Takaisin edelliselle sivulle

Sote-palveluissa isoja säästöjä – Irtisanomisten tarve pieneni ja palveluverkkopäätökset siirtyvät keväälle

Yhteistoimintaneuvottelut sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat päättyneet 28.11.2025. Neuvotteluja käytiin yhteensä kahdeksan kertaa ajalla 15.10.–28.11.2025. Neuvottelut kestivät lain edellyttämät 6 viikkoa ja täyttivät yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen yt-neuvottelut ovat päättyneet.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa sopeuttamistarve oli valtava, yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Suunniteltujen säästötoimenpiteiden jälkeen talousarvio on edelleen alijäämäinen, mutta säästötoimet hillitsivät menojen kasvua.

Suunnitellut henkilöstövaikutukset jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin alkuperäisessä arviossa.  Palveluverkon uudistamiseen liittyvä päätöksenteko on siirtynyt vuoden 2026 alkuun.

– Palveluverkon uudistamisen suunnitelmaan liittyvä päätöksenteko siirtyi keväälle 2026. Näin ollen voimme valmistella muutokset huolellisesti ja arvioida niiden vaikutukset asukkaisiin ja henkilöstöön, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.

Suunnitellut tehostamistoimet ja mm. teknologian hyödyntäminen tukisivat talouden tasapainottamista. Säästöjä on haettu mm. ostopalvelujen tehostamisella, tila- ja järjestelmäkustannusten leikkauksilla, työvuorosuunnittelun ja toiminnan tehostamisella sekä eläköitymisten hyödyntämisellä ilman korvausrekrytointeja.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla toteutuu vuonna 2025 noin 6 300 henkilötyövuotta. Suurimpia ammattiryhmiä ovat hoitohenkilöstö, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja ohjaajat sekä terapeutit ja mielenterveyspalvelujen ammattilaiset. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiala tuottaa julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Lapissa.

Arvioidut henkilöstövaikutukset

Neuvottelujen alussa arvioitiin, että irtisanomisia voisi olla enintään 550 henkilöä, mutta neuvottelujen aikana määrä laski merkittävästi ja irtisanomisia arvioidaan toteutuvan enintään 262 henkilölle eri vastuualueilla.

Palvelussuhteen olennaisten ehtojen muutoksia voi toteutua enintään 957 henkilölle, kun neuvotteluesityksessä muutoksia arvioitiin kohdistuvan jopa 2700 henkilöön.

Pysyviä osa-aikaistamisia suunnitellaan enintään 20 henkilölle, kun neuvotteluesityksessä osa-aikaistamisia suunniteltiin enintään 100 henkilölle.

Lomautukset vuonna 2026 ovat edelleen mahdollisia niissä toiminnoissa, joissa ne voidaan toteuttaa ilman kohtuutonta haittaa palvelutuotannolle ja ilman, että lomautuksesta aiheutuu kustannuksia, kuten sijais- tai ylityökuluja.

Irtisanomisten lisäksi henkilötyövuosien määrää vähennettäisiin päättämällä määräaikaisia palvelussuhteita. Päättyvien palvelussuhteiden määrää ei pystytä luotettavasti arvioimaan ennen kuin vakituisen henkilöstön ehtomuutokset on toimeenpantu ja nähdään, kuinka moni siirtyy uusiin tehtäviin.

– Joudumme valitettavasti myös irtisanomisiin, jotta talouden tavoitteisiin päästään, mutta onneksi pienemmässä mitassa kuin alun perin arvioitiin. Säästöjen toteuttaminen on ollut haastavaa, mutta olemme löytäneet ratkaisuja, joilla turvataan palvelujen jatkuvuus ja toteutetaan muutokset hallitusti, sanoo toimialajohtaja Miia Palo.

Toimenpiteiden toteutus ja jatkotoimet

Mahdolliset päätökset toimeenpannaan joulukuusta 2025 alkaen, siirtymäajat huomioiden.

Aluehallitus käsittelee talousarviota 1.12.2025 ja aluevaltuusto 8.12.2025 kokouksissaan. Tieto neuvotteluiden jälkeisestä päätöksestä annetaan henkilöstön edustajille sekä henkilöstölle.

Työnantaja jatkaa työllistymistä edistävien toimien valmistelua yhteistyössä TE-palveluiden kanssa.  

Aluevaltuusto päätti 24.11.2025, että palveluverkkoa koskevat päätökset tehdään keväällä 2026. Koska palveluverkkoa ja toimitiloja koskevat muutokset voivat toteutuessaan aiheuttaa olennaisia henkilöstövaikutuksia, asia käsitellään yhteistoimintaneuvotteluissa ennen päätöksentekoa. Neuvotteluita esitetään jatkettavaksi näihin asioihin liittyen jo joulukuussa 2025. 

Lisätietoja: 

Liisa Niiranen, sosiaalijohtaja
Miia Palo, toimialajohtaja
Marjo Kuittinen, henkilöstöjohtaja

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin hyvinvointialue tavoittelee merkittävää, 12 miljoonan euron säästöä tukipalveluissa

Lapin hyvinvointialueella 9.10.–25.11.2025 käydyt yhteistoimintaneuvottelut tukipalvelujen toimialalla ovat päättyneet. Neuvotteluissa käsiteltiin työnantajan harkitsemia talouden sopeuttamistoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia henkilöstöön.

Yhteistoimintaneuvottelut Lapin hyvinvointialueen tukipalveluissa ovat päättyneet. Yhteistoimintalain mukainen neuvotteluvelvoite on täytetty. Neuvotteluja käytiin seitsemän kertaa 6,5 viikon aikana.  

Neuvotteluissa käsiteltiin työnantajan suunnittelemien taloudellisten ja toiminnallisten muutosten perusteet, henkilöstövaikutukset ja vaihtoehtoja, sekä annettiin henkilöstön edustajille mahdollisuus kysymyksiin ja kannanottoihin. 

Tukipalvelujen perustehtävä 

Tukipalvelut muodostavat Lapin hyvinvointialueen toiminnan kannalta keskeisen rakenteen, joka varmistaa palvelujen sujuvuuden ja taloudellisen hallinnan. Tukipalvelujen toimialalla työskentelee noin 1230 henkilöä. Toimiala jakautuu neljään vastuualueeseen: järjestämisen tuki, tietohallinto ja digitaaliset palvelut, hallinnon tuki sekä tuotannon tuki. Suurin henkilömäärä työskentelee tuotannon tuessa, jonka ammattilaiset huolehtivat kiinteistöistä ja tilapalveluista, puhtaus- ja ruokapalveluista sekä logistiikka ja materiaalipalveluista. 

Tukipalvelujen suurimpia ja kriittisimpiä ammattiryhmiä ovat puhtauspalvelujen siistijät ja tekstiilihuollon työntekijät, kiinteistönhoitajat ja huoltotyöntekijät, logistiikan ja materiaalipalvelujen kuljettajat sekä varastotyöntekijät, ruokapalveluiden keittiöhenkilöstö, osastonsihteerit ja hallinnon asiantuntijat kuten talous-, henkilöstö- ja lakipalveluiden osaajat sekä tietohallinnon ICT-ammattilaiset. 

Keskeiset tulokset 

Tukipalveluissa suunnitellaan 12 miljoonan euron säästöjä vuoden 2026 talousarvioraamiin verrattuna. Säästötavoitteen taustalla on useita toimenpiteitä, joista merkittävimmät liittyvät henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin sekä toiminnan tehostamiseen.  

Tukipalvelujen osalta sopeuttamistarve on yhteensä yli 12,7 miljoonaa euroa 

– Olemme onnistuneet saavuttamaan yli 12 miljoonan euron säästöt tukipalveluissa tiukan talouden sopeuttamisen ansiosta. Säästökohteiden etsiminen on ollut vaikeaa, mutta onneksi henkilöstöltä on noussut hyviä ideoita säästöjen toteuttamiseksi. Henkilöstöltä nousseita säästötoimenpiteitä tullaan toteuttamaan osana tukipalvelujen säästöjä. Seuraavaksi keskitymme siihen, että muutokset toteutetaan hallitusti, sillä nämä suunnitellut säästötoimenpiteet tulevat vaikuttamaan tukipalvelujen tuottamiin palveluihin. Suunnitellut muutokset voivat näkyä joissain määrin palvelujen hidastumisena ja mahdollisesti myös palvelutason laskuna. Säästötoimenpiteistä huolimatta tukipalvelut pystyy jatkossakin toteuttamaan sille asetetut lakisäänteiset palvelut vähintäänkin kohtuullisesti, sanoo toimialajohtaja Mikko Häikiö. 

Tukipalvelujen tehostamisen keinoja ovat: 

• Tiedolla johtamisen kehittäminen ja tietoon perustuva päätöksenteko 
• Prosessien uudistaminen ja toimintatapojen arviointi 
• Digitalisaation lisääminen palveluissa 
• Henkilöstön kehittäminen ja mahdollinen vähentäminen 
• Yhteistyön lisääminen sekä toimintojen keskittäminen 

Käytännössä tukipalveluissa suunnitteilla ulkoisten asiantuntijapalvelujen ja ostopalvelujen karsimista erityisesti hallinnon tuessa ja tietohallinnossa. Lisäksi ICT-palveluihin suunnitellaan kustannusten optimointeja mm. tarkastelemalla lisenssejä ja järjestelmiä. Säästöjä suunnitellaan etsiväksi myös kiinteistöveron oikaisulla ja rakennusten ja ICT-investointien poistoaikojen pidentämisellä, joilla tavoitellaan yli 6 miljoonan euron säästöjä 

Lisäksi päällekkäisiä toimintoja on vähennetty ja osa palveluista siirtyy tukipalveluista terveyspalveluihin. Henkilöstöetuuksiin on myös tehty säästöjä ensi vuoden osalta. 

Arvioidut henkilöstövaikutukset

Neuvotteluiden aikana irtisanomisten määrä laski enintään 150:stä henkilöstä enintään 103 henkilöön. Olennaisten ehtojen muutoksia voi toteutua enintään neuvotteluesityksessä ilmoitetulle 200:lle henkilölle. 

Osa-aikaistamisten määrä laski neuvotteluiden aikana enintään kymmenestä henkilöstä enintään kahteen henkilöön. 

Lomautukset ovat mahdollisia koko toimialan henkilöstölle porrastetusti vuoden 2026 aikana, lomautusten arvioitu kesto on tarkentunut neuvotteluiden aikana 2–3 viikkoon. 

Lisäksi määräaikaisia työ- ja virkasuhteita on päättymässä arviolta noin 100 henkilötyövuotta, jolloin henkilötyövuosien arvioidaan vähenevän yhteensä noin 200 henkilötyövuodella nykyiseen verrattuna. 

Toimenpiteiden toteutus

Mahdolliset päätökset toimeenpannaan joulukuusta 2025 alkaen, siirtymäajat huomioiden. 

Aluehallitus käsittelee talousarviota 1.12.2025 ja aluevaltuusto 8.12.2025 kokouksissaan. Tieto neuvotteluiden jälkeisestä päätöksestä annetaan henkilöstön edustajille sekä henkilöstölle tämän jälkeen, alustavan arvion mukaan viikon 50 loppupuolella.  

Työnantaja jatkaa työllistymistä edistävien toimien valmistelua yhteistyössä TE-palvelujen kanssa.

Lisätietoja:

Mikko Häikiö, toimialajohtaja

Marjo Kuittinen, henkilöstöjohtaja

Takaisin edelliselle sivulle

Vastaus Mehiläinen Länsi-Pohjan sairaanhoitajien avoimeen kirjeeseen

Mehiläinen Länsi-Pohjan leikkaus- ja anestesiaosaston ja leiko- ja herko-osastojen sairaanhoitajien julkaisema avoin kirje sisältää lukuisia asiavirheitä, joista osaa hyvinvointialue korjaa avoimessa vastauksessaan.

Kirjeessä väitetään, että hyvinvointialue esittäisi ”Länsi-Pohjan alasajoa” osana säästösuunnitelmiaan.
Länsi-Pohjaa koskevat muutokset ja muutosehdotukset eivät ole osa sopeuttamisohjelmaa, vaan ne perustuvat toisaalta lokakuussa voimaantulleeseen lakiin ja toisaalta valtion arviointiryhmän tekemiin toimeenpanoehdotuksiin.

Arviointiryhmä on esittänyt, että Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutetaan vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita ja että alueen muut terveyspalvelut mitoitetaan tämän mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon luettavia palveluita tarjotaan perusterveydenhuollon yhteydessä niiltä osin, kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden ehdotuksen mukaan Lapin keskussairaalaan ja / tai OYS:aan siirrettäisiin, heti kun kustannusvaikuttavasti mahdollista, kaikki kirurgisten erikoisalojen leikkaus- ja vuodeosastotoiminta, myös päiväkirurgia, toimenpidekardiologia, tehovalvonta ja sairaalan sisäistä anestesiapäivystystä edellyttävien potilaiden hoito. Yksityiskohtaisempi päätös erikoissairaanhoidon palveluista Länsi-Pohjan sairaalassa valmistellaan aluevaltuuston päätöksentekoon vuoden 2026 ensimmäiseen kokoukseen

Kirjeessä väitetään, että Länsi-Pohjan palvelujen muutokset eivät toisi säästöjä.
Aluehallitus on kuitenkin kokouksessaan 17. marraskuuta merkinnyt tiedoksi NHG:n toteuttaman selvityksen, jonka mukaan arviointiryhmän esitykset toisivat sairaalatoimintaan noin 7-10 miljoonan euron säästöt.

Hoitajat arvioivat kirjeessään, että arviointiryhmän linjausten toteutuessa sadat ihmiset jäisivät ilman työtä.
Toisaalta hyvinvointialue lisää työntekijäresursseja esimerkiksi kotisairaanhoitoon ja ensihoitoon. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella muutaman lähivuoden aikana eläköityy noin viidesosa työntekijöistä.

Kirjeessä epäillään, että merilappilaiset valitsisivat hoitopaikakseen Oysin ja pyytävät arvioimaan siitä syntyviä kustannuksia.
Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kuitenkin vain kiireetöntä hoitoa. Lisäksi hyvinvointialue toivoo, että alueen asukkaat valitsevat asioida Lapin keskussairaalassa silloin, kun ei ole tarvetta yliopistollisen sairaalan tasoiselle hoidolle. Pohteelta ostetut palvelut maksavat noin 1,5-kertaisesti omaan tuotantoon verrattuna.

Kirjeen kirjoittajat toisaalta kritisoivat, että säästöjä etsittäisiin kaikkialta muualta paitsi Lapin keskussairaalasta ja toisaalta epäilevät, että LKS ei kykene vastaanottamaan Länsi-Pohjasta siirtyviä potilaita.
LKS on jo toteuttanut merkittäviä säästöjä omassa toiminnassaan. Lisäksi LKS selviää terveydenhuoltolain muutoksen tuomista lisävelvollisuuksista maltillisilla resurssilisäyksillä, joihin ei talousarviossa myönnetä lisärahoitusta, vaan muutokset täytyy toteuttaa muualta säästämällä. Mitä nopeammin Laphan aluevaltuusto tekee päätöksen Länsi-Pohjan sairaalan tulevasta profiilista, sen paremmin ja kustannustehokkaammin LKS pystyy varautumaan ottamaan vastaan lisääntyvän potilasmäärän.  

Hoitajat pohtivat kirjeessään, miksi myös päiväkirurgia ja kardiologia siirtyisi Rovaniemelle, vaikka laki ei sitä vaadi.
Terveydenhuoltolain muutos ei vaadi päiväkirurgian ja kardiologian lopettamista Kemissä, mutta ministeriöiden asiantuntijoiden ehdotukseen lopettaminen sisältyy.

Kirjeessä väitetään, että Kemin kardiologian auditointi olisi tehty viikon varoitusajalla, sisältäisi vääriä tietoja ja sen tekijä olisi hyvinvointialueen somaattisen erikoissairaanhoidon johtajan purjehduskaveri.
Kardiologian auditointi on kuitenkin toteutettu heinä-syyskuussa ja aineistoa on koottu usean kuukauden aikana kattavasti sekä molemmista sairaaloista että perusterveydenhuollosta. Auditoinnin tekijä valikoitui eri henkilöiden esityksistä, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja ei ehdottanut häntä. Väite purjehduskaveruudesta on täysin perätön. Jos kaksi henkilöä harrastaa samaa lajia eri paikkakunnilla, se ei tee heistä kavereita.

Kirjeessä kritisoidaan LKS:n helikopterikentän ja ulkovalaistusten hintoja ja väitetään välinehuollon tiskipöytien maksaneen 100 000 euroa kappale. Investointisuunnitelmassa ei ole väitettyjä tiskipöytiä. Länsi-Pohjan ja LKS:n ulkovalaistuksen hinnat eivät ole verrattavissa, sillä LKS:n työ on ollut kokonaisuudistus, joka sisältää mm. myös suunnittelua ja ohjelmointityötä. Helikopterikenttä on aikanaan suunniteltu Traficomin määräysten ja hyväksynnän mukaan. Määräykset ovat kuitenkin muuttuneet, joten kentälle joudutaan tekemään muutostöitä. Muutostyöt halutaan tehdä, sillä laskeutumismahdollisuus edistää osaltaan kiireellisten potilaiden hoitoketjua, josta kirjoittajatkin ovat huolissaan.

Kirjoittajien mukaan LKS ostaisi skopiajonojen purkamisen Terveystalolta.
Väite ei pidä paikkaansa. Kyseessä on Rovaniemen kaupungin ja Terveystalon välinen vanha sopimus, joka koskee perusterveydenhuollon tähystyksiä.

Kirjeessä kritisoidaan, miksi säästöt kohdistuvat nimenomaan Länsi-Pohjaan.
Lapin keskussairaala Rovaniemellä on Lapin hyvinvointialueen keskussairaala ja terveydenhuoltolain 50.3 §:n mukainen sairaala, jossa on ylläpidettävä laajaa monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Lain vuoksi Lapin hyvinvointialueen on varmistettava LKS:n osaajien saatavuus ja taloudelliset resurssit kaikissa tilanteissa.

Länsi-Pohjan sairaalalla lainsäädännön asettamat velvoitteet ovat täysin erilaiset. Länsi-Pohjan sairaalassa on mahdollisuus, mutta ei lakisääteistä velvoitetta, ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon tai rajoitetun erikoissairaanhoidon päivystystä. Valtion asettama arviointiryhmä on todennut, ettei Lapin hyvinvointialue pysty ylläpitämään kahta keskussairaalatyyppisellä palveluvalikoimalla toimivaa sairaalaa.

Hyvinvointialue pyytää kirjeen kirjoittajia korjaamaan virheelliset ja tarkoitushakuiset väittämät.

Takaisin edelliselle sivulle

Kiitos osallistumisesta – asukkaiden ja henkilöstön ääni kuuluu palveluverkon suunnittelussa 

Lapin hyvinvointialue järjesti loka-marraskuussa digitaalisen Voxit-arvokeskustelun, jossa asukkaat pääsivät kertomaan, mitä he pitävät tärkeänä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkossa Lapissa. Keskusteluun osallistui mukavasti myös hyvinvointialueen sidosryhmien edustajia, luottamushenkilöitä ja henkilöstöä. Keskustelu oli avoinna 10.10.–6.11.2025. Osallistujia oli 4 019, ja he antoivat yhteensä 336 406 ääntä.

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!  

Mitä asukkaat pitävät tärkeänä? 

Tulokset kertovat selkeästi, että lappilaiset arvostavat yhdenvertaisuutta, lähipalveluja ja ennaltaehkäisevää työtä. 

• 97 % piti tärkeänä, että palvelujen käyttäjiä kuullaan muutoksissa. 
• Pitkät välimatkat ja saavutettavuus nousivat vahvasti esiin: 92 % haluaa, että ne huomioidaan palveluverkossa. 
• Lääkärin ja hoitajan vastaanotto omalla paikkakunnalla koettiin erittäin tärkeäksi (93 % samaa mieltä). 
• Ikääntyneiden palvelujen saatavuus jokaisella paikkakunnalla sai laajaa kannatusta (74 %). 
• Erikoissairaanhoidossa korostettiin potilasturvallisuutta ja toivottiin ratkaisuja, kuten etäpalveluja ja erikoislääkäreiden jalkautumista lähipalveluihin mm. etänä. 
• Ensihoidon turvaaminen jokaisessa Lapin kunnassa koettiin tärkeäksi terveydenhuollon palveluksi. 

Keskustelu toi myös esiin asioita, joista osallistujat olivat eri mieltä. Esimerkiksi osa hyväksyy pidemmän odotusajan erikoissairaanhoitoon, jos saa hoitoa lähimmässä sairaalassa, kun taas toiset painottavat nopeaa hoitoon pääsyä sijainnista riippumatta. Myös väittämä 'minua voidaan hoitaa myös muun kuin oman paikkakunnan vuodeosastolla tai sairaalassa' jakoi mielipiteitä.  

Osan keskustelun väittämistä enemmistö oli ohittanut, mikä viittaa siihen, ettei aihetta koettu omakohtaisesti tärkeäksi tai tutuksi. 

Voxit-keskustelun lisäksi asukkaat ja yhteistyökumppanit ovat voineet jättää palautetta verkkosivuilla olleen lomakkeen kautta. Määräaikaan mennessä tuli yhteensä 227 kysymystä tai kommenttia talouden sopeuttamiseen liittyen.  

Henkilöstön näkemykset  

Hyvinvointialue järjesti marraskuussa myös henkilöstölle oman Voxit-keskustelun. Keskusteluun osallistui yli 2 000 työntekijää, jotka antoivat 135 000 ääntä. Henkilöstön Voxit-keskustelun raportista nousee kolme pääviestiä: 

• Arjen säästöt: matkakulujen karsiminen etätapaamisilla, hankintojen keskittäminen ja kilpailutus, toimitilojen käyttöasteen parantaminen, ostopalvelujen vähentäminen sekä prosessien sujuvoittaminen. 
• Pitkän aikavälin keinot: työhyvinvointiin panostaminen, johtamisen kehittäminen ja digitaalisten ratkaisujen laajempi käyttö. 
• Eniten erimielisyyttä: esihenkilön läsnäolon tarve, työhyvinvointietuuksien karsinta, työterveyden omavastuut ja pysäköintimaksut. 

Mitä seuraavaksi tapahtuu? 

Voxit‑tulokset, asukastilaisuuksien ja verkkosivujen kautta tulleet palautteet sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien lausunnot viedään päätöksenteon tueksi hyvinvointialueen toimielimiin.  Lisäksi näitä hyödynnetään ennakkovaikutusten arvioinnissa, talouden sopeuttamisen ja palveluverkon valmistelussa. 

Lue lisää talouden sopeuttamisesta ja palvelujen uudistamisesta verkkosivuiltamme: Palvelujen uudistaminen ja talouden tasapainottaminen - Lapin hyvinvointialue 

Takaisin edelliselle sivulle

Vuodeosastopaikkojen tarve on vähentynyt – käyttöaste ei nousisi kriittisen korkeaksi

Vaikka vuodeosastopaikkoja vähennettäisiin, osastojen käyttöaste ei nousisi kriittisen korkeaksi. Lapin hyvinvointialueella vuodeosastohoidon tarve on laskenut ja laskee edelleen. Hyvinvointialue pohtii alustavasti noin 40 paikan vähentämistä lähivuosina, vaikka laskelmien mukaan tarve vähenisi vielä enemmän.

Vaikka vuodeosastopaikkoja vähennettäisiin, osastojen käyttöaste ei nousisi kriittisen korkeaksi. Lapin hyvinvointialueella vuodeosastohoidon tarve on laskenut ja laskee edelleen. Hyvinvointialue pohtii alustavasti noin 40 paikan vähentämistä lähivuosina, vaikka laskelmien mukaan tarve vähenisi vielä enemmän.

Perusterveydenhuollon vuodeosastoilla oli vuonna 2023 noin 137 000 hoitopäivää, ja viime vuonna jo noin 10 prosenttia vähemmän, noin 123 000. Tänä vuonna hoitopäiviä kertyy arviolta noin 117 000, mikä on jälleen 5 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Keskimääräinen hoitojakso on nyt noin 11 vuorokautta, kun tavoite on 7-8 vuorokautta. Kun keskimääräinen hoitojakso lyhenee 8 vuorokauteen, hoitopäivien tarve vähenee senkin myötä noin 20 prosenttia. Väheneminen vastaa noin 60 sairaansijaa, vaikka huomioidaan noin 2 prosentin vuosittainen väestön ikääntymisestä johtuva tarpeen kasvu. Alustavassa ehdotuksessaan hyvinvointialue pohtii vasta noin 40 sairaansijan vähentämistä.

Hyvinvointialueen alustavien suunnitelmien mukaan kotisairaalatoiminta laajenisi koko Lapin alueelle. Palvelua myös kehitettäisiin niin, että se voisi tarjota osan palveluista, joita aiemmin on toteutettu vuodeosastoilla. 

Tarve lyhytaikaisen hoivan paikoille arvioitaisiin paikkakuntakohtaisesti. Vuodeosastopaikat, joita ikääntyneet ovat käyttäneet sosiaalisista syistä, korvattaisiin lyhytaikaisilla palveluasumisen paikoilla, jotka vastaavat paremmin heidän tarpeitaan.

Käyttöaste ei nousisi kriittiseksi muutosten jälkeenkään

Vuodeosastojen käyttöaste vaihtelee ja on osalla vuodeosastoista jo nyt matala. Hoitopäivien vähetessä osastojen käyttöasteet jäisivät mataliksi useilla paikkakunnilla. Esitettyjen muutosten jälkeenkään vuodeosastojen käyttöasteet eivät nousisi kriittisen korkeiksi, vaan mitoituksessa tavoitteena on 90 prosentin käyttöaste. 

-Sairaansijat riittäisivät jatkossakin hyvin kaikkien asukkaiden tarpeisiin. Yksittäisiä käyttöasteen piikkejä voisi tietysti tulla, mutta pääsääntöisesti vuodeosastohoito pystyttäisiin tulevilla käyttöasteilla järjestämään lähimmällä vuodeosastolla, kertoo sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja Tuula Saukkonen. 

Lainsäädäntö ja palvelurakenne ohjaavat muutokseen 

Lainsäädäntö ei enää salli, että vuodeosastoilla vastataan ikääntyneiden pitkäaikaishoivan tarpeeseen. Myös palveluasumiseen odottavien määrän väheneminen osastoilla on pienentänyt vuodeosastohoidon tarvetta. 

-Olemme onnistuneet järjestämään ikääntyneille asumispaikkoja ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Näin heidän ei tarvitse odottaa vuodeosastolla, ja hoiva voidaan toteuttaa kodinomaisessa ympäristössä, kertoo ikääntyneiden palvelujen johtaja Annukka Marjala.

Tästä on kyse 

• Valtion asettama arviointiryhmä on linjannut, että hyvinvointialueen täytyy saavuttaa palveluverkkomuutoksilla merkittäviä säästöjä sekä tilakuluihin että toimintaan. 
• Hyvinvointialueella on merkittävä talouden sopeuttamistarve: 40 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja lisäksi samaa suuruusluokkaa oleva sopeuttamistarve seuraaville vuosille. Vuodeosastoverkon muutoksilla tavoitellaan kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä. 
• Hyvinvointialue valmistelee palveluverkkouudistusta. Käynnissä on erilaisten vaikutusarvioiden laadinta. 
• Alustavassa ehdotuksessa hyvinvointialue pohtii muun muassa vuodeosastohoidon osittaista keskittämistä ja osittaista korvaamista muilla palveluilla vuoteen 2030 mennessä. 
• Vuodeosastoja olisi jatkossa vähintään Ivalossa, Kittilässä, Rovaniemellä, Sodankylässä, Kemissä sekä mahdollisesti Kemijärvellä. 
• Joidenkin vuodeosastojen paikkamäärät nousisivat. Kaikkiaan sairaansijat vähenisivät noin 340 paikasta noin 300 paikkaan. 
• Kotisairaalatoiminta laajenisi kaikkiin kuntiin ja palvelua kehitettäisiin vastaamaan aiempaa monipuolisempiin tarpeisiin. Myös kotihoitoon, ikääntyneiden lyhytaikaishoidon paikkoihin sekä ensihoitoon panostettaisiin lisää. 
• Aluehallitus ja aluevaltuusto käsittelevät palveluverkkoa ja muita sopeuttamistoimia joulukuussa talousarviopäätösten yhteydessä. 

Lisätietoja:

sairauksien ehkäisyn ja hoidon johtaja Tuula Saukkonen, 040 182 8769, tuula.saukkonen@lapha.fi

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 1.12.2025 pidetystä kokouksesta

​​​​​​​Aluehallitus jatkaa talousarvion käsittelyä keskiviikkona.

Useat esityslistan pykälät, muun muassa talousarviota ja investointeja koskevat päätökset, siirtyivät käsiteltäväksi jatkokokouksessa keskiviikkona 3. joulukuuta.

Aluehallitus hyväksyi aluevaltuuston päätöksen mukaisesti muutetun kokousaikataulun ensi keväälle.

Merkittiin tiedoksi toimitilojen vuokraustilanne, jonka mukaan kaikkien kuntien osalta ei ole vielä saatu jatkosopimuksia toimitilojen vuokraamisesta. Päätettiin jatkaa neuvotteluja kuntien ja muiden vuokranantajien kanssa loppujen vuokrasopimusten aikaansaamiseksi. Tarvittaessa hyvinvointialue kartoittaa vaihtoehtoisia tiloja kyseisiltä paikkakunnilta tai muilta paikkakunnilta. Kumottiin aluehallituksen aiempi linjaus, jonka mukaan sopimuksettomassa tilassa hyvinvointialue maksaisi 75 prosenttia tämän vuoden vuokratasosta. Aluehallitus ja konserni- ja tilajaosto päättävät tarvittaessa tarkemmista ohjeista, joita tarvitaan kuntien kanssa käytäviin vuokraneuvotteluihin.

Hyväksyttiin kehitysvammaisten lasten ja nuorten asumisyksikön hankesuunnitelma. Rovaniemelle rakennettava yksikkö toteutettaisiin hyvinvointialueen omaan taseeseen. Investoinnin toteutus edellyttää, että aluevaltuusto hyväksyy investoinnin talousarvioon ja taloussuunnitelmaan ja että valtio myöntää hankkeelle lainanottovaltuuden. Hankkeen kustannukset olisivat noin seitsemän miljoonaa. Tällä hetkellä hyvinvointialue joutuu ostamaan kaikki lasten ja nuorten vammaispalvelujen asumispalvelut, ja paikkoja ei ole riittävästi tarpeeseen nähden.

Aluehallitus merkitsi omalta osaltaan päättyneiksi loka-marraskuussa käydyt yt-neuvottelut, jotka koskivat tukipalveluita, sote-palveluita, Muurolan palvelukoteja ja Keminmaan ryhmäkoteja. Nyt kun tarvittavat neuvottelut on käyty, aluehallitus voi tehdä aluevaltuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Samalla aluehallitus päätti käynnistää uudet yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat mahdollisia palveluverkon ja toimitilojen muutoksia.
Lue lisää yt-neuvottelujen tuloksista:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen yt-neuvottelut ovat päättyneet - Lapin hyvinvointialue
Yhteistoimintaneuvottelut tukipalveluissa ovat päättyneet - Lapin hyvinvointialue

Päätettiin käynnistää seitsemänpaikkaista perheryhmäkotipalvelua koskeva kilpailutus. Hankinnan kustannus on neljän vuoden ajalta arviolta 3,8 miljoonaa euroa. Perheryhmäkoti vastaa ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden lasten ja nuorten asumisesta ja kasvatuksesta. Ely-keskus korvaa toiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Esitetään aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntäisi Riitta Hokkaselle eron aluevaltuustosta ja kutsuisi uudeksi jäseneksi Aino Hyöppisen sekä myöntäisi Hokkaselle eron sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävästä ja valitsisi lautakuntaan uuden jäsenen ja varapuheenjohtajan. Hokkanen on pyytänyt eroa henkilökohtaisista syistä.

Määrättiin sijaiset hyvinvointialuejohtajalle, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajalle ja tukipalvelujen toimialajohtajalle. Oikeutettiin toimialajohtaja tekemään tarvittavat päätökset organisaatiomuutoksesta aiheutuvien muutamien sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuualuejohtajien tehtävien lakkaamiseen liittyen.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998

Takaisin edelliselle sivulle

Lapin aluehallitus käsittelee maanantaina arviointiryhmän ehdotuksia sosiaalipalveluihin ja pelastustoimeen

Valtion asettama arviointiryhmä esittää hyvinvointialuelain tarkoittamina toimenpide-ehdotuksina, että hyvinvointialue keventäisi ikääntyneiden palvelujen ja vammaispalvelujen palvelurakennetta sekä luopuisi linjauksesta, jonka mukaan asumispalvelut järjestetään aina kotipaikkakunnalla.

Arviointiryhmä esittää, että laitoshoitoa puretaan ja siirrytään kevyempiin palveluihin kuten perhehoitoon ja yhteisölliseen asumiseen. Hyvinvointialue on tähän asti linjannut, että asumispalvelut järjestetään omalla paikkakunnalla, mutta arviointiryhmän mukaan se vaikeuttaa tehokkaan ja tasa-arvoisen palveluverkon aikaansaamista.

Lapissa ikääntyneiden palvelujen kustannukset ovat yli 30 prosenttia maan keskiarvoa kalliimmat. Vuositasolla kalleus tarkoittaa yli 30 miljoonaa euroa. Arviointiryhmän mukaan ikääntyneiden palveluissa on merkittävää säästöpotentiaalia, vaikka huomioidaan Lapin erityiset maantieteelliset olosuhteet.

Myös vammaispalveluissa asukaskohtaiset kustannukset ovat maan suurimmat. Kustannuksia nostavat laitospalvelut ja ympärivuorokautinen asuminen, joita järjestetään Lapissa muuta maata enemmän. Aluehallitus käsittelee varsinaisia toimenpide-ehdotuksia kokouksessaan maanantaina 1. joulukuuta. Lain mukaan hyvinvointialue ei voi tehdä päätöksiä, jotka ovat ristiriidassa arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa.

Muita kehotuksia myös pelastuslaitokselle ja yleisesti

Varsinaisten toimenpide-ehdotusten lisäksi arviointiryhmä on antanut useita uusia sosiaali- ja pelastuspalveluihin liittyviä suosituksia.

Arviointiryhmä kehottaa arvioimaan ostopalvelujen määrää erityisesti lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, asumispalveluissa ja ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Ostopalvelua tulee lisätä tai vähentää sen mukaan, onko oma tuotanto edullisempaa tai laadukkaampaa kuin ostopalvelu. Epäedulliset sopimukset tulee neuvotella uudelleen ja hyvinvointialueindeksin ylittäviä hinnankorotuksia ei saa hyväksyä. Arviointiryhmä suosittelee myös ikääntyneiden kotihoidon omalääkärimallin käyttöönottoa.

Arviointiryhmä kehottaa Lapin pelastuslaitosta selvittämään yhteistyömahdollisuuksia pohjoisen pelastustoiminnan yhteistyöalueella ja tilanne- ja johtokeskustoiminnoissa sekä varmistamaan, että viranomaistehtävistä perittävät maksut vastaavat kustannuksia. Pelastusasemahankkeissa tilat täytyy olla tehokkaita ja mukautuvia sekä henkilöstötarve tarkkaan mietitty.

Hyvinvointialueen investointeja täytyy suunnitella kokonaisvaltaisemmin ja talous huomioiden. Investointeja ei saa ylimitoittaa ja palvelujen kannalta välttämättömät tilat täytyy suunnitella kustannustehokkaiksi.

Arviointiryhmä korostaa, että hyvinvointialue voi kattaa alijäämät vain, jos se keskittyy lain velvoittamien palvelujen järjestämiseen ja purkaa arviointiryhmän vaatimat epätarkoituksenmukaiset ja kalliit rakenteet ja toimintatavat. Alijäämää on niin paljon, että arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten korvaaminen muilla yksittäisillä säästöehdotuksilla ei riitä.

-Alijäämän kattamiseksi tarvitaan sekä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset että myös kaikki muut mahdolliset löydettävissä olevat lisätoimet, arviointiryhmä toteaa.

Takaisin edelliselle sivulle

Aluevaltuuston kokoustiedote 24.11.2025 pidetystä kokouksesta

Aluevaltuusto hyväksyi Mehiläis-sopimuksen irtisanomisen ja vaatii Lapin keskussairaalaa parantamaan tuottavuuttaan.

Lapin aluevaltuusto päätti valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksen mukaisesti, että hyvinvointialue irtisanoo Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen päättymään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä.

Aluevaltuusto vaatii samalla, että myös Lapin keskussairaala parantaa tuottavuuttaan nopealla aikataululla ja tavoittelee tuottavuudessa maan keskitasoa. Länsi-Pohjan sopeuttamistoimet eivät saa myöskään aiheuttaa lisäinvestointeja Lapin keskussairaalan rakennuksiin.

Arviointiryhmän esityksen mukaisesti Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutetaan vastaamaan lähinnä perusterveydenhuollon tarpeita. Länsi-Pohjan sairaala ei jatkossakaan ole vain terveyskeskus, vaan sairaala, jossa tarjotaan jatkossakin väestön tarpeita vastaavia erikoissairaanhoidon palveluja siltä osin, kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuudesta laaditaan tarkempi päätös aluevaltuuston käsiteltäväksi vuoden ensimmäiseen kokoukseen.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi Länsi-Pohjan muutoksiin liittyvän kustannuslaskelman tämänhetkisen tilanteen ja vaatii, että sitä täydennetään muun muassa ensihoito- ja kuljetuskustannuksilla, LKS:n henkilöstö- ja tilaresurssien lisäkustannuksilla, asiakasmaksujen menetyksillä ja tarkemmalla arviolla valinnanvapausasiakkaiden määrästä.

Kustannusvaikutusten arviointia tarkennetaan vastaamaan todellisia kustannuksia. Samalla valmistellaan ennakkovaikutusten arviointia muun muassa palvelujen saatavuuteen, väestön terveyteen, valinnanvapauteen, potilasturvallisuuteen, henkilöstöön ja palvelujen järjestämisvaihtoehtoihin liittyen.

Aluevaltuusto merkitsi tässä vaiheessa tiedoksi arviointiryhmän vaatimukset karsia toimitiloja ja palveluverkkoa. Hyvinvointialueen täytyy muuttaa palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä ensi vuonna että myöhemmin. Palveluverkkoa ja toimitiloja koskevat esitykset valmistellaan osana talousarvion ja sopeuttamisohjelman valmistelua, mutta palveluverkkoa koskevat päätökset tehdään vasta kevään 2026 aikana.

Päätökset syntyivät useiden äänestyksien jälkeen.

Muita päätöksiä

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi, että hyvinvointialue lähettää kokouskutsut ja muut viestit vain luottamushenkilöiden lapha.fi-sähköposteihin.

Hyväksyttiin ensikevään kokousaikataulu.

Hyväksyttiin pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille 2026-2029.

Päätettiin, että hyvinvointialueelle ei toistaiseksi perusteta omaa järjestöneuvottelukuntaa tai -neuvostoa. Hyvinvointialue jatkaa järjestöyhteistyön rakenteiden valmistelua yhteistyössä Lapin liiton ja järjestöjen kanssa.

Merkittiin tiedoksi aluehallituksen lausunto toimenpiteistä, joihin vuoden 2024 arviointikertomus antaa aihetta.

Aluevaltuusto hyväksyi saamen kielen lautakunnan toimenpide-esitykset saamenkielisten palvelujen kehittämiseksi vuodelle 2026. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat muun muassa saamenkielisten digipalvelujen sekä saamenkielisen hoidontarpeen arvioinnin kehittäminen.

Kuávluváldustivrâ tuhhiittij sämikielâ lävdikode toimâiävtuttâsâid sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân ihán 2026. Tehálumoseh tooimah láá ovdâmerkkân sämikielâlij digipalvâlusâi já sämikielâlii tipšomtáárbu árvuštâllâm ovdedem.

Guovllustivra dohkkehii sámegiela lávdegotti doaibmabidjoevttohusaid sámegielat bálvalusaid ovddideapmái jahkái 2026. Deháleamos doaibmabijut leat earret eará ovddidit sámegielat digibálvalusaid ja sámegielat divššudárbbu árvvoštallama.

Vuʹvddvälddõs priimi sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd tåimmeʹtǩǩõõzzid sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzi oouʹdummuž vääras ekka 2026. Vääžnmõs tååim lie ouddmiârkkân sääʹmǩiõllsaž digikääzzkõõzzi di sääʹmǩiõllsaž hååidtaarb ärvvtõõllmõõžž oouʹdummuš.

Merkittiin tiedoksi tammi-syyskuun osavuosikatsaus ja taloustilanteen kehitys. Tämän hetken arvion mukaan alijäämää kertyisi 27 miljoonaa, kun kesällä arvio oli 30 miljoonaa. Alun perin talousarviossa hyvinvointialue tavoitteli miljoonan euron ylijäämää.

Aluevaltuusto jätti pöydälle Riitta Orti-Bergin eropyynnön saamen kielen lautakunnan varajäsenyydestä.

Kuávluváldustivrâ maŋedij Riitta Orti-Berg iärutáttum sämikielâ lävdikode värijeessânvuođâst.

Guovllustivra maŋidii Riitta Orti-Berg earrobivdaga sámegiela lávdegotti várrelahttuvuođas.

Vuʹvddvälddõs kueʹđđi pårdda Riitta Orti-Berg rätkkjemraukkmõõžž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd väärrvuäzzlažvuõđâst.

Lisätietoja
https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 17.11.2025 pidetystä kokouksesta

​​​​​​​Aluehallitus: Länsi-Pohja on jatkossakin sairaala eikä pelkästään terveyskeskus. Hyvinvointialueen ei kannata hakea lisärahoitusta tälle vuodelle.

Aluehallitus: Länsi-Pohja on jatkossakin sairaala eikä pelkästään terveyskeskus

Lapin hyvinvointialueen aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että Länsi-Pohjan sairaala ei ole jatkossakaan vain terveyskeskus, vaan sairaala, jossa tuotetaan väestön tarpeita vastaavaa erikoissairaanhoitoa, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Yksityiskohtaisempi päätös Länsi-Pohjan sairaalassa järjestettävistä erikoissairaanhoidon palveluista valmisteltaisiin aluevaltuustolle ensi vuoden ensimmäiseen kokoukseen.

Valtion asettama arviointiryhmä on aiemmin esittänyt, että Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutettaisiin vastaamaan lähinnä perusterveydenhuollon tarpeita. Erikoissairaanhoitoa tarjottaisiin niiltä osin, kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Aluehallitus esittää myös, että aluevaltuusto merkitsisi tiedokseen NHG:n tekemän kustannusvaikutusten arvioinnin. Selvityksen mukaan arviointiryhmän ehdotus tiettyjen erikoissairaanhoidon palvelujen keskittämisestä vaikuttaa kustannusten osalta järkevältä. Säästöä syntyisi keskimääräisen laskentakaavan mukaan noin 7-10 miljoonaa. Hyvinvointialue jatkaa kustannusten ja muiden vaikutusten arviointia ennen alkuvuoden päätöksentekoa.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksen mukaisesti, että hyvinvointialue irtisanoisi Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n sopimuksen päättymään mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä.

Arviointiryhmä on esittänyt, että hyvinvointialueen täytyy muuttaa palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä ensi vuonna että myöhemmin. Toimitiloja koskevat päätösesitykset valmistellaan aluevaltuustolle osana talousarviovalmistelua. Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialue ei voi tehdä merkittäviä taloudellisia päätöksiä, jotka olisivat ristiriidassa arviointityöryhmän toimenpide-ehdotusten kanssa. 

Aluehallitus äänesti ennen päätöksentekoa, palautetaanko asia valmisteluun. Myös varsinainen päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Hyvinvointialueen ei kannata hakea lisärahoitusta tälle vuodelle

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue ei hae lisärahoitusta tälle vuodelle. Taustalla on valtiovarainministeriön muistio, jonka mukaan hyvinvointialueella ei ole perusteita saada lisärahoitusta tälle vuodelle.

Muistiossa valtiovarainministeriö toteaa, että hyvinvointialue on mukana arviointimenettelyssä ja voi sen myötä saada lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Muistion mukaan perusoikeuksien kannalta keskeiset palvelut eivät ole vaarantumassa ja alueella ei ole maksuongelmia. Ministeriön mukaan useiden palvelujen järjestämiskustannukset ovat korkeammat kuin maassa keskimäärin ja hyvinvointialueella on mahdollisuuksia sopeuttaa talouttaan.

Muita päätöksiä

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto hyväksyisi pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2026-2029.

Myönnettiin kolarilaiselle Oona Pääkkölälle ero nuorisovaltuuston jäsenyydestä ja vahvistettiin uudeksi jäseneksi Isabella Heikkilä ja varajäseneksi Helmi Koivumaa.

Merkittiin tiedoksi kardiologian erikoisalaa koskeva auditointiraportti, jonka tuloksia hyödynnetään erikoissairaanhoidon muutosten suunnittelemisessa. Ulkopuolisen auditoinnin mukaan kardiologiset toimenpiteet kannattaisi keskittää jatkossa Lapin keskussairaalaan, mutta poliklinikkatoiminta jatkuisi myös Länsi-Pohjassa.

Merkittiin tiedoksi hallinto-oikeuden päätökset, jotka koskevat 22.4.2024 pidetyn aluevaltuuston päätöksistä tehtyjä valituksia. Hallinto-oikeus on jättänyt tutkimatta tai hylännyt kaikki valitukset.

Merkittiin tiedoksi lausunnot ja esitykset, jotka hyvinvointialueen lautakunnat ja toimielimet ovat antaneet talousarvion laatimista varten.

Aluehallitus kävi läpi ensi vuoden talousarvioesityksen valmistelutilannetta ja ohjeisti talousarvion ja vuosien 2026-2028 taloussuunnitelman viimeistelyä. Valtion asettama arviointiryhmä pitää välttämättömänä, että ensi vuonna ei syntyisi uutta alijäämää. Toisaalta oikeuskanslerin mukaan hyvinvointialueiden pitäisi sopeuttaa talouttaan sen verran kuin mahdollista ilman, että perustuslaissa määritetyt sote- ja pelastuspalvelut vaarantuvat. Talousarviota voidaan muuttaa ensi vuoden aikana, jos hyvinvointialue löytää yhdessä arviointiryhmän kanssa lisää kustannussäästöjä.

Palautettiin valtuustoaloitteeseen annettu vastaus uudelleen valmisteltavaksi. Aloite koskee vammaisneuvoston ja -järjestöjen ottamista mukaan hyvinvointialueen suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin.

Lisätietoja medialle:

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998  

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallituksen kokoustiedote 10.11.2025 pidetystä kokouksesta

Aluehallitus hyväksyi muutoksia Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimukseen. Osavuosikatsauksen mukaan alijäämää kertyisi hieman vähemmän kuin kesällä arvioitiin.

Muutoksia Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimukseen

Aluehallitus hyväksyi muutoksia Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelusopimukseen. Lokakuussa voimaan tullut niin sanottu sairaalalaki aiheuttaa muutoksia Länsi-Pohjan sairaalassa järjestettäviin palveluihin. Lapin hyvinvointialue ja Mehiläinen Länsi-Pohja Oy ovat käyneet neuvotteluja muutoksista ja niiden vaikutuksista Mehiläinen Länsi-Pohja Oy:n palvelujen laajuuteen, sisältöön ja palvelusopimuksen hintaan ensi vuoden alusta alkaen.

Muutosten myötä sopimushinta alenee noin kaksi miljoonaa euroa per vuosi. Tuotantokustannusten muutos toteutuu asteittain. Mehiläinen Länsi-Pohjan henkilöstötarve vähenee 36,5 henkilötyövuodella, ja lisäksi vähennystä tulee esimerkiksi tarvike-, ruoka- ja tekstiilikuluihin. Neuvottelevilla osapuolilla oli yhteinen näkemys tuotantokustannusten arvioidusta muutoksesta, ja hinnanmuutosta täsmennetään myöhemmin. Aluehallituksen päätös sopimusneuvottelujen tuloksen hyväksymisestä syntyi äänestyksen jälkeen.

Osavuosikatsauksen mukaan alijäämää kertyisi hieman vähemmän kuin kesällä arvioitiin

Aluehallitus merkitsi tiedoksi tammi-syyskuun osavuosikatsauksen ja esittää aluevaltuustolle, että myös aluevaltuusto merkitsee tiedoksi osavuosikatsauksen ja hyvinvointialueen taloustilanteen kehityksen.

Tämän hetken arvion mukaan alijäämää kertyisi 27 miljoonaa, kun kesällä arvio oli 30 miljoonaa. Alun perin talousarviossa hyvinvointialue tavoitteli miljoonan euron ylijäämää.

Muita päätöksiä

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialue liittyy julkisen alan energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2026-2035.

Käynnistetään asumisyksiköiden dynaaminen hankintajärjestelmä. Järjestelmän avulla saataisiin nopeutettua tarvittavien uusien asumisyksikköjen rakentamista. Yksiköitä ei hankittaisi itselle, vaan ne hankittaisiin niin sanotulla vuokrausrakentamisen periaatteella eli pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

Merkittiin tiedoksi Aluehallintoviraston kuulemiskirje, joka koskee Lapin keskussairaalan alueella sijaitsevaa Vilkka-rakennusta.

Pannaan täytäntöön aluevaltuuston 22.9.2025 tekemät päätökset.

Kumotaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan 23. lokakuuta tekemä päätös, joka koskee toimitiloja koskevia tarveselvityksiä. Asian käsittelyyn on osallistunut henkilöitä, jotka ovat olleet ilmeisesti esteellisiä.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että aluevaltuusto myöntäisi Riitta Orti-Bergille eron saamen kielen lautakunnan varajäsenyydestä. Orti-Berg on pyytänyt eroa, jotta voisi keskittyä muihin luottamustoimiin. Aluevaltuuston tulee valita lautakuntaan uusi varajäsen.

Guovlluráđđehus evttoha guovllustivrii, ahte guovllustivra mieđihivččii Riitta-Orti Bergii earu sámegiela lávdegotti várrelahttovuođas. Orti-Berg lea bivdán earu, vai sáhtášii vuodjut eará luohttámušdoaimmaide. Guovllustivra ferte válljet lávdegoddái ođđa várrelahtu.

Vuʹvddhalltõs eʹtǩǩad vuʹvddvälddõʹsse, što vuʹvddvälddõs miõđči Riitta Orti-Bergiiʹje rätkkjummuž sääʹmǩiõl luʹvddkååʹdd vääʹrrvuäzzlažvuõđâst. Orti-Berg lij raukkâm rätkkjummuž, što vuäiʹtči čiŋlmõõvvâd jeeʹres oskkumtååimaid. Vuʹvddvälddõs âlgg vaʹlljeed luʹvddkådda ođđ vääʹrrvuäzzla.

Kuávluhaldâttâs iävtut kuávluváldustiivrân, ete kuávluváldustivrâ mieđettičij Riitta Orti-Bergin iäru sämikielâ lävdikode värijeessânvuođâst. Orti-Berg lii táttum iäru, vâi puávtáččij vuáijuđ eres luáttámuštoimáid. Kuávluváldustivrâ ferttee valjiđ lävdikoodán uđđâ värijeessân.

Lisätietoja

aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa, timo.peisa.lh@lapha.fi, 040 8410 311
hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, 040 5323 998
terveysjohtaja Miia Palo, miia.palo@lapha.fi, 040 653 2728
somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja Anu Maksimow, anu.maksimow@lapha.fi, 040 610 7974

Takaisin edelliselle sivulle

Aluehallitus hyväksyi palveluverkkoluonnoksen jatkoon: seuraavaksi alustaviin suunnitelmiin voi vaikuttaa

Lapin aluehallitus hyväksyi palveluverkkouudistuksen luonnoksen. Asiakirja on vasta luonnos, jota käytetään lausuntoihin, osallistamiseen ja yhteistoimintamenettelyyn henkilöstön kanssa. Yhteistyökumppaneilla, sidosryhmillä ja hyvinvointialueen toimielimillä on mahdollisuus antaa lausuntonsa suunnitelmasta 21. marraskuuta mennessä.

Hyvinvointialue jatkaa suunnitelman valmistelua aluehallituksen ohjauksessa, ja varsinaiseen päätöksentekoon suunnitelma tulee palautteiden käsittelyn, ennakkovaikutusten arvioinnin ja tarkempien laskelmien jälkeen joulukuussa. Aluehallitus päätti, että kyseessä on palvelujen kannalta niin tärkeä kokonaisuus, että se viedään kokonaisuudessaan aluevaltuuston päätettäväksi.

-Muutokset koskisivat tasaisesti koko Lappia, eli kaikki joutuvat osallistumaan säästötalkoisiin. Jos Lapin hyvinvointialue haluaa pysyä itsenäisenä, meillä ei ole varaa ajaa kuntakohtaista etua. Päättäjien tulee katsoa palveluverkkoa koko Lapin laajuisena kokonaisuutena, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa pohtii.

Taustalla arviointiryhmän asettama säästötavoite

Valtion asettaman arviointiryhmän mukaan hyvinvointialue ei saa tehdä ensi vuonna alijäämää. Hyvinvointialueen täytyy leikata kulujaan pysyvästi 40 miljoonaa euroa tämän vuoden kulutasoon verrattuna. Säästöistä huolimatta hyvinvointialueen kokonaiskustannukset kasvavat inflaation, yleisten palkankorotusten ja palvelutarpeen kasvun kuten väestön ikääntymisen vuoksi.

Lisäksi arviointiryhmä vaatii hyvinvointialuetta muuttamaan palveluverkkoa niin, että toimitilakustannukset laskevat merkittävästi sekä jo ensi vuonna että tulevina vuosina.

- Lapin hyvinvointialueen rahoitus ei riitä nykylaajuiseen palveluverkkoon. Valtiovarainministeriö on tehnyt varsin selväksi, että lisärahaa ei ole tulossa ja toimintaa on sopeutettava, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela toteaa.

-Meillä on velvoite tuottaa lakisääteiset sote-palvelut, joten mikään palvelu ei lakkaisi, vaikka jokin yksittäinen toimipiste suljettaisiinkin. Palvelut voidaan järjestää myös toisella tavalla, sosiaalijohtaja Liisa Niiranen kertoo.

Palveluverkkomuutokset olisivat merkittävä osa hyvinvointialueen talouden sopeuttamista, mutta lisäksi on valmisteilla muita säästötoimia, joilla ei ole suoria vaikutuksia toimipisteisiin ja palveluihin.

-Emme halua maksaa seinistä, vaan käyttää nekin rahat palveluihin. Käytännössä voisimme näillä muutoksilla edelleen tarjota esimerkiksi laajat perusterveydenhuollon avopalvelut lähipalveluina, terveysjohtaja Miia Palo toteaa.

Palveluverkkomuutokset koskisivat koko Lappia

Suurin osa sote-palveluista on niin sanottuja perustason avopalveluja, jotka toteutettaisiin jatkossakin lähipalveluina omassa kunnassa. Kotikunnan lähipalveluja olisivat esimerkiksi perustason vastaanottopalvelut, suun terveydenhuolto, lastenneuvola, iäkkäiden asumispalvelut, perustason lääkinnällinen kuntoutus, työikäisten sosiaalipalvelut, kuntouttava työtoiminta sekä monipuoliset mielenterveyspalvelujen peruspalvelut.

Pelkosenniemi-Savukoski-alue sekä Simo-Keminmaa-Kemi-alue olisivat poikkeuksia. Näillä peruspalvelujen asiointialueilla osa lähipalvelujen toimipisteistä voisi sijaita naapurikunnan alueella.
Pelkosenniemellä ja Savukoskella perustason avopalvelujen toimipisteet olisivat jatkossa avoinna vuoron perään, toinen alkuviikon ja toinen loppuviikon. Toinen vaihtoehto olisi, että palvelut tuotettaisiin vain Savukoskella tai Pelkosenniemellä.

Räätälöityjä palveluja kyliin

Karesuvannon terveysaseman päivittäinen toiminta sekä Muurolan ja Sinetän neuvolat ja hammashoitolat korvattaisiin räätälöidyillä palveluilla, joissa hyödynnettäisiin muun muassa liikkuvia terveydenhoitajia, kotihoitoa, etävastaanottoja sekä kouluterveydenhuollon yhteydessä tarjottavia palveluja, joita voisivat hyödyntää muutkin kuin koululaiset.

Opiskelu- ja kouluterveydenhuolto kouluilla

Opiskelu- ja kouluterveydenhuollon palvelut tuotettaisiin kouluilla jatkossakin, jos tilakustannukset ovat kohtuulliset.

Vuodeosastojen keskittäminen vuoteen 2030 mennessä

Vuoteen 2030 mennessä vuodeosastot olisi keskitetty Ivaloon, Kittilään, Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin. Paikkamäärä laskisi noin 340 paikasta noin 300 paikkaan. Muonion, Pellon, Posion, Ranuan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion vuodeosastot korvattaisiin vuosien 2026 ja 2027 aikana esimerkiksi kotihoidolla, kotisairaalatoiminnalla, ensihoitopalveluilla, asumisyksikköjen lyhytaikaispaikoilla sekä lähistön vuodeosastoilla.
Lounais-Lapin osastotoiminta keskitettäisiin Länsi-Pohjan sairaalan tiloihin.
Ivalon osaston paikkamäärä laskisi 20 paikasta 16 paikkaan.
Rovaniemen, Kittilän, Kemijärven ja Sodankylän osastojen paikkamäärät nousisivat.

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto keskitettäisiin vuodeosastopaikkakunnille.
Kittilässä, Sodankylässä ja Kemijärvellä lääkärin kiirevastaanottoa olisi arkisin kello 8–16 ja viikonloppuisin kello 10–16.
Ivalossa olisi nykyisen perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen sijaan lääkärin kiirevastaanottoa arkisin kello 18 asti ja viikonloppuisin kello 10–18.
Näiden aikojen ulkopuolella toimisi koko hyvinvointialueen laajuinen etälääkäripäivystys.
Lisäksi Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Pohjassa lääkärin kiirevastaanottoa olisi ympäri vuorokauden.
Ympärivuorokautinen hoitajien kiirevastaanotto ja hoidon tarpeen arviointi järjestettäisiin jatkossakin kaikilla paikkakunnilla esimerkiksi päivystysavun 116117-numeron, kotisairaalatoiminnan ja ensihoidon yhteistyönä.

Muut muutokset palveluverkossa

Tervolan röntgenlaitteistoa ei enää uusittaisi, kun se lakkaa toimimasta.

Muonion ikääntyneiden yksikkö Marjapaikka korvattaisiin muulla toiminnalla ja lähistön yksiköillä vuonna 2027.

Rovaniemellä sijaitsevan vammaisten asumisyksikkö Kanervakodin toiminnan uudelleen järjestämistä selvitettäisiin tarkemmin.

Lastensuojelun vahvistaminen

Lounais-Lappiin perustettaisiin 14-paikkainen lastensuojeluyksikkö.
Myös Pohjois- ja Itä-Lappiin tarvittaisiin uusi perhekotityyppinen lastensuojeluyksikkö.

Länsi-Pohjan sairaalan rooli

Länsi-Pohjan sairaala olisi jatkossa perusterveydenhuollon yksikkö, jossa tarjottaisiin erikoissairaanhoidon palveluja vain niiltä osin kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.
Toimenpide-ehdotuksen erikoissairaanhoidon keskittämisestä Lapin keskussairaalaan ja Oulun yliopistolliseen sairaalaan on antanut valtion asettama arviointiryhmä.

Hyvinvointialue järjestää asukastilaisuuksia useilla paikkakunnilla marras-joulukuun aikana. Lisätietoja palveluverkkosuunnitelmista sekä asukastilaisuuksista saa lähiviikkoina hyvinvointialueen nettisivuilta lapha.fi, sosiaalisen median kanavista sekä paikallislehti-ilmoituksista.

Sote-palvelujen järjestämiseen liittyvään arvokeskusteluun voit jo osallistua nettisivuillamme:
https://lapha.fi/w/osallistu-keskusteluun-tulevaisuuden-sotepalveluista

Jaa: