Jorgale dan viidáse siiddui

Suun terveys ikääntyvien omaishoidossa – nykytilaselvitys toi esiin kehittämiskohteita

Nykytilaselvityksen mukaan Lapissa tarvitaan selkeä toimintamalli ja moniammatillisen yhteistyön vahvistamista, jotta ikääntyvien omaishoidettavien ja -hoitajien suun terveydentilaa saataisiin kohennettua ja suun terveydenhuoltoon ohjautuminen oikea-aikaiseksi.  Kyselyiden ja vuorovaikutteisten haastattelujen perusteella voidaan todeta, että suun hoidon ja arvioinnin käytännön toteutuksessa on parantamisen varaa.

Kysely paljasti omahoidon haasteet ja yhteistyön puutteet

Suun terveys omaishoidossa – ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittäminen Lapissa -hanke toteutti Lapin alueella yli 65-vuotiaille omaishoidettaville ja heidän hoitajilleen, sekä suun terveydenhuollon ja asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisille kyselyt nykytilanteen kartoitusta varten. Kysely toteutettiin pääosin sähköisillä Webropol-kyselylomakkeilla 1.-31.10.2025 välisenä aikana. Vastauksia tuli kaikilta hyvinvointialueen palvelualueilta. Omaishoitajilta ja -hoidettavilta vastauksia saatiin yhteensä 208 kpl, joista 18 kpl ei kuulunut kohdejoukkoon. Suun terveydenhuollon sekä asiakas- ja palveluohjauksen ammattilaisten vastauksia kertyi yhteensä 44 kpl.

Omahoidon puutteita esiintyi erityisesti omaishoidettavien kohdalla. Vaikka suun hoidon tärkeys ymmärretään hyvin, käytännön toteutus ontuu: vain 47 % omaishoidettavista harjaa hampaat kahdesti päivässä, vaikka lähes kaikki tietää, kuinka hampaita ja suuta tulee hoitaa. Kyselyn mukaan noin puolet omaishoidettavista tarvitsee tukea omahoidon toteuttamisessa, joten myös omaishoitajille olisi hyvä tarjota tehostettua omahoidon ohjausta omaishoidettavien lisäksi. Omahoidon parantumiseen tarvitaan selkeästi konkreettisia tukitoimia. Lisäksi kyselyssä nousi esille erityisesti kuivan suun haaste, jota koki 47 % vastaajista. Kuivan suun hoitoon liittyvää ohjausta tarvitsee lisätä, koska kuiva suu on riskitekijä niin hampaiden reikiintymisessä kuin iensairauksissa. Kuiva suu vaikuttaa myös yleiseen hyvinvointiin ja ravinnosta nauttimiseen, joka puolestaan voi johtaa aliravitsemustilaan.

Ammattilaiskyselystä nousi esille, että moniammatillinen yhteistyö on vähäistä: 83 % asiakas- ja palveluohjaajista ja 65 % suun terveydenhuollon vastaajista totesi, ettei heidän välillään ole yhteistyötä. Nykytilaselvityksen mukaan palveluiden saavutettavuus ja tiedon lisääminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Asiakas- ja palveluohjauksessa suun terveydentilan arviointikäytännöt ovat hajanaisia, ja tukimateriaalia käytetään vain harvoin.  Kehittämistarpeet kohdistuvat tietoisuuden lisäämiseen, ohjausmateriaalien ja konsultaatiokanavien luomiseen, moniammatillisen yhteistyön lisäämiseen sekä palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Yhteistyön puute heikentää kokonaisvaltaista hoitoa.

Suun terveys omaishoidossa -hankkeessa siirrytään toimintamallin kehittämisvaiheeseen. Pilottipaikkakunniksi on valittu Rovaniemi, Pello ja Sodankylä. Moniammatilliseen työryhmään on kutsuttu koolle asiantuntijoita suun terveydenhuollosta, ikääntyvien asiakas- ja palveluohjauksesta ja omaishoitoyhdistyksestä. Tahtotilana on edistää omaishoidon piirissä olevien asemaa kohti parempaa suun terveyttä ja parempia palveluita ennaltaehkäisevä näkökulma huomioiden.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarvitaan selkeä toimintamalli, moniammatillisen yhteistyön vahvistamista, omaishoitajien ja -hoidettavien suun omahoidon ohjausta, palveluiden saavutettavuuden parantamista ja suun terveydentilan arviointityökalujen käyttöönottoa. Näillä keinoilla voidaan saada ikääntyvien omaishoidettavien ja -hoitajien suun terveydentilaa kohennettua ja suun terveydenhuoltoon ohjautuminen oikea-aikaiseksi.

Lue lisää: Nykytilaselvitysraportti 2025

Jorgale dan viidáse siiddui

Rovaniemen keskustan äitiys- ja lastenneuvola muuttaa

Maanantaista 22.12. alkaen Rovaniemen keskustan neuvolan uusi osoite on Lapinkävijäntie 2, 96100 Rovaniemi. Neuvola sijaitsee linja-autoaseman rakennuksessa. Sisäänkäynti tiloihin on Hallituskadun puolella.   

Keskustan neuvola, nykyisessä osoitteessa Korkalonkatu 4, on suljettu muuton vuoksi 18.–19.12. välisen ajan. 

Neuvolan keskitetty puhelinpalvelu on avoinna normaalisti numerossa 016 860 2045

• Maanantai klo 8–15
• Tiistai–Keskiviikko klo 8–14
• Torstai klo 8–11
• Perjantai 8–13

Jorgale dan viidáse siiddui

Muutoksia Länsi‑Pohjan sairaalan palveluissa 1.1.2026 alkaen

Uuden terveydenhuoltolain mukaiset muutokset astuvat voimaan 1.1.2026. 
Länsi‑Pohjan sairaalassa jatkuu monia nykyisiä palveluja, mutta vuodeosastohoitoa 
vaativa kirurgia keskitetään muihin sairaaloihin. Tästä löydät tiedon, mitä palveluja Länsi-Pohjaan jää ja mikä muuttuu.

Mitä säilyy Länsi‑Pohjassa 1.1.2026

• Akuuttiklinikka toimii ympäri vuorokauden. Ennen akuuttiklinikalle hakeutumista soita Päivystysapuun 116 117.
• Polikliiniset palvelut, mukaan lukien vastaanotot ja erikoislääkäripalvelut jatkavat toimintaansa.
• Kuvantaminen ja laboratorio palvelevat normaalisti.
• Kuntoutus ja terapiapalvelut jatkuvat.
• Sisätautien ja neurologian vuodeosastot säilyvät.
• Lastenklinikka ja tehovalvonta toimivat edelleen.
• Angioyksikkö ja leikkausosasto jatkavat toimintaansa.

Mitä muuttuu käytännössä

Vuodeosastohoitoa vaativa kirurgia keskitetään Lapin keskussairaalaan (LKS) tai tarvittaessa Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS).

Länsi-Pohjan sairaalan leikkausosasto keskittyy päiväkirurgiseen ja lyhytjälkihoitoiseen toimintaan; leikkaukset tehdään pääosin arkipäivisin virka‑aikana. Lauantaisin ja sunnuntaisin tehdään vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Jos tarvitset vuodeosastohoitoa leikkauksen jälkeen, sinut ohjataan Lapin keskussairaalaan.

Jatkossa Länsi-Pohjan sairaalan alueen potilaiden lähes kaikki leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikka- sekä ohjauskäynnit hoidetaan Länsi-Pohjan sairaalassa, vaikka leikkaus tehtäisiin Rovaniemellä. Poikkeuksia leikkausta edeltäviin ja leikkauksen jälkeisiin poliklinikka- ja ohjauskäynteihin on sovittu tietyillä erikoisaloilla niin, että ne tehdään tarvittaessa Lapin keskussairaalassa. Tällaisia erikoisaloja on muun muassa plastiikkakirurgia ja lihavuuskirurgia.

Yöaikaan (klo 22–08) akuutit kirurgiset potilaat ohjataan LKS:aan tai OYS:aan 
sairaaloiden työnjaon mukaisesti.

Ensihoito kuljettaa tietyt kriittiset potilasryhmät suoraan LKS:aan tai OYS:aan.

Miten toimia eri tilanteissa

Hätätilanne: Soita 112.

Kiireellisen hoidon tarve: Ensisijainen hoitopaikkasi on oma terveysasema. Terveysasemalle saat yhteyden arkisin

• ma–to kello 8–16
• Pe ja arkipyhiä edeltävänä päivänä kello 8–15

Ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin: Soita Päivystysapuun 116 117. Sinulle tehdään hoidon tarpeen arviointi ja sinut ohjataan oikeaan hoitopaikkaan tai annetaan hoito-ohjeita.

Sairaalapalvelujen muutoksista on koottu kysymyksiä ja vastauksia
https://lapha.fi/sairaalapalvelujen-muutokset

Jorgale dan viidáse siiddui

Likuma-korttien käyttö päättyy potilassiirtojen maksuvälineenä Lapin matkapalvelukeskuksessa 

Likuma-kortteja on käytetty Lapin hyvinvointialueella asiakkaiden sote-kyytien ja kiireettömien potilassiirtojen yhteydessä maksuvälineenä. Korttien käyttö päättyi 1.12.2025 matkojen välitysjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Jatkossa kortteja ei enää tarvita maksuvälineenä.  

Tervia Logistiikka Oy vastaa Pohjois-Suomen alueella sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaisten matkakeskuspalveluiden sekä siirtokuljetusten tilaus- ja välitystoiminnasta. Toiminnassa hyödynnettävä matkojen välitysjärjestelmä uudistuu Lapin hyvinvointialueella joulukuussa 2025.  

Lapin matkapalvelukeskus palvelee sekä puhelimitse että sähköpostitse. Sähköpostiosoitteemme ovat lapha.laskutus@tervia.fi ja lapha.kuljetustilaukset@tervia.fi. 

Matkapalvelukeskuksen kyytien tilausnumero asiakkaille on 016 726 500. 

Jorgale dan viidáse siiddui

Tilaa hoitotarvikkeet ajoissa ennen joulua

Joulun ja vuodenvaihteen pyhät voivat hidastaa tavaraliikennettä ja pidentää toimitusaikoja. Siksi suosittelemme tekemään hoitotarviketilaukset viimeistään viikolla 50.

Vaikka pidemmät toimitusajat eivät koske lounaista Lappia ja Posiota, myös näillä alueilla kannattaa huomioida pyhien vaikutus toimituksiin. Näin varmistat, että saat tarvikkeet ajoissa:

• Tee tilaus hyvissä ajoin, mieluiten ennen viikon 50 loppua.
• Huomioi, että joulun ja uudenvuoden pyhät voivat viivästyttää toimituksia.

Kiitos, kun tilaat ajoissa – näin varmistamme, että hoitotarvikkeet ovat käytettävissäsi ilman katkoksia.

Jorgale dan viidáse siiddui

Joulun ja uudenvuoden ajan muutokset palvelujemme aukioloajoissa

Kuva: Lapin Materiaalipankki | Visit Rovaniemi

Tästä tiedotteesta näet palvelujemme poikkeusaukioloaikoja joulun ja vuodenvaihteen 2025–2026 ajalta.

Tietoja täydennetään ja päivitetään jatkuvasti.

Koko Lappi

Asukasvuokraus: Asiakaspalvelulinja (040 563 0893) suljettuna 22.12.–6.1.

Keskitetty hoitotarvikepalvelu (itäinen ja pohjoinen palvelualue) suljettuna 2.1. ja pyhäpäivinä. DigiLaphan kautta voi tehdä tilauksia, niitä käsitellään seuraavasta arkipäivästä eteenpäin.

Enontekiö

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 20.12.–28.12.

Toimintakeskus Hyrylä suljettuna 22.12.–6.1.

Inari

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 24.12.–4.1.

Kemijärvi

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 22.–23.12.

Kemi

Kemin neuvola suljettuna 2.1–6.1., muina välipäivinä palvelemme normaalisti.   

Kemi-Keminmaan päivätoiminta suljettuna 22.12.–4.1.

Leipätehtaan päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Keminmaa

Kemi-Keminmaan päivätoiminta suljettuna 22.12.–4.1.

Kittilä

Ikääntyneiden päivätoiminta Pihlaja suljettuna 22.12.–7.1.2026

Kehitysvammaisten Päivätoiminta Pääskynpesä suljettuna 19.12.2025-6.1.2026

Kolari

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 20.12.–4.1.

Muonio

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 23.12.–28.12.

Toimintakeskus Naalo suljettuna 22.12.–6.1.

Pelkosenniemi

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 22.12.–28.12. ja 1.1.–6.1.

Toimintapiste suljettuna 19.12.–6.1.

Vastaanotto on joulukuussa avoinna arkisin klo 9–15

Pelkosenniemen ja Savukosken hammashoitolat ovat kiinni ajalla 29.12-2.1.

Pello

Kuntoutus, Pellon tk suljettuna  2.–5.1.

Ranua

Toimintakeskus Niittyvilla suljettuna 22.12.–6.1.

Rovaniemi

Ikäihmisten päivätoiminnat Tapiontupa ja Veitikantupa suljettuna 22.–28.12.

Ikäkeskuksen geriatrian poliklinikka ja muistipoliklinikka suljettuna 22.12.–28.12.

Rovaniemen kotihoidon päivätoiminta suljettuna 22.12.–23.12.

Saarenputaan hammashoitola suljettuna 22.12.–4.1.

Toimintakeskukset Myllyntähti, Varastotie ja Laajakaista suljettuina 22.12.–6.1.

Tuetun asumisen yksikkö suljettuna 24.–28.12. ja 1.1.

Äitiys- ja lastenneuvolan keskitetty puhelinpalvelu on auki rajoitetusti 22.12.25-5.1.26. Neuvolapalvelut toimivat myös ko. aikana pienin rajoituksin: osa tarvittavista palveluista voidaan järjestää toisissa toimipisteissä. 

Salla

Röntgen suljettuna 22.12.–28.12.

Savukoski

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 22.12.–28.12. ja 1.1.–6.1.

Pelkosenniemen ja Savukosken hammashoitolat ovat kiinni ajalla 29.12-2.1.

Simo

Mielenterveystoimisto suljettuna 31.12.–6.1.

Neuvola suljettuna 2.1–6.1, muina välipäivinä palvelemme normaalisti. 

Tuulenpesän päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Simon kotihoidon päivätoiminta suljettuna 22.12.–11.1.

Sodankylä

Päiväkeskus Päivänpaiste suljettuna 23.12.–6.1.

Röntgen on suljettuna 5.12., 12.12. sekä 22.12.–1.1.

Tervola

Kurjenpajan päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Päivätoiminta suljettuna 22.12.–6.1.

Tervolan kotihoidon päivätoiminta suljettuna 22.12.–4.1.

Tornio

Tornion hoitotarvikejakelu suljettuna 22.–23.12.

Tornion kotihoidon päivätoiminta suljettuna 15.12.–28.12.

Toukopajan päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Utsjoki

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 20.12.–6.1.

DigiLapha palvelut suljettuna 22.12.–6.1.

Fysioterapia ja apuvälinepalvelut suljettuna 22.12.–6.1.

Hammashuolto suljettuna 22.12.–6.1.

Karigasniemen terveysasema suljettuna 15–16.12. ja 22.12.–6.1.

Karigasniemellä laboratorio auki seuraavan kerran 12.1 ja 19.1.

Neuvolapalvelut, koulu - ja opiskelijaterveydenhuollot suljettuna 22.12.–7.1.

Utsjoen laboratorio suljettuna 22.12.–6.1.

Utsjoen terveysasema suljettuna 24.–26.12., 1.1. ja 6.1.

Ylitornio

Alueelliset kuntoutuspalvelut suljettuna 2.1.–5.1.

Jokipajun päivätoiminta suljettuna 22.12.–7.1.

Ylitornion kotihoidon päivätoiminta suljettuna 22.12.–11.1.

Erikoissairaanhoito

Lapin keskussairaala

Fysiatrian poliklinikka suljettuna 22.–23.12. ja 29.12.–2.1. (ei vastaanottoa)

Ihotautien poliklinikka suljettuna 22.12.–6.1.

Isotooppiyksikkö suljettuna 23.12.–4.1.

Kahvio Kaarnikka lyhennetty aukioloaika 23.12. avoinna klo 7.30–17, suljettuna 24.–26.12., lyhennetty aukioloaika 31.12. avoinna klo 7.30–12, suljettuna 1.1.

Kipupoliklinikka 22.–28.12.

Kirurgian poliklinikka suljettuna 1.1.–6.1.

Korvatautien poliklinikka suljettuna 22.12.–23.12. ja 1.1.–5.1.

Kuntoutuspoliklinikka 29.12.–4.1.

Lastenpsykiatrian osasto suljettuna 20.12.–6.1.

Neurologian poliklinikka suljettuna 31.12.–5.1.

Silmäpäiväkirurgia suljettuna 22.12.–23.12. ja 2.1. (silmäpoliklinikka avoinna, ei sulkuja)

Syöpätautien poliklinikka suljettuna 2.1.

Länsi-Pohjan keskussairaala

Terveyssosiaalityö suljettuna 22.12.–31.12.

Jorgale dan viidáse siiddui

eReseptien uusimispyynnöissä lyhyt katko joulukuussa osalla Lapin paikkakunnista

Lapin hyvinvointialueella tehdään perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmän muutoksia, jotka vaikuttavat reseptien uusimiseen 4.–9.12.2025 seuraavilla paikkakunnilla: Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola ja Simo. 

Tänä aikana reseptien uusimispyyntöjä ei voi lähettää Omakannan tai apteekin kautta.
Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että nykyiset uusimispyynnöt ehditään käsitellä ennen järjestelmäpäivitystä.

Vaikutukset asiakkaille

• Omakannassa osa terveysasemista ei näy tilapäisesti.

• Tilanne palautuu normaaliksi 9.12.2025.

• Kiireelliset reseptien uusimispyynnöt kannattaa hoitaa mahdollisimman pian.

Terveyskeskuksissa reseptit käsitellään normaalisti, mutta ulkopuolisia uusimispyyntöjä ei voida vastaanottaa, eli myöskään apteekit eivät voi laittaa reseptejä uusittaviksi kyseessä oleville paikkakunnille.

Pahoittelemme tilapäistä häiriötä ja kiitämme ymmärryksestä.

Jorgale dan viidáse siiddui

Vastaus Mehiläinen Länsi-Pohjan sairaanhoitajien avoimeen kirjeeseen

Mehiläinen Länsi-Pohjan leikkaus- ja anestesiaosaston ja leiko- ja herko-osastojen sairaanhoitajien julkaisema avoin kirje sisältää lukuisia asiavirheitä, joista osaa hyvinvointialue korjaa avoimessa vastauksessaan.

Kirjeessä väitetään, että hyvinvointialue esittäisi ”Länsi-Pohjan alasajoa” osana säästösuunnitelmiaan.
Länsi-Pohjaa koskevat muutokset ja muutosehdotukset eivät ole osa sopeuttamisohjelmaa, vaan ne perustuvat toisaalta lokakuussa voimaantulleeseen lakiin ja toisaalta valtion arviointiryhmän tekemiin toimeenpanoehdotuksiin.

Arviointiryhmä on esittänyt, että Länsi-Pohjan sairaalan toiminta muutetaan vastaamaan lähinnä alueen perusterveydenhuollon tarpeita ja että alueen muut terveyspalvelut mitoitetaan tämän mukaisesti. Erikoissairaanhoitoon luettavia palveluita tarjotaan perusterveydenhuollon yhteydessä niiltä osin, kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua. Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön asiantuntijoiden ehdotuksen mukaan Lapin keskussairaalaan ja / tai OYS:aan siirrettäisiin, heti kun kustannusvaikuttavasti mahdollista, kaikki kirurgisten erikoisalojen leikkaus- ja vuodeosastotoiminta, myös päiväkirurgia, toimenpidekardiologia, tehovalvonta ja sairaalan sisäistä anestesiapäivystystä edellyttävien potilaiden hoito. Yksityiskohtaisempi päätös erikoissairaanhoidon palveluista Länsi-Pohjan sairaalassa valmistellaan aluevaltuuston päätöksentekoon vuoden 2026 ensimmäiseen kokoukseen

Kirjeessä väitetään, että Länsi-Pohjan palvelujen muutokset eivät toisi säästöjä.
Aluehallitus on kuitenkin kokouksessaan 17. marraskuuta merkinnyt tiedoksi NHG:n toteuttaman selvityksen, jonka mukaan arviointiryhmän esitykset toisivat sairaalatoimintaan noin 7-10 miljoonan euron säästöt.

Hoitajat arvioivat kirjeessään, että arviointiryhmän linjausten toteutuessa sadat ihmiset jäisivät ilman työtä.
Toisaalta hyvinvointialue lisää työntekijäresursseja esimerkiksi kotisairaanhoitoon ja ensihoitoon. Lisäksi Lapin hyvinvointialueella muutaman lähivuoden aikana eläköityy noin viidesosa työntekijöistä.

Kirjeessä epäillään, että merilappilaiset valitsisivat hoitopaikakseen Oysin ja pyytävät arvioimaan siitä syntyviä kustannuksia.
Erikoissairaanhoidon valinnanvapaus koskee kuitenkin vain kiireetöntä hoitoa. Lisäksi hyvinvointialue toivoo, että alueen asukkaat valitsevat asioida Lapin keskussairaalassa silloin, kun ei ole tarvetta yliopistollisen sairaalan tasoiselle hoidolle. Pohteelta ostetut palvelut maksavat noin 1,5-kertaisesti omaan tuotantoon verrattuna.

Kirjeen kirjoittajat toisaalta kritisoivat, että säästöjä etsittäisiin kaikkialta muualta paitsi Lapin keskussairaalasta ja toisaalta epäilevät, että LKS ei kykene vastaanottamaan Länsi-Pohjasta siirtyviä potilaita.
LKS on jo toteuttanut merkittäviä säästöjä omassa toiminnassaan. Lisäksi LKS selviää terveydenhuoltolain muutoksen tuomista lisävelvollisuuksista maltillisilla resurssilisäyksillä, joihin ei talousarviossa myönnetä lisärahoitusta, vaan muutokset täytyy toteuttaa muualta säästämällä. Mitä nopeammin Laphan aluevaltuusto tekee päätöksen Länsi-Pohjan sairaalan tulevasta profiilista, sen paremmin ja kustannustehokkaammin LKS pystyy varautumaan ottamaan vastaan lisääntyvän potilasmäärän.  

Hoitajat pohtivat kirjeessään, miksi myös päiväkirurgia ja kardiologia siirtyisi Rovaniemelle, vaikka laki ei sitä vaadi.
Terveydenhuoltolain muutos ei vaadi päiväkirurgian ja kardiologian lopettamista Kemissä, mutta ministeriöiden asiantuntijoiden ehdotukseen lopettaminen sisältyy.

Kirjeessä väitetään, että Kemin kardiologian auditointi olisi tehty viikon varoitusajalla, sisältäisi vääriä tietoja ja sen tekijä olisi hyvinvointialueen somaattisen erikoissairaanhoidon johtajan purjehduskaveri.
Kardiologian auditointi on kuitenkin toteutettu heinä-syyskuussa ja aineistoa on koottu usean kuukauden aikana kattavasti sekä molemmista sairaaloista että perusterveydenhuollosta. Auditoinnin tekijä valikoitui eri henkilöiden esityksistä, somaattisen erikoissairaanhoidon johtaja ei ehdottanut häntä. Väite purjehduskaveruudesta on täysin perätön. Jos kaksi henkilöä harrastaa samaa lajia eri paikkakunnilla, se ei tee heistä kavereita.

Kirjeessä kritisoidaan LKS:n helikopterikentän ja ulkovalaistusten hintoja ja väitetään välinehuollon tiskipöytien maksaneen 100 000 euroa kappale. Investointisuunnitelmassa ei ole väitettyjä tiskipöytiä. Länsi-Pohjan ja LKS:n ulkovalaistuksen hinnat eivät ole verrattavissa, sillä LKS:n työ on ollut kokonaisuudistus, joka sisältää mm. myös suunnittelua ja ohjelmointityötä. Helikopterikenttä on aikanaan suunniteltu Traficomin määräysten ja hyväksynnän mukaan. Määräykset ovat kuitenkin muuttuneet, joten kentälle joudutaan tekemään muutostöitä. Muutostyöt halutaan tehdä, sillä laskeutumismahdollisuus edistää osaltaan kiireellisten potilaiden hoitoketjua, josta kirjoittajatkin ovat huolissaan.

Kirjoittajien mukaan LKS ostaisi skopiajonojen purkamisen Terveystalolta.
Väite ei pidä paikkaansa. Kyseessä on Rovaniemen kaupungin ja Terveystalon välinen vanha sopimus, joka koskee perusterveydenhuollon tähystyksiä.

Kirjeessä kritisoidaan, miksi säästöt kohdistuvat nimenomaan Länsi-Pohjaan.
Lapin keskussairaala Rovaniemellä on Lapin hyvinvointialueen keskussairaala ja terveydenhuoltolain 50.3 §:n mukainen sairaala, jossa on ylläpidettävä laajaa monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Lain vuoksi Lapin hyvinvointialueen on varmistettava LKS:n osaajien saatavuus ja taloudelliset resurssit kaikissa tilanteissa.

Länsi-Pohjan sairaalalla lainsäädännön asettamat velvoitteet ovat täysin erilaiset. Länsi-Pohjan sairaalassa on mahdollisuus, mutta ei lakisääteistä velvoitetta, ylläpitää ympärivuorokautista perusterveydenhuollon tai rajoitetun erikoissairaanhoidon päivystystä. Valtion asettama arviointiryhmä on todennut, ettei Lapin hyvinvointialue pysty ylläpitämään kahta keskussairaalatyyppisellä palveluvalikoimalla toimivaa sairaalaa.

Hyvinvointialue pyytää kirjeen kirjoittajia korjaamaan virheelliset ja tarkoitushakuiset väittämät.

Jorgale dan viidáse siiddui

Elintapaohjaushanke edistää hyvinvointia ja yhteistyötä Lapissa

Tukea jaksamiseen elintapaohjauksen keinoin -hanke käynnistyi toukokuussa 2024.

Hanke on edennyt kohti päätavoitettaan: vahvistaa kuntalaisten hyvinvointia ennaltaehkäisevän elintapaohjauksen avulla ja rakentaa yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli kuntien ja terveydenhuollon välille. Hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.

Hankkeen toimenpiteinä on:  

• Kartoittaa elintapaohjauksen sidosryhmät Lapissa
• Selvittää elintapaohjauksen nykytila Lapin kunnissa
• Kehittää liikkumisen ja ravitsemuksen edistämisen (elintapaohjaus) koordinaatio- ja yhdyspintarakenne maakunnallisella ja paikallisella tasolla
• Käynnistää elintapaohjauksen yhteistyömalli Lapin hyvinvointialueen ja alueen kuntien välille. 

Verkostot ja vertaisoppiminen luovat vahvan perustan

Hankkeen alkuvaiheessa keskityttiin verkostojen rakentamiseen ja tiedonvaihtoon. Lapin 21 kunnan elintapaohjauksen yhteyshenkilöt kartoitettiin, jonka myötä perustettiin elintapaohjauksen yhteistyöverkosto. Verkosto kokoontuu kuukausittain ja jatkaa edelleen aktiivista toimintaansa. Verkostoon ovat osallistuneet kaikki Lapin kunnat, ja tapaamiset ovat vakiintuneet tärkeäksi foorumiksi, jossa jaetaan kokemuksia ja kehitetään Lapin elintapaohjauksen toimintamallia yhdessä.

Hankkeen alkuvaiheessa toteutettiin myös kuntakierrokset ja nykytilan kartoitus elintapaohjauksen osalta. Nykytilankartoitus -kyselyyn vastasivat kaikki Lapin kunnat. Tulokset antoivat arvokasta tietoa elintapaohjauksen nykytilasta ja yhdyspintarakenteista. Näiden pohjalta täsmennettiin hankkeen toimintasuunnitelmaa ja käynnistettiin Lapin elintapaohjauksen toimintamallin rakentaminen. Toimintamallin kehittämisen tueksi selvitettiin hyväksi todettuja kansallisia käytäntöjä ja ohjeistuksia sekä tutkimustietoa vaikuttavasta elintapaohjauksesta. Tehdyn selvitystyön perusteella Lapin elintapaohjausmalli rakennettiin kansallisen ohjauksen sekä vaikuttavaksi osoitettujen toimintamallien pohjalle.  

Hanketta on esitelty useissa eri verkostotapaamisissa, ja yhteistyö on laajentunut niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Mukana hankkeen toiminnassa ovat mm. Lapin Liikunta ry ja Suomenselän muisti Ry / MuistiTerve Pohjois-Suomi 2023–2025. Hanke toimii osana Laphan hytetu-tiimiä. Hankkeen sisäisiä sidosryhmiä ovat muun muassa perusterveydenhuollon palvelut, terveyden edistämisen koordinaattorit, ravitsemusterapeutit sekä VASA2-hanke.  

Toimintamallin pilotointi käynnistymässä

Hankkeessa on kehitetty laajassa sidosryhmäyhteistyössä Lapin elintapaohjauksen toimintamalli. Osana elintapaohjausmallia yhdyspinnalla on kehitetty muun muassa asiakkaan ohjautumiseen ja tietosuojakäytäntöihin liittyviä kokonaisuuksia sekä hankkeen vaikutusten arviointia.

Hyvinvointialueen ja hankekuntien välille laaditaan elintapaohjaussopimukset. Sekä hyvinvointialueen terveysasemien työntekijät että kuntien liikuntaneuvojat koulutetaan elintapaohjausmallin käyttöönottoon ennen pilotoinnin käynnistymistä. Pilotointisopimukset ovat parhaillaan hyväksyntäkierroksella. Kun pilotointisopimukset on saatu allekirjoitettua kunnan ja hyvinvointialueen välillä, Lapin elintapaohjausmallin pilotointi käynnistyy n. kuudessa Lapin kunnassa. 

Katse juurruttamiseen ja vaikuttavuuden varmistamiseen

Elintapaohjauksen mallia kehitetään pilottikuntien kokemusten pohjalta. Näin varmistetaan mallin käytännön toimivuus, selkeys ja käyttöönottamisen helppous hyvinvointialueen sekä kuntien yhdyspinnalla. Elintapaohjauksen pilotoinnin vaikutuksia seurataan kuukausittain yhdessä sovituilla mittareilla sekä kerran vuodessa toteutettavalla kyselyllä. Pilotoinnin onnistuminen varmistetaan tukemalla toimijoita elintapaohjauksen verkostossa sekä tarvittaessa esimerkiksi kuntakohtaisilla tapaamisilla.

Lapin elintapaohjauksen toimintamallin ja polun juurruttamiselle laaditaan erillinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelmaan kuvataan pilotoinnin toteutus ja pilotin pohjalta tehdyt tarkennukset. Lisäksi kartoitetaan kolmannen sektorin toimijat, jotka voivat tukea elintapaohjausta Lapin alueella ja kunnissa.

Hankkeen päämääränä on, että Lapin asukkailla on mahdollisuus saada tukea terveellisiin elintapoihin ja oppia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Lisäksi tavoitteena on, että elintapaohjauksen palvelupolku kunnan ja terveydenhuollon välillä on selkeä, eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat tiedossa, ja asiakkaan ohjaus toimivaa. 

Lue lisää hankkeesta: Tukea jaksamiseen -hanke - Lapin hyvinvointialue

Ennaltaehkäisevä työ vähentää sairastuvuutta, parantaa elämänlaatua ja tuo merkittäviä säästöjä sekä terveydenhuollon, että kuntien kustannuksiin – Elintapaohjaus on investointi Lapin tulevaisuuteen!

Jorgale dan viidáse siiddui

Lappilaiset huippulukemissa kohdunkaulansyövän seulontaan osallistumisessa – kiitos osallistujille!

Kohdunkaulansyövän seulontoihin on osallistunut tänä vuonna jo lähes 80 prosenttia seulontakutsun saaneista lappilaisista. Tämä on kansallinen huippulukema.

Syöpäseulontojen avulla syövät voidaan löytää jo niiden varhaisessa vaiheessa, mikä parantaa hoitojen tehoa ja vähentää syöpäkuolleisuutta. Seulontoihin osallistuminen on tärkeää, koska varhainen toteaminen voi pelastaa henkiä ja vähentää raskaiden hoitojen tarvetta.

Kohdunkaulansyövän seulontoihin on osallistunut tänä vuonna jo lähes 80 prosenttia seulontakutsun saaneista lappilaisista. Tämä on kansallinen huippulukema.

Lämmin kiitos kaikille seulontoihin osallistujille – tehdään Suomen kärkitulos myös ensi vuonna!

Vielä ehdit osallistua

Jos olet saanut kutsun tänä vuonna osallistua seulontaan, mutta et ole käynyt vielä näytteenotossa, ehdit vielä hyvin osallistua joukkoseulontaan. Toimi kutsukirjeessä saamiesi ohjeiden mukaan.

Kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan kaikki 30–65-vuotiaat naiset viiden vuoden välein.

Lisää tietoa ja yhteystiedot löydät sivulta Seulontatutkimukset

Uusi kansallinen syöpästrategia julkaistu

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut Kansallisen syöpästrategian 2026–2035, joka linjaa toimenpiteet syövän ehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja yhdenvertaiseen hoitoon koko maassa. Strategian tavoitteena on vähentää syöpätaakkaa ja varmistaa, että jokainen potilas saa viiveettä vaikuttavaa hoitoa.

Tutustu strategiaan STM:n sivuilla: Kansallinen syöpästrategia 2026–2035