Dieđut min birra
Ajankohtaista hyvinvointialueen päätöksenteossa
Aluevaltuuston kokous pidettiin ma 9.6.2025. Voit katsoa kokoustallenteen YouTubesta su 22.6. saakka.
Voit katsoa aluevaltuuston kokouksen kokoustallenteen tämän linkin kautta.Tuoreimmat esityslistat
Viimeisimmät pöytäkirjat
-
Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksestaSari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja...
Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta
16.6.2025
Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin.
Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja
Aluehallitus valitsi henkilöstöjaoston puheenjohtajaksi SDP:n Sari Auvisen ja varapuheenjohtajaksi keskustan Pekka Rainion. Muut jäsenet ovat Helena Kaikkonen-Tiensuu, Antti Kerkelä, Maria-Riitta Mällinen, Annika Sipola ja Pertti Hemminki. Jäsenvalinnat ovat voimassa kaksi vuotta kuten aluehallituksen jäsenvalinnatkin.
Muita päätöksiä
Aluehallitus merkitsi tiedoksi aluevaltuuston päätöksen aluehallituksen kokoonpanosta ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle 2025-2027.
Nimettiin konserni- ja tilajaoston esittelijöiksi lakiasiainjohtaja Miikka Ruokamo ja tekninen johtaja Anne Korhonen, henkilöstöjaoston esittelijäksi henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen ja toimialajohtaja Miia Palo, yksilöasioiden jaoston esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, pelastus- ja valmiuslautakunnan esittelijöiksi pelastusjohtaja Markus Aarto ja johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila ja saamen kielen lautakunnan esittelijäksi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.
Nimettiin aluehallituksen edustajat lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnassa aluehallituksen edustaja on Raija Kerätär, pelastus- ja valmiuslautakunnassa Marja-Leena Laitinen, saamen kielen lautakunnassa Maria-Riitta Mällinen, nuorisovaltuustossa Jarmo Siivikko, vammaisneuvostossa Tuomas Koskiniemi ja vanhusneuvostossa Antti Liikkanen.
Nimettiin hyvinvointialueen ehdokkaita jäseniksi ja varajäseniksi yhtiöiden hallituksiin. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi esitetään Terhi Heikkilää ja jäseniksi Nina Niittyvuopiota ja Matti Henttusta. LapIT Oy:n varapuheenjohtajaksi esitetään Laura Laksoa. Lappica Oy:n puheenjohtajaksi esitetään Raija Kerätärtä ja jäseniksi Kimmo Suopajärveä ja Akseli Erkkilää. Meri-Lapin kuntapalvelut Oy:n jäseneksi esitetään Jani Kalasniemeä, Pohjois-Lapin Ruoka Oy:n jäseneksi Karoliina Harjuojaa ja Pellon Serviisi Oy:n jäseneksi Jonna Pekkalaa. Oulunkaaren Työterveys Oy:n jäseneksi esitetään Helvi Hamaria ja Muonion Ruoka- ja Siivouspalvelut Oy:n jäseneksi Sannukka Martikaista. Tervia Logistiikka Oy:n jäseniksi esitetään Maarit Alalahtea ja Minna Muukkosta.
Valittiin NordLab hyvinvointiyhtymän yhtymäkokousedustajiksi Outi Rämö, Heli Trög ja Miikka Alajääskö.
Nimettiin Susanna Viitala, Viivi Järvelä, Pekka Rainio ja Terje Juutilainen ehdokkaiksi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan eli Tervian hallintoneuvostoon.
Nimettiin aluehallituksen kokouksiin osallistuvat viranhaltijat.
Hyväksyttiin työterveyspalveluja koskeva sopimus Lappica Oy:n kanssa.
Hyväksyttiin tukipalveluja koskevia nimikemuutoksia. Muutokset liittyvät päättyneisiin yt-neuvotteluihin ja koskevat 13 työntekijää.
Merkittiin tiedoksi tammi-huhtikuun talousraportti. Tämänhetkisen tilipäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous jäisi tänä vuonna noin 22 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Hyväksyttiin aluehallituksen kokousaikataulu. Kokoukset ovat jatkossa pääsääntöisesti maanantaisin.
Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 7. huhtikuuta tekemät päätökset.
Lisätietoja:
Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta
16.6.2025Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja...Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta
Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin.
-
Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystäValtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun...
Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä
17.6.2025
Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä
Kuva: Lapin materiaalipankki.
17.6.2025
Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.
Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.
– Monilla on varmasti mielikuva, että arviointimenettely tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueen yhdistämistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Mutta arviointimenettely ei ole sama asia kuin aluejakoselvitys, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela rauhoittelee.
Käytännön työ alkaa syksyllä, ja tavoite on, että ensi kesään mennessä ministeriöiden ja hyvinvointialueen yhteinen arviointiryhmä toimittaa toimenpide-ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Mahdollinen aluejakoselvitys on erillinen prosessinsa, jota ministeriö voi harkita, jos se ei katso joko toimenpide-ehdotuksia tai niiden toimeenpanoa riittäväksi.
Toimivat palvelut, mutta kattamattomat alijäämät
Valtio voi käynnistää arviointimenettelyn joko taloudellisista tai toiminnallisista syistä. Lapin osalta syynä on, että vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut alle 80 prosenttia ja laskennallinen lainanhoitokate alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin. Lisäksi Lapille on myönnetty lainanottovaltuutta.
Toiminnallisia syitä voisivat olla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, laadun, turvallisuuden tai henkilöstön riittävyyden vaarantuminen.
– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, Jokela kertoo.
– Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on linjannut joulukuussa, että jos arviointimenettelyyn joudutaan, se johtuu taloudesta eikä lappilaisten palvelujen vaarantamisesta. Lappi pyrkii kattamaan alkuvuosien alijäämät vasta vuoteen 2030 mennessä, kun lain mukaan ne pitäisi kattaa jo viimeistään vuonna 2026. Näiden linjausten takana on edelleen helppo seistä, Peisa toteaa.
– On tullut varsin selväksi, että valtiovalta ei ole valmis antamaan näin pitkää lisäaikaa alkuvuosina kertyneiden isojen alijäämien kattamiseen muuten kuin arviointimenettelyn kautta, Jokela toteaa.
Lappi on niin sanottu sirpalealue, jossa ei ole taustalla laajoja kuntayhtymiä. Siksi toiminnan yhteensovittaminen, muutokset ja niistä saatavat taloushyödyt ottavat aikansa.Siirtymätasauksen poistaminen korjaisi talouden
Hyvinvointialue on jo pitkään kritisoinut niin sanottua siirtymätasausta ja vaatinut rahoituslain uudistamista. Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa vuosittain noin 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.
Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että lakisääteisessä aikataulussa vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.
– Tämä tavoite on edelleen realistinen, arvioi Jokela.
– Koemme, että Lapin erityisolosuhteet on huomioitu rahoituksessa huonosti, Timo Peisa toteaa.
Peisa nostaa esimerkiksi Lapin hyvin voimakkaan riippuvuuden julkisista palveluista. Käytännössä yksityisiä palveluita ei ole käytettävissä laajoilla alueilla.
Muut arviointimenettelyyn osallistuvat hyvinvointialueet ovat Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa.
– Kaikilla kolmella arvioinnissa olevalla hyvinvointialueella siirtymätasaus on merkittävä syy alijäämiin. Kyllä sekin kertoo selkeästä rakenteellisesta rahoitusongelmasta, Jokela toteaa.
Arviointimenettelystä hyvinvointialuelaissa
Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei ole kattanut alijäämiään vuoteen 2026 mennessä, jos vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin, jos laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai jos hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuus tai valtion lisärahoitusta.
Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeävät jäsenet. Valtiovarainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.
Arviointiryhmä tekee ehdotuksen talouden tervehdyttämiseksi sekä palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän on käsiteltävä myös ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta eli käytännössä ehdotus yhdistämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.
Aluevaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava aluevaltuuston toimenpidepäätösten pohjalta. Hyvinvointialue raportoi toimenpiteistä neljännesvuosittain ja toimittaa valtiovarainministeriölle selvityksen toimenpiteiden toteutumisesta tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Valtiovarainministeriö voi päättää aluejakoselvittäjän asettamisesta joko toimenpide-ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten pohjalta tai jos toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti.
Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen viranomaiset saavat tehdä merkittäviä ja pitkäaikaisia talouspäätöksiä tai toimenpide-ehdotuksien vastaisia päätöksiä vain, jos se on välttämätöntä tai kiireellistä.
Lue valtiovarainministeriön tiedote: Hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella
Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä
17.6.2025Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun...Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä
Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.
-
Aluevaltuuston kokoustiedote 9.6.2025 pidetystä kokouksestaAluevaltuuston puheenjohtajana jatkaa rovaniemeläinen Johanna Ojala-Niemelä. Aluehallituksen...
Aluevaltuuston kokoustiedote 9.6.2025 pidetystä kokouksesta
9.6.2025
Aluevaltuuston puheenjohtajana jatkaa rovaniemeläinen Johanna Ojala-Niemelä. Aluehallituksen puheenjohtajaksi ranualainen Timo Peisa.
Aluevaltuuston puheenjohtajana jatkaa rovaniemeläinen Johanna Ojala-Niemelä
Aluevaltuusto valitsi puheenjohtajakseen sosiaalidemokraattien Johanna Ojala-Niemelän, joka toimi tehtävässä myös viime kaudella. Varapuheenjohtajat ovat keskustan Markus Lohi, kokoomuksen Heikki Autto, vasemmiston Jonna Parviainen ja vihreiden Ella Partanen.
Aluehallituksen puheenjohtajaksi ranualainen Timo Peisa
Lapin aluevaltuusto valitsi aluehallitukseen viisitoista jäsentä ja heidän varajäsenensä. Aluehallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Puheenjohtajaksi aluevaltuusto valitsi keskustan Timo Peisan. Varapuheenjohtajat ovat sosiaalidemokraattien Maria-Riitta Mällinen ja sitoutumattomien Heli Trög. Aluehallituksen puheenjohtajan tehtävä on tällä kaudella osa-aikainen, kun se viime kaudella oli kokoaikainen.
– Aluevaltuusto linjaa tärkeimmistä asioista ja aluehallitus toimeenpanee päätöksiä, Timo Peisa totesi puheenvuorossaan.
Aluehallituksen varsinaiset jäsenet ovat keskustan Markku Kangas, Outi Keinänen, Antti Kerkelä, Raija Kerätär, Timo Peisa ja Pekka Rainio, sosiaalidemokraattien Sari Auvinen, Antti Liikkanen ja Maria-Riitta Mällinen, kokoomuksen Terje Juutilainen ja Marja-Leena Laitinen, vasemmiston Piia Kilpeläinen-Tuoma ja Jarmo Siivikko, perussuomalaisten Tuomas Koskiniemi sekä sitoutumattomien Heli Trög.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi Tapio Lintula
Aluevaltuusto nimesi tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi perussuomalaisten Tapio Lintulan ja varapuheenjohtajaksi vihreiden Saana Palovaaran.
Varsinaiset jäsenet ovat keskustan Laura Lakso, Eeva-Maria Maijala, Lasse Kontiola, Mikko Lampela, Ismo Urpilainen ja Tuula Eilittä, sosiaalidemokraattien Laura Maisonvaara ja Tilda Tuomaala, kokoomuksen Valtteri Aine ja kristillisten Riitta-Maija Hokkanen, vasemmiston Vesa Puuronen ja Paula Nevalainen, perussuomaisten Tapio Lintula, sitoutumattomien Janne Olsen sekä vihreiden Saana Palovaara.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakuntaa johtaa Eero Ylitalo
Aluevaltuusto valitsi uuden vasta perustetun sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan puheenjohtajaksi keskustan Eero Ylitalon. Varapuheenjohtajana toimii vasemmiston Riitta Hokkanen.
Varsinaiset jäsenet ovat keskustan Eero Ylitalo, Eija Ahola, Mari Palolahti, Akseli Erkkilä, Seppo Alatörmänen ja Karoliina Harjuoja, sosiaalidemokraattien Miia Alasaarela, Katja Juopperi ja Outi Rämö, kokoomuksen Anu Avaskari ja Auvo Kilpeläinen, vasemmiston Riitta Hokkanen ja Henri Ramberg, perussuomalaisten Janne Paksu sekä sitoutumattomien Inkeri Yritys.
Pelastus- ja valmiuslautakunnan johtoon Antti Kaarlela
Aluevaltuusto valitsi pelastus- ja valmiuslautakunnan puheenjohtajaksi kokoomuksen Antti Kaarlelan. Varapuheenjohtajana toimii keskustan Petteri Salmijärvi.
Varsinaiset jäsenet ovat keskustan Petteri Salmijärvi, Anja Keskitalo, Mari Penttinen, Tuula Ylisaukko-oja, Esko Tavia ja Jussi Vaara, sosiaalidemokraattien Heidi Jauhojärvi, Rauli Magga ja Sakari Silén, kokoomuksen Antti Kaarlela ja Nina Niittyvuopio, vasemmiston Merja Aalto ja Jarkko Kotilaine, perussuomalaisten Timo Tolonen sekä sitoutumattomien Jonna Pakisjärvi.
Muita päätöksiä
Aluevaltuusto valitsi suhteellisten vaalien vaalilautakuntaan seitsemän jäsentä ja heille varajäsenet. Lautakunnan puheenjohtajana toimii keskustan Esko Tavia ja varapuheenjohtajana sosiaalidemokraattien Viivi Järvelä.
Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi Saamelaiskäräjien vastauksen, jonka mukaan se ei aio muuttaa nimityksiään saamen kielen lautakuntaan. Hyvinvointialue on pyytänyt Saamelaiskäräjiä muuttamaan esitystään, sillä se ei täytä tasa-arvolain vaatimuksia. Aluevaltuusto päätti, että sillä ei ole edellytyksiä nimetä saamen kielen lautakunnan jäseniä. Asia palautuu valmisteluun, ja viime valtuustokaudella nimetty lautakunta jatkaa toistaiseksi.
Guovllustivra merkii diehtun Sámedikki vástádusa, man mielde Sámediggi ii áiggo nuppástuhttit nammademiid sámegiela lávdegoddái. Buresveadjinguovlu lea bivdán Sámedikki nuppástuhttit evttohusa, dasgo dat ii deavdde dásseárvolága gáibádusaid. Guovllustivra mearridii, ahte das eai leat eavttut nammadit sámegiela lávdegoddái lahtuid. Ášši máhcahuvvo válmmaštallamii, ja mannan guovllustivraáigodagas nammaduvvon lávdegoddi joatká doaisttážii.
Nimettiin aluevaalilautakuntaan viisi jäsentä ja kahdeksan varajäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin keskustan Toini Kärenlampi ja varapuheenjohtajaksi sosiaalidemokraattien Arto Hettula.
Merkittiin tiedoksi aluevaltuustoryhmät ja niiden puheenjohtajistot.
Keskustan ryhmän puheenjohtaja on Eero Ylitalo.
Sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja on Marja-Riitta Mällinen.
Kokoomuksen ja kristillisten yhteisen ryhmän puheenjohtaja on Antti Kaarlela.
Vasemmistoliiton ryhmän puheenjohtaja on Jonna Parviainen.
Perussuomalaisten ryhmän puheenjohtaja on Tuomas Koskiniemi.
Lapin sitoutumattomien ryhmän puheenjohtaja on Heli Trög.
Vihreiden ryhmän puheenjohtaja on Ella Partanen.Hyväksyttiin aluevaltuuston loppuvuoden kokousaikataulu. Kokouksia on mahdollista seurata etäyhteydellä. Kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla.
Aluevaltuuston kokoustiedote 9.6.2025 pidetystä kokouksesta
9.6.2025Aluevaltuuston puheenjohtajana jatkaa rovaniemeläinen Johanna Ojala-Niemelä. Aluehallituksen...Aluevaltuuston kokoustiedote 9.6.2025 pidetystä kokouksesta
Aluevaltuuston puheenjohtajana jatkaa rovaniemeläinen Johanna Ojala-Niemelä. Aluehallituksen puheenjohtajaksi ranualainen Timo Peisa.
-
Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystäValtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun...
Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä
17.6.2025
Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä
Kuva: Lapin materiaalipankki.
17.6.2025
Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.
Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.
– Monilla on varmasti mielikuva, että arviointimenettely tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueen yhdistämistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Mutta arviointimenettely ei ole sama asia kuin aluejakoselvitys, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela rauhoittelee.
Käytännön työ alkaa syksyllä, ja tavoite on, että ensi kesään mennessä ministeriöiden ja hyvinvointialueen yhteinen arviointiryhmä toimittaa toimenpide-ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Mahdollinen aluejakoselvitys on erillinen prosessinsa, jota ministeriö voi harkita, jos se ei katso joko toimenpide-ehdotuksia tai niiden toimeenpanoa riittäväksi.
Toimivat palvelut, mutta kattamattomat alijäämät
Valtio voi käynnistää arviointimenettelyn joko taloudellisista tai toiminnallisista syistä. Lapin osalta syynä on, että vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut alle 80 prosenttia ja laskennallinen lainanhoitokate alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin. Lisäksi Lapille on myönnetty lainanottovaltuutta.
Toiminnallisia syitä voisivat olla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, laadun, turvallisuuden tai henkilöstön riittävyyden vaarantuminen.
– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, Jokela kertoo.
– Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on linjannut joulukuussa, että jos arviointimenettelyyn joudutaan, se johtuu taloudesta eikä lappilaisten palvelujen vaarantamisesta. Lappi pyrkii kattamaan alkuvuosien alijäämät vasta vuoteen 2030 mennessä, kun lain mukaan ne pitäisi kattaa jo viimeistään vuonna 2026. Näiden linjausten takana on edelleen helppo seistä, Peisa toteaa.
– On tullut varsin selväksi, että valtiovalta ei ole valmis antamaan näin pitkää lisäaikaa alkuvuosina kertyneiden isojen alijäämien kattamiseen muuten kuin arviointimenettelyn kautta, Jokela toteaa.
Lappi on niin sanottu sirpalealue, jossa ei ole taustalla laajoja kuntayhtymiä. Siksi toiminnan yhteensovittaminen, muutokset ja niistä saatavat taloushyödyt ottavat aikansa.Siirtymätasauksen poistaminen korjaisi talouden
Hyvinvointialue on jo pitkään kritisoinut niin sanottua siirtymätasausta ja vaatinut rahoituslain uudistamista. Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa vuosittain noin 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.
Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että lakisääteisessä aikataulussa vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.
– Tämä tavoite on edelleen realistinen, arvioi Jokela.
– Koemme, että Lapin erityisolosuhteet on huomioitu rahoituksessa huonosti, Timo Peisa toteaa.
Peisa nostaa esimerkiksi Lapin hyvin voimakkaan riippuvuuden julkisista palveluista. Käytännössä yksityisiä palveluita ei ole käytettävissä laajoilla alueilla.
Muut arviointimenettelyyn osallistuvat hyvinvointialueet ovat Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa.
– Kaikilla kolmella arvioinnissa olevalla hyvinvointialueella siirtymätasaus on merkittävä syy alijäämiin. Kyllä sekin kertoo selkeästä rakenteellisesta rahoitusongelmasta, Jokela toteaa.
Arviointimenettelystä hyvinvointialuelaissa
Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei ole kattanut alijäämiään vuoteen 2026 mennessä, jos vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin, jos laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai jos hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuus tai valtion lisärahoitusta.
Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeävät jäsenet. Valtiovarainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.
Arviointiryhmä tekee ehdotuksen talouden tervehdyttämiseksi sekä palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän on käsiteltävä myös ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta eli käytännössä ehdotus yhdistämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.
Aluevaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava aluevaltuuston toimenpidepäätösten pohjalta. Hyvinvointialue raportoi toimenpiteistä neljännesvuosittain ja toimittaa valtiovarainministeriölle selvityksen toimenpiteiden toteutumisesta tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Valtiovarainministeriö voi päättää aluejakoselvittäjän asettamisesta joko toimenpide-ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten pohjalta tai jos toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti.
Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen viranomaiset saavat tehdä merkittäviä ja pitkäaikaisia talouspäätöksiä tai toimenpide-ehdotuksien vastaisia päätöksiä vain, jos se on välttämätöntä tai kiireellistä.
Lue valtiovarainministeriön tiedote: Hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella
Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä
17.6.2025Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun...Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä
Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.
-
Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksestaSari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja...
Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta
16.6.2025
Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin.
Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja
Aluehallitus valitsi henkilöstöjaoston puheenjohtajaksi SDP:n Sari Auvisen ja varapuheenjohtajaksi keskustan Pekka Rainion. Muut jäsenet ovat Helena Kaikkonen-Tiensuu, Antti Kerkelä, Maria-Riitta Mällinen, Annika Sipola ja Pertti Hemminki. Jäsenvalinnat ovat voimassa kaksi vuotta kuten aluehallituksen jäsenvalinnatkin.
Muita päätöksiä
Aluehallitus merkitsi tiedoksi aluevaltuuston päätöksen aluehallituksen kokoonpanosta ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle 2025-2027.
Nimettiin konserni- ja tilajaoston esittelijöiksi lakiasiainjohtaja Miikka Ruokamo ja tekninen johtaja Anne Korhonen, henkilöstöjaoston esittelijäksi henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen ja toimialajohtaja Miia Palo, yksilöasioiden jaoston esittelijöiksi sosiaalijohtaja Liisa Niiranen, pelastus- ja valmiuslautakunnan esittelijöiksi pelastusjohtaja Markus Aarto ja johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila ja saamen kielen lautakunnan esittelijäksi saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen.
Nimettiin aluehallituksen edustajat lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnassa aluehallituksen edustaja on Raija Kerätär, pelastus- ja valmiuslautakunnassa Marja-Leena Laitinen, saamen kielen lautakunnassa Maria-Riitta Mällinen, nuorisovaltuustossa Jarmo Siivikko, vammaisneuvostossa Tuomas Koskiniemi ja vanhusneuvostossa Antti Liikkanen.
Nimettiin hyvinvointialueen ehdokkaita jäseniksi ja varajäseniksi yhtiöiden hallituksiin. Rovaniemen Keskuspesula Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi esitetään Terhi Heikkilää ja jäseniksi Nina Niittyvuopiota ja Matti Henttusta. LapIT Oy:n varapuheenjohtajaksi esitetään Laura Laksoa. Lappica Oy:n puheenjohtajaksi esitetään Raija Kerätärtä ja jäseniksi Kimmo Suopajärveä ja Akseli Erkkilää. Meri-Lapin kuntapalvelut Oy:n jäseneksi esitetään Jani Kalasniemeä, Pohjois-Lapin Ruoka Oy:n jäseneksi Karoliina Harjuojaa ja Pellon Serviisi Oy:n jäseneksi Jonna Pekkalaa. Oulunkaaren Työterveys Oy:n jäseneksi esitetään Helvi Hamaria ja Muonion Ruoka- ja Siivouspalvelut Oy:n jäseneksi Sannukka Martikaista. Tervia Logistiikka Oy:n jäseniksi esitetään Maarit Alalahtea ja Minna Muukkosta.
Valittiin NordLab hyvinvointiyhtymän yhtymäkokousedustajiksi Outi Rämö, Heli Trög ja Miikka Alajääskö.
Nimettiin Susanna Viitala, Viivi Järvelä, Pekka Rainio ja Terje Juutilainen ehdokkaiksi Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan eli Tervian hallintoneuvostoon.
Nimettiin aluehallituksen kokouksiin osallistuvat viranhaltijat.
Hyväksyttiin työterveyspalveluja koskeva sopimus Lappica Oy:n kanssa.
Hyväksyttiin tukipalveluja koskevia nimikemuutoksia. Muutokset liittyvät päättyneisiin yt-neuvotteluihin ja koskevat 13 työntekijää.
Merkittiin tiedoksi tammi-huhtikuun talousraportti. Tämänhetkisen tilipäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous jäisi tänä vuonna noin 22 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Hyväksyttiin aluehallituksen kokousaikataulu. Kokoukset ovat jatkossa pääsääntöisesti maanantaisin.
Päätettiin panna täytäntöön aluevaltuuston 7. huhtikuuta tekemät päätökset.
Lisätietoja:
Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta
16.6.2025Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja...Aluehallituksen kokoustiedote 16.6.2025 pidetystä kokouksesta
Sari Auvisesta henkilöstöjaoston puheenjohtaja. Aluehallitus valitsi edustajansa lautakuntiin ja vaikuttamistoimielimiin.
-
Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat BodøssäIkäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen...
Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä
16.6.2025
Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.
Norjan Bodøssä 10.–12.6.2025 järjestetty Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi yhteen ikäihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjiä eri Pohjoismaista. Konferenssin tavoitteena oli vahvistaa ikäihmisten asemaa yhteiskunnan voimavarana, kehittää kansallista ja pohjoismaista senioripolitiikkaa sekä rakentaa uusia yhteistyöverkostoja.
Suomesta konferenssiin osallistui kahdeksan hengen delegaatio, johon kuului edustajia Lapin hyvinvointialueen, Tornion ja Rovaniemen vanhusneuvostoista sekä asiantuntijoita hyvinvointialueelta ja Lapin yliopistosta. Mukana olivat muun muassa Jorma Winter ja Yrjö Perkkiö Lapin hyvinvointialueelta, Olavi Stoor Torniosta sekä professori Päivi Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta.
Ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä
Konferenssin avajaisissa nautittiin viulumusiikista, joka kuljetti kuulijat englantilaisesta barokista norjalaiseen kansanmusiikkiin. Tapahtuma oli alun perin suunniteltu englanninkieliseksi, mutta järjestäjät olivat onnistuneet hankkimaan tulkit, jotka mahdollistivat viestinnän suomeksi ja norjaksi.
Kolmipäiväisen konferenssin aikana kuultiin puheenvuoroja senioripolitiikasta, tutkimuksesta ja käytännön esimerkeistä. Osallistujat pitivät erityisen arvokkaina epävirallisia keskusteluja, joissa jaettiin ideoita tulevaisuuden yhteisistä projekteista.
"Meillä kaikilla mailla on samansuuntaisia haasteita, ja yhdessä keskustelemalla voimme löytää hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja", todettiin Suomen delegaation kesken.
Konferenssin päätteeksi julkaistiin julkilausuma, jossa esitettiin konkreettisia toimenpiteitä digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehdotuksiin sisältyivät muun muassa:
- Yhdenvertaisten julkisten palvelujen takaaminen kaikille
- Analogisten palvelujen säilyttäminen tarpeen mukaan
- Digitaitojen koulutuksen tukeminen järjestöjen kautta
- Maksuton yksilöohjaus digitaitojen oppimisessa
- Puhelinpalvelu ikäihmisille digitaalisten palvelujen tueksi
Näiden lisäksi ikäihmisten vapaaehtoistyön tekeminen, ylisukupolvisuuden edistäminen sekä saamelaisalueen yhteisöllisyydestä oppiminen nostettiin tärkeiksi asioiksi, joita tulee edistää yhdessä.
Konferenssille toivotaan jatkuvuutta, ja suunnitteilla on työryhmän perustaminen, jossa on edustajia jokaisesta osallistujamaasta. Työryhmä veisi eteenpäin seuraavan tapaamisen suunnittelua ja varmistaisi, että ikäystävällinen Pohjola rakentuu yhteistyöllä myös tulevaisuudessa.
Kuvassa Suomen delegaatio vasemmalta oikealle: Pia Yliräisänen-Seppänen, Jorma Winter, Anne Luiro, Olavi Stoor, Yrjö Perkkiö, Matti Selin, Jenny Järvinen ja Päivi Rasi-Heikkinen.
Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä
16.6.2025Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen...Barents–Pohjola-seniorikonferenssi kokosi asiantuntijat Bodøssä
Ikäystävällisen Pohjolan rakentaminen, digitaalisen osallisuuden vahvistaminen ja yhteisten ratkaisujen etsiminen nousivat keskiöön, kun eri Pohjoismaiden edustajat tapasivat kesäkuussa Norjan Bodøssä. Suomesta mukana oli Lapin alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia, jotka toivat esiin pohjoisen erityiskysymyksiä ja loivat uusia yhteistyöverkostoja.
-
Lapin hyvinvointialueen johdon lomatiedot kesällä 2025Tästä uutisesta löydät kootusti Lapin hyvinvointialueen johdon kesän 2025 loma-ajat ja sijaisten tiedot.
Lapin hyvinvointialueen johdon lomatiedot kesällä 2025
11.6.2025
Tästä uutisesta löydät kootusti Lapin hyvinvointialueen johdon kesän 2025 loma-ajat ja sijaisten tiedot.
Kesän 2025 poikkeusaukioloajat ja sulut Lapin hyvinvointialueen palveluissa löydät omasta uutisesta.
Hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela lomalla 30.6.–3.8.2025
sijaisena: sosiaalijohtaja Liisa Niiranen (30.6.–13.7.)
vastuualuejohtaja Johanna Korteniemi (14.–24.7.)
pelastusjohtaja Markus Aarto (25.–27.7.)
toimialajohtaja Mikko Häikiö (28.7.–3.8.)Sosiaalipalvelut
Sosiaalijohtaja Liisa Niiranen lomalla 14.7.–10.8.2025
sijaisena: vastuualuejohtaja Johanna Korteniemi.perheiden ja työikäisten palvelut vastuualuejohtaja Johanna Korteniemi lomalla 13.6.–13.7.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Kaisa-Maria RantajärviVammaisten vastuualuejohtaja Mirja Kangas lomalla 2.–31.7.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Eija Lampelaikääntyneiden vastuualuejohtaja Annukka Marjala lomalla 30.6.–27.7.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Rita Oinas (30.6.–20.7.)
vastuuyksikköjohtaja Anne Mattila, (21.–27.7.)Asumisen ja päiväaikaisen toiminnan vastuuyksikköjohtaja, kaakkoinen palvelualue, vammaisten palvelut Maija Tervo lomalla 6.6.–3.7.
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja asuminen ja päiväaikainen toiminta, pohjoinen ja itäinen palvelualue, vammaisten palvelut Henri MuotkaVastuuyksikköjohtaja, ikääntyneiden kotona asumista tukevat palvelut Katja Raatikainen lomalla 7.7.–3.8.
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja, ikääntyneiden asumispalvelut Anne MattilaIkääntyneiden palveluiden Asumisen vastuuyksikköjohtaja Anne Mattila lomalla 9.6.–6.7.2025
sijaisena: Asiakas- ja palveluohjauksen vastuuyksikköjohtaja Rita Oinasvastuuyksikköjohtaja Eija-Riitta Lampela lomalla 4.–31.8.2025
sijaisena: sosiaalityöntekijä Else Ylianttilavastuuyksikköjohtaja Kati Aikio lomalla 16.–22.6.2025 sekä 21.7.–19.8.2025
sijaisena: erityisasiantuntija Päivi Mäki-Jokelavastuuyksikköjohtaja Rita Oinas lomalla 21.7.–17.8.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Katja Raatikainenvastuuyksikköjohtaja, perheiden ja työikäisten palvelut, kaakkoinen palvelualue Kaisa-Maria Rantajärvi lomalla 14.7.–10.8.2025
sijaisena: palvelupäällikkö Tea Romppainen (14.–20.7.)
palvelupäällikkö Raija Kumpula (21.7.–10.8.)vastuuyksikköjohtaja Merja Onkamo lomalla 2.–29.6.2025 ja 31.7.–7.8.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Suvi SeikkulaTerveyspalvelut
toimialajohtaja Miia Palo lomalla 1.–31.7.2025
sijaisena: hoitotyön johtaja Leena Karjalainenvastuuyksikköjohtaja Sari Ahlsved lomalla 7.7.–5.8.2025
sijaisena: kuntoutuspäällikkö Maria Riipivastuuyksikköjohtaja Tuula Valkola lomalla 19.6.–15.7.2025
sijaisena: johtava hoitaja Teija AlataloVastuuyksikköjohtaja Henna Kauranen lomalla 30.6.–3.8.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Johanna Tervalavastuuyksikköjohtaja Virpi Tuomaala lomalla 7.7.–1.8.2025
sijaisena: ylihoitaja Tuula Mäntymäki (7.–13.7..2025), ylihoitaja Ari Jauhojärvi (14.7–1.8.2025)vastuuyksikköjohtaja Teija Alatalo lomalla 21.7.–17.8.2025
sijaisena: vastuuyksikköjohtaja Tuula ValkolaYlilääkäri Katja Hämeenoja lomalla 16.6.–13.7.2025
sijaisena: Oyl Eija LampelaYlihoitaja, vastuuyksikköjohtaja, lasten ja nuorten keskitetyt mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut Tuula Mäntymäki lomalla 22.7.–18.8.2025
sijaisena ylihoitaja Ari JauhojärviJohtava hoitaja, vastuuyksikköjohtaja Johanna Tervala lomalla 30.5.–29.6.2025
sijaisena: johtava hoitaja, vastuuyksikköjohtaja Henna KauranenYlihoitaja, vastuuyksikköjohtaja Ari Jauhojärvi lomalla 16.6.–13.7.2025
sijaisena: ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja Virpi Tuomaala (16.6.–6.7.)
ylihoitaja, vastuuyksikköjohtaja Tuula Mäntymäki (7.7.–13.7.)johtava hoitaja Katariina Kettunen lomalla 16.7.–12.8.
sijaisena: johtava hammaslääkäri Eeva-Riitta YlikärppäPalvelujohtaja Päivi Sova lomalla 7.7.–13.7.2025
sijaisena: muutosjohtaja Kaarina EnontekiöPelastuspalvelut
tilannekeskuksen johtaja Petra Portaankorva lomalla 7.7.–10.8.2025
sijaisena: erityisasintuntija Lasse Hakalariskienhallintapäällikkö Timo Rantala lomalla 3.7.–8.6.2025
sijaisena: valvontapäällikkö Päivi Kylänen (14.7.–3.8.)
riskienhallintainsinööri Sanna Leiviskä (3.–13.7.2025)valvontapäällikkö Päivi Kylänen lomalla 18.6.–13.7.2025
sijaisena: riskienhallintapäällikkö Timo Rantalaturvallisuuskouluttaja Riku Mäenpää lomalla 7.–20.7.2025
ei sijaistapelastuspäällikkö Harri Paldanius lomalla 11.8.–30.8.2025
sijaisena: palopäällikkö Jyri Keränenpalopäällikkö Mika Tirroniemi lomalla 16.6.–13.7.2025
sijaisena: päivystävä palomestari Ville Rankinen (16.6.–4.7.)
pelastuspäällikkö Harri Paldanius (5.–13.7.)Tukipalvelut
toimialajohtaja Mikko Häikiö lomalla 23.6.–27.7.2025
sijaisena: hallintojohtaja Harri Tiuraniemi (23.6–26.6.)
henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen (27.6–6.7.)
tekninen johtaja Anne Korhonen (7.–27.7.)hallintojohtaja Harri Tiuraniemi lomalla 27.6.–3.8.2025
sijaisena: hankintapäällikkö Hilkka Neuvonen (27.6–6.7.)
viestintäjohtaja Riitta Muhonen (7.7–22.7.)
johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila (23.7–3.8.)henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen lomalla 7.7.–10.8.2025
sijaisena: Annukka Varjonen (7.7.–13.7.)
hoitotyön johtaja Leena Karjalainen (14.7–3.8.)
neuvottelupäällikkö Hanna Hyvönen (4.–10.8.).lakiasiainjohtaja Miikka Ruokamo lomalla 7.7.–3.8.2025
sijaisena: hallintolakimies Ville Vitikkajärjestelmäpäällikkö Anne Pahtakari lomalla 23.6.–18.7.2025
sijaisena: sovellussuunnittelija Sanna Virtakiinteistö- ja tilapäällikkö Anu Lumimäki lomalla 9.–22.6. sekä 28.7.–17.8.2025
sijaisena: kiinteistöpäällikkö Kai Varishankintapäällikkö, hankintapalvelut yksikönjohtaja Hilkka Neuvonen lomalla 16.–22.6.2025 sekä 14.7.–17.8.2025
sijaisena: ICT-hankintojen kategoriavastaava Joonas Rytkönen (16.–22.6.)
hankintojen erityisasiantuntija, SOTE-hankintojen kategoriavastaava Satu Tervasmäki (14.7.–17.8.)tekninen johtaja Anne Korhonen lomalla 26.6.–6.7.2025 sekä 15.–24.8.2025
sijasena: kiinteistö ja tilapäällikkö sijaisena Anu Lumimäkipuhtauspalvelupäällikkö Katja Koivumaa lomalla 23.6.–20.7.2025
sijaisena: siivouspäällikkö Teija Hoiskohallintopäällikkö Rauni Jokelainen lomalla 23.6.–20.7.2025
sijaisena: toimistopäällikkö Jaana Väyrynenvalmiuspäällikko Juha Narkilahti lomalla 16.–22.6.2025 sekä 30.6.–3.8.2025
sijaisena: turvallisuuspäällikkö Thomas Draper (16.–22.6. sekä 21.7.–3.8.2025)
valmiusasiantuntija Mikko Naakka (30.6.–13.7.2025)talouspalvelupäällikkö Seija Voutilainen lomalla 16.6.–6.7.2025 sekä 11.8.–7.9.
sijaisena: taloussuunnittelu- ja laskentapäällikkö Arto Sarala (16.–29.6. sekä 11.8.–7.9.)
talousjohtaja Anne Räisänen (30.6.–6.7.)talousjohtaja Anne Räisänen lomalla 7.7.–8.8.2025
sijaisena: talouspalvelupäällikkö Seija Voutilainenjohtajaylilääkäri Jyri J. Taskila lomalla 13.6.–21.7.2025
sijaisena: tilannekeskuksen johtaja Petra Portaankorva (13.6.–6.7.)
ylilääkäri Jari Pirnes (7.7.–21.7.).tietoturvapäällikkö Terho Karppinen lomalla 20.6.–20.7.2025
sijaisena: tietohallintoasiantuntija Tanja Maunulatietopalvelupäällikko Ilari Sainio lomalla 30.6.–30.7.2025
sijaisena: hankintapäällikkö Hilkka Neuvonen (30.6.–6.7.)
viestintäjohtaja Riitta Muhonen (7.7.–22.7.)
johtajaylilääkäri Jyri J. Taskila (23.7.–30.7.)Kehittämispäällikkö Mika Heikkilä lomalla 7.7.–1.8.2025
sijaisena hankejohtaja Anttila Kaisu (7.7.2025–8.7.2025)
järjestelmäpäällikkö Jenna Hänninen (9.–20.7.)
projektipäällikkö Hanna-Kaisa Kumpuniemi (21.7.–1.8.)ruokapalvelupäällikkö Sari Salo lomalla 23.6.–13.7.2025
sijaisena ravitsemispäällikkö Mirjami Päiveröinenviestintäjohtaja Riitta Muhonen lomalla 16.6.–6.7.2025 sekä 31.7.–10.8.2025
sijaisena: viestintäasiantuntija Jutta Marjakaarto (16.6.–6.7. sekä 4.–10.8.)
viestintäasiantuntija Minna Aula (31.7.–1.8.) Lapin hyvinvointialueen johdon lomatiedot kesällä 2025
11.6.2025Tästä uutisesta löydät kootusti Lapin hyvinvointialueen johdon kesän 2025 loma-ajat ja sijaisten tiedot.Lapin hyvinvointialueen johdon lomatiedot kesällä 2025
Tästä uutisesta löydät kootusti Lapin hyvinvointialueen johdon kesän 2025 loma-ajat ja sijaisten tiedot.
-
Johdon blogi: Puheenjohtajan kesäterveiset uuden ajan kynnykselläAluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kokoaa blogikirjoituksessaan yhteen ensimmäisen...
Johdon blogi: Puheenjohtajan kesäterveiset uuden ajan kynnyksellä
Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto.
5.6.2025
Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kokoaa blogikirjoituksessaan yhteen ensimmäisen aluevaltuuston toimintakauden aikana tehtyä työtä. Melaluoto toimi ensimmäisen aluevaltuuston toimikauden aikana aluehallituksen puheenjohtajana.
Uudistus etenee
Reilu kolme vuotta sitten pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Hyvinvointialueet ovat vastanneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisestä kaksi ja puoli vuotta. Historia on vielä lyhyt, mutta paljon olemme jo saaneet aikaan. Käynnistysvaihe on ohi. Toiminnan uudistaminen ja vakiinnuttaminen on käynnissä. Ministeriöitten sekä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen arvioiden mukaan uudistus etenee suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Uudistus on luonut hyviä edellytyksiä palvelujen entistä toimivammalle yhteistyölle.
Lapissa on tehty ”kädet savessa” työtä, mutta kaikki ei ole vielä valmista. Työtä riittää. Esimerkiksi paljon puhutusta ”mummorallista” pitää päästä eroon. Isoista haasteista huolimatta oikeaan suuntaan mennään. Aikaa ja malttia tarvitaan. Uskon, että kun nyt työnsä aloittava aluevaltuusto päättää kautensa, tulevat palvelut olemaan hyvällä mallilla ja toivottavasti myös talouden haasteet on selätetty. Tähän luotan.
Aluevaltuusto on käyttänyt päätösvaltaa
Toukokuun lopussa työnsä päättänyt aluevaltuusto on tehnyt valtavan määrän päätöksiä, joilla uusi toimintamalli on saatu liikkeelle ja joilla toimintaa on uudistettu. Kirjoitin vuosi sitten blogikirjoituksessa, että ”uudistus etenee, aluevaltuusto on tehnyt linjauksia ja päätöksiä, tärkeät palvelut turvataan, Lappi kritisoi sairaalaverkkoesitystä, luottamushenkilöorganisaatiota ja operatiivista toimintaa arvioidaan ja että henkilöstö on avainasemassa”. Nämä teemat ovat olleet tiiviisti työn alla viimeisen vuoden ajan.
Työnsä päättänyt aluevaltuusto, aluehallitus, lautakunnat ja hyvinvointialueen henkilöstö ovat joutuneet työskentelemään kovan paineen alla. Pinnalla on ollut huoli tärkeiden peruspalvelujen varmistamisesta Lapin jokaisessa kolkassa. Toisessa vaakakupissa on ollut tiukkeneva talouden tilanne. Lapin hyvinvointialueelle tullut valtion rahoitus on ollut vuositasolla 50 miljoonaa euroa pienempi kuin meille kuuluisi. Kahden viime vuoden aikana syntynyt talouden alijäämä perustuu suurelta osin siihen todellisuuteen. Talouden sopeuttaminen ja palvelujen uudistaminen on ollut kaiken aikaa akuutisti agendallamme. Uusi aluevaltuustokaan ei pääse karkuun tältä asialta. Menestystä siihen työhön.
Silloin tällöin kuulee arvioitavan, että aluevaltuusto on kumileimasin. Nämä arviot eivät todellakaan pidä paikkaansa. Aluevaltuusto on käyttänyt sille kuuluvaa päätösvaltaa. Hyvä niin.
Kuntakentältä myönteistä palautetta
Hyvinvointialueella on paljon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kunnat ja kaupungit ovat kumppaneista tärkeimmät. Olemme käyneet muutaman viime viikon aikana kuntaneuvottelut kaikkien palvelualueitten kuntien kanssa.
Oma johtopäätökseni on, että kuntakentän kommentit ovat olleet myönteisiä. Kunnat ovat arvioineet, että hyvään suuntaan mennään. Neuvotteluissa on käyty läpi vielä kehitysvaiheessa olevia asioita. Hyvinvointialue ja kuntakenttä ovat samassa veneessä ja molempien tahojen onnistuminen omassa työssä sataa kummankin laariin. Hyvinvointialueen tavoitteena on vahvistaa kuntakentän kanssa käytävää vuoropuhelua ja yhteistyötä. Tästä on hyvä jatkaa.
Organisaatio on uudistunut ja uudistuu
Kuluneen vuoden aikana on arvioitu organisaatiota. Aluevaltuusto on päättänyt tehdä perusteellisen valmistelun jälkeen isoja muutoksia sekä operatiiviseen organisaatioon että luottamushenkilöorganisaatioon. Osa muutoksista on jo pantu täytäntöön ja osan toteutus on tulossa nopeasti. Uskon, että uudistukset luovat hyvät lähtökohdat tehokkaalle ja määrätietoiselle toiminnalle. Uudistusten myötä luottamushenkilötyö ja operatiivinen työ kulkevat entistä paremmin käsi kädessä. Tällä mennään.
Henkilöstö on avainasemassa
Hyvinvointialueen tärkein voimavara on henkilöstö. Kun johto ja henkilöstö voi hyvin ja onnistuu työssä, niin päättäjien työ on paljon helpompaa. Hyvinvointialuestrategian hyväksymisen yhteydessä henkilöstö nostettiin yhdeksi tärkeimmistä painopisteistä. Johtamiseen ja esihenkilötyöhön panostetaan. Toivon, että esimerkiksi käynnissä oleva Jotos-johtamisohjelma onnistuu ja tuo eväitä hyvään johtamiseen ja esihenkilötyöhön.
Toivon hyvinvointialueen henkilöstölle voimia tärkeään työhön ja valmiutta toiminnan uudistamiseen. Työtä kyllä riittää.
Kiitosten aika
Olen saanut toimia ja tehdä työtä aluehallituksen puheenjohtajana. Kun aloitin työn toivoin, että me päättäjät olisimme hyvänä esimerkkinä organisaatiolle ja henkilöstölle hyvästä yhteistyöstä ja tehokkaasta toiminnasta. Historiallisen ensimmäisen toimikauden päättyessä arvioin, että Lapin hyvinvointialueen päättäjillä on hyvä mahdollisuus varmistaa lappilaisille ihmisille tärkeät peruspalvelut.
Jos jotakin tästä rupeamasta jää kaipaamaan niin teitä hienoja ihmisiä, joihin olen saanut tutustua ja tehdä erinomaisen tärkeää työtä.
Kiitän hyvinvointialueen henkilöstöä, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita tuesta ja hyvästä yhteistyöstä. Kiitos luottamuksesta.
Uusi aika alkaa
Lapin hyvinvointialueen visio on seuraava: ”Lapissa eletään hyvää ja turvallista elämää ja meillä ihmiset ja palvelut kohtaavat oikeissa paikoissa oikeaan aikaan”. Toivon Lapin hyvinvointialueen päättäjiltä viisautta tehdä oikeita ja pitkälle kantavia päätöksiä. Toivotan mitä parhainta menestystä työssä Lapin hyvinvointialueen vision tavoitteiden saavuttamisessa.
Lapha on turvallinen kumppani läpi elämän.
Se on siinä!
Hyvää kesäaikaa kaikille.
Tapani Melaluoto
Aluehallituksen puheenjohtaja 3/2022-6/2025 Johdon blogi: Puheenjohtajan kesäterveiset uuden ajan kynnyksellä
5.6.2025Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kokoaa blogikirjoituksessaan yhteen ensimmäisen...Johdon blogi: Puheenjohtajan kesäterveiset uuden ajan kynnyksellä
Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kokoaa blogikirjoituksessaan yhteen ensimmäisen aluevaltuuston toimintakauden aikana tehtyä työtä. Melaluoto toimi ensimmäisen aluevaltuuston toimikauden aikana aluehallituksen puheenjohtajana.
-
Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen linjaukset lähitulevaisuuteen päätettyAluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kirjoittaa blogissaan muun muassa Lapin hyvinvointialueen...
Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen linjaukset lähitulevaisuuteen päätetty
20.12.2024
Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kirjoittaa blogissaan muun muassa Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarviosta.
Hyvinvointialueen elinkaari kaksi vuotta
Hyvinvointialueen toiminnan elinkaari on juuri nyt noin kahden vuoden mittainen. Ihmisen elinkaareen verrattuna puhuisimme vuosi sitten kävelemään oppineesta lapsesta. Vertaus ei ole aivan kaukaa haettu. Edessämme on ollut paljon asioita, joiden kanssa elämiseen olemme saaneet oppia. Asiat ovat olleet tuttuja, mutta mittasuhteet ovat olleet valtavat, mm miljardibudjetti ja 8000 työntekijää.
Lähtötilanne talousarvion valmisteluun
Lähtökohdat vuoden 2025 talousarvion valmisteluun ovat olleet kovin erilaiset kuin vuosi sitten. Vuosi sitten meillä oli aluevaltuuston hyväksymä hyvinvointialuestrategia. Siitä ammensimme eväitä talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Lopputulos oli sen mukainen. Hyvin ylätasolla olimme ja aluevaltuuston hyväksymään talousarvioon liittyi kymmenien miljoonien eurojen avoimet kysymykset, joihin ajattelimme vastausten löytyvän vuoden aikana.
Nyt valmistelu on tapahtunut aivan eri lähtökohdista. Aluevaltuusto on päättänyt hyvinvointialueen palveluiden järjestämisohjelmasta, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastus- ja ensihoidon palvelutasosta, pelastustoimen Pohjois-Suomen yhteistyösopimuksesta, henkilöstöohjelmasta, hankintastrategiasta, konserniohjeesta, investointisuunnitelmista. Vuoden 2024 aikana on tehty mittava valmistelu ja työ palvelujen uudistamisessa; vammaisten palvelujen palvelurakenteen keventämiseksi, ikääntyneiden palveluiden palvelurakenteen keventämiseksi, perusterveydenhuollon sairaalahoidon uudistamiseksi, palvelurakenteen muutoksista erikoissairaanhoitoon ja hyvinvointialueen talouden sopeuttamisohjelmasta.
Aluevaltuusto on päättänyt myös hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmasta sekä hyvinvointialueen osallisuusohjelmasta vuosille 2024-2026.
Aluevaltuusto teki lokakuun 28. päivä hyvin konkreettisia päätöksiä. Hyväksyimme suunnitelman sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksista Lapin hyvinvointialueella.
Edellä kertomani on luonut aikaisempaa huomattavasti paremman valmiuden talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun.
Talousarvio vuodelle 2025
Valmistelu ja päätöksenteko on mennyt isoin harppauksin eteenpäin. Ja se näkyy ensi vuoden talousarviossa. Aluehallitus asetti tavoitteeksi palvelujen turvaamisen sekä tulojen ja menojen tasapainon vuonna 2025. Aluevaltuuston päätös vuoden 2025 talousarvioksi on tasapainossa. Uutta alijäämää ei synny. Olen useassa yhteydessä todennut, että tämä on todella iso askel eteenpäin ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Ensi vuoden talousarvioesityksellä ei vielä vuosina 2023 ja 2024 syntyneitä alijäämiä kateta. Suunta on kuitenkin oikea!
Aluehallituksen käsittelyssä keskusteltiin kovasti siitä, onko esitys realistinen ja myös toteutettavissa. Huolta totta kai kannettiin lakisääteisten ja tärkeitten peruspalvelujen turvaamisesta. Tätä virkajohdolta aktiivisesti kysyttiin. Hyvinvointialuejohtajan ja toimialajohtajien vastaukset olivat myönteisiä. Palvelut turvataan!
Aluehallituksen puheenjohtajana arvioin, että valmistelussa ja päätöksenteossa on tehty hyvää työtä kuluneena vuonna. Aluehallituksen talousarviokäsittelyä leimasi ratkaisuhakuisuus ja yksituumaisuus. Sama jatkui mielestäni myös aluevaltuuston päätöksenteossa. Muutamasta kohdasta äänestettiin, mutta se kuuluu demokratiaan.
Kiitos ja hyvää joulun aikaa
Suuri kiitos Lapin hyvinvointialueen viranhaltijoille ja henkilöstölle hienosta työstä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Lapin asukkaille.
Iso kiitos hyvinvointialueen päättäjille tärkeitten päätösten tekemisestä. Kiitos myös hyvinvointialueen yhteistyökumppaneille.
Toivotan kaikille Rauhallista joulun aikaa ja hyvää tulevaa vuotta.
Tapani Melaluoto
Aluehallituksen puheenjohtaja
Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen linjaukset lähitulevaisuuteen päätetty
20.12.2024Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kirjoittaa blogissaan muun muassa Lapin hyvinvointialueen...Johdon blogi: Lapin hyvinvointialueen linjaukset lähitulevaisuuteen päätetty
Aluehallituksen puheenjohtaja Tapani Melaluoto kirjoittaa blogissaan muun muassa Lapin hyvinvointialueen vuoden 2025 talousarviosta.
-
Johdon blogi: Satu tunnin maratonistaJohdon blogi on luettavissa liitetiedostosta.
Johdon blogi: Satu tunnin maratonista
4.9.2024
Johdon blogi on luettavissa liitetiedostosta.
Johdon blogi: Satu tunnin maratonista (pdf)
Lue lisäksi uutinen aiheesta: Lapin hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Jokela: Sote-uudistus tehtiin 10-15 vuotta liian myöhään
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kannanotto asiaan osoitteessa pohde.fi
Palvelut hyvinvointialueella
Lapin hyvinvointialue järjestää Lapin julkiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.
Pelastuspalvelut löydät Lapin pelastuslaitoksen sivuilta.
Työpaikat hyvinvointialueella
Tervetuloa tutustumaan Lapin suurimman työnantajan työpaikkoihin! Lapin hyvinvointialue on hyvä työnantaja, koska meillä kaikki tehtävät ovat ihmisen kokoisia. Meillä olet sopivasti mukavuusalueellasi, mutta opit samalla uutta.