Jorgale dan viidáse siiddui

Aluehallituksen kokoustiedote 23.6.2025 pidetystä kokouksesta

Arviointiryhmä aloittaa työnsä syksyllä ja antaa toimenpide-ehdotukset ensi kesänä, Lapin hyvinvointialue tukee asetusta, joka mahdollistaa kevyet leikkaukset ilman ympärivuorokautista päivystystä, Lapin hyvinvointialue vetoaa ministeriöihin: Sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueella

Arviointiryhmä aloittaa työnsä syksyllä ja antaa toimenpide-ehdotukset ensi kesänä

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön päätöksen Lapin hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.

Aluehallitus nimeää arviointiryhmään edustajan elokuussa sekä antaa lausunnon valtiovarainministeriön esittämästä arviointiryhmän puheenjohtajasta.

Lapin hyvinvointialue tukee asetusta, joka mahdollistaa kevyet leikkaukset ilman ympärivuorokautista päivystystä

Hyväksyttiin sosiaali- ja terveysministeriölle annettava lausunto, joka koskee terveydenhuoltolain nojalla annettavan niin sanotun päiväkirurgia-asetuksen luonnosta. Lapin hyvinvointialue pitää asetusta selkeänä ja kannatettavana, koska se mahdollistaa nykyaikaisen, alle 23 tuntia seurantaa edellyttävän leikkaustoiminnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa ilman monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä.

Asetus sallii potilaan yöpymisen sairaalassa toimenpiteen jälkeen, jos se on tarpeen, mutta raskaammat leikkaukset rajataan pois. Asetus huomioi erityisryhmien, kuten lasten ja kehitysvammaisten, tarpeet ja vaatii riittävää osaamista heidän hoidossaan. Leikkauksia saa tehdä vain, jos niihin ei liity suuria riskejä ja potilas voi kotiutua viimeistään seuraavana aamuna. Lopullinen päätös potilaan soveltuvuudesta päiväkirurgia- tai heräämöstä kotiin -toimintaan jää lääkäreille, mikä on Lapin hyvinvointialueen mielestä oikea ratkaisu.

Lapin hyvinvointialue vetoaa ministeriöihin: Sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueella

Aluehallitus hyväksyi Lapin hyvinvointialueen hakemuksen, jossa pyydetään lisäaikaa vuoden 2025 loppuun saakka 1.10.2025 voimaantulevan lainsäädännön edellyttämien sairaaloiden muutosten toimeenpanemiseksi. Lisäksi Lapin hyvinvointialue vetoaa valtioneuvostoon, että sairaalaverkkouudistuksesta tulee saada päättää alueellisesti, ei valtakunnallisesti.

Hyvinvointialueen mukaan valtakunnallinen malli aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia ja heikentää palveluita verrattuna alueen itse kehittämään ja demokraattisesti hyväksyttyyn työnjakomalliin. Vetoomuksessa korostetaan, että paikallinen itsehallinto ja alueen erityispiirteet on huomioitava päätöksenteossa. Lapin hyvinvointialue pyytää valtioneuvostoa muuttamaan lainsäädäntöä niin, että alueet voivat itse päättää sairaalaverkon rakenteesta.

Aluehallitus nimesi erikoissairaanhoidon ohjausryhmän. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun toteuttamista Lapin hyvinvointialueella osana Pohjois-Suomen yhteistyöalueen erikoissairaanhoidon kokonaisuutta sekä lainsäädännöstä ja talouden sopeuttamisesta aiheutuvia muutoksia Lapin hyvinvointialueen erikoissairaanhoidossa.

Ryhmän puheenjohtajana toimii aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa. Ryhmään nimettiin aluehallituksesta Tuomas Koskiniemi, Heli Trög, Terje Juutilainen, Antti Liikkanen, Pekka Rainio ja Piia Kilpeläinen-Tuoma. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta nimeää ryhmään yhden jäsenen. Ryhmään nimettiin myös tarvittavat viranhaltijat Lapin hyvinvointialueelta. Ryhmä raportoi säännöllisesti työskentelystään aluehallitukselle ja sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalle.

Konserni- ja tilajaoston puheenjohtajaksi Outi Keinänen

Aluehallitus valitsi konserni- ja tilajaoston puheenjohtajaksi keskustan Outi Keinäsen ja varapuheenjohtajaksi vasemmiston Piia Kilpeläinen-Tuoman. Jaoston muut jäsenet ovat Eija Ahola, Jussi Vaara, Antti Liikkanen, Heidi Jauhojärvi ja Timo Alaräisänen. Aluehallitus nimesi heille myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenvalinnat ovat voimassa kaksi vuotta kuten aluehallituksen jäsenvalinnatkin.

Muita päätöksiä

Valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen myönnettiin loppuvuodelle 2025 enintään 1706,25 euroa valtuutettua kohden.

Myönnettiin Henri Muotkalle ero aluehallituksen varajäsenyydestä, sillä hänet on valittu kunnanhallituksen varapuheenjohtajaksi. Aluehallitus ehdottaa aluevaltuustolle, että valtuusto valitsee Muotkan tilalle uuden varajäsenen.

Aluehallitus palautti sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan jäsenten valinnan osittain takaisin aluevaltuuston päätettäväksi. Lautakuntaan oli nimetty hallintosäännön vastaisesti varajäseniksi henkilöitä, jotka eivät olleet aluevaltuutettuja tai varavaltuutettuja.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi lausuntopyynnön, joka on tullut hyvinvointialueelle koskien hyvinvointialue- ja maakuntajakolakia. Lain muuttamisen tarkoituksena on erottaa maakuntajako ja hyvinvointialuejako toisistaan lainsäädännössä. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi hyvinvointialueiden yhdistämisen.

Päätettiin käynnistää yhteistoimintaneuvottelut koskien koko ensihoitopalvelujen henkilöstöä. Neuvottelut liittyvät ensihoitopalveluissa tehtävään organisaatiouudistukseen, jolla selkeytetään vastuualueen johtamisjärjestelmää sekä siirretään palvelujen ja talouden vastuu palvelualueille sekä parannetaan lähiesihenkilöiden työskentelyä.

Aluehallitus päätti siirtää neljä lähihoitajan toimea ikääntyneiden palveluista tilannekeskuspalveluihin ja muuttaa nimikkeen sote-koordinaattoriksi. Kelpoisuusvaatimuksena oikeus harjoittaa sairaanhoitajan ammattia laillistettuna ammattihenkilönä.

Aluehallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen koskien osastonhoitajan viran täyttämistä.

Aluehallitus valitsi sosiaali- ja terveyspalveluihin Johanna Korteniemen lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palvelujen vastuualuejohtajaksi sekä Antti Alaräisäsen sotekeskuspalvelujen vastuualuejohtajaksi vuoden 2026 alusta alkaen. Aluehallitus määräsi nämä vastuualuejohtajat vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisen edellyttämistä vastuualuejohtajan tehtävistä jo elokuusta 2025 alkaen.

Hyväksyttiin professiojohtamisen linjaukset Lapin hyvinvointialueelle. Professiojohtajat ovat oman ammattialansa ylimmät viranhaltijat hyvinvointialueella ja vastaavat sosiaalityön, lääketieteellisen työn ja hoitotyön kehittämisestä Lapin hyvinvointialueella. Aluehallitus nimesi sosiaalityön johtajaksi vuoden 2026 alusta sosiaalijohtaja Liisa Niirasen.

Aluehallitus päätti, että Lapin hyvinvointialue on valmis toimimaan Pohjois-Suomen yhteistyöalueen sosiaalialan osaamiskeskuksen toiminnasta vastaavana hyvinvointialueena, jos yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa asiasta näin sovitaan.

Hyväksyttiin muutoksia asiakasmaksujen toimivaltaan talouspalvelujen organisaatiomuutoksen takia.

Aluehallitus palautti uudelleen vastattavaksi valtuustoaloitteet, jotka koskivat määräaikaisen laitos- ja ryhmäkuntoutuksen palauttamisesta sekä vammaisneuvoston ja järjestöjen mukaan ottamista suunnittelu- ja valmisteluprosesseihin.

Lisätietoja:

https://lapha.fi/tietoameista/esityslistat-ja-poytakirjat

Jorgale dan viidáse siiddui

Terveydenhuoltolain muutosten voimaantulon toiminnalliset vaikutukset Lapin keskussairaalan ja Länsi-Pohjan keskussairaalan työnjakoon 

Kuva: Jarno Niemi

Sairaaloiden yhteensovittamisen hankkeen työryhmät ovat työskennelleet toukokuusta lähtien. Lapin hyvinvointialueen terveyspalveluiden johto on tehnyt tarvittavat linjaukset työryhmien tähänastisen työskentelyn pohjalta 17.6.2025. Työryhmät jatkavat muutosten suunnittelua ja toteuttamista kesän ja syksyn aikana. 

Muutokset, jotka tulevat voimaan 1.10.2025 ja toteutetaan 1.1.2026 mennessä 

Kirurgia  

Tekonivel-, raskas-, syöpäkirurgiset ja muut osastohoitoa vaativat leikkaukset siirretään Lapin keskussairaalan terveydenhuoltolain mukaisesti. Päiväkirurgisia ja alle 23 tuntia toimenpiteen jälkeen sairaalassa seurattavia (HERKO)leikkauksia siirretään tehtäväksi Länsi-Pohjan keskussairaalassa, jotta leikkaussalikapasiteettia vapautuu Lapin keskussairaalassa raskaaseen kirurgiaan.   

Kirurgiset potilaat asioivat leikkausta edeltävät ja leikkauksen jälkeiset poliklinikkakäynnit jatkossakin lähimmässä toimipisteessä leikkauspaikasta riippumatta. Lääkäreillä on jatkossa mahdollisuus työskennellä sairaalan molemmissa toimipisteissä.  

Päivystys   

Länsi-Pohjan keskussairaalassa säilyy väestölle avoin ympärivuorokautinen päivystys ja Meri-Lapin alueen väestö hakeutuu hoitoon Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalle kuten tälläkin hetkellä. Lisäksi sairaalassa on usean eri erikoisalan päivystys kello 22.00 asti. Yöaikaan Länsi-Pohjan Akuuttiklinikalla päivystää akuuttilääkäri sekä yleislääkäri. Tarvittaessa potilas lähetetään jatkohoitoon Lapin keskussairaalaan tai OYS:aan riippuen siitä, edellyttääkö potilaan sairaus jatkohoitoa keskussairaalassa vai yliopistosairaalassa. Ympärivuorokautinen monierikoisalainen päivystys päättyy Länsi-Pohjan keskussairaalassa aikavälillä 22.00-7.00 laissa tapahtuvan muutoksen vuoksi.  

Medisiiniset toiminnot  

Medisiininen vuodeosastotoiminta ja valvontatasoinen hoito jatkuvat Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Raskas tehohoito keskitetään Lapin keskussairaalaan 1.10.2025 alkaen monierikoisalaisen yöpäivystyksen päättyessä Länsi-Pohjan keskussairaalassa.  

Anestesiapäivystys sekä sisätautien vapaamuotoinen päivystys jatkuvat myös yöaikana Länsi-Pohjan keskussairaalassa mahdollistaen tehovalvonnan jatkumisen Länsi-Pohjan keskussairaalassa.   

Jorgale dan viidáse siiddui

Palvelusetelituottaja, lisää nyt tietosi PSOP-järjestelmään, jotta voit laskuttaa syyskuussa tuottamasi palvelut

Kuva: STM

Lapin hyvinvointialue suosittelee palvelusetelituottajia kirjautumaan PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian.

Lapin hyvinvointialue ottaa käyttöön uuden sähköisen PSOP-palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän sosiaalipalveluissa. Vaana-järjestelmä poistuu käytöstä 31.8.2025, mutta palveluseteliyrittäjä voi laskuttaa vielä elokuussa tuottamansa palvelut syyskuun alussa Vaana-järjestelmän kautta.

Suosittelemme, että kaikki uudet ja vanhat palvelusetelituottajat kirjautuvat PSOP-järjestelmään mahdollisimman pian. Yrityksen tiedot viedään PSOP-järjestelmään yrityksen nimenkirjoitusoikeudellisena käyttäjänä tai yrityksen puolesta-asiointiin myönnetyllä Suomi.fi-valtuudella.

Tämän jälkeen yritys voi hakeutua palveluntuottajaksi sääntökirjojen mukaisesti. Verkkosivuiltamme löytyvät 1.9.2025 alkaen voimassa olevat sääntökirjat, joista löytyvät pakolliset liitetietovaatimukset.

Edellytämme Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun kuulumista. Tilaajavastuulainmukaiset tiedot siirtyvät palvelusta suoraan PSOPiin. Tietoturvavaatimusten selvitystä ja henkilötietojen käsittelytoimien kuvausta koskevat ladattavat ja täytettävät lomakkeet löytyvät täältä.

Katso henkilötietolomakkeen täyttämisestä järjestetyn infotilaisuuden tallenne: https://youtu.be/oidOTQjZaEM (Tallenne on katsottavissa 3.7.2025 asti.)

PSOP-infotilaisuuksia elokuussa

Järjestämme PSOP-järjestelmän käyttöönottoon liittyviä infotilaisuuksia elokuussa. Pyydämme kaikkia infoihin osallistuvia vastaamaan 20.7.2025 mennessä ennakkokyselyyn, jolla kartoitamme PSOP-järjestelmään ja sääntökirjoihin liittyviä kysymyksiä. 

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: omaishoidon tuen vapaan palvelusetelisääntökirja
ti 12.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: ympärivuorokautisen palveluasumisen ja yhteisöllisen asumisen palvelusetelisääntökirja
ke 13.8.2025 klo 10–11. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: kotihoidon palvelusetelisääntökirja
to 14.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: tukipalvelujen palvelusetelisääntökirja
ti 19.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-infotilaisuus palveluntuottajille: lääkkeiden annosjakelun palvelusetelisääntökirja
ke 20.8.2025 klo 14–15. Liity infoon tästä. Vastaa ennakkokyselyyn 20.7. mennessä tästä.

PSOP-koulutus palveluntuottajille: kirjaaminen 
ke 27.8.2025 klo 14.30–15.30 ja samansisältöisenä ti 2.9.2025 klo 15–16. Liity infoon tästä.

Henkilökohtaisen avun ja vammaisen henkilön asumisen tuen palvelusetelisääntökirjoja koskevat infot pidetään syyskuun alussa. Infojen tarkempi aikataulu ilmoitetaan myöhemmin.

Jorgale dan viidáse siiddui

Lapin hyvinvointialue suhtautuu valtion arviointimenettelyyn maltillisesti: arviointimenettely ei tarkoita aluejakoselvitystä

Kuva: Lapin materiaalipankki.

Valtiovarainministeriö ilmoitti tiistaina, että Lapin hyvinvointialue on yksi niin sanottuun arviointimenettelyyn osallistuvista hyvinvointialueista. Lapin hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa ja hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela suhtautuvat uutiseen rauhallisin mielin.

Arviointimenettelyssä valtio ja hyvinvointialue yhdessä pohtivat toimenpide-ehdotuksia, joilla hyvinvointialueen taloutta voidaan parantaa. Samalla valtio voi ohjata talouteen liittyvää päätöksentekoa tavallista tiukemmin. Prosessi kestää noin vuoden.

– Monilla on varmasti mielikuva, että arviointimenettely tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueen yhdistämistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Mutta arviointimenettely ei ole sama asia kuin aluejakoselvitys, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela rauhoittelee.

Käytännön työ alkaa syksyllä, ja tavoite on, että ensi kesään mennessä ministeriöiden ja hyvinvointialueen yhteinen arviointiryhmä toimittaa toimenpide-ehdotuksensa valtiovarainministeriölle. Mahdollinen aluejakoselvitys on erillinen prosessinsa, jota ministeriö voi harkita, jos se ei katso joko toimenpide-ehdotuksia tai niiden toimeenpanoa riittäväksi.

Toimivat palvelut, mutta kattamattomat alijäämät

Valtio voi käynnistää arviointimenettelyn joko taloudellisista tai toiminnallisista syistä. Lapin osalta syynä on, että vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut alle 80 prosenttia ja laskennallinen lainanhoitokate alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin. Lisäksi Lapille on myönnetty lainanottovaltuutta.

Toiminnallisia syitä voisivat olla esimerkiksi yhdenvertaisuuden, laadun, turvallisuuden tai henkilöstön riittävyyden vaarantuminen.

– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, Jokela kertoo.

– Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on linjannut joulukuussa, että jos arviointimenettelyyn joudutaan, se johtuu taloudesta eikä lappilaisten palvelujen vaarantamisesta. Lappi pyrkii kattamaan alkuvuosien alijäämät vasta vuoteen 2030 mennessä, kun lain mukaan ne pitäisi kattaa jo viimeistään vuonna 2026. Näiden linjausten takana on edelleen helppo seistä, Peisa toteaa.

– On tullut varsin selväksi, että valtiovalta ei ole valmis antamaan näin pitkää lisäaikaa alkuvuosina kertyneiden isojen alijäämien kattamiseen muuten kuin arviointimenettelyn kautta, Jokela toteaa.
Lappi on niin sanottu sirpalealue, jossa ei ole taustalla laajoja kuntayhtymiä. Siksi toiminnan yhteensovittaminen, muutokset ja niistä saatavat taloushyödyt ottavat aikansa.

Siirtymätasauksen poistaminen korjaisi talouden

Hyvinvointialue on jo pitkään kritisoinut niin sanottua siirtymätasausta ja vaatinut rahoituslain uudistamista. Noin 60 prosenttia Lapin hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta. Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa vuosittain noin 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi.

Siirtymätasaus johtuu siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa, kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Puutteet ovat vaikuttaneet hyvinvointialueeseen kahdella tapaa negatiivisesti: toisaalta siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta muun muassa kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että lakisääteisessä aikataulussa vuonna 2026 katetaan se osa taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

– Tämä tavoite on edelleen realistinen, arvioi Jokela.

– Koemme, että Lapin erityisolosuhteet on huomioitu rahoituksessa huonosti, Timo Peisa toteaa.

Peisa nostaa esimerkiksi Lapin hyvin voimakkaan riippuvuuden julkisista palveluista. Käytännössä yksityisiä palveluita ei ole käytettävissä laajoilla alueilla.

Muut arviointimenettelyyn osallistuvat hyvinvointialueet ovat Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa.

– Kaikilla kolmella arvioinnissa olevalla hyvinvointialueella siirtymätasaus on merkittävä syy alijäämiin. Kyllä sekin kertoo selkeästä rakenteellisesta rahoitusongelmasta, Jokela toteaa.

Arviointimenettelystä hyvinvointialuelaissa

Valtiovarainministeriö voi käynnistää hyvinvointialueen arviointimenettelyn, jos hyvinvointialue ei ole kattanut alijäämiään vuoteen 2026 mennessä, jos vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia kaksi tilikautta peräkkäin, jos laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 kaksi tilikautta peräkkäin tai jos hyvinvointialueelle on myönnetty lainanottovaltuus tai valtion lisärahoitusta.

Arviointimenettelyä varten asetetaan arviointiryhmä, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja hyvinvointialue nimeävät jäsenet. Valtiovarainministeriö nimeää ryhmän puheenjohtajaksi riippumattoman henkilön.

Arviointiryhmä tekee ehdotuksen talouden tervehdyttämiseksi sekä palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimista. Arviointiryhmän on käsiteltävä myös ehdotus hyvinvointialueen muuttamisen vireillepanosta eli käytännössä ehdotus yhdistämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.

Aluevaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava aluevaltuuston toimenpidepäätösten pohjalta. Hyvinvointialue raportoi toimenpiteistä neljännesvuosittain ja toimittaa valtiovarainministeriölle selvityksen toimenpiteiden toteutumisesta tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö voi päättää aluejakoselvittäjän asettamisesta joko toimenpide-ehdotusten ja aluevaltuuston päätösten pohjalta tai jos toimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti.

Arviointimenettelyn aikana hyvinvointialueen viranomaiset saavat tehdä merkittäviä ja pitkäaikaisia talouspäätöksiä tai toimenpide-ehdotuksien vastaisia päätöksiä vain, jos se on välttämätöntä tai kiireellistä.
 
Lue valtiovarainministeriön tiedote: Hyvinvointialueen arviointimenettely käynnistyy kolmella alueella