Jorgale dan viidáse siiddui

Paloturvallisuuden itsearvioinnit aloitetaan Lapissa

Valittuihin omakotitaloihin lähetetään Pientalon paloturvallisuusopas ja ohjeet paloturvallisuuden itsearvioinnin suorittamiseen.

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia tai haltijoita parantamaan turvallisuutta. Rakennuksen omistajan tai haltijan on tehtävä paloturvallisuuden itsearviointi kotiin lähetettävän Pientalon paloturvallisuusoppaan sekä sähköisen itsearviointilomakkeen avulla.

Lapin pelastuslaitos alkaa toteuttamaan omakotitalojen paloturvallisuuden itsearviointeja ja sen valvontaa Lapissa 3.2.2025 alkaen. Itsearviointimateriaalit, eli Pientalon paloturvallisuusopas ja saatekirje lähetetään vuosittain 10 prosentille Lapin omakotitaloista niin, että kaikki omakotitalot tulevat arvioiduiksi kymmenen vuoden sisällä. Asukas tekee omatoimisesti kotinsa paloturvallisuustarkastuksen Pientalon paloturvallisuusoppaan ja pelastuslaitoksen sähköisen lomakkeen avulla. Tulevaisuudessa paloturvallisuuden itsearviointia aletaan toteuttamaan myös taloyhtiöissä ja vapaa-ajan asuinrakennuksissa.

Itsearvioinnissa kartoitetaan esimerkiksi, onko rakennuksessa riittävästi toimivia palovaroittimia, käyttökelpoisia poistumisteitä, sekä onko tulisijojen ja hormien nuohous suoritettu.

Paloturvallisuuden itsearviointien tarkoitus

Paloturvallisuuden itsearvioinnin tarkoituksena on auttaa rakennusten omistajia tai haltijoita parantamaan kotien turvallisuutta. Pelastuslaitos arvioi lomakkeen sisällön perusteella valvonta- ja neuvontatarpeen. Voimme tehdä tarkastuksia myös pistokoeluonteisesti.

Paloturvallisuuden itsearviointi tulee tehdä annettuun määräaikaan mennessä. Mikäli paloturvallisuuden itsearviointia ei tee, pelastusviranomainen voi suorittaa kohteessa maksullisen palotarkastuksen. Kohteiden, joiden paloturvallisuuden itsearviointilomaketta ei ole palautettu ja pelastusviranomainen käy kohteessa, palotarkastusmaksu on 132 euroa. Pelastusviranomainen on kuitenkin aina ensin rakennuksen omistajaan yhteydessä palotarkastuksen ajankohdan sopimiseksi. Palotarkastaja ei ilmesty yllättäen kenenkään ovelle ja hänellä on aina pelastuslaitoksen virka-asu ja henkilökortti.

Lue lisää paloturvallisuuden itsearvioinnista Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Jorgale dan viidáse siiddui

Turvallisuusohjeita Lapin matkailijoille julkaistu

Uusi turvallisuusesite ja animaatiovideo tarjoavat matkailijoille selkeät ohjeet ja vinkit turvallisempaan Lapin-lomaan.

Lapin pelastuslaitos on luonut matkailijoille suunnatut turvallisuusohjeet Lapin-lomalle. Ohjeissa kehotetaan matkailijoita varautumaan talvisiin olosuhteisiin ulkoillessa sekä liikenteessä, tutustumaan majoituksien tulisijojen sekä saunan turvalliseen käyttöön ja testaamaan palovaroittimet. Lisäksi siinä annetaan vinkkejä talviaktiviteettien turvallisuuteen, kuten pulkkailuun ja retkeilyyn. Turvallisuusohjeilla pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia matkailuun liittyviä onnettomuuksia.

Ohjeesta on saatavilla painettava esite, digiesite sekä animaatiovideo. Materiaalit löytyvät Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuilta.

Lapin pelastuslaitokselta toivotaan, että erityisesti matkailualan toimijat ottaisivat materiaalit käyttöönsä ja jakaisivat materiaaleja turisteille omien palvelujensa yhteydessä. Parhaiten matkailijat tavoitetaan paikoista ja palveluista, joita he käyttävät vieraillessaan Lapissa. Lapin pelastuslaitos painattaa jaettavia turvallisuusesitteitä Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentokentille marraskuun aikana sekä julkaisee somekanavissaan turvallisuusaiheisia lyhytvideoita.

Materiaaleja kannattaa ottaa myös käyttöön Airbnb-asunnoissa. Esitteen tai qr-koodilla varustetun julisteen voi tulostaa oman vuokrakohteen pöydälle tai esittelykansioon. Tällä tavalla toimimalla tavoitettaisiin mahdollisimman iso osa matkailijoista. Myös jokainen lappilainen voi osallistua osaltaan esimerkiksi jakamalla turvallisuusohjeita sosiaalisessa mediassa ja tarvittaessa puuttumalla onnettomuusalttiiseen käyttäytymiseen neuvomalla, tai vaarallisissa tilanteissa soittamalla hätänumeroon.

– Lapin matkailusesonki on meidän kaikkien yhteinen ponnistus. Kestävään matkailuun kuuluu myös turvallisuudesta huolehtiminen. Pelastuslaitos haluaa rohkaista kaikkia toimimaan vastuullisesti ja ennaltaehkäisemään matkailuun liittyviä onnettomuuksia, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta.

Matkailijoiden turvallisuusmateriaaleja saa painattaa ja jakaa vapaasti. Myös muokkaaminen esimerkiksi eri kieliversioiksi on sallittua. Tärkeintä on, että turvallisuusviesti leviää mahdollisimman laajasti matkailijoille.

Viime vuonna pilotti

Lapin pelastuslaitos tuotti viime vuonna matkailijoille suunnatun turvallisuusesitteen pilotin. Esitteellä oli erittäin kova kysyntä ja se nähtiin tarpeelliseksi.

Tänä vuonna esitteen sisältöä vielä hienosäädettiin ja se laitettiin kieliversioineen jaettavaksi Lapin pelastuslaitoksen verkkosivuille. Turvallisuusviestinnältä toivottiin myös monikanavaisuutta, joten tänä vuonna Lapin pelastuslaitos tilasi myös turvallisuusanimaation matkailijoille.

– Toivomme, että animaatio tavoittaa matkailijoita, mutta erityisesti matkailijoiden lapsia. Lapsilla on hyvät hoksottimet ja he usein muistuttavat meitä aikuisia toimimaan ohjeiden mukaan, kertoo turvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää Lapin pelastuslaitokselta.

Lapin poliisilaitos, Lapin hyvinvointialue, Rovaniemen kaupunki, Visit Rovaniemi, Kemijoki Oy, Lapland Safaris, Finavia, Liikenneturva ja Lapin Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ovat olleet mukana ideoimassa tämän vuoden materiaalien sisältöjä.

Jorgale dan viidáse siiddui

Vihreän liivin sisällä sykkii sairaalavapaaehtoisten suuri sydän

Leena ja Irja tutustumassa OLKA-pisteen materiaaleihin, joita asiakkaat ja henkilökunta voivat vapaasti ottaa pisteeltä.

Lapin keskussairaalassa nyt nelisen kuukautta toimineet OLKA-pisteen sairaalavapaaehtoset ovat sujahtaneet mukaan sairaalan elämään. Positiivista palautetta tulee niin henkilökunnalta kuin asiakkailtakin.

”Tämä on todella tarpeellinen ja mielenkiintoinen tehtävä,” kertovat sairaalavapaaehtoiset Leena Kuortti ja Irja Vaattovaara. Molemmilla heillä on vyöllään jo kymmenisen vuotta vapaaehtoistoimintaa Rovaniemen Neuvokkaasta, ja kun sairaalavapaaehtoisten kouluttaminen alkoi, olivat molemmat innokkaina ilmoittautumassa mukaan.  

Ennen pääsyä sairaalavapaaehtoiseksi halukkaat käyvät läpi haastattelun ja koulutuksen, jossa varmistetaan sopivuus vapaaehtoistoimintaan sairaalassa. Sairaalassa vapaaehtoiset voivat kohdata monenlaisia ihmisiä ja kuulla myös hyvin henkilökohtaisia tarinoita, joten heidän tulee olla luotettavia sekä kykeneviä käsittelemään näitä asioita. Koulutuksen aikana vapaaehtoiset myös tutustuvat sairaalaan, jotta sen paikat ovat tutut.  

Aiemmin sairaanhoitajana toiminut Kuortti kertoo, että vaikka sairaala on työuralta hänelle tuttu, on vuosien saatossa tullut paljon muutoksia.  

”Ei yhtään yllätä, että osa sairaalaan saapuvista tarvitsee neuvoja ja ohjausta, kun paikat muuttuvat tai ei ole koskaan käynytkään ennen Lapin keskussairaalassa, ” Kuortti mietiskelee.  

Vapaaehtoisia on saatu mukaan sairaalavapaaehtoisiksi todella hyvin, joten toiminta ei rasita liikaa. Yleisesti vuoroja on kerran viikossa, ja vapaaehtoiset voivat valita itselleen sopivimmat vuorot. Tällä hetkellä toimintaa on arkipäivisin 9–14 välillä. Eniten sairaalavapaaehtoisia tarvitaan ilmoittautumisautomaattien käytön ohjauksessa sekä oikean osaston tai yksikön löytämisessä.  

”Saamme paljon hyvää palautetta asiakkailta ja henkilökunnalta. Vapautamme henkilökunnan aikaa oikeaan hoitotyöhön, kun olemme tässä aulassa vastassa, ” toteaa Vaattovaara, joka kokee sairaalavapaaehtoistoiminnan kutsumuksekseen. Hän on työskennellyt aiemmin kouluruokalan kassalla ja tykkää jutella ihmisten kanssa, antaa neuvoja ja kuunnella.  

Sairaalavapaaehtoisilla on yllään vihreät liivit, joissa lukee vapaaehtoinen. Molemmat naiset rohkaisevat sairaalaan saapuvia reippaasti vain kysymään apua ja neuvoa. He tuntuvat nauttivan toiminnasta ja aikovat jatkaa mukana niin kauan kuin se hyvältä tuntuu.  

Sairaalavapaaehtoisten joukkoon kuuluvat sairalaaoppaat, joita voi tavata Lapin keskussairaalan pääaulassa, sekä vapaaehtoispohjalta toimivat saattohoidon tukihenkilöt. He ovat kiireettömästi vierellä ja läheisten tukena kuoleman lähestyessä. 

Apuna ja tukena vapaaehtoisilla on keskussairaalan pääaulassa toimiva OLKA-piste. Siinä paikalla ovat toimintaa koordinoivat Jenni Bergman ja Hannele Oiva. Pisteellä on myös paljon tietoa jaettavana erilaisista järjestöistä, joista voi saada esimerkiksi vertaistukea sairauden sattuessa tai neuvoja omaisille. Pisteeseen voi tutustua myös silloin, kun työntekijät eivät ole paikalla, sillä kaikki materiaali on vapaasti tutkittavissa ja kotiin vietävissä. Pisteellä järjestetään myös teemapäiviä ja vierailuita.  

Mikä ihmeen OLKA? 

OLKA®-toiminta on koordinoitua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa sairaalassa.  

OLKA-toimintaa toteutetaan monissa Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa sekä useammalla alueella hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa.  

Lapin keskussairaalassa toimintaa toteutetaan Lapin hyvinvointialueen ja MIELI Rovaniemen seudun mielenterveys ry:n yhteistyönä. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.  

Jorgale dan viidáse siiddui

OLKA-toiminnan sairaalavapaaehtoiset ovat aloittaneet toiminnan Lapin keskussairaalassa

Sairaalavapaaehtoisena toimiva Irja lähellä OLKAn toimipistettä Lapin keskussairaalassa. Kuva: OLKA-Lappi

OLKAn sairaalaopas-toiminta on alkanut. Vihreisiin liiveihin pukeutuneita vapaaehtoisia voi tavata sairaalan pääaulassa.

Heidän tehtävänään on auttaa sairaalaan saapuvia asiakkaita ilmoittautumisessa, ohjata ja lähteä tarvittaessa saattamaan asiakkaita oikeaan yksikköön. Vapaaehtoiset toimivat arkisin ja yleensä pareittain. Tällä hetkellä oppaita on sairaalassa muutamana päivänä viikossa aamupäivisin, mutta kevään aikana toiminnan on tarkoitus laajentua jokaiselle arkipäivälle. 

Saattohoidon tukihenkilötoiminta alkaa 2024

Saattohoidon tukihenkilötoiminta on tarkoitus aloittaa alkuvuodesta sairaalan vuodeosastoilla. Palliatiivinen keskus koordinoi toimintaa yhdessä OLKAn kanssa. Saattohoidon tukihenkilöt ovat koulutettuja tukihenkilöitä ja heidän tehtävänään on tukea saattohoidossa olevia potilaita ja heidän läheisiään, sekä tuoda sisältöä elämän viimeisiin päiviin. 

Kaikki sairaalavapaaehtoiset on koulutettu tehtävään ja toiminnan koordinoinnista vastaa OLKA-toiminta. 

Hyvää Kansainvälistä Vapaaehtoisten päivää!

Lapin hyvinvointialue toivottaa kaikille vapaaehtoistyötä tekeville hyvää Kansainvälistä Vapaaehtoistenpäivää 5.12.! Kiitos, kun jaat aikaasi! 
 

Jorgale dan viidáse siiddui

Pyydä apua -palvelu nyt myös saameksi

Bivdde veahki -bálvalus dál maiddái sámegillii. Táátu iše -palvâlus tääl meiddei sämikielân.

Sámegillii vuolábealde
sääʹmǩiõʹlle vueʹlnn

***********************

Pyydä apua! on lapsiperheille ja nuorille suunnattu matalan kynnyksen digipalvelu. Palvelussa voit pyytää apua, kysyä neuvoa tai jättää yhteydenottopyynnön omaan tai läheisen tilanteeseen.

Aiemmin pelkästään suomen kielellä toiminut palvelu on nyt saatavilla myös inarin- ja pohjoissaameksi.

Tekemällä pyydä apua -yhteydenoton saamenkielisen palvelupolun kautta, tavoitat saamen kielen ja kulttuurin mukaisissa palveluissa työskenteleviä sote-alan ammattilaisia.

Saamen kielen ja kulttuurin mukaisten palvelujen kehittäminen on osa Lapin hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta. Saamenkielisen pyydä apua -palvelun kehittäminen jatkuu edelleen yhdessä suomenkielisen palvelun kanssa.

Tutustu palveluun Pyydä apua

Bivdde veahki -bálvalus dál maiddái sámegillii

Bivdde veahki! lea mánnábearrašiidda ja nuoraide oaivvilduvvon vuollegis šielmmá digibálvalus.
Bálvalusas sáhtát bivdit veahki, jearrat ráđi dahje guođđit oktavuođaváldinbivdaga, mii guoská du iežat dahje lagas olbmo dili. 

Árat bálvalus lea doaibman dušše suomagillii, muhto dál dan oažžu maiddái anáraš- ja davvisámegillii. 

Go válddát oktavuođa bivdde veahki -bálvalusa sámegielat bálvalanbálgá bokte, oaččut oktavuođa sode-suorggi ámmátolbmuiguin, geat barget sámegiela ja kultuvrra čuovvu bálvalusain. 

Sámegiela ja kultuvrra čuovvu bálvalusat ovddiduvvojit oassin Lappi buresveadjinguovllu Boahttevuođa sode-guovddáš -fitnus. Sámegielat bivdde veahki -bálvalus ovddiduvvo ain ovttas suomagielat bálvalusain. 

Oahpásmuva bálvalussii  Bivdde veahki

Koijâd iše -palvâlus tääl meiddei sämikielân

Koijâd iše! lii pärniperruid já nuoráid uáivildum vyeligis šiälmá digipalvâlus. Palvâlusâst puávtáh koijâd iše, koijâdiđ ravvuu tâi kyeđđiđ ohtâvuođâväldimpivduu jieijâd tâi aldemuu tile pirrâ.
 
Ovdil tuše suomâkielân toimâm palvâlus lii tääl finniimist meiddei anarâš- já tavesämikielân.

Koijâd iše -ohtâvuođâväldim tohâmáin sämikielâlii palvâlempálgá peht juuvsah sämikielâ já kulttuur miäldásijn palvâlusâin pargee soti-syergi áámmátulmuid.
 
Sämikielâ já kulttuur miäldásij palvâlusâi ovdedem lii Laapi pyereestvaijeemkuávlu Puátteevuođâ soti-kuávdáš -haavâ (Tulevaisuuden sote-keskus) uási. Sämikielâlii Koijâd iše -palvâlus ovdedem juátkoo ain oovtâst suomâkielâlijn palvâlussáin.

Uáppáásm palvâlusân Koijâd iše

Jorgale dan viidáse siiddui

Maksuttoman pneumokokkirokotteen riskiryhmälaajennos koskee muun muassa munuaissairaita ja astmapotilaita

Maksuttoman pneumokokkirokotteen riskiryhmälaajennokset ovat astuneet voimaan.

Jatkossa maksuttomia pneumokokkirokotteita tarjotaan: 

• kantasolusiirteen saaneille
• alle 75-vuotiaille vaikeaa munuaissairautta sairastaville
• alle 75-vuotiaille voimakkaasti immuunipuutteisille
• 65–84-vuotiaille astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastaville

Kaikille yli 64-vuotiaille ja riskiryhmään kuuluville pneumokokkirokotteesta on hyötyä. Voit keskustella rokottautumisesta hoitavan lääkärisi kanssa. Riskiryhmät voit ovat samat kuin influenssarokotteessa, voit katsoa ne tästä.

Lisätietoja pneumokokkirokotteista löydät THL:n sivuilta, jonne pääset tästä.

Jorgale dan viidáse siiddui

Uusi aborttilaki astuu voimaan 1.9.2023

Uusi laki koskee ennen kahdennettatoista raskausviikkoa tehtäviä keskeytyksiä. 

Jatkossa raskaus voidaan keskeyttää yksin raskaana olevan pyyntöön perustuen. 

Laissa säädetään myös psykososiaalisen tuen antamisesta. Raskauden keskeytystä pyytävällä tai sitä harkitsevalla sekä toisella vanhemmalla on oikeus saada hänen tarvitsemansa psykososiaalinen tuki.

 
Jatkossa potilaan tulee keskeytystä halutessaan ottaa yhteyttä oman kunnan terveyskeskuksen terveydenhoitajaan, joka ohjaa potilaan eteenpäin. 
 

Jorgale dan viidáse siiddui

Muurolan Nordlabin näytteenottopiste sulkeutuu 22.8.2023

Muurolan näytteenottopiste sulkeutuu psykiatrisen sairaalan osastojen siirtyessä Lapin keskussairaalan tiloihin.

Muurolan asukkaat voivat asioida Rovaniemen näytteenottopisteissä: ajanvarauksella LKS-, Pulkamontien- ja Rinteenkulman näytteenottopisteissä, sekä ilman ajanvarausta Rinteenkulmassa sijaitsevassa  Ajaton-näytteenottopisteessä.

Lisätietoja antaa: Outi Rowe, palvelupäällikkö, NordLab Lappi, outi.rowe@nordlab.fi

Täältä löydät laboratorion näytteenottopisteet

Jorgale dan viidáse siiddui

Nyt myös asiakkaat ja sidosryhmät voivat lähettää ja vastaanottaa turvasähköpostia Lapin hyvinvointialueelta

Asiakkaiden ja sidosryhmien on nyt mahdollista lähettää luottamuksellista ja salassa pidettävää tietoa käyttäen Lapin hyvinvointialueen turvapostijärjestelmää.

Turvapostia voi lähettää kuka tahansa, esimerkiksi kunta, muu organisaatio tai asukkaat, turvasähköpostin verkkopalvelun kautta Lapin hyvinvointialueen sähköpostiosoitteisiin. Viestit kulkevat koko matkan lähettäjältä vastaanottajalle vahvasti salattuina ja suojattuina.

Palvelun käyttö edellyttää sähköpostiosoitteen rekisteröimistä palveluun.
Turvapostin saat käyttöön tässä osoitteessa

Tarkemmat ohjeet turvasähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen löydät Turvasähköposti-sivulta

Jorgale dan viidáse siiddui

Mitä tehdä, kun vatsa oireilee? Voit aloittaa Omaolon oirearviolla

Kuva: DigiFinland

Omaan tilanteeseen sopivia hoito-ohjeita saat täyttämällä oirearvion suoraan Omaolo.fi-sivustolta (linkki avautuu uuteen välilehteen). 

Oirekysely tuottaa vastausten perusteella yksilöllisen, hoidon kiireellisyyden suositukseen pohjautuvan kansallisen toimintaohjeen riippumatta siitä, onko palvelu kunnan alueella käytössä. Ohje voi sisältää itsehoito-ohjeen, kehotuksen olla yhteydessä terveyspalveluihin tai mahdollisuuden lähettää täytetyt tiedot alueen terveydenhuollon ammattilaiselle.  

Saat myös paikallisen toimintaohjeen kuntavalinnan perusteella, mikäli palvelu on valitun kunnan alueella käytössä. Ammattilaiset ovat yhteydessä asiakkaisiin oirekuvauksen perusteella määräytyneen kiireellisyyden puitteissa. 

Vatsan oireissa voit valita oireisiisi parhaiten sopivan arvion. Ohessa ne alueet, joissa voit lähettää oirearvion ammattilaiselle tai saat paikallisen suosituksen: 

• Närästys: Inari, Kemi, Kittilä ja Sodankylä 

• Peräaukon seudun oire: Inari, Kittilä ja Sodankylä 

• Ripuli: Inari, Kittilä ja Sodankylä 

• Yleinen oirearvio: Kittilä ja Sodankylä 

Omaolon yksi keskeinen palvelu on erilaiset oirearviot. Oirearvion vastausten perusteella saat luotettavia, tutkittuun tietoon ja lääketieteelliseen asiantuntemukseen perustuvia suosituksia sekä ohjauksia tarpeenmukaisesta hoidosta. Omaolon oirearviot ovat CE-merkinnän saanut lääkinnällinen laite.  

Oirearviot sisältävät päättelyä ja niitä kehitetään hoitosuositusten ja -ohjeiden perusteella. Suositukset perustuvat kansallisiin hoitosuosituksiin, kuten Käypä hoito -suosituksiin.  

Omaolon oirearviot löydät täältä (linkki aukeaa uuteen välilehteen): Oirearviot (Omaolo.fi). 

Lisätietoja Omaolosta: 

Tanja Gullsten
Suunnittelija │Omaolo
Puh. 040 620 8291
tanja.gullsten@poske.fi

Mari Tervo
Suunnittelija │ Omaolo
Puh. 040 181 1596
mari.tervo@poske.fi