p. 040 7266 965

Poliisi

• kiireelliset tilanteet: soita hätäkeskukseen 112
• poliisin valtakunnallinen neuvontapuhelin arkisin klo 8–16.15 , p. 0295 419 800 
• sähköinen rikosilmoitus

Lisätietoa

Toimi näin, jos epäilet lapseen kohdistuneen väkivaltaa

Jos olet lapsi tai nuori - näin saat apua

Älä jää yksin, kerro tapahtuneesta ja tunteistasi luotettavalle aikuiselle. Apua on saatavilla.

Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112. Päivystysapu numerossa 116 117.

Katso yhteystiedot kohdasta: Lapsen tutkiminen ja ensiapu

Seri-tukikeskus

Voit saada apua, tukea ja neuvontaa Seri-tukikeskuksesta, jos olet kokenut seksuaalista väkivaltaa, sukupuolesta riippumatta.

Seksuaaliväkivallan uhri pääsee nopeasti tarkoituksenmukaisiin tutkimuksiin, hoitoon ja psykososiaalisen avun piiriin. Tutkimukset ovat maksuttomia.

Pahoinpitely

Pahoinpitelyn tilanteessa on hyvä hakeutua tutkimuksiin kiireellisesti, jotta vammat pystytään tutkimaan, hoitamaan ja tarvittaessa kuvaamaan.

Muu väkivalta

Voit saada tukea ja hoitoa, vaikka väkivallan jäljet eivät olisi näkyviä. 

Alaikäisten kohdalla ammattilaisten tehtävä on kartoittaa tilanne ja turvata tuen saanti tarpeen mukaan.

Suurin osa toipuu järkyttävistä tapahtumista hyvin. Läheiseltä saatu tuki, läsnäolo ja tunne välittämisestä ovat toipumisen kannalta merkittäviä tekijöitä. Osalle riittää läheisten tuki, osa kaipaa myös ammattilaisten apua. 

Lisätietoa tukea ja hoitoa toteuttavista tahoista löydät kohdista:
Akuutti kriisiapu
Psykososiaalinen tuki
Psykososiaalinen tuki ja hoito perustasolla
Lastenpsykiatrinen ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito

Rikosuhripäivystys

RIKU:sta saat rikosprosessiin liittyviä käytännön neuvoja ja henkistä tukea. 
Puhelimitse ma–to klo 9–18 ja pe 9–16. p. 116 006
Chat palvelee arkisin ma–to klo 9–18 ja pe 9–16.

Rikosurhripäivystys

MLL Nuortennetti

Tietoa ja tukea lapsille ja nuorille MLL:n nuortennetissä
Maksuton lasten ja nuorten puhelin

Sekasin-chat- keskusteluapua nuorille

Anonyymi ja ilmainen chat 12–29-vuotiaille

Sekasin-chat

Nuorten Exit

Maksutonta tukea 13–29-vuotiaille nuorille ja heidän läheisilleen seksuaaliväkivallan ja häirinnän tilanteissa.

Nuorten Exit

Lisätietoa

Lapsi tai nuori: Epäiletkö joutuneesi rikoksen uhriksi?

Nuori: Oletko kokenut väkivaltaa? Kolme asiaa, jotka sinun on tärkeä tietää.

Tietoa nuorille rikoksen urheille
 

Milloin ja miten lapsi tutkitaan?

Seksuaaliväkivallan epäily

Jos tapahtumasta on kulunut alle kaksi viikkoa tai lapsella on kipua, verenvuotoa tai vamma

• Tulee lapselle tehdä tutkimukset päivystyksellisesti.
  • Välittömästi, jos alle 72 tuntia 
• Vältettävä peseytymistä, sillä pesu hävittää todisteita. Peseytyminen ei kuitenkaan ole este tutkimuksiin hakeutumiselle ja avun saamiselle. Puhelussa ohjeistetaan miten toimia.

Alle 16-vuotiaat

Tutkitaan Lapin keskussairaalan tai Oulun yliopistollisen sairaalan lastensastolla.
Soita päivystysapu p. 116117, puhelimessa tehdään hoidontarpeen  arvio ja lastenosastolta ollaan yhteydessä perheeseen tutkimusajan ja -paikan sopimista varten.

16-vuotiaat ja sitä vanhemmat

Tutkitaan seri-tukikeskuksessa.

• Lapin keskussairaala (LKS) p. 040 726 8002
• Länsi-Pohjan sairaala (LPS) p. 040 5277983 

Jos tapahtumasta on yli kaksi viikkoa, eikä ole fyysisiä vammoja

Tee poliisille rikosilmoitus. Lääkärintutkimus tehdään tarvittaessa poliisin pyynnöstä.
Huomioi: Jos tutkimus ei ole poliisin esitutkinnan kannalta tarpeellinen, mutta lapsen terveydentilasta on huolta, on hyvä hakeutua tutkimuksiin esimerkiksi neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tai terveysaseman kautta.

Pahoinpitely tai sen epäily

Jos epäillystä tapahtumasta on alle 14 vuorokautta, tehdään somaattinen tutkimus päivystyksellisesti.

Alle 4-vuotiaat

Tutkitaan Lapin keskussairaalan (LKS) tai Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) lastenosastolla. Soita päivystysapuun p. 116117

4-vuotiaat ja sitä vanhemmat

Tutkitaan Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla, Länsi-Pohjan sairaalan akuuttiklinikalla tai oman alueen perusterveydenhuollon yksikössä, esim. terveysasemalla, tarvittaessa Lapin keskussairaalan tai Oulun yliopistollisen sairaalan lastenosastolla.

Kiireellisissä tilanteissa soita päivystysapuun p. 116117

Kiireettömissä tilanteissa soita omalle terveysasemalle

Jos sinut ohjataan tutkimuksiin pidemmän matkan takaa, voit tarvittaessa tiedustella yöpymismahdollisuutta potilashotellista. Potilashotellissa paikkoja on rajoitetusti.
Lisätietoja Lapin keskussairaalan potilasoppaassa

Näin voit auttaa itseäsi toipumaan

Tapahtuneesta on mahdollista selvitä.

• Älä jää yksin. Hakeudu sinulle tärkeiden ihmisen seuraan, vaikka juuri nyt sinusta ehkä tuntuisi helpommalta olla yksin. 
• Ota vastaan läheisten huolenpito.  
• Palaa kouluun ja harrastuksiin heti, kun se on sinulle mahdollista. 
• Koeta mennä nukkumaan ja herätä samoihin aikoihin kuin ennen tapahtunutta. 
• Muista syödä. Tarvittaessa pyydä jotakuta muistuttamaan sinua. 
• Ulkoile ja tee asioita, joista olet aiemmin pitänyt. 
• Varaa aikaa asioille, joiden parissa rauhoitut ja rentoudut. 
• Jos huomaat ajatustesi itsestäsi, muista ihmisistä tai maailmasta muuttuneen, kerro ajatuksistasi jollekin luotettavalle aikuiselle.
• Anna riittävästi aikaa toipumiseen.

Voit saada apua oloosi tai asioiden käsittelyyn, vaikka tapahtuneesta olisi kulunut pitkäkin aika. Sinun ei tarvitse tietää, mitä tarkalleen tarvitset. Ammattilainen miettii kanssasi, mikä sinua auttaisi parhaiten.

MUISTA! Suurin osa toipuu järkyttävistä tapahtumista hyvin. 

Osalle riittää läheisten tuki, osa kaipaa myös ammattilaisten apua. Sinulla on oikeus saada tukea ja tulla kuulluksi. 

Jos oireet hankaloittavat arkeasi vielä 4 viikkoa tapahtuman jälkeen, juttele terveydenhuollon 
ammattilaisen kanssa.

Nuorelle: Oletko kokenut väkivaltaa? Kolme asiaa, jotka sinun on tärkeää tietää

Miten voin tukea lasta väkivaltatilanteen jälkeen?

Perheenjäsenen kokema väkivalta on kriisi, joka vaikuttaa eri tavoin koko perheeseen. Vaikka odottamattoman tapahtuman vaikutus voi olla pitkäkestoinen, oikeanlaisella tuella siitä voi toipua. Lapsen näkökulmasta merkittävää on läheisten tuki ja läsnäolo, sekä tunne siitä, että hänestä välitetään. 

Hyvinvoiva aikuinen jaksaa tukea myös lasta. On tärkeää, että aikuisena saat tukea ja huolehdit omasta jaksamisestasi – se vahvistaa lapsen hyvinvointia.

Pyri ylläpitämään tavallista arkea; vuorokausi- ja ruokailurytmiä. Lapsen on hyvä palata kouluun ja harrastuksiin heti, kun se on mahdollista. Tutut rutiinit ja hyvää mieltä tuottavat asiat edistävät toipumisprosessia. 

Muista huomioida muutkin perheenjäsenet. Lapset aistivat herkästi kodin ilmapiiriä, myös sisarukset voivat tarvita tukea. Älä jätä heitä yksin mahdollisten kysymysten kanssa. 
Lapsi määrittelee itse missä tahdissa hän asiaa käsittelee ja tälle on tärkeä antaa aikaa ja tilaa.
Suhtaudu hyväksyvästi lapsen tunteisiin ja mahdollisiin reaktioihin sekä hänelle tarjottuun tukeen ja hoitoon.

Suurin osa toipuu järkyttävistä tapahtumista hyvin. Osalle riittää läheisten tuki, osa kaipaa myös ammattilaisten apua.

Jos olet huolissasi lapsesta ja hänen oireensa jatkuvat yli 4 viikkoa tapahtuman jälkeen, juttele lapsen tuen- ja hoidon tarpeesta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Apua voi saada, vaikka tapahtuneesta olisi kulunut pitkäkin aika.

Vanhemmalle

Mitä tehdä, jos lapsi on kokenut väkivaltaa? Apukeinoja ja tukea lähiaikuiselle

Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista - Oikeus.fi

Väkivaltatilanne tai sen epäily saattavat laukaista lapsen tai vanhemman kriisitilanteen. Tällöin voidaan tarvita ulkopuolista apua, jos aiemmin käytössä olleet toiminta- ja selviytymistavat eivät muuttuneessa tilanteessa riitä. Kriisissä oman avun tarpeen arviointi voi olla vaikeaa. 

Perhe voi tarvita tukea myös niissä tapauksissa, joissa epäily väkivallasta osoittautuu myöhemmin aiheettomaksi, jää epäselväksi tai fyysiset vammat eivät vaatisi lääketieteellistä hoitoa. 

Apua saatetaan tarvita tunteiden käsittelyyn, mutta myös perustarpeiden ja muiden käytännön asioiden hoitamiseen. Kriisiavun aikana arvioidaan lisäksi lapsen ja vanhempien/perheen tarvetta jatkoavulle ja työskentelylle. Myös sisarukset on tärkeä huomioida.

Lapsi ja vanhemmat/perhe voivat saada kriisiapua seuraavilta toimijoilta:

Sosiaali - ja kriisipäivystys, ympäri vuorokauden p. 040 726 6965

Lapin ensi- ja turvakoti ry

MIELI Kriisikeskus Meri-Lappi

Läheiseltä saatu tuki, läsnäolo ja tunne välittämisestä ovat lapsen toipumisen kannalta merkittäviä tekijöitä. On tärkeää, että myös aikuinen saa tukea ja huolehtii omasta jaksamisestaan – se vahvistaa lapsen hyvinvointia.

Varhaisessa vaiheessa annetun psykososiaalisen tuen keskeinen tavoite on palauttaa turvallisuuden tunnetta. Kyse on käytännön tuesta, ohjauksesta ja neuvonnasta, jossa tuetaan arjen jatkumista:

• huolehditaan perusasioista  ja pyritään vahvistamaan olemassa olevia sosiaalisia verkostoja 
• normalisoidaan tunnereaktioita ja vahvistetaan tunteiden säätelykeinoja
• vahvistetaan ymmärrystä ja toivoa; vaikeistakin tapahtumista on mahdollista toipua

Lapsi ja vanhempi voivat saada psykososiaalista tukea seuraavilta toimijoilta:

• Lapsen oma sosiaalityöntekijä
• Perustason terveydenhuoltopalvelut (ks. kohta Psyykkinen hoito ja arviointi perustasolla)
• Opiskeluhuollon palvelut
• Lapin ensi- ja turvakoti ry
• MIELI Kriisikeskus Meri-Lappi
• Raiskauskriisikeskus Tukinainen (yli 16-vuotiaat mukaan lukien lasten vanhemmat)
• Rikosuhripäivystys
• Tyttöjen Talo Rovaniemi - myös seksuaalineuvonta ja seksuaaliväkivaltatyö
• Poikien Talo Rovaniemi -  myös seksuaalineuvonta
• Saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj - Uvjâ - Uvja
• Lasta arjessa tukevat tahot
  • päiväkodin ja koulun ammattilaiset

Mitä nuorempi lapsi on kyseessä, sitä enemmän häntä autetaan tukemalla vanhemman toimintakykyä ja hyvinvointia.

Myös väkivaltaa käyttäneet tai omia väkivaltaisia tunteitaan pohtivat voivat saada apua:

Mistä apua väkivaltaiseen tilanteeseen? Apua väkivallan tekijälle.

Apua sinulle: Olen käyttänyt väkivaltaa
 

Väkivaltaan liittyvä psyykkinen oireilu voi ilmetä erilaisina vaivoina, esim. päänsärkynä, vatsakipuna, univaikeuksina, ruokahalun muutoksina, alakuloisuutena, masentuneisuutena, ahdistuksena, aggressiivisuutena tai itsetuhoisena käyttäymisenä.

Psyykkisen voinnin arviota sekä tuen ja hoidon palveluita tarjoavat:

Perheneuvola

Lastenneuvola

Kouluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuolto

Psyykkari  (Vastaanotolle ohjaudutaan esim. terveydenhoitajan/muun opiskeluhuollon ammattilaisen kautta.)

Koulupsykologi

Terveysasema

Saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj - Uvjâ - Uvja
 

Milloin tarvitaan lasten- tai nuorisopsykiatriaa?

Mikäli lapsen tai nuoren psyykkinen oireilu vaikeutuu, pitkittyy tai toimintakyky laskee, voidaan tarvita erikoissairaanhoidon palveluja.

Lastenpsykiatrisesta ja nuorisopsykiatrisesta hoidosta vastaavat Lapin keskussairaala ja Länsi-Pohjan sairaala 

Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle ohjaudutaan:

Lapin keskussairaala (LKS) lähetteellä muusta yksiköstä.
Palveluohjaus ja neuvonta arkisin klo 9-11,  p. 040 635 9119

Länsi-Pohjan sairaala (LPS) palveluohjauksen kautta p. 040 774 3891

Erikoissairaanhoidon arviointi tapahtuu yhteistyössä perheen, kouluterveydenhuollon, oppilashuollon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
 

Miten lapsen vointia seurataan jatkossa?

Jokaisella tuen ja hoidon tasolla arvioidaan lapsen vointia sekä jatkotyöskentelyn tarvetta. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja ohjataan tarpeenmukaisiin palveluihin.

Ammattilaiset järjestävät väkivaltatilanteiden jälkeen riittävän pitkän seurannan, koska oireet voivat ilmetä pitkänkin ajan kuluttua. Seurannan järjestäminen on tärkeää myös, mikäli tarvetta avulle ei aluksi vaikuta olevan tai mikäli lapsi tai huoltaja kieltäytyvät tarjotuista palveluista heti väkivaltatapahtuman jälkeen.

Seurannan voi järjestää esimerkiksi aiemmasta tuesta vastannut taho, kuten seri-tukikeskus, lasten osasto tai lapsen sosiaalityöntekijä, mikäli lapsella on perhesosiaalityön tai lastensuojelun asiakkuus. Mikäli asiakkuutta ei ole, sosiaalitoimesta selvitetään seurannasta vastuun ottava taho, esimerkiksi oppilashuolto.

Kuuntele rauhassa, ota kertomus vastaan, ole läsnä

• Älä anna mahdollisen kiireen näkyä kohtaamisessa.  

Kysy itse mahdollisimman vähän.

• Käytä avoimia kysymyksiä ja anna lapsi kertoo asioista omin sanoin.  

Kirjoita keskustelusi lapsen kanssa ylös tarkasti ja viiveettä. 

• Muista kirjata myös omat kysymyksesi, tällä huolehditaan lapsen oikeusturvasta. 

Älä lähde selvittelemään asiaa enempää, poliisi hoitaa tarkemman kuulemisen.
Kerro ikätasoisesti, mitä seuraavaksi tapahtuu. 

• Pienemmälle lapselle voi sanoa esim. "Kiitos kun kerroit. Aikuiset selvittävät asiaa nyt." 
• Nuorelle voit kertoa miten asia etenee, keneen olet yhteyksissä saadaksesi nuorelle asianmukaista apua.

Kiitä lasta luottamuksesta ja siitä, että hän on jakanut asian kanssasi.

Alaikäiseen kohdistuvasta väkivallan epäilystä, on ilmoitettava välittömästi sosiaali- ja/tai poliisiviranomaiselle. Ole puhelimitse yhteydessä viranomaisiin ja toimi saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Ilmoita nuoruusikäiselle ja huoltajalle ilmoituksesta poliisille, jos epäilty on perheen ulkopuolinen. Perheensisäisissä epäilyssä ilmoituksesta ei kerrota, ellei poliisi anna siihen lupaa.

Mikäli saat myöhemmin uutta tietoa epäillystä rikoksesta, ilmoita tiedot sekä poliisille, että lastensuojeluun.

Lisätietoa:

Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa väkivaltaepäilystä

Tukikysymyksiä väkivallan puheeksiottoon lapsen/ nuoren kanssa

Näin otat väkivallan puheeksi nuoren kanssa

Toimi näin, jos epäilet lapseen kohdistuneen väkivaltaa
 

Arjen tuen keskeinen tavoite on palauttaa turvallisuuden tunnetta ja varmistaa riittävä tuki. 

Suurin osa toipuu järkyttävistä tapahtumista hyvin. Osalle riittää läheisten tuki, osa kaipaa myös ammattilaisten apua.

Luo turvallinen ja rauhallinen ympäristö - ylläpidä arjen turvallisuutta ja ennakoitavuutta

• huolehdi perusasioista ja pyri vahvistamaan olemassa olevia sosiaalisia verkostoja.

Huomioi erityinen sensitiivisyys, lapsen tunteet sekä kognitiiviset taidot.

Normalisoi lapsen ajatuksia ja tunteita.

Alaikäisten kohdalla ammattilaisten tehtävä on kartoittaa tilanne ja turvata tuen saanti tarpeen mukaan.

• Jos olet huolissasi lapsen voinnista, selvitä onko hänellä olemassa oleva tuki-/hoitokontakti tai tietääkö mihin voi ottaa yhteyttä halutessaan.

Älä jätä tuen/hoitokontaktin hakemista alaikäisen vastuulle, mikäli siihen on tarve.
Tee yhteistyötä mahdollisten hoitotahojen kanssa lapsen ja vanhemman/nuoren luvalla.
Pyri työskentelyssä mahdollisimman vähäisiin työntekijävaihdoksiin ja välttämättömissä työntekijävaihdoksissa pyri ”saattaen vaihtamiseen”.
Muista kohdella itseäsi samalla lempeydellä ja arvostuksella kuin lapsen kohtaat. 

• Sinun ei tarvitse ratkaista mitään, tärkeintä on se, että perustyö tulee hoidettua ja arjen jatkuvuus turvataan.

Mikäli saat uutta tietoa tai huoli alaikäisestä jatkuu, tee lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus on tehtävä, vaikka tietäisit, että perhe on jo lastensuojelun asiakas. Uusi ilmoitus tai useat ilmoitukset auttavat näkemään kokonaistilanteen paremmin.

Arjen tuen keskeinen tavoite on palauttaa turvallisuuden tunnetta.

Annettavaksi nuorelle sekä vanhemmalle:

Nuorelle: Oletko kokenut väkivaltaa? Kolme asiaa, jotka sinun on tärkeää tietää

Vanhemmalle: Mitä tehdä, jos lapsi on kokenut väkivaltaa? Apukeinoja ja tukea lähiaikuiselle. 
 

Tilanteet, joissa tarvitaan tavallista enemmän tukea

Vaikka kaikenlainen alaikäisen kokema väkivalta on peruste arvioida lapsen tilannetta
kokonaisvaltaisesti, on myös tilanteita, joissa vaaditaan erityisen huolellista arviointia
sekä tukea. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:

• Perheen sisäinen väkivalta tai vakava/pitkään jatkunut väkivalta.
• Lapsella on aiempia haitallisia lapsuuden aikaisia tapahtumia/kohonnut riski uudelleen väkivallan kohteeksi joutumiselle.
• Lapsella on aiempaa psyykkistä/fyysistä oireilua tai sairastavuutta.
• Lapsella on kehitysvamma tai muita tiedon käsittelyn haasteita.
• Lapsella on voimakas syyllisyyden kokemus.
• Lapsen olosuhteissa on vain vähän toipumista edesauttavia tekijöitä tai jopa toipumista vaarantavia tekijöitä.
• Perheessä on psykososiaalisten riskitekijöiden kasautumista (esimerkiksi vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, taloudelliset vaikeudet, puutteet sosiaalisissa taidoissa, yksinäisyys, kiusaaminen.)

Huomioi myös voimavarat ja muut suojaavat tekijät lapsen elämässä. Tällaisia voi olla esimerkiksi hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot, ennakoitava arki, turvalliset ja läheiset ihmissuhteet, perheen tuki.

Alaikäistä voidaan tukea jo ennen poliisin kuulemista keskustelemalla hänen arjestaan, hyvinvoinnistaan ja tunteistaan, kuitenkaan menemättä tapahtumiin liittyviin yksityiskohtiin. 

Lapselle voi korostaa, että puhuminen on tärkeää, ja keskittyä hänen tunteidensa tukemiseen. Psykoedukaatiota voi antaa oireista ja reaktioista, mutta niitä ei tule yhdistää mahdollisiin rikosnimikkeisiin tai varmistamattomiin tapahtumiin.

Esitutkinnan aikana työntekijän ei tule arvioida epäilyn todenperäisyyttä. Keskustelujen syy on hyvä linjata lapsen vointiin tai poliisin tutkintaan viittaamalla, sen sijaan että viitattaisiin ”tapahtumaan”. Poliisin tutkintaan voidaan viitata jos lapsi/nuori on tietoinen alkaneesta tutkinnasta. 

Lapsen haastatteluun ei tule vaikuttaa, mutta jos lapsi on tietoinen tulevasta kuulemisesta, häntä voi tukea siihen liittyvissä tunteissa ja kysymyksissä. Myös ei-epäiltyjen vanhempien kanssa voidaan pohtia tuen tarvetta. Rikosuhripäivystyksestä voi saada tukea ja neuvoja muun muassa rikosprosessista ja sen vaiheista. Palvelut on tarkoitettu rikoksen uhreille, heidän läheisilleen sekä rikosasioiden todistajille.

Ammattilaisen työn tueksi:

Työkalu keskusteluun lapsen tai nuoren kanssa

Tietoa nuorille rikoksen uhreille -opas