Navigointivalikko

Navigointivalikko

Navigointivalikko

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut

Murupolku

Navigointivalikko

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut

Älä jää huolisesi kanssa yksin. Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa tuemme lappilaisten mielenterveyttä. Tavoitteenamme on laaja-alainen koko väestön mielenterveyden edistäminen, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, sekä niiden varhainen toteaminen ja hoito peruspalveluissa.

Mielenterveysalveluissa teemme tilanteen arviointia ja selvittelyä, annamme keskusteluapua ja lääkehoitoa sekä neuvontaa.

Riippuvuuspalveluissa autamme kaikissa päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvissä ongelmissa.

Riippuvuuspalvelujen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia haittoja.

Palvelut voivat olla esimerkiksi sosiaalista tukea, katkaisuhoitoa, ryhmäterapiaa, perheterapiaa, korva-akupunktiota tai kuntoutusta. Palveluissa selvitetään myös toimeentuloon ja asumiseen liittyviä kysymyksiä. Järjestämme myös opioidikorvaushoitoa.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista löydät tietoa täältä

mielenterveys ja riippuvuus päivystysluettelo

Apua äkillisessä tilanteessa

Mielenterveyspäivystys

Etsi apua läheltä

Keskeisimmät palvelunumerot

mielenterveys ja riippuvuus toissijainen banneri

Mielenterveyspalvelujen vastaanotto


Mielenterveyspalvelujen vastaanotolla tarjoamme apua mielenterveysongelmissa ja elämän kriiseissä. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut on tarkoitettu kaikille, jotka tarvitsevat keskusteluapua tai selvittelyä mielen ongelmissa. Sairaanhoitajan vastaanotolle et tarvitse lähetettä.

Nainen on laittanut käden miehen olkapäälle.

alasivut-mielenterveyspalvelut

mielenterveys ja riippuvuus matalan kynnyksen palvelut luettelo

mielenterveys ja riippuvuus esh luettelo

h2-Ajankohtaista aiheesta-otsikko

Ajankohtaista aiheesta

Sisältöjulkaisija

Sisältöjulkaisija

  1. Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!
    Kerro kokemuksesi neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen tueksi ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn voi...

    Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!

    21.2.2024

    Lue lisää

    Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!

    21.2.2024

    Kerro kokemuksesi neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen tueksi ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn voi vastata myös saamen kielillä.

    Lapin hyvinvointialueen VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeessa kehitetään neuropsykiatrista palvelupolkua sekä vahvistetaan saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia neuropsykiatrisia palveluita. 
     
    Kehittämistyöhön liittyen kartoitamme kyselyllä lappilaisten neurokirjon nuorten, aikuisten ja vanhempien tai huoltajien kokemuksia olemassa olevista palveluista. Kartoitamme samalla konkreettisia ehdotuksia, miten palveluita voisi mahdollisesti kehittää toimivammiksi. 
     
    Kyselyyn vastaamisaikaa on 1.3.2024 saakka. Kyselyyn pääset vastaamaan tästä
    Kyselyyn voi vastata myös saamen kielillä.
     
    Lisätietoa: 

    Marjo Häyry, marjo.hayry@poske.fi 

    Pilvi Vuomajoki, pilvi.vuomajoki@lapha.fi 

     

    Neurogirjju lappilaš nuorra, rávesolmmoš dahje vánhen – vástit gažadeapmái!

    Lappi buresveadjinguovllu VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle (“Nana sode Lappi buresveadjinguvlui”) -fidnus ovdánahttit neuropsykiátralaš bálvalanbálgáid sihke nannet sámegielat ja kulturvuđot neuropsykiátralaš bálvalusaid.t

    Ovdánahttinbarggus mii kártet gažademiin lappilaš neurogirjju nuoraid, rávesolbmuid ja vánhemiid/fuolaheaddjiid vásihusaid dain bálvalusain, mat leat leahkime. Seammás kártet konkrehtalaš evttohusaid, mo bálvalusaid vejolaččat sáhtášii ovdánahttit nu ahte dat doibmet buorebut. 

    Gažadeapmái vástidanáigi lea 1.3.2024 rádjái. Gažadeapmái beasat vástidit dás.
    Gažadeapmái sáhtát vástidit maiddái sámegillii.

    Lassedieđut:

    Marjo Häyry, marjo.hayry@poske.fi

    Pilvi Vuomajoki, pilvi.vuomajoki@lapha.fi

     

    Lappist jälsteei neuroǩeârjjaivuõđâst åårrai nuõrr, vuõrâsooumaž da puäʹres − vaʹsttad kõõjjõʹsse!

    Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd VASA2- Nâânas soti Lappi pueʹrrvââjjamvoudda -haʹŋǩǩõõzzâst viiǥǥât ooudâs neuropsykiaatraž kääzzkõspälggaz di nââneet sääʹmǩiõllsaž da kulttuurmeâldlaž neuropsykiaatraž kääzzkõõzzid.
     
    Ooudâsviikkâmtuâj kuõskeeʹl kaartʼtep kõõjjõõzzin Lappist jälsteei neuroǩeârjjaivuõđ nuõri, vuõrâsoummui da puärrsi/peâmmji ǩiõččlâsttmõõžžid leäʹmmen leʹddi kääzzkõõzzin.  Kaartʼtep seämma õhttvuõđâst konkreettlaž eʹtǩǩõõzzid, mäʹhtt kääzzkõõzzid vuäitči vueiʹtlvânji ooudâs viikkâd nuʹtt, što tõk tååimče pueʹrben.
     
    Kõõjjõʹsse vuäitt vaʹstteed 1.3.2024 räjja.  Kõõjjõʹsse piâzzak vaʹstteed täʹst. Kõõjjõʹsse vuäitt vaʹstteed sääʹmǩiõlin še.

    Lââʹssteâđ:

    Marjo Häyry, marjo.hayry@poske.fi 

    Pilvi Vuomajoki, pilvi.vuomajoki@lapha.fi 
     

    Lappilâš neurokiirjâg nuorâ, rävisolmooš já vaanhim − västid koijâdâlmân!

    Laapi pyereestvaijeemkuávlu VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle (Noonâ soti Laapi pyereestvaijeemkuávlun) -haavâst ovdeduvvoo neuropsykiatrâlii palvâluspäälgis sehe nanoduvvojeh sämikielâliih já kulttuurmiäldásiih neuropsykiatrâliih palvâlusah.

    Ovdedempargo háárán mij karttip koijâdâllâm vievâst lappilij neurokiirjâg nuorâi, rävisulmui já vaanhimij/huolâtteijei vuáttámušâid jo orroo palvâlusâin. Siämmást mij karttip konkreetlijd iävtuttâsâid, maht palvâlusâid puávtáččii máhđulávt ovdediđ tienuuvt, ete toh toimâččii pyerebeht.

    Koijâdâlmân lii västidemäigi 1.32024 räi. Tun peesah västidiđ koijâdâlmân taa. Koijâdâlmân puáhtá västidiđ meid sämikielân.

    Lasetiäđuh:

    Marjo Häyry, marjo.hayry@poske.fi

    Pilvi Vuomajoki, pilvi.vuomajoki@lapha.fi

    Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!
    21.2.2024
    Kerro kokemuksesi neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen tueksi ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn voi...

    Lappilainen neurokirjolla oleva nuori, aikuinen ja vanhempi − vastaa kyselyyn!


    Kerro kokemuksesi neuropsykiatrisen palvelupolun kehittämisen tueksi ja vastaa kyselyyn. Kyselyyn voi vastata myös saamen kielillä.

  2. Tiedote Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan muutosta ja nuorisopsykiatrian toiminnasta
    Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikka on muuttanut Urheilukatu 5-7 tiloihin neljänteen...

    Tiedote Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan muutosta ja nuorisopsykiatrian toiminnasta

    25.1.2024

    Lue lisää

    Tiedote Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan muutosta ja nuorisopsykiatrian toiminnasta

    25.1.2024

    Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikka on muuttanut Urheilukatu 5-7 tiloihin neljänteen kerrokseen.

    Toiminta on käynnistynyt uusissa tiloissa 24.1.2024.

    Nuorisopsykiatrian poliklinikan työntekijöistä LanKa-tiimin ja akuutin avohoitotyön työntekijät työskentelevät Vilkassa, joka sijaitsee Lapin keskussairaalan viereisessä rakennuksessa.

    Tiedote Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan muutosta ja nuorisopsykiatrian toiminnasta
    25.1.2024
    Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikka on muuttanut Urheilukatu 5-7 tiloihin neljänteen...

    Tiedote Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan muutosta ja nuorisopsykiatrian toiminnasta


    Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikka on muuttanut Urheilukatu 5-7 tiloihin neljänteen kerrokseen.

  3. Kansallinen stigmatyöryhmä vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin stigman vähentämiseksi
    Stigmatyöryhmän ideana on toimia keskustelevana foorumina, joka jalkauttaa stigman ja syrjinnän...

    Kansallinen stigmatyöryhmä vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin stigman vähentämiseksi

    17.1.2024

    Lue lisää

    Kansallinen stigmatyöryhmä vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin stigman vähentämiseksi

    17.1.2024

    Stigmatyöryhmän ideana on toimia keskustelevana foorumina, joka jalkauttaa stigman ja syrjinnän vähentämisen suosituksia käytännön tasolle päihde- ja mielenterveystyöhön hyvinvointialueille ja järjestöihin.

    Päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvä stigmojen vähentämisen yhteistyö on käynnistynyt tammikuussa 2024 A-klinikkasäätiön koordinoimassa stigmatyöryhmässä. Stigmatyöryhmään kuuluu niin hyvinvointialueiden ja järjestöjen edustajia kuin myös yhteistyössä mukana oleva THL. 

    Lapin hyvinvointialueelta mukana työryhmässä ovat VASA 2 -hankkeesta erityisasiantuntija Jonna Lindholm ja alueellisista mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluista ylihoitaja Virpi Tuomaala. 

    Työryhmän toiminta perustuu syksyllä 2023 julkaistuihin stigman ja syrjinnän vähentämisen kansallisiin suosituksiin, jotka on valmistellut kansanterveyden neuvottelukunnan alainen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto.  Kyseessä ovat ensimmäiset kansalliset suositukset stigman ja syrjinnän vastaisen työn tueksi. 

    Stigmatyöryhmän ideana on toimia keskustelevana foorumina, joka jalkauttaa stigman ja syrjinnän vähentämisen suosituksia käytännön tasolle päihde- ja mielenterveystyöhön hyvinvointialueille ja järjestöihin. 

    Stigmatyöryhmä kokoontui tammikuussa ensimmäistä kertaa keskustelemaan suosituksista ja kehittämistarpeista hyvinvointialueiden ja järjestöjen näkökulmasta. Stigmatyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran huhtikuussa 2024. Tapaamisia on vuoden aikana yhteensä neljä kertaa. 

    Lisätietoa VASA 2 -hankkeen erityisasiantuntija Jonna Lindholmilta, jonna.lindholm@poske.fi sekä A-klinikkasäätiön verkkosivuilta.

    Kansallinen stigmatyöryhmä vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin stigman vähentämiseksi
    17.1.2024
    Stigmatyöryhmän ideana on toimia keskustelevana foorumina, joka jalkauttaa stigman ja syrjinnän...

    Kansallinen stigmatyöryhmä vastaa ajankohtaisiin tarpeisiin stigman vähentämiseksi


    Stigmatyöryhmän ideana on toimia keskustelevana foorumina, joka jalkauttaa stigman ja syrjinnän vähentämisen suosituksia käytännön tasolle päihde- ja mielenterveystyöhön hyvinvointialueille ja järjestöihin.

  4. Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa
    Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

    Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa

    28.12.2023

    Lue lisää
    Kuvituskuva laskin.

    Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa

    28.12.2023

    Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

    Jatkossa perusterveydenhuollon käyntimaksu on 23 euroa. Maksu peritään korkeintaan kolme kertaa vuodessa. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimaksu on 31,60 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikan käyntimaksu on 46 euroa. 

    Hammaslääkärin käyntimaksu on 14,60 euroa, suuhygienistin käyntimaksu on 11,30 euroa ja erikoishammaslääkärin käyntimaksu 21,50 euroa. 

    Kuntoutuksen käyntimaksu on 12,80 euroa. Neuvonta ja apuvälinepalvelut ovat maksuttomia. 

    Neuvolat sekä oppilas- ja opiskeluhuolto ovat maksuttomia. 

    Sosiaalityö- ja sosiaaliohjaus on maksutonta. Muiden sosiaalipalvelujen maksuista voit kysyä lisää sosiaalityöntekijältäsi. 

    Maksukatto 

    Vuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärä eli maksukatto on 762 euroa. 

    Maksujen yhteismäärää laskettaessa huomioidaan kalenterivuoden (1.1.–31.12.) aikana käyttämiesi palvelujen asiakasmaksut. Jos maksujen yhteismäärä ylittää 762 euroa, ovat maksukattoon sisältyvät palvelut tämän jälkeen kalenterivuoden loppuun saakka maksuttomia. 

    Maksujen yhteismäärää laskettaessa katsotaan, milloin palvelu on saatu. Ei sen mukaan, mikä on laskun eräpäivä tai laskun maksupäivä. 

    Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta 

    Maksu käyttämättä jätetystä palvelusta on 56,70 euroa 1.1.2024 alkaen. Maksu peritään, jos jätät ennalta sovitun ajan perumatta tai jätät saapumatta sinulle varatulle ajalle ilman hyväksyttävää syytä. Maksu koskee myös laboratorio- ja kuvantamiskäyntejä, lyhytaikaisia hoitoja ja asumispalvelupaikkoja sekä potilashotellia. Maksua ei peritä alle 18-vuotiailta. 

    Maksuttomat palvelut 

    Lapin hyvinvointialueella veteraanien ja pitkäaikaistyöttömien lääkäripalvelut sekä alle 25-vuotiaiden ehkäisy ovat jatkossakin maksuttomia. 

    Lisäksi asiakas voi saada alennusta tai vapautusta tietyistä maksuista, jos hänen toimeentulonsa on niiden vuoksi vaarassa. Lapin hyvinvointialue arvioi asiakkaan hakemuksen perusteella, täyttyvätkö maksun alentamisen edellytykset. Jos edellytykset täyttyvät, maksua täytyy alentaa. Hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle muutoksenhakukelpoinen päätös maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. 

    Kuvituskuva laskin. Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa
    28.12.2023
    Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.
    Kuvituskuva laskin.

    Lapin hyvinvointialueen asiakasmaksuihin muutoksia vuoden 2024 alussa


    Lapin hyvinvointialueella astuvat voimaan uudet asiakasmaksut 1.1.2024 alkaen.

  5. Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun palvelusetelisääntökirjan
    Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien palvelusetelien sääntökirjan ja palvelusetelien arvot....

    Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun palvelusetelisääntökirjan

    6.7.2023

    Lue lisää

    Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun palvelusetelisääntökirjan

    6.7.2023

    Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien palvelusetelien sääntökirjan ja palvelusetelien arvot. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut luokitellaan kolmeen ryhmään asiakkaan tuen tarpeen ja asumismuodon perusteella: tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Palvelut voidaan toteuttaa hyvinvointialueen omana toimintana, ostopalveluna tai myöntämällä asiakkaalle palveluseteli.

    Tuetussa asumisessa käytetään kotihoidon ja tukipalveluiden palvelusetelijärjestelmää. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaan tarvitsemat hoito- ja hoivapalvelut myönnetään kotihoidon palvelusetelillä ja yhteisöllinen toimintakykyä tukeva toiminta erillisellä palvelusetelillä, jonka arvo on 63,90 euroa kuukaudessa.  

    Ympärivuorokautisen mielenterveyskuntoutujan palveluasumisen palveluseteli on tulosidonnainen, jolloin asiakas maksaa palvelusetelillä tuotetusta palvelusta omavastuuosuuden. Ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin hintakatto on 120 eurolta vuorokaudelta. Vaativan ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelin hintakatto on 160 euroa vuorokaudelta.

    Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun palvelusetelisääntökirjan
    6.7.2023
    Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien palvelusetelien sääntökirjan ja palvelusetelien arvot....

    Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien asumispalvelun palvelusetelisääntökirjan


    Aluehallitus hyväksyi mielenterveyskuntoutujien palvelusetelien sääntökirjan ja palvelusetelien arvot. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut luokitellaan kolmeen ryhmään asiakkaan tuen tarpeen ja asumismuodon perusteella: tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Palvelut voidaan toteuttaa hyvinvointialueen omana toimintana, ostopalveluna tai myöntämällä asiakkaalle palveluseteli. Tuetussa asumisessa käytetään kotihoidon ja tukipalveluiden...

  6. Terapianavigaattori käyttöön Rovaniemen mielenterveyspalveluissa
    Terapianavigaattori on verkkokysely, joka koostuu anonyymeistä monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja...

    Terapianavigaattori käyttöön Rovaniemen mielenterveyspalveluissa

    2.5.2023

    Lue lisää
    Puhelimen näytöllä täytetään terapianavigaattoria.

    Terapianavigaattori käyttöön Rovaniemen mielenterveyspalveluissa

    2.5.2023

    Terapianavigaattori on verkkokysely, joka koostuu anonyymeistä monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä. Kysymykset kartoittavat oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita.

    Terapianavigaattori toimii suomeksi ja ruotsiksi ja se on tarkoitettu yli 18-vuotiaille. 

    Rovaniemi ottaa Terapianavigaattorin käyttöön ensimmäisenä Lapissa 

    Rovaniemen Mielitiimin vastaanotolle ensikäynnille tulevan toivotaan täyttävän hänen tilannettansa ja mielialaansa kartoittavan kyselyn osoitteessa terapianavigaattori.fi. Terapianavigaattorin täyttäminen on vapaaehtoista. 

    Täytettyäsi Terapianavigaattorin, saat lopussa henkilökohtaisen koodin, jolla ammattilainen voi avata tuloksesi yhden kuukauden ajan. Ota koodi varmaan talteen ja anna se ensimmäisellä tapaamisella Mielitiimin työntekijälle. Terapianavigaattori täytetään ilman tunnistetietoja. Älä siis kirjaa Terapianavigaattoriin henkilötietojasi, kuten nimeä, puhelinnumeroa tai henkilötunnusta. Terapianavigaattorin täyttäminen auttaa selkeyttämään tilannettasi ja sujuvoittaa sinulle sopivan hoidon käynnistymistä. 

    Terapianavigaattori on kehitetty osana Terapiat etulinjaan -hoitomallia ja sitä käytetään osana terveydenhuollon hoidon tarpeen arviota jo monilla alueilla Suomessa. Terapiat etulinjaan -toimintamallissa parannetaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Toimintamalli on osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja sote-uudistuksen tukea, ja se mahdollistaa terapiatakuun toteuttamisen hyvinvointialueilla.

    Saat yhteyden Rovaniemen Mielitiimiin p. 040 715 8400. Mielitiimin vastaanotolle et tarvitse lähetettä. 

    Puhelimen näytöllä täytetään terapianavigaattoria. Terapianavigaattori käyttöön Rovaniemen mielenterveyspalveluissa
    2.5.2023
    Terapianavigaattori on verkkokysely, joka koostuu anonyymeistä monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja...
    Puhelimen näytöllä täytetään terapianavigaattoria.

    Terapianavigaattori käyttöön Rovaniemen mielenterveyspalveluissa


    Terapianavigaattori on verkkokysely, joka koostuu anonyymeistä monivalintakysymyksistä, oirekyselyistä ja lyhyistä avoimista tekstikentistä. Kysymykset kartoittavat oireiden ja ongelmien luonnetta sekä hoitoon liittyviä tarpeita.

  7. Itsemurhaa yrittäneiden tukea lisätään Lapin hyvinvointialueella
    Lapissa itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2021 yli valtakunnallisen keskiarvon. Itsetuhoiselle hoitoon pääsy...

    Itsemurhaa yrittäneiden tukea lisätään Lapin hyvinvointialueella

    28.4.2023

    Lue lisää
    Nainen istuu kalliolla ja katsoo auringonlaskua.

    Itsemurhaa yrittäneiden tukea lisätään Lapin hyvinvointialueella

    28.4.2023

    Lapissa itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2021 yli valtakunnallisen keskiarvon. Itsetuhoiselle hoitoon pääsy on vaikeaa, erityisesti haja-asutusalueilla ja kasvukeskuksien ulkopuolella. Lapissa on koulutettu yhteensä 1400 ammattilaisia itsemurhavaaran tunnistamiseen.

    ITRO-hankkeen tavoitteena on itsemurhiin liittyvien negatiivisten asenteiden ja stigman vähentäminen väestöviestinnällä, itsemurhavaarassa olevia työssään kohtaavien tiedon ja osaamisen vahvistaminen, varhaisen tuen tarjoaminen itsemurhavaarassa oleville ja heidän läheisilleen sekä matalan kynnyksen tuen ja palveluiden lisääminen. Lisäksi itsemurhien ja itsemurhayritysten määrä pyritään saamaan laskuun. Toimenpiteet ovat osa kansallista mielenterveysstrategiaa ja itsemurhien ehkäisyohjelmaa vuosille 2020–2030. 

    ITRO-hankkeen päällikkö Marena Kukkonen muistuttaa, että lähes jokainen aikuinen Suomessa asuva tietää jonkun, joka on tehnyt, ajatellut tai yrittänyt itsemurhaa.

    -Itsemurhia voi ehkäistä, ja avainasemassa tässä on tiedon lisääminen siitä, että itsetuhoisista ajatuksista voi puhua ja apua on saatavilla monesta eri kanavasta. Tärkeää on huomioida myös läheiset ja tukea heitä kriisissä, Kukkonen sanoo. 

    Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2021 yhteensä 747 itsemurhaa, mikä oli 30 enemmän kuin 2020, jolloin vastaava luku oli 717. Silloisissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä itsemurhakuolleisuus oli hieman yli valtakunnallisen keskiarvon viimeisen tilastotiedon mukaan.

    Toimintaa halutaan yhtenäistää koko Lapin alueella

    ITRO-hankkeessa yhtenä tavoitteena on laajentaa hankkeen aikana Meri-Lapin alueelle perustetun itsemurhien ehkäisytyötä koordinoivan työryhmän toimintaa koko Lapin hyvinvointialueelle. 

    -Kun itsemurhien määrää halutaan saada laskemaan, on ensiarvoisen tärkeää vahvistaa työssään itsemurhavaarassa olevia kohtaavien ammattilaisten verkostoitumista ja osaamista. Ammattilaisille on oleellista tunnistaa mahdollinen itsemurhavaara, tietää, miten ottaa puheeksi itsetuhoisuus sekä tarjota matalan kynnyksen keskusteluapua mahdollisimman pian, Kukkonen sanoo. 

    ITRO-hankkeen aikana Lapissa on koulutettu noin 1400 ammattilaista itsemurhavaaran tunnistamiseen ja puheeksiottoon. Koulutukset jatkuvat Lapin hyvinvointialueella kesään 2023 saakka. Lisäksi alueella on koulutettu osaajia lyhytinterventioon itsemurhaa yrittäneelle.

    ITRO-hankkeen (itsemurhien ehkäisy riskiryhmäinterventioiden ja osaamisen vahvistamisen kautta) toimijoina ovat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Lapin hyvinvointialue, Lapin ensi- ja turvakoti ry:n Kriisikeskus, MIELI Meri-Lapin Mielenterveys ry / Kriisikeskus Turvapoiju ja Surunauha ry. Hanke toteutetaan yhteistyössä Lapin Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen kanssa. 

    Apua on saatavilla: 

    • Kemissä Kriisikeskus Turvapoiju, puh 040 544 1750 (ma-pe klo 9–15) tai sähköposti kriisikeskus@turvapoiju.fi
    • Rovaniemellä voit varata keskusteluaikoja kriisityöntekijöille (ma-pe klo 8–18) p. 040 553 7508 
    • Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatrian päivystyspuhelin on auki 24/7 p. 040 774 3891 
    • Lapin keskussairaalan mielenterveyspäivystyksen neuvonta- ja ohjauspuhelin on auki 24/7 p. 040 715 8400 
    • Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111. 
    • Netissä keskusteluapua antavat verkkokriisikeskus Tukinet ja Sekasin-chat 

    Nainen istuu kalliolla ja katsoo auringonlaskua. Itsemurhaa yrittäneiden tukea lisätään Lapin hyvinvointialueella
    28.4.2023
    Lapissa itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2021 yli valtakunnallisen keskiarvon. Itsetuhoiselle hoitoon pääsy...
    Nainen istuu kalliolla ja katsoo auringonlaskua.

    Itsemurhaa yrittäneiden tukea lisätään Lapin hyvinvointialueella


    Lapissa itsemurhakuolleisuus oli vuonna 2021 yli valtakunnallisen keskiarvon. Itsetuhoiselle hoitoon pääsy on vaikeaa, erityisesti haja-asutusalueilla ja kasvukeskuksien ulkopuolella. Lapissa on koulutettu yhteensä 1400 ammattilaisia itsemurhavaaran tunnistamiseen.

  8. Alaikäisten mielenterveyspalveluja kehitetään
    Lapin hyvinvointialue alkaa toteuttamaan alaikäisten tahdosta riippumatonta hoitoa omana toimintana.  ...

    Alaikäisten mielenterveyspalveluja kehitetään

    6.4.2023

    Lue lisää
    Kuvassa terveydenhoitaja keskustelee pöydän ääressä kahden lapsen kanssa. Lapset ovat kuvassa selin kameraan päin. Pöydälle on levitetty värikkäitä kortteja ja seinällä olevassa julisteessa lukee mieli.

    Kuva STM, kuvaaja Suvi-Tuuli Kankaanpää

    Alaikäisten mielenterveyspalveluja kehitetään

    6.4.2023

    Lapin hyvinvointialue alkaa toteuttamaan alaikäisten tahdosta riippumatonta hoitoa omana toimintana. 

    Alaikäisten tahdosta riippumattoman hoidon aloittaminen omana toimintana edellyttää Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian osaston muuttamista viikko-osastosta ympärivuorokautiseksi osastoksi, riittävää hoitajamitoitusta, erityistyöntekijöitä ja potilaspaikkojen lisäämistä viidestä paikasta kahdeksaan. Aluehallitus päätti perustaa 13 sairaanhoitajan tointa, yhden psykologin viran sekä yhden sosiaalityöntekijän viran lasten ja nuorten mielenterveystyöhön.

    Vuonna 2022 Lapin hyvinvointialueelta lähetettiin Oulun yliopistollisen sairaalaan nuorisopsykiatrian osastolle tahdosta riippumattomaan hoitoon yhteensä 78 nuorta. Aluehallitus päätti toteuttaa hoidon omana toimintana Lapin hyvinvointialueella nuorisopsykiatrian osastolla. Tällöin hoito on kokonaisvaltaista ja se voidaan toteuttaa lähellä lapsen perhettä, kotikuntaa ja avohoitoa. Omana toimintana tuotetun nuorisopsykiatrisen hoidon arvioidaan vähentävän ostettavan osastohoidon määrää vähintäänkin henkilöstökulujen lisäyksen verran.

    Yksi vaihtoehto olisi ollut jatkaa palvelun ostamista ainoalta palveluntuottajalta Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Oulun yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian osaston paikkatilanne on kuitenkin ollut haastava jo pitkään ja alaikäisiä potilaita on jouduttu hoitamaan aikuisten osastolla. Toinen vaihtoehto olisi toteuttaa hoito omana toimintana aikuispsykiatrian osastolla, jossa ei ole valmiuksia hoitaa alaikäisiä.

    Lapin hyvinvointialueen strategiassa yhtenä kärkitoimenpiteenä on lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen.

    Kuvassa terveydenhoitaja keskustelee pöydän ääressä kahden lapsen kanssa. Lapset ovat kuvassa selin kameraan päin. Pöydälle on levitetty värikkäitä kortteja ja seinällä olevassa julisteessa lukee mieli. Alaikäisten mielenterveyspalveluja kehitetään
    6.4.2023
    Lapin hyvinvointialue alkaa toteuttamaan alaikäisten tahdosta riippumatonta hoitoa omana toimintana.  ...
    Kuvassa terveydenhoitaja keskustelee pöydän ääressä kahden lapsen kanssa. Lapset ovat kuvassa selin kameraan päin. Pöydälle on levitetty värikkäitä kortteja ja seinällä olevassa julisteessa lukee mieli.

    Alaikäisten mielenterveyspalveluja kehitetään


    Lapin hyvinvointialue alkaa toteuttamaan alaikäisten tahdosta riippumatonta hoitoa omana toimintana.  Alaikäisten tahdosta riippumattoman hoidon aloittaminen omana toimintana edellyttää Lapin keskussairaalan nuorisopsykiatrian osaston muuttamista viikko-osastosta ympärivuorokautiseksi osastoksi, riittävää hoitajamitoitusta, erityistyöntekijöitä ja potilaspaikkojen lisäämistä viidestä paikasta kahdeksaan. Aluehallitus päätti perustaa 13 sairaanhoitajan tointa, yhden psykologin viran sekä...