Navigation Menu

Navigation Menu

Bearrašiid bálvalusat

Breadcrumb

Navigation Menu

Perheiden palvelut

Bearrašiid bálvalusat

Sáhtát oažžut sosiálabálvalusain doarjaga din bearraša árgga hástalusaide, vánhemiid nagodeapmái, hástalusaide mánáid bajásgeassimis, ekonomalaš áigábohtui ja earrodiliide. Mii veahkehit maid earret eará vánhenvuođa čielggademiin ja adopšuvdnadiliin. Min ulbmil lea doarjut olles din bearraša buresveadjima.

Perheiden sosiaalityö toissijainen banneri

Bearrašiid sosiálabargu ja -bagadeapmi


Ale báze okto iežat fuolaiguin. Mánnábearrašiid sosiálabagadeamis mii doarjut ja bagadit bearrašiid iešguđetlágan eallindiliin. Sáhtát váldit oktavuođa vuollegis šielmmáin bearrašiid sosiálabargui ja -bagadallamii.

Talvivaatteisiin pukeutunut isä pitelee sylissään punaiseen haalariin pukeutunutta pientä lasta. Isä ja lapsi ovat selin kuvaajaan päin ja katselevat talvista maisemaa.

alasivut-perheiden-palvelut

Doarjja vánhenvuhtii ja bearraša buresveadjimii

h2-Ajankohtaista aiheesta-otsikko

Áigeguovdil dán fáttás

Asset Publisher

Asset Publisher

  1. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin
    Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

    12.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin

    12.4.2024

    Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

    Lapin hyvinvointialueen aluehallitus on hyväksynyt täsmennyksen vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeeseen.

    Kuljetuspalvelumatkoja voi tehdä oman kunnan sisällä, maantieteelliseen lähikuntaan tai niin sanottuun toiminnalliseen lähikuntaan. Jatkossa toiminnalliseksi lähikunnaksi voidaan katsoa myös ulkomailla oleva paikkakunta. 

    Toiminnallisessa lähikunnassa voi asioida esimerkiksi, jos on vammasta tai sairaudesta johtuva tarve palveluihin, joita ei ole omassa tai naapurikunnassa. Muita syitä voivat olla esimerkiksi läheiset perhe- tai sukulaisuussuhteet tai tärkeät tapahtumat kuten häät tai hautajaiset. 

    Kohtuulliset kuljetuspalveluista aiheutuvat kustannukset arvioidaan ja korvataan tapauskohtaisesti.  

    Jos asiakkaalla on soveltamisohjeesta poikkeavia säännöllisiä ja tavanomaiseen elämään kuuluvia muita matkustustarpeita, hänen tulee perustella ne hakemuksessaan. Tarpeet huomioidaan mahdollisuuksien mukaa, määritellään kuljetuspalvelupäätöksessä ja merkitään asiakasprofiiliin.

     

    Lápmásiidbálvalanlága vuođul sáhttobálvalusa sáhttá oažžut ákkastallojuvvon sivain maiddái mátkkiide rastá ráji

    Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dás ovddosguvlui dikšut áššiid bálvalusaid dahje lagasolbmuid bearašoktavuođaid dihte.

    Lappi buresveadjinguovllu guovlluráđđehus lea dohkkehan aiddostahttima lápmásiidbálvalanlága sáhttobálvalusaid heivehanrávvagii.

    Sáhttobálvalusa sáhttá geavahit mátkkiide iežas gielddas, eatnandieđalaš lagašgildii dahje nu gohčoduvvon doaimmalaš lagašgildii. Dás duohko doaimmalaš lagašgieldan sáhttá leat maiddái olgoriikka báikegoddi.

    Doaimmalaš lagašgielddas sáhttá dikšut áššiid ovdamearkka dihte jos lea váttu dahje buohcuvuođa dagahan dárbu bálvalusaide, maid ii leat vejolaš oažžut iežas dahje ránnjágielddas. Eará ákkat sáhttet leat ovdamearkka dihte lagas bearaš- dahje fuolkeoktavuođat dahje dehálaš dáhpáhusat dego heajat dahje hávdádeapmi.

    Govttolaš sáhttobálvalusaid golut árvvoštallojuvvojit ja buhttejuvvojit juohke mátkki oasil sierra.  

    Jos áššehasas leat jeavddalaš ja dábálaš eallimii gullevaš eará mátkkoštandárbbut, mat spiehkkasit heivehanrávvagis, son ferte ákkastallat daid ohcamušastis. Dárbbut vuhtiiváldojuvvojit vejolašvuođaid mielde, meroštallojuvvojit sáhttobálvalusmearrádusas ja merkejuvvojit áššehasprofiilii.

     

    Vádulijpalvâlemlaavâ miäldásii fievridempalvâlus puáhtá uážžuđ agâstâllum suujâst meiddei mađhijd, maid maađhâš rääji rasta 

    Toimâlii aldakieldâst puáhtá täst oovdâs ášástâllâđ palvâlusâi tâi alda peerâkoskâvuođâi tiet.

    Laapi pyereestvaijeemkuávlu kuávlustivrâ lii tuhhiittâm tärkkilistem vádulijpalvâlemlaavâ miäldásij fievridempalvâlusâi heiviittemravvui.

    Fievridempalvâlusmaađhijd puáhtá mađhâšiđ jieijâs kieldâ siste, eennâmtieđâlii aldakieldân tâi nuuvt kočodum toimâlii aldakieldân. Täst oovdâs toimâlâžžân aldakieldân pyehtih tuhhiittiđ meiddei päikkikode, mii lii olgoenâmijn.

    Toimâlii aldakieldâst puáhtá ášástâllâđ ovdâmerkkân, jis lii váádu tâi pyeccevuođâ tiet tárbu palvâlussáid, maid iä faalâ jieijâs kieldâst tâi aldakieldâst. Eres suujah pyehtih leđe ovdâmerkkân alda peerâ- tâi hyelkkikoskâvuođah tâi teháliih tábáhtusah tegu heejah tâi häävdidmeh.

    Kuáhtulijn fievridempalvâlusâin šoddâm koloid árvuštâleh já sajanmäksih jieškođe-uv tábáhtus mield sierâ.

    Jis äššigâsâst láá heiviittemravvust spiekâsteijee merikooskâi mield tábáhtuvvee já táválii elimân kullee eres mađhâšemtáárbuh, sun kalga taid agâstâllâđ ucâmušâstis. Táárbuid väldih huámmášumán máhđulâšvuođâi mield, miäruštâleh fievridempalvâlusmiärádâsâst já merkkejeh äššigâsprofiilin.

     

    Lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzz vuäitt vuäǯǯad vuâđđõttum määinest raaj rââst tuejjuum maaʹtǩid še

    Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt puõʹttiääiʹjest äʹššeed kääzzkõõzzi leʹbe õõldâs piârkõskkvuõđi diõtt. 

    Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd vuʹvddhalltõs lij priimmâm čiõlggummuž lääʹmeskääzzkõslääʹjj meâldla jååʹđtemkääzzkõõzzi suåvtemvuäʹppõʹsse. 

    Jååʹđtemkääzzkõsmaaʹtǩid vuäitt tuejjeed jiiʹjjes kååʹdd seʹst, jânnamtiõđlaž âʹlddkådda leʹbe nuʹtt ciâlkkum tååimlaž âʹlddkådda.  Puõʹttiääiʹjest tååimlaž âʹlddkåʹdden vueiʹtet ǩiččâd ålggjânnmin åårrai päiʹǩǩ-kååʹdd še. 

    Tååimlaž âʹlddkååʹddest vuäitt äʹššeed ouddmiârkkân, jõs lij vââʹjj leʹbe puõʒʒâlm tuejjääm tarbb kääzzkõõzzid, kook jie leäkku jiiʹjjes leʹbe räʹjjlažkååʹddest.  Jeeʹres määin vueiʹtte leeʹd ouddmiârkkân õõldâs piâr- leʹbe ruåttkõskkvuõđ leʹbe vääžnai šõddmõõžž mâʹte näiʹmm leʹbe ruõkkâmpodd. 

    Toolklaž jååʹđtemkääzzkõõzzin puõʹtti koolid ärvvtõõlât da koʹrvveet šõddmõšpuõđlânji.   

    Jõs äʹššneeʹǩǩest lie suåvtemvuäʹppõõzzâst čooʹreei mieʹrrkõskksaž da takai jieʹllem kuõskki jeeʹres mäʹtǩǩeemtaarb, son âlgg tõid vuâđđtõõllâd jiiʹjjes ooccmõõžžâst.  Taarbid vääʹldet lokku vuäittmõõžži mieʹldd, meäʹrtet jååʹđtemkääzzkõstuʹmmstõõǥǥâst da mieʹrǩǩeet äʹššneǩprofiiʹle. 

    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin
    12.4.2024
    Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

    Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada perustellusta syystä myös rajan yli tehtäviin matkoihin


    Toiminnallisessa lähikunnassa voi jatkossa asioida palvelujen tai läheisten perhesuhteiden takia.

  2. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen...

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

    11.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja

    Nuoria tekemässä koulutehtäviä.

    Kuva: STM

    11.4.2024

    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

    Opiskeluhuollon eli kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin sekä psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirtäminen kuntiin pian sote-uudistuksen jälkeen aiheuttaisi merkittäviä riskejä lasten ja nuorten kouluissa saamalle palvelulle, arvioivat hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat. 

    Siirto tekisi tyhjäksi puolentoista vuoden kehitystyön ja aiheuttaisi opiskeluhuollon henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta.

    Opiskeluhuollon henkilöstötilanne on parantunut hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa

    Hyvinvointialueet ovat onnistuneet ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkuttelemaan koulu- ja opiskeluhuollon pariin lisää henkilökuntaa. Esimerkiksi psykologeja ja kuraattoreja on onnistuttu rekrytoimaan huolimatta siitä, että Suomessa on julkisella sektorilla vallinnut pitkään psykologipula.  
     
    –Tänä päivänä useammalla nuorella on mahdollisuus tavata opiskeluhuollon psykologi tai kuraattori kuin kaksi vuotta sitten, sanoo Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen palvelulinjajohtaja.
     
    Merkittävimpiä perusteita opiskeluhuollon siirtymiselle hyvinvointialueille olivat puutteet alueellisessa yhdenvertaisuudessa. Eri kunnissa pääsy opiskeluhuollon palveluihin vaihteli huomattavasti, mihin muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kiinnitti huomiota.

    Palvelujen siirto veisi opiskeluhuollon etäämmälle muista sote-palveluista

    Opiskeluhuollon palvelujen siirtyminen kuntiin voisi heikentää opiskeluhuollon kykyä ohjata erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria muihin sote-palveluihin. 
     
    –Opiskeluhuollon tehtävänä on varhainen puuttuminen ongelmiin. Jos koulussa huomataan korostunut tuen tarve, voidaan lapsi tai nuori perheineen ohjata sujuvammin muihin palveluihin hyvinvointialueen sisällä. Organisaatiorajat kasvattavat palvelujen etäisyyttä toisistaan, sanoo Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen johtaja Mari Ahlström.
     
    Muutos voisi vaikuttaa myös kouluissa tapahtuvaan yhteistyöhön.

    –Olemme saaneet kouluista sen viestin, että sote-uudistuksen myötä eri toimijoiden roolit yhteisöllisessä opiskeluhuollossa ovat selkeytyneet, sanoo Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialuejohtaja.

    Siirtyminen osaksi laajemman hyvinvointialueen toimintaa on tukenut erityisesti sellaisten kuntien opiskeluhuoltoa, joissa omat resurssit palvelujen järjestämiseen ovat olleet muita vähäisempiä. 

    Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa asuu alle 1500 alaikäistä lasta ja nuorta, ja joissa kaikissa ei ole toisen asteen oppilaitosta. Näissä kunnissa opiskeluhuollossa on ollut erittäin vähän työntekijöitä.

    Hyvinvointialueet ovat kehittäneet opiskeluhuoltoa aktiivisesti

    Hyvinvointialueilla on toiminnan alun jälkeen käynnistynyt useita projekteja, joilla on tiivistetty opiskeluhuollon yhteyttä kouluihin ja muihin sote-palveluihin. 

    Esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyden kasvaneisiin haasteisiin on kehitetty porrasteinen hoitomalli, jossa kouluilla voitaisiin tukea mielenterveyttä ennaltaehkäisevästi yhteisöllisellä työllä ja hoitaa matalalla kynnyksellä lievät mielenterveyden haasteet.

    Lisäksi useilla alueilla on otettu käyttöön kuntarajat ylittäviä opiskeluhuollon palveluja ja yhtenäistetty pirstaleista asiakas- ja potilastietojärjestelmien kokonaisuutta. Nyt esitetyn muutoksen myötä tehty kehitystyö valuisi hukkaan. 

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat vaativat työrauhaa opiskeluhuollon palvelujen kehittämiseksi. 

    –Hyvinvointialueille on nyt annettava aikaa kehittää opiskeluhuoltoa, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea parhaalla mahdollisella yhteistyöllä, sanoo Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtaja. 

    Hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat

    Krista Ryödi, Varsinais-Suomen hyvinvointialue 
    Hanna-Leena Markki, Satakunnan hyvinvointialue 
    Marika Paasikoski-Junninen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue 
    Titta Pelttari, Pirkanmaan hyvinvointialue 
    Mika Forsberg, Päijät-Hämeen hyvinvointialue
    Heli Kainulainen, Kymenlaakson hyvinvointialue
    Sirkka Pennanen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
    Etelä-Savon hyvinvointialue 
    Kati Kantanen, Pohjois-Savon hyvinvointialue 
    Tuuli Ollila, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
    Päivi Kalilainen, Keski-Suomen hyvinvointialue 
    Satu Mäki-Fossi, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Pia-Maria Sjöström, Pohjanmaan hyvinvointialue
    Minna Lönnbäck, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Leena Mämmi-Laukka, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
    Jukka Lindberg, hyvinvointialuejohtaja, Kainuun hyvinvointialue
    Johanna Korteniemi, Lapin hyvinvointialue
    Ilona Koskenniemi, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue
    Sirkku Pekkarinen-Keto, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
    Hanna Mikkonen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
    Mari Ahlström, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

    Johanna Korteniemi Perheiden ja työikäisten palvelujen vastuualuejohtaja 0405811255 johanna.korteniemi@lapha.fi

    Nuoria tekemässä koulutehtäviä. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja
    11.4.2024
    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen...
    Nuoria tekemässä koulutehtäviä.

    Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen johtajat: Opiskeluhuollon siirtäminen kuntiin voisi heikentää palveluja


    Sote-uudistuksessa opiskeluhuollon palvelut yhdistettiin kokonaisuutena muihin hyvinvointialueen palveluihin. Tulokset näyttävät hyvältä. Nyt on väärä hetki palata vanhaan.

  3. Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat kuljetuspalvelut muuttuvat huhtikuussa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella
    Muutokset koskevat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaisia kuljetuksia Kemijärvellä,...

    Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat kuljetuspalvelut muuttuvat huhtikuussa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella

    8.4.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat kuljetuspalvelut muuttuvat huhtikuussa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella

    8.4.2024

    Muutokset koskevat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaisia kuljetuksia Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella 10.4.2024 alkaen.

    Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaiset kuljetuspalvelut muuttuvat 10.4.2024 alkaen Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. 

    Jokaiselle kuljetuspalveluja käyttävälle asiakkaalle on toimitettu kuljetuspalvelukortin mukana henkilökohtainen tiedote.  

    Matkan tilaaminen matkapalvelukeskuksesta 

    • Puhelimitse (016) 860 2060. Numeroon voi jättää myös soittopyynnön.  Avoinna 24/7.  
    • Sähköpostitse matkapalvelukeskus.rovaniemi@lapha.fi. Sähköpostia ei lueta virka-ajan ulkopuolella. 

    Tilausaika   

    • Vähintään 1,5 tuntia ennen lähtöaikaa.   
    • Pikatilausta voi käyttää asioilta lähtiessä (lähtöosoite muu kuin kotiosoite). Tällöin auto tulee viimeistään 30 minuutin kuluttua tilauksesta, riippuen nouto-osoitteen sijainnista. 

    Kun tilaat matkaa, ilmoita matkapalvelukeskukseen   

    • nouto-osoite, määränpää ja kellonaika   
    • henkilömäärä sekä kuljetukseen tulevat apuvälineet ja muut tilaa vievät tavarat   
    • kuljetukseen liittyvät erityistarpeet   
    • onko varattuna tietty aika asioinnille (esim. kampaaja, junalle meno jne.)  
    • jos matkan aikana tulee pysähdyksiä (10 min. tai yli 10 min.)   
    • jos mukana on vammaispalvelulain perusteella teille myönnetty henkilökohtainen avustaja   
    • jos tilaat useamman matkan samalla kertaa. Paluumatkan voi tilata yhdessä menomatkan kanssa.  

    Matkojen yhdistäminen  

    Matkoja järjestetään yhdistelemällä samaan suuntaan ja aikaan matkustavia asiakkaita ns. kimppakyyteihin. Asiakkaiden ehdottamista matkojen yhdistelyistä asiakkailta ei peritä matkan omavastuuta.   

    Pysähdys matkan aikana 

    Asiakkalla on yhdensuuntaisen matkan aikana oikeus yhteen (1) matkan varrella olevaan korkeintaan kymmenen minuutin (10 min.) maksuttomaan pysähdykseen. Pysähtyminen pidempiaikaista asiointia (yli 10 min.) varten keskeyttää yhdensuuntaisen matkan ja tämän jälkeen alkaa uusi matka. Pysähdyksestä on ilmoitettava matkapalvelukeskukseen matkaa tilattaessa.    

    Saattaja matkassa   

    Jos asiakkaalla on oikeus saattajaan, saattaja voi matkustaa mukana ilman maksua. Mukana voi olla vain yksi saattaja. Muut kanssanne matkustavat maksavat oman osuuden koko taksimatkan hinnasta. Saattaja tulee kyytiin nouto-osoitteestanne tai ajettavan reitin varrelta. Saattaja voidaan kuitenkin ottaa kyytiin ja jättää kyydistä matkareitin varrella, mikäli tämä on mahdollista tehdä 10 minuutin pysähdyksen sallimissa puitteissa. 

    Mikäli saattajan käyttöön oikeutetulla asiakkaalla ei ole käytettävissä saattajaa, asiakas voi saada kuljettajalta tarvitsemansa saattoavun. Saattoavulla tarkoitetaan asiakkaan turvallista saattamista lähtöpaikasta (esim. kotiovelta autoon ja autosta määränpäähän (esim. kotiovelle).  

    Saattajana voi toimia henkilö, joka ei ole itse kuljetuspalvelun saaja ja on kykenevä toimimaan saattajana. Saattajan iän ja toimintakyvyn on oltava sellainen, että hän suoriutuu saattamisesta oman ja saatettavan turvallisuuden vaarantumatta. Mikäli teillä on oikeus käyttää kuljettajaa saattajana, ei mukana voi olla muuta saattajaa.   

    Kuljetuspalvelukortti   

    Kuljetuspalvelukortin tulee olla mukana aina, kun käytätte kuljetuspalvelua. Kuljettaja kuittaa matkan kortilta matkan jälkeen. Kuljetuksia saa käyttää vain kortinomistaja. Kortti on henkilökohtainen eikä sitä saa antaa muiden käyttöön. Kortinomistajan tulee olla aina mukana kuljetuksessa. 

    Olosuhteiden muutos   

    Kuljetuspalveluja saavan tai hänen asioitaan hoitavan henkilön on ilmoitettava välittömästi Lapin hyvinvointialueen vammaispalveluihin kaikista kuljetuspalveluun liittyvistä muutoksista (esim. osoitteen tai kotikunnan muuttumisesta, toimintakyvyn muutoksista, pitkäaikaishoitoon siirtymisestä tai kuljetuspalvelutarpeen lakkaamisesta). Tietojen perusteella Lapin hyvinvointialueen viranhaltija arvioi, edellyttääkö muutos kuljetuspalvelupäätöksen tarkistamista.   

    Omavastuu   

    Lapin hyvinvointialue perii kuljetuspalvelun omavastuuosuuden jälkikäteen siten, että Lapin hyvinvointialue lähettää niistä laskun asiakkaan kotiin kuukausittain tai viimeistään silloin, kun omavastuuosuuksien määrä on vähintään 5 euroa kuukaudessa.   

    Lisämaksut  

    Jos kuljetuspalvelumatkasta aiheutuu lisämaksuja, asiakas maksaa ne itse. Normaaleista liikkumiseen tarkoitetuista apuvälineistä ei peritä lisämaksua.  

    Invakuljetus   

    Kuljettaja noutaa asiakkaan turvallisesti noutokohteesta sijaitsevasta huoneistosta autoon ja autosta perille määränpääosoitteeseen perille. Kuljettaja huolehtii asianmukaisen kiinnitysjärjestelmän pyörätuolille ennen matkan alkamista.   

    Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat kuljetuspalvelut muuttuvat huhtikuussa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella
    8.4.2024
    Muutokset koskevat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaisia kuljetuksia Kemijärvellä,...

    Lapin hyvinvointialueen matkapalvelukeskuksen kautta tilattavat kuljetuspalvelut muuttuvat huhtikuussa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella


    Muutokset koskevat vammaispalvelu-, sosiaalihuolto- ja kehitysvammalain mukaisia kuljetuksia Kemijärvellä, Pelkosenniemellä ja Savukoskella 10.4.2024 alkaen.

  4. Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa
    Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

    Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa

    28.3.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa

    28.3.2024

    Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

    Verkkosivusto kolpene.fi poistuu käytöstä 1.4.2024 ja uudelleenohjautuu jatkossa suoraan Lapin hyvinvointialueen verkkosivuille. Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus löytyy sosiaalipalvelujen osiosta.

    Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskus järjestää kehitysvammaisten erityispalveluja eli asumisen palveluja, pitkä- ja lyhytaikaista kuntoutusta, tutkimus- ja kuntoutuspalveluja, autismikuntoutusta, kuntoutusohjaus- ja kommunikaatiopalveluja ja iltapäivätoimintaa kouluikäisille ja opiskelijoille sekä päiväaikaista toimintaa.

    Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa
    28.3.2024
    Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

    Kolpene.fi-verkkosivut poistuvat käytöstä huhtikuun alussa


    Käyttäjä uudelleenohjautuu suoraan hyvinvointialueen verkkosivuille.

  5. Kelan yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset tulevat voimaan 1.4.2024
    Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyystukiin tulee huhtikuussa leikkauksia, jotka vaikuttavat noin...

    Kelan yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset tulevat voimaan 1.4.2024

    27.3.2024

    Loga eambbo

    Takaisin edelliselle sivulle

    Kelan yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset tulevat voimaan 1.4.2024

    27.3.2024

    Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyystukiin tulee huhtikuussa leikkauksia, jotka vaikuttavat noin puolen miljoonan suomalaisen tukiin. Leikkausten on arvoitu vaikuttavan eniten yksin asuvien nuorten ja työttömien nuorten toimeentuloon. Kaikki muutokset tulevat voimaan automaattisesti.

    Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tehdään 1.4.2024 leikkauksia, jotka perustuvat eduskunnan hyväksymiin lainmuutoksiin.

    Yleinen asumistuki pienenee 1.4.2024, kun tuen korvausprosentti pienenee ja perusomavastuu suurenee. Leikkaukset pienentävät yleistä asumistukea kaikilla asiakkailla, jotka nyt saavat tukea. Yleistä asumistukea saavia, yhden tai useamman henkilön muodostamia ruokakuntia oli Kelan mukaan helmikuussa yhteensä 406 226. 

    Yleisen asumistuen määrä ei kuitenkaan pienene kaikilla tuensaajilla heti, vaan leikkaukset tulevat voimaan silloin, kun asumistuki seuraavan kerran tarkistetaan. Kela tarkistaa yleisen asumistuen vähintään kerran vuodessa. Eläkkeensaajan asumistukeen muutokset eivät vaikuta.

    Muutokset työttömyysturvaan huhtikuussa

    Muutokset työttömyysturvassa koskettavat Kelan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajia heti huhtikuussa. Tukia leikataan, kun työttömyystukien lapsikorotukset ja 300 euron kuukausittainen suojaosa poistuvat.

    Kelan mukaan lapsikorotusten poisto koskee vuositasolla noin 100 000:ta henkilöä. Suojaosan poisto taas vaikuttaa osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat työttömyystukea. 

    Muutoksia myös toimeentulotuen asumismenoihin

    Yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkausten lisäksi huhtikuun alussa astuu voimaan lakimuutos, joka koskee asumismenojen hyväksymistä toimeentulotuessa.

    Jatkossa Kela ei maksa toimeentulotukea asumismenoihin, jotka ylittävät kuntakohtaiset enimmäisrajat, jollei ylitykseen ole laissa mainittua erityistä perustetta. Jos peruste puuttuu, Kela ohjaa asiakkaan etsimään edullisempaa asuntoa tai asiakas voi maksaa asumismenojen enimmäisrajan ylittävän osan itse.

    Kaikki muutokset tulevat voimaan automaattisesti, eikä asiakkaiden tarvitse olla yhteydessä Kelaan niiden vuoksi. 

    Lue asiasta lisää Kelan verkkosivuilta.
     

    Kelan yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset tulevat voimaan 1.4.2024
    27.3.2024
    Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyystukiin tulee huhtikuussa leikkauksia, jotka vaikuttavat noin...

    Kelan yleisen asumistuen ja työttömyystukien leikkaukset tulevat voimaan 1.4.2024


    Kelan yleiseen asumistukeen ja työttömyystukiin tulee huhtikuussa leikkauksia, jotka vaikuttavat noin puolen miljoonan suomalaisen tukiin. Leikkausten on arvoitu vaikuttavan eniten yksin asuvien nuorten ja työttömien nuorten toimeentuloon. Kaikki muutokset tulevat voimaan automaattisesti.