Perusterveydenhuollon muutokset

• Laboratorionäytteiden käytäntöjen yhtenäistäminen

Lapin hyvinvointialue yhtenäistää laboratorionäytteiden ottamisen käytäntöjä kaikilla palvelualueilla. Jatkossa otettaisiin vain asiakkaan hoidon kannalta tarpeelliset näytteet, mikä vähentäisi turhia tutkimuksia ja tehostaa toimintaa.

• Keminmaan vuodeosastojen ostojen ja maksujen lopettaminen

Lapin hyvinvointialue lopettaa vuodeosastopaikkojen ostamisen Keminmaan vuodeosastolta sekä asiakasmaksujen tilittämisen MLP Terveyspalvelut Oy:lle. Tämä koskee tilanteita, joissa Kemin ja Tornion potilaita ohjataan resurssivajeen vuoksi Keminmaan palveluihin. Muutos ei vaikuta ikääntyneiden palvelujen kustannuksiin, mutta selkeyttää vastuunjakoa ja rahoitusta eri palveluntuottajien välillä.

• Terveysasemien aukioloaikojen yhtenäistäminen

Lapin hyvinvointialue yhtenäistää terveysasemien aukioloajat kaikilla palvelualueilla. Muutoksen tavoitteena on vähentää lääkäreiden ylitöitä ja päivystyskorvauksia. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia palkkojen yleiskorotuksia, mutta toimenpide tuo silti säästöjä henkilöstökustannuksissa ja parantaa toiminnan suunnitelmallisuutta.

• Rovaniemen osastopäivystysten toimintamallin muutos

Lapin hyvinvointialue korvaa Rovaniemen sunnuntai- ja arkipyhien osastopäivystysten lähikiertoja Sodankylän päivystäjän puhelinkonsultaatioilla alkaen helmikuussa 2025. Muutos koskee kaikkia palvelualueita ja vähentää lääkäreiden ylitöitä sekä päivystyskorvauksia. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisia palkkojen yleiskorotuksia, mutta toimenpide tuo silti säästöjä ja tehostaa resurssien käyttöä.

• Lääkehävikin vähentäminen

Lapin hyvinvointialue vähentää lääkehävikkiä kaikilla palvelualueilla tarkentamalla lääkehoidon suunnittelua. Tavoitteena on estää lääkkeiden vanheneminen ja turha poistaminen. Samalla poistetaan hoitosuositusten vastaiset lääkitykset ja yhtenäistetään peruslääkevalikoimat, mikä parantaa hoidon laatua ja tuo säästöjä lääkehuollossa.

• Vuodeosastojen työvuorosuunnittelun ja resurssien tarkentaminen

Lapin hyvinvointialue tarkentaa vuodeosastojen työvuorosuunnittelua erityisesti viikonloppujen ja pyhäpäivien osalta. Henkilöstöresurssia kohdennetaan joustavasti Osaajakeskuksen kautta, kun hoitoisuus nousee. Hoitoisuuden arvioinnissa käytetään Rafaela-hoitoisuusmittaria, joka auttaa määrittämään tarvittavan henkilöstömäärän asiakkaiden hoidon tarpeen mukaan. Tämä parantaa resurssien käyttöä ja varmistaa hoidon laadun eri tilanteissa.

• Suunterveydenhuollon ajanvarauksen keskittäminen

Keskitetty ajanvaraus suunterveydenhuoltoon tehostaa yksiköiden toimintaa ja parantaa tuottavuutta. Kun ajanvaraus hoidetaan keskitetysti, jokaisessa yksikössä ei tarvitse olla omaa ajanvaraajaa, mikä vähentää päällekkäistä työtä ja vapauttaa resursseja muihin tehtäviin.

• Lääkinnällisten laitteiden yhdenmukaistaminen yksiköissä

Lääkinnällisten laitteiden yhdenmukaistaminen kaikilla palvelualueilla tehostaa yksiköiden toimintaa ja parantaa tuottavuutta. Kun linjataan, mitä laitteita terveysasemilla tulee olla käytössä, vältetään päällekkäisiä hankintoja ja parannetaan laitteiden käytettävyyttä. Yhdenmukaisuus helpottaa myös huoltoa ja henkilöstön koulutusta, mikä vapauttaa resursseja muihin tehtäviin.

• Hoitotarvikekustannusten vähentäminen

Hoitotarvikkeiden jakelun ja varastoinnin yhtenäistäminen tehostaa yksiköiden toimintaa ja parantaa tuottavuutta. Kun hoitotarvikkeiden jakelun kriteerit ja varastojen sisällöt linjataan yhtenäisesti, voidaan vähentää kustannuksia ja päällekkäisiä hankintoja. Yhtenäinen käytäntö selkeyttää toimintaa ja vapauttaa resursseja muihin tehtäviin.

Vuodeosastoverkoston muutokset

Vuoteen 2030 mennessä vuodeosastot olisi keskitetty Ivaloon, Kittilään, Sodankylään, Rovaniemelle ja Kemiin. Toisessa skenaariossa myös Kemijärven osasto säilyisi. Vuodeosastojen toiminta muuttunut ja korvaavia ja täydentäviä palveluja on kehitetty laajasti. Vuodenosastojen käyttöaste on ollut hyvinvointialueen laajuisesti matala. Laki ei salli että vuodeosastohoidolla vastataan ikääntyneiden pitkäaikaishoivan tarpeeseen ja ikääntyneiden pitkäaikaishoito vuodeosastoilla on jatkuvasti vähentynyt. Paikoitellen myös henkilöstön saatavuus haastaa palvelujen tuottavuutta niin terveys- kuin sosiaalipalveluissa. Muutosten tavoitteena on järjestää hoito tehokkaammin ja kustannustehokkaammin. Paikkamäärä laskisi noin 340 paikasta noin 300 paikkaan.

• Muonion, Pellon, Posion, Ranuan, Tervolan, Tornion ja Ylitornion vuodeosastot korvattaisiin vuosien 2026 ja 2027 aikana esimerkiksi kotihoidolla, kotisairaalatoiminnalla, ensihoitopalveluilla, asumisyksikköjen lyhytaikaispaikoilla sekä lähistön vuodeosastoilla.
• Lounais-Lapin osastotoiminta keskitettäisiin Länsi-Pohjan sairaalan tiloihin.
• Ivalon osaston paikkamäärä laskisi 20 paikasta 16 paikkaan.
• Rovaniemen, Kittilän, Kemijärven ja Sodankylän osastojen paikkamäärät nousisivat.

Kun vuodeosastopaikkoja vähennettäisiin, tilalle järjestettäisiin lyhytaikaishoivan paikkoja, jotka tarjoavat tilapäistä hoivaa esimerkiksi toipumisen ajaksi. Näiden paikkojen kustannus olisi noin 74,51 € vuorokaudessa korkeampi kuin pitkäaikaisen hoivapaikan, koska ne sisältävät enemmän hoitoa ja vaihtuvuutta. Korvaavat paikat toteutettaisiin muuttamalla osa pitkäaikaisista paikoista lyhytaikaisiksi.

Tarve lyhytaikaisille paikoille arvioitaisiin osastokohtaisesti. Paikat, joita ikääntyneet ovat käyttäneet sosiaalisista syistä, korvattaisiin lyhytaikaisilla palveluasumisen paikoilla, jotka vastaavat paremmin heidän tarpeitaan.

Niillä paikkakunnilla, joissa vuodeosastoja lakkautetaan, kotisairaalatoiminta siirrettäisiin osaksi kotihoidon sairaanhoidon tiimiä. Toisena mahdollisuutena olisi perustaa alueelliset kotisairaalat. Samalla otettaisiin huomioon kotisairaalan toiminnan kustannukset, jotta hoitoa voidaan jatkaa kotona turvallisesti ja suunnitellusti.

EHVI-yksikön lakkauttaminen ja paikkojen muuttaminen osastopaikoiksi

EHVI-yksikkö (erityistason hoidon ja valvonnan yksikkö) lakkautetaan lokakuussa 2025, ja sen paikat muutetaan osastopaikoiksi. Tavoitteena on, että potilaat voidaan hoitaa omissa yksiköissä vierihoitajan tuella, eli hoitaja on potilaan lähellä ja tukena koko ajan.

Resurssitarve on arvioitu yhdessä ikääntyneiden palveluiden kanssa. Koska osa hoidosta siirtyy ikääntyneiden palveluihin, sinne varataan määrärahaa vierihoitajan palkkaamiseen:

-Vuodelle 2025: 65 000 €

-Vuodelle 2026: 260 000 €

Tämä summa kattaa yhden lähihoitajan palkkakulut ympärivuorokautiseen työhön (24/7/365). Muutos mahdollistaa hoidon järjestämisen tehokkaammin ja lähempänä potilasta, samalla vapauttaen resursseja muihin tehtäviin.

Perusterveydenhuollon kiirevastaanoton aukioloaikojen yhtenäistäminen

Virka-ajan ulkopuolinen lääkäreiden kiirevastaanotto keskitettäisiin vuodeosastopaikkakunnille.

• Kittilässä, Sodankylässä ja Kemijärvellä lääkärin kiirevastaanottoa olisi arkisin kello 8–16 ja viikonloppuisin kello 10–16.
• Ivalossa olisi nykyisen perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen kiirevastaanoton sijaan lääkärin kiirevastaanottoa arkisin kello 18 asti ja viikonloppuisin kello 10–18. 

Näiden aikojen ulkopuolella toimisi koko hyvinvointialueen laajuinen etälääkäripäivystys.

Etälääkärin vuorot kiertäisivät vuoroin eri kunnissa kokeneilla lääkäreillä ja siihen voisi osallistua siis muidenkin kuntien lääkärit, kuin Ivalon, Sodankylä, Kemijärven, ja Tunturi-Lapin kuntien kokeneet lääkärit. Etälääkärillä olisi myös mahdollisuus hoitaja-avusteiseen videovastaanottoon. Lisäksi Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Pohjassa lääkärin kiirevastaanottoa olisi ympäri vuorokauden.

Ympärivuorokautinen hoitajien kiirevastaanotto ja hoidon tarpeen arviointi järjestettäisiin jatkossakin kaikilla paikkakunnilla esimerkiksi päivystysavun 116117-numeron, kotisairaalatoiminnan ja ensihoidon yhteistyönä.

Muut säästöt

Muut säästöt syntyisivät muun muassa toimitilamuutoksista, etäpalveluiden ja digitaalisten ratkaisujen käyttöönotosta sekä kuljetusten vähentämisestä.

• Tervolan röntgenlaitteistoa ei enää uusittaisi, kun se lakkaa toimimasta.
• Sauvosaaren sairaalan vuokrakulut poistuvat, kun Sasan vuokrasopimus päättyy vuoden 2025 lopussa.
• Etäpalveluiden ja työnjaon kehittäminen vähentää palkka- ja matkakustannuksia.
• Digitaalinen jäljentäminen hammashoidossa vähentää laboratorio- ja kuljetuskuluja sekä säästää työaikaa.
• Lisäksi Sauvosaaren sairaalan ja Simon vuodeosastojen siirtyminen L-PKS:n tiloihin vähentää potilaskuljetuksia, kun tutkimukset voidaan tehdä samassa rakennuksessa.

• Hoitohenkilöstön työvoiman suunnittelu ja kohdentaminen LKS:n psykiatrisilla osastoilla

Lapin keskussairaalan psykiatrisilla osastoilla hoitohenkilöstön työvuoroja ja tehtäviä suunnitellaan uudella tavalla, jotta henkilöstöä voidaan käyttää tehokkaammin. Tavoitteena on varmistaa, että hoitajia on oikea määrä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Esimerkiksi päällekkäistä työaikaa vähennetään ja tehtäviä järjestellään niin, että hoitotyö sujuu sujuvasti ja resurssit riittävät paremmin potilaiden tarpeisiin.

• Johtavan sosiaalityöntekijän viran täyttämättä jättäminen

• Asumispalveluiden oman tuotannon tarkastelu ja lisääminen

Hyvinvointialueella on tarpeen arvioida, kuinka suuri osa asumispalveluista tuotetaan omana toimintana. Erityisesti haastavimmin sijoitettavien potilaiden kohdalla oma palvelutuotanto olisi tärkeää, jotta sairaalan vaativan hoidon osastoille saadaan tilaa kotiuttaa potilaita valtion sairaaloista.

Tavoitteena on tehostaa kotiuttamista valtion sairaaloista ja vähentää mielenterveyspalveluiden asumispalveluiden ostoja lisäämällä omaa tuotantoa. Säästöjä syntyy muun muassa osaamisen keskittämisestä, sujuvasta yhteistyöstä ja tehokkaasta asiakasvirran ohjauksesta raskaammista palveluista kevyempiin.

• Vuode- ja laitospalveluiden oston vähentäminen

• Lapin hyvinvointialue vähentää ulkopuolelta hankittavien hoito- ja kuntoutuspalveluiden käyttöä ja kehittää omaa palvelutuotantoa. Potilaita pyritään kotiuttamaan valtion sairaaloista alueen omalle vaativan hoidon osastolle, ja siirtymistä osastohoidosta asumispalveluihin tehostetaan. Asumispalvelut järjestetään niin, että ne tukevat aktiivista kuntoutumista ja mahdollistavat siirtymisen kevyempiin asumisen tuen palveluihin.
• Talouden hallintaa vahvistetaan ottamalla talouden seuranta osaksi työyksikkötason johtamista. Yksiköt seuraavat talouttaan luotettavien ja yhtenäisten raporttien avulla, ja talousarvio on sitova yksikkötasolla.
• Psykiatrian erikoislääkäreiden henkilöstövuokrausta vähennetään suunnitelmallisesti. Palvelurakennetta on selkeytetty ja psykiatrin työpanosta kohdennettu tarkemmin, mikä on vähentänyt työvoiman tarvetta. Päällekkäisiä toimintoja, kuten päivystystä, on purettu. Tavoitteena on tuottaa tarvittava lääkärityöpanos omana toimintana virkalääkäreiden rekrytoinnin ja työssä pysymisen avulla.

• Oman toiminnan tehostaminen ja etäkäyntien lisääminen

Lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluissa säästöjä haetaan oman toiminnan tehostamisella ja etäkäyntien lisäämisellä. Lisäksi terapiamääriä ja laitoskuntoutusostoja vähennettäisiin. Palvelujen järjestämistä kehitettäisiin niin, että osa hoidosta voitaisiin toteuttaa omana toimintana tai etänä, mikä vähentäisi ulkopuolisten palvelujen tarvetta. Palvelujen kilpailutus on suunniteltu vuodelle 2026.

• Muut säästöt

Hyvinvointialue vähentää lääkäripalvelujen ostoja ja kehittää omaa toimintaa kustannusten hallitsemiseksi. Tukitekstiilien arviointipalveluiden ostopalvelua vähennetään, ja rintaproteesien arviointi siirretään omaksi toiminnaksi Kemin apuvälinekeskukseen. Hyvinvointialue siirtyy käyttämään apuvälineiden kuljetuksissa  kilpailutettua sopimustoimittajaa runkolinjoilla, mikä tehostaa logistiikkaa ja vähentää kustannuksia. Lisäksi laitoskuntoutusostoja vähennetään ja omaa osastokuntoutusta lisätään, jolloin hoitoa voidaan toteuttaa alueen omissa yksiköissä.