Máhca ovddit siidui

Elintapaohjauksen yhteistyö edistää lappilaisten hyvinvointia

Lapin elintapaohjauksen yhteistyömallissa vähän liikkuva sekä tyypin 2 diabetes tai sydänsairausriskissä oleva asukas voidaan ohjata terveydenhuollosta kunnan elintapaohjaukseen, terveydentilan seurannan tapahtuessa terveydenhuollossa. Tavoitteena on, että yhteistyössä toteutettavan elintapaohjauksen jälkeen asukkaalla on riittävät mahdollisuudet terveyttä edistävien elintapojen jatkamiseen osana omaa arkeaan.

Lapin hyvinvointialueen ja kuntien välistä elintapaohjauksen yhteistyötä on kehitetty Tukea jaksamiseen elintapaohjauksen keinoin – ravitsemuksen ja liikunnan edistämisen koordinaatio- ja yhdyspintarakenteen kehittäminen Lapissa -hankkeessa kahden vuoden ajan. Kehittämistyön pääasiallisena tavoitteena on ollut luoda elintapaohjauksen yhteistyömalli Lapin hyvinvointialueen ja kuntien välille yhteisten asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Kaikki Lapin kunnat ovat osallistuneet yhteiseen kehittämiseen, ja elintapaohjauksen yhteistyösopimus on hankeaikana tehty Muonion, Kemin, Ranuan, Savukosken, Utsjoen ja Tervolan kanssa.

Hankkeessa kehitetyssä elintapaohjauksen yhteistyömallissa, ”elintapaohjauspolussa”, elintavat otetaan puheeksi terveydenhuollossa. Mikäli asukkaalla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin ja hän liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, niin hänelle tarjotaan mahdollisuutta osallistua kunnan elintapaohjaukseen. Kunnassa tapahtuva elintapaohjausprosessi painottuu liikuntaneuvontaan ja kestää asukkaan tarpeen mukaan 6–12 kuukautta. Terveydenhuollossa järjestetään asukkaalle sovitut kontrollikäynnit terveydentilaan perustuen. 

-Väestön liikkumisen edistämiselle on valtava tarve sekä hyvinvointialueen että kuntien näkökulmasta. Alle puolet aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi huolimatta siitä, että tutkimusnäyttö liikkumisen ja useimpien pitkäaikaissairauksien osalta on hyvin vahva. UKK-instituutti on arvioinut, että liian vähäisen liikkumisen kustannukset Lapissa ovat 54 ja liiallisen paikallaanolon 59 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset syntyvät paitsi kasvaneesta sote-palveluiden tarpeesta, niin myös kuntien elinvoimaan vaikuttavista tekijöistä, kuten lisääntyneistä sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tuloverojen menetyksestä, erityisasiantuntija Miia Länsitie toteaa.

Elintapaohjauksen yhteistyömallin lisäksi hankkeessa on edistetty paikallisen tason yhteistyötä elintapaohjauksen verkoston sekä vastinparityöskentelyn avulla sekä vahvistettu kuntien ja hyvinvointialueen ammattilaisten osaamista liikkumisen ja ravitsemuksen edistämisessä. Elintapaohjauksen yhteistyön koetaan kehittyneen hankeaikana. Jatkokehittämistarpeina tunnistetaan muun muassa yhteistyötä vahvistavien johtamiskäytäntöjen kehittäminen, elintapaohjauksen sisältöjen yhtenäistäminen sekä riittävien henkilöstöresurssien turvaaminen.

Lue lisää elintapaohjauksen hankkeesta

Máhca ovddit siidui

Järjestökirje kokoaa ajankohtaiset kuulumiset järjestöyhteistyöstä

Arkistokuva: Lapin materiaalipankki, Rayann Elzein

Järjestökirjeeseen on koottu ajankohtaiset uutiset, yhteistyön kuulumiset ja tulevat tapahtumat Lapin järjestötoimijoille. Tutustu kirjeeseen, poimi kiinnostavat sisällöt ja tilaa järjestökirje omaan sähköpostiisi, jotta pysyt ajan tasalla järjestöyhteistyön ajankohtaisista asioista.

Uusimmassa järjestökirjeessä kerrotaan muun muassa vuoden 2026 järjestöavustuksista, hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta, kuntien ja järjestöjen hyte-yhteistyöstä sekä uudistuneesta järjestöneuvottelukunnasta. Lisäksi kirjeeseen on koottu syksyn ajankohtaisia tapahtumia ja tilaisuuksia.

Tutustu järjestökirjeeseen ja jaa se eteenpäin omissa verkostoissasi. Jos et vielä saa järjestökirjettä sähköpostiisi, voit tilata sen Lapin hyvinvointialueen uutiskirjeiden tilaussivulta. 

Lue järjestökirje:

Tilaa uutiskirje: Lapin hyvinvointialueen uutiskirjeet

Lue tuorein järjestökirje.

Máhca ovddit siidui

Tervolan kotisairaala aloittaa toimintansa syyskuussa

Tervolan oma kotisairaala aloittaa toimintansa 1.9.2026. Uusi palvelu tuo sairaalatasoista hoitoa asiakkaiden kotiin ja lisää mahdollisuuksia saada hoitoa omassa tutussa ympäristössä.

Ennen toiminnan käynnistymistä kotisairaalapalvelut järjestetään elokuun ajan yhteistyössä Kemin ja Tornion kotisairaaloiden sekä Tervolan kotisairaanhoidon kanssa. Järjestelyillä varmistetaan hoidon jatkuvuus ja turvallisuus siirtymävaiheen aikana.

Kotisairaalaan ohjautuminen tapahtuu aina lääkärin arvion perusteella. Hoito perustuu yksilölliseen hoitosuunnitelmaan.

Mitä kotisairaala tarjoaa?

Kotisairaala tuo asiakkaan kotiin sairaalatasoista, määräaikaista hoitoa, joka muuten voisi vaatia osastohoitoa. Kotisairaalassa voidaan toteuttaa esimerkiksi:

• suonensisäisiä lääke- ja nestehoitoja
• infektioiden hoitoa
• vaativaa oirehoitoa
• saattohoitoa

Kotisairaala täydentää kotisairaanhoidon sekä vastaanoton palveluja, mutta ei korvaa niitä. Palvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kotisairaalan tavoitteena on lisätä asiakkaiden mahdollisuuksia saada sairaalatasoista hoitoa omassa kodissaan turvallisesti, laadukkaasti ja yksilöllisesti. Toiminnalla tuetaan kotona asumista sekä tarjotaan hoitoa mahdollisimman lähellä asiakkaan omaa arkea ja läheisiä.

Lisätietoa Tervolan kotisairaalan palveluista, toimintatavoista ja yhteystiedoista tiedotetaan ennen toiminnan käynnistymistä.

Kotisairaala lapha.fissä

Máhca ovddit siidui

Kiitos yhteistyöstä – Barnahus-hankkeen tulokset ja viimeiset vinkit

Hyvät yhteistyökumppanit,

Lämmin kiitos teille kahden vuoden arvokkaasta yhteistyöstä Barnahus-hankkeen parissa. Yhteinen työmme on ollut merkityksellistä ja vaikuttavaa: olemme vahvistaneet ammattilaisten osaamista sekä kehittäneet tapoja tunnistaa alaikäisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja toimia näissä tilanteissa Lapissa.

Hankkeen päättyessä alueelle jää pysyviä rakenteita, materiaaleja ja toimintamalleja työn tueksi.

Mitä olemme saaneet aikaan?

• Alle 18-vuotiaiden hoidon ja psykososiaalisen tuen malli väkivaltaepäilytilanteisiin on julkaistu Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla
• Barnahus-vartit keräsivät hankkeen aikana yhteensä 833 katselukertaa.
• Teams-koulutus (kesäkuu 2026) aiheesta ”Väkivaltaepäily: Alle 18-vuotiaan hoito ja tuki sekä lapsirikostutkinnan konsultoiminen” keräsi 291 katselukertaa. Laphan ulkoisille ammattilaisille pidetään syksyllä vielä kaksi infoa syys-lokakuussa. Lisätietoa sanna.tapio@lapha.fi
  • Laphan työntekijöille pidettiin omat infot, joissa käsiteltiin vielä lisäksi hankeaikana intraan luotua Väkivallan tunnistaminen ja toimintaohjeet sivustoa.
• Uudet ja päivitetyt flyerit väkivaltaa kokeneille nuorille ja heidän vanhemmilleen julkaistaan syksyllä – myös saamenkielillä.
• Käytännön työvälineet ammattilaisille, kuten muistilistat ja sietoikkuna, ovat saatavilla työntekijöille.
• Barnahusin Työkalupakki väkivallan haittavaikutusten tunnistamiseen lapsissa -verkkokoulu sisällytetään osaksi perehdytystä (HYTE-suunnitelma 2026–2029) lastensuojelussa, perhetyössä ja perusterveydenhuollossa.
• Lapsirikostutkinnan prosessimallin (LASTA) on otettu käyttöön Lapissa kesäkuussa 2026 yhteistyön tuloksena.
• Laphan aluehankkeessa organisoitiin kansallinen Barnahus-työntekijöiden oppilaitosyhteistyöverkosto, jonka kanssa tehtiin yhteinen paketti helpottamaan Barnahus-materiaalien viemistä osaksi eri koulutusasteiden ja alojen opintokokonaisuuksia. Barnahus-verkkokouluja sekä muuta Barnahus-materiaalia hyödynnetään osana opintoja etenkin sote- sekä kasvatusaloilla eri puolilla Suomea.

Yhteistyö kantaa eteenpäin

Hanke päättyy, mutta yhdessä rakennettu toimintatapa, materiaalit ja yhteistyön pohja jäävät elämään arjessa. Toiveena on, että yhteistyö säilyy sujuvana ja matalan kynnyksen toimintana myös jatkossa eri ammattilaisten välillä ja yhteinen kehittäminen eri alojen välillä jatkuu.

Lämmin kiitos sitoutumisestanne, avoimesta vuoropuhelusta ja yhteisestä kehittämistyöstä – panoksenne on ollut keskeistä hankkeen onnistumisen kannalta.

Yhteistyöstä kiittäen,

Sanna Tapio

Máhca ovddit siidui

Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoa selkeytetään Pohjois-Suomen yhteistyöalueella

Pohjois-Suomen yhteistyöalueella otetaan käyttöön ja juurrutetaan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakomallia. Tavoitteena on yhtenäistää erityisen tuen tarpeen arviointia sekä täsmentää ammattilaisten tehtäviä työikäisten palveluissa ja vammaispalveluissa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde on saanut sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustusta Hyvän työn ohjelmasta sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakopilotin toteuttamiseen. Mukana ovat Pohde, Lapin hyvinvointialue ja Kainuun hyvinvointialue. Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskus tukee pilotin sisältöä ja käyttöönottoa.

Pilotti perustuu Etelä-Karjalan hyvinvointialueella kehitettyyn sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakomalliin. Hankkeessa ei kehitetä uutta mallia alusta alkaen, vaan otetaan käyttöön ja juurrutetaan jo kehitettyä toimintamallia Pohjois-Suomen yhteistyöalueen työikäisten palveluissa ja vammaispalveluissa.

Pilotti vastaa tarpeeseen selkeyttää, milloin asiakkaan tilanne edellyttää erityisen tuen tarpeen arviointia ja sosiaalityöntekijän vastuuta sekä milloin sosiaaliohjaajan työskentely vastaa asiakkaan tuen tarpeeseen. Arviointikäytännöt vaihtelevat, mikä vaikeuttaa työnjakoa ja asiakasprosessien yhdenmukaisuutta.

Työ etenee nykytilan kartoituksesta etä- ja lähityöpajoihin sekä mallin käyttöönottoon. Tuloksena syntyvät yhteistyöalueen yhteiset linjaukset erityisen tuen tarpeen arviointiin, sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakoon sekä perehdytykseen.

Tavoitteena on tukea asiakkaiden oikea-aikaista palveluihin ohjautumista, vahvistaa työn hallintaa ja vähentää epäselvyyttä ammattilaisten vastuissa.

Pilotti ajoittuu marraskuusta 2026 lokakuuhun 2027.

Máhca ovddit siidui

Sisätautien poliklinikalla Lapin keskussairaalassa kokeillaan mobiili-ilmoittautumista

Voit ilmoittautua varatulle ajalle sisätautien poliklinikalle matkapuhelimellasi. 

Saat tekstiviestin ennen varttua aikaasi. Tekstiviestissä on linkki, joka ohjaa sinut ilmoittautumiseen. Viestin lähettäjänä näkyy Lapha. 

Ilmoittautumisessa käytetään henkilötunnuksesi neljää viimeistä merkkiä. Sinun pitää ilmoittaa myös aulakoodi, missä tilassa olet ilmoittautuessasi. Aulakoodi löytyy ilmoittautumisautomaatin läheisyydestä sekä muilta poliklinikan seiniltä.

Sinulla on edelleen mahdollisuus ilmoittautua vastaanotolle myös paikan päällä ilmoittautumisautomaatilla. 

Máhca ovddit siidui

Anára bálvalandálu váilevašvuođat eai guoskkat gorálaš bargiid meari muhto baicce barggu organiserema ja girjema

Buresveadjinguovlu oaivvilda, ahte Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga dulkojumit leat ruossalassii daiguin riikaviidosaš geavadagaiguin, maid Lapha čuovvu.

Lappi buresveadjinguovllu mielde doaibmaváilevašvuođaid, mat Anára bálvalandálus Männikkös leat, ii leat dagahan bargiid váili, ja dat sáhttet čovdojuvvot barggu organiseremiin ja girjengeavadagaid ja iešgoziheami ovddidemiin. Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mielas áššehasaid dorvvolašvuohta nugo maiddái olgun fitnan ja movttiidanvejolašvuođat dorvvohuvašedje ja boradeamit maŋŋonivčče bargoveaga váilli dihtii.

57-saji birrajándorlaš bálvalanássanovttadagas barget iđit- ja eahketvuoruin 11 divššára ja idjavuoruin 3 divššára. Ii leat plánejuvvon, ahte sajit lasihuvvošedje.

Ovttadaga gorálaš bargiid mearri lea 0,61. Lágavuloš 0,6 gorálaš unnimusmeari lassin rehkenastimis leat vuhtiiváldojuvvon áššehasaid bálvalandárbbut nugo maiddái vistti iešvuođain boahtti lassedárbbut. Gorálaš bargiid meari rehkenastimis lea geahpeduvvon áigi, mii oktasaš árvvoštallama mielde gullá nuppáldas bargguide nugo ovdamearkka dihte boradeami lágideapmái, čorgemii dahje bivttasfuolahussii. Nuppáldas bargui geavahuvvon bargoáigi boahtá mihtiduvvot, ja dárbbu mielde divššáriid nuppáldas barggut geahpeduvvojit.

Lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahat almmolaččat rávve, ahte bálvalandáluin lea dohkálaš leat okta idjadivššár sullii 31 ássi várás.

–Männikkös leat golbma idjadivššára 57 áššehasa várás, mii lea gorálaččat alla mearri. Dat lea jurddašuvvon leat dárbbašlaš, dasgo visttis leat máŋga oasi, dadjá vuorasolbmuid bálvalusaid jođiheaddji Annukka Marjala.

Iđit- ja eahketvuoruin leat 4,5-5,1 ássi ovtta divššára vuolde. Ássiid mearri lea gitta das, leatgo visot oanehisáiggebáikkit anus. Bargiid iđit- ja eahketvuoruid gaskkas lea badjálas bargoáigi, mii addá áššehassii liibba olgolihkadeapmái, sosiála gulahallamii ja eará mielamieldoaimmaide.

–Ipmirdan bures dan, ahte bargit dovdet váilevašvuođa. Measta visot min ovttadagain lea dán áigge uhcit bargoveahka go ovdal. Go bargiid mearri rievdá, galget maiddái doaimmat nuppástahttojuvvot ja árat doaibmavuogit hilgáduvvot. Máŋggain min ovttadagain nuppástus lea ain gaskan, ja nuba bargu maid orru losit.

Girjema ja iešgoziheami váilevašvuođat divvojuvvojit

Ovttadagas lea leamašan boasttolágan áddejupmi das, man dávjá ássiid, guđet leat seaŋgadivššus, galgá čuoččáldahttit seaŋggas. Áššehasa galgá čuoččáldahttit seaŋggas álohii ássi oktagaslaš áššehasplána mielde. Váilevašvuođat leat leamašan maiddái ráddjenvugiid, dego buhtisindoallanobbabiktasiid ja seaŋgaravddaid geavaheami, nugo maiddái virkkosmahttindoaimmaid girjemis. Virkkosmahttindoaimmaid vahkkoprográmma ii leat leamašan oidnosis, vaikko doaibma leage lágiduvvon.

Ráddjenvugiin mearrida doavttir dárkilis vihkkedallama maŋŋá maŋimus molssaeaktun dušše dalle, go riskadilit leat čuožžilan. Ovttadagas ráddjenvuogit eai mearriduvvo sihkarvuođa dihtii eaige nu, ahte dat livčče fámus doaisttážii.

–Männikkö ráddjendoaimmain guorahallojuvvo álo, leatgo doaimmat vealtameahttumat vai sáhtášiigo diliid čoavdit mo nu eará láhkai. Oadjudeaddji dálkasat, nappo kemiijalaš ráddjenvuogit adnojuvvojit ovttadagas hui unnán, dadjá ássiid divššu hovdejeaddji iežasdoavttir, mieđuštandikšui spesialiseren njunušdoavttir Outi Liisanantti.

–Mii váldit lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mearrádusa duođalaččat ja gieđahallat dan áššáigullevaš fuolalašvuođain. Rávvagat leat leamašan rievttesláganat, muhto mii galgat ain buorebut fuolahit das, ahte buohkat dihtet daid birra. Mii galgat maiddái sihkkarastit rávvagiid čuovvuma ja doaimma oktilaš ja áššáigullevaš girjema buorebut go dál, dadjá vuorasolbmuid bálvalusaid jođiheaddji Annukka Marjala.

Buresveadjinguovlu gáibida čielga riikaviidosaš mearrádusaid ruossalas rávvagiidda

Buresveadjinguovlu fuonáša dan, ahte seammás go áššehasaid divššu dárbu lassána ja šaddá eambbo hástaleaddji, eiseválddiid njuolggadusat čavget ja šaddet ruossalasat.

Ovdamearkka dihte Männikkös galggašii lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahaga mielas leat eambbo bargoveahka, vai ássiid iđitbiepmu guossoheapmi ii bisttášii bease guhkká. Sáhka ii goittotge leat iđitbargoveaga reahkkámis, dasgo buresveadjinguovlu háliida baicce čuovvut ássiid lágavuloš iešmearridanvuoigatvuođa.

–Mii jurddašit, ahte vuorasolbmos lea vuoigatvuohta oađđit iđitborramušáiggi meattá ja borrat de go son lihkká. Min mielas iešmearridanvuoigatvuhtii gullá dat, ahte borramuš lea oažžumis iežas ritmma mielde, vaikko ihkku, dadjá vásttoovttadatjođiheaddji Anne Mattila.

Nubbi ruossalas ovdamearka guoská lihkadannávccahis ássiid dorvvolašvuođa. Eará ássit eai hehtteše sin oađđima, juos uksa lohkkaduvvošii idjii. Uvssaid lohkkadeapmi ii goittotge LBD rávvagiidda vuođđuduvvon buresveadjinguovllu oppalaš áddejumi mielde leat lobálaš, vaikko ássi livččiige lihkadannávccahis, dasgo dat ráddješii su lihkadanfriddjavuođa. Ovdamearkka dihte Männikkös leat váldojuvvon atnui sierralágan teknologiijat, dego uksaalárbmarusttegat áššehasaid dorvvolašvuođa lasihan dihtii.

LBD iežas rávvagiin čuožžu, ahte ráddjendoaimmat sáhttet adnojuvvot maid earáid go vuorasolbmo iežas dorvvolašvuođa sihkkarastimis. Männikkö birra dahkkon mearrádusas LBD čuoččuha, ahte dat ii dohkket ráddjendoaimmaid mat geavahuvvojit sihkkarastit eará ássiid dorvvolašvuođa.

–Láhkaásaheapmi ja njuolggadusat eai vuhtiiváldde doarvái min oba áigge šaddi muitobuohcceálbmoga. Sin dorvvolaš ja buorre dikšun gáibidivččii olmmošlašvuođa ja liibba váldit olbmo vuhtii dulkojumiin. Oapmahaččat ja divššárat, geat dikšot ássi beaivválaččat, dovdet muitobuohcci sávaldagaid ja buorre eallinkvalitehta buoremusat, dadjá Marjala.

Buresveadjinguovlu sávvá maid čielga mearrádusaid dasa, mo ássiid persovnnalaš bálvalandárbbuárvvoštallama RAI-bohtosat galggaše dulkojuvvot ovttadaga gorálaš bargiid meari meroštallamis. Dál buresveadjinguovlu rehkenastá gorálaš bargiid meari nu, ahte juos RAI-árvvoštallama RUG-klassifikašuvdna nappo áššehasráhkadusa ja resursadárbbu árvu manná badjel 1,0, nu dalle gorálaš bargiid mearri galgá leat badjel 0,6.

–DBL (dearvvašvuođa- ja buresveadjinlágádus) ávžžuhusas RAI-árvvoštallamat adnojuvvojit riikaviidosaččat dieđuin jođiheamis, ja maiddái Männikkö gorálaš bargiid mearri vuođđuduvvá RAI-árvvoštallamiiguin ávkkástallamii. Dál goittotge nubbi eiseváldi rávve, ahte dáinna vugiin rehkenastojuvvon gorálaš bargiid mearri ii dán ovttaskas ovttadagas leat vealttakeahttá doarvái, imaštallá Marjala.

Máhca ovddit siidui

Lapin hyvinvointialue pyytää tarjouksia vainajien siirtokuljetuspalveluista

Lapin hyvinvointialue on käynnistänyt vainajien siirtokuljetuspalveluja koskevan hankinnan ja siihen liittyvän tarjouskilpailun. Tarjouspyyntö on julkaistu HILMA-palvelussa (www.hankintailmoitukset.fi) viikolla 26. Tarjouksia voi jättää 16.8.2026 saakka.

Hyvinvointialue tarvitsee vainajien siirtokuljetuspalveluja koko alueellaan Simosta Utsjoelle. Hankinta on jaettu useaan osa-alueeseen paikkakuntien mukaan. Näin myös pienemmät yritykset voivat osallistua kilpailutukseen tarjoamalla palveluja omalle toiminta-alueelleen tai alueille, joille ne voivat laajentaa toimintaansa.

Siirtokuljetuspalvelut sisältävät esimerkiksi:

• vainajan kuljettamisen kotoa tai muulta menehtymispaikalta
• kuljetuksen hyvinvointialueen yksiköstä toiseen
• erilliset kuljetukset tilanteissa, joissa vainaja siirretään tarkempaan lääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen

Kaikki kuljetukset on tehtävä asianmukaisella kalustolla. Hankinnassa kilpailutetaan yrityksiä, joilla on käytössään vainajien kuljettamiseen soveltuvat ajoneuvot sekä tehtävään koulutettu ja osaava henkilöstö.

Suunniteltu sopimuskausi on noin viisi vuotta. Varsinainen sopimuskausi jatkuu vuoden 2029 loppuun asti. Tämän jälkeen sopimukseen voidaan liittää optiovuodet 2030 ja 2031.

Tarjouskilpailu on julkaistu kesäkuussa, ja tarjousaika jatkuu elokuun puoliväliin. Pitkällä tarjousajalla halutaan varmistaa, että mahdollisimman moni kiinnostunut yritys saa tiedon hankinnasta ja ehtii valmistella tarjouksensa.

Tarjousten käsittelyn jälkeen sopimusvalmistelut pyritään tekemään syksyn 2026 aikana. Tavoitteena on, että palvelut alkavat loppuvuodesta 2026 tai alkuvuodesta 2027.

Tarjouspyyntö on saatavilla HILMA-palvelussa ja Tarjouspalvelu.fi-palvelussa. Sivustoilla on tarkemmat tiedot hankinnan sisällöstä, vaatimuksista kuljetuskalustolle sekä edellytyksistä, joita sopimuskumppaneilta vaaditaan.

Tarjousaika päättyy 16.8.2026.

Lisätietokysymyksiä voi esittää Tarjouspalvelu.fi:ssä 3.8.2026 asti. Kysymyksiin vastataan viimeistään 7.8.2026. Vastaukset julkaistaan samassa palvelussa.

Lisätiedot:

Hankintapalvelut, Lapin hyvinvointialue

hankinta-asiantuntija Katri Toivola-Kutuniva
katri.toivola@lapha.fi
tavoitettavissa 9.7.2026 asti

hankinta-asiantuntija Marko Paukkunen
marko.paukkunen@lapha.fi
poissa 1.7.–28.7.2026

Máhca ovddit siidui

Palliatiivinen tiimi vahvistaa kotihoidon osaamista Rovaniemellä

Elämän loppuvaiheessa moni toivoo saavansa olla tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä. Rovaniemen kotihoidon palliatiivinen tiimi tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään tarjoamalla palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kotona. Asiakkailta ja omaisilta saatu palaute kertoo hoidon tuovan arkeen turvaa, tukea ja läsnäoloa silloin, kun niitä eniten tarvitaan.

Rovaniemen kotihoidossa toimii palliatiivinen tiimi, joka tukee vakavasti sairaita asiakkaita ja heidän läheisiään elämän loppuvaiheessa. Tiimi tarjoaa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa asiakkaan omassa kodissa osana kotihoitoa.

Syksyllä 2024 käynnistynyt toiminta on saanut hyvää palautetta asiakkailta ja omaisilta.

Kotihoidon tuki ja palliatiivinen hoito samassa tiimissä

Palliatiivinen tiimi on osa Rovaniemen kotihoidon Rovatiimiä. Tiimissä työskentelee lähihoitajia ja sairaanhoitajia, joilla on erityisosaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta.

Rovaniemen keskustan alueella palliatiivinen kotihoito on keskitetty tähän tiimiin. Keskitetty toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tukee laadukasta hoitoa.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti

Kotihoidon asiakkaaksi tullaan palvelutarpeen arvioinnin kautta. Tarvittaessa asiakkaan hoito siirtyy palliatiivisen tiimin vastuulle yhteistyössä kotihoidon lääkärin kanssa. Hoito voi myöhemmin edetä saattohoitoon.

Hoitopolku suunnitellaan aina asiakkaan tilanteen mukaan ja toiveita huomioiden.

– Palliatiivisen hoidon piiriin siirtymistä ei kannata pelätä. Meidän kokemuksemme mukaan hoitajat ovat läsnä, tietävät tilanteen ja reagoivat nopeasti, jos jokin muuttuu. Se tuo paljon turvaa sekä sairastuneelle että läheisille, kertoo palliatiivisen tiimiin asiakas Elma ja hänen omaisensa.

Tiivistä yhteistyötä lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa

Palliatiivinen tiimi tekee tiivistä yhteistyötä kotihoidon lääkäreiden ja kotisairaalan kanssa. Lääkärikonsultaatioita hyödynnetään tilanteen mukaan, ja esimerkiksi suonensisäiset lääkehoidot voidaan toteuttaa yhteistyössä kotisairaalan kanssa.

Jos saattohoidossa oleva asiakas asuu kauempana Rovaniemen keskustasta, esimerkiksi Muurolassa, kotihoidon henkilöstö voi konsultoida Rovaniemen palliatiivista tiimiä. Näin palliatiivinen osaaminen on koko hyvinvointialueen kotihoidon tukena.

Pieni asiakasmäärä mahdollistaa yksilöllisen hoidon

Tiimin hoidossa on kerrallaan noin 30 asiakasta. Rajattu asiakasmäärä mahdollistaa kiireettömän ja yksilöllisen kohtaamisen sekä asiakkaiden että läheisten kanssa.

Palautteissa kiitosta ovat saaneet erityisesti hoidon laatu, turvallisuus ja inhimillinen kohtaaminen.

– Kotona saatu hoito on tuonut meille ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta. Tiedämme, että tilanteisiin reagoidaan nopeasti ja apua saa tarvittaessa heti. Hoitajat auttavat myös arjen asioissa, mikä on helpottanut elämääni paljon, Elma kertoo.

– Säännölliset käynnit ovat tuoneet päiviin rytmiä ja turvaa. Hoitajat tuntevat tilanteen hyvin, ja heidän kanssaan on ollut helppo olla yhteydessä. On ollut tärkeää, että myös meidät omaiset on pidetty ajan tasalla ja otettu mukaan hoitoon liittyviin asioihin, toteaa Elman omainen.

Osaava ja yhteen hiileen puhaltava tiimi

Palliatiivinen tiimi tunnetaan hyvästä yhteishengestä ja sujuvasta yhteistyöstä. Yhteiset pelisäännöt, luottamus ja avoin vuorovaikutus tukevat vaativaa työtä, jossa kohdataan elämän herkkiä hetkiä.

***

Läsnäoloa, osaamista ja yhdessä tekemistä elämän loppuvaiheessa

Palliatiivinen kotihoito ja saattohoito kotona mahdollistavat sen, että ihminen voi elää elämänsä viimeiset vaiheet tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Työtä ohjaa vahva halu kohdata ihminen arvokkaasti ja yksilöllisesti.

Sairaanhoitaja Janna Nurmelan mukaan työn merkityksellisyys syntyy ennen kaikkea ihmisen kohtaamisesta.

– Tärkeintä on asiakkaan oireiden lievittäminen, perheen tukeminen ja se, että voimme mahdollistaa kotona asumisen elämän loppuun asti, hän kertoo.

Myös lähihoitaja Johanna Hasa korostaa läsnäolon merkitystä.

– On arvokasta saada olla ihmisen rinnalla aivan viimeisillä hetkillä. Läsnäolon merkitys korostuu, kun kuolema lähestyy, hän sanoo.

Koti voi olla turvallinen paikka loppuun asti

Kaikki eivät tiedä, että saattohoito on mahdollista toteuttaa myös kotona. Kotisairaala tukee hoitoa tiiviisti ja tarvittaessa käytössä on esimerkiksi kipupumppu. Tarpeen mukaan asiakkaalla on myös mahdollisuus siirtyä osastohoitoon.

– Palliatiivisessa kotihoidossa työskentelee koulutettu ja osaava henkilökunta. Osaamista kehitetään jatkuvasti, ja esimerkiksi saattohoitokoulutuksia suoritetaan parhaillaan lisää, Nurmela kertoo.

Kotiympäristö koetaan usein rauhoittavaksi ja turvalliseksi. Samalla huomioidaan läheiset ja heidän jaksamisensa.

– Jokainen kohdataan yksilönä, ja elämän loppuvaihe voi olla hyvinkin levollista aikaa, Hasa kuvaa.

Kohtaamiset jäävät mieleen

Työssä korostuvat merkitykselliset kohtaamiset ja yhteistyö. Erityisesti mieleen jäävät hetket, joissa apu on ollut konkreettista ja oikea-aikaista.

– Kiitokset asiakkailta ja omaisilta tuntuvat erityisen hyviltä. On tärkeää huomata, että omasta osaamisesta on aidosti hyötyä, Nurmela kertoo.

– Myös pienistä asioista saatu kiitollisuus koskettaa. Kuoleman läheisyys tekee työstä inhimillisesti hyvin merkityksellistä, Hasa lisää.

Vahva tiimi tukena

Palliatiivinen hoito on tiimityötä, jossa jokaisen panos on tärkeä. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muun muassa lääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien kanssa.

– Meillä on tiivis ja empaattinen tiimi, jossa jokainen tekee työtä omalla persoonallaan. Yhdessä tekeminen on suuri voimavara, Nurmela kuvaa.

– Tiimissämme on hyvä yhteishenki ja yhteinen tavoite: tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa. Yhteistyö ja tiedonkulku ovat keskeisiä, Hasa kertoo.

Máhca ovddit siidui

Hallinto-oikeus: vuodeosastojen sulkemisen toimeenpano voi jatkua

Hallinto-oikeus on tehnyt välipäätöksen, jonka mukaan Lapin hyvinvointialue voi jatkaa vuodeosastojen sulkemispäätösten toimeenpanoa.

Hallinto-oikeus on tehnyt välipäätöksen, jonka mukaan Lapin hyvinvointialue voi jatkaa vuodeosastojen sulkemispäätösten toimeenpanoa. Aluevaltuusto päätti helmikuussa useista palveluverkkoon liittyvistä asioista, kuten Tervolan, Posion, Ylitornion ja Keminmaan vuodeosastojen sulkemisesta ja Pelkosenniemen terveyspalvelujen aukiolomuutoksista.

Simon, Tervolan, Posion, Ylitornion ja Keminmaan kunnat sekä yksi yksityishenkilö ovat tehneet hallinto-oikeudelle hakemukset päätösten kumoamiseksi ja täytäntöönpanon kieltämiseksi.

Hallinto-oikeus on tässä vaiheessa hylännyt kaikki vaatimukset toimeenpanon kieltämisen osalta.

-Hyvinvointialue kykenee milloin tahansa avaamaan palvelun, jos tuomioistuin kumoaisi lakkauttamispäätökset, hallinto-oikeus perustelee hakemusten hylkäämistä. Varsinaisen päätöksen aluevalituksiin hallinto-oikeus antaa myöhemmin.

Lisätietoja

hallintolakimies Ville Vitikka, ville.vitikka@lapha.fi, 040 623 8270

vt. hoitotyönjohtaja Henna Kauranen, henna.kauranen@lapha.fi, 040 489 5350